Graafinen suunnittelu ja muotoilu: hakukohteet ja niiden erot

Taiteissa on monia eri aloja ja oppilaitoksia, ja välillä tiedon kerääminen hakemisesta ja opiskelusta voi tuntua ihan loputtomalta suolta. Tutkiskellessani itseäni kiinnostavia vaihtoehtoja, ajattelin samalla jakaa löydökseni ja infon tänne blogiin. Koska itseäni kiinnostaa eniten visuaalisen viestinnän muotoilu ja (perus:D)muotoilu, niin postaukseni keskittyy näihin. Toivottavasti näistä on teillekin iloa! 🙂 Muista aloista kiinnostuneet kannattaa suunnata esimerkiksi tänne: https://teho-opisto.fi/mika-sinusta-tulee/

Ykköshakukohteeni keväällä tulee olemaan näillä näkymin Aallon visuaalisen viestinnän kandiohjelma, mutta pohdiskelen vielä vähän tämän rinnalla Aallon mutoilun kandiohjelmia. Aaltoon saa hakea vain yhteen kandiohjelmaan kerrallaan. Tiedän, että tilastoja ei kannattaisi liikaa tuijottaa, mutta rehellisesti sanoen olen kyllä vähän turhankin tiuhaan käynyt niitä vilkuilemassa. Visuaalisen viestinnän muotoilu on kaikista Aallon ohjelmista tilastojen mukaan yksi vaikeimmista kohteista päästä sisään. Tilastoja Aaltoon hakemisesta löydät täältä: https://www.aalto.fi/fi/opiskelu-aallossa/tilastoja-hakemisesta   Vis. viest. muotoiluun pääsi siis viime vuonna sisään 3,9 % hakijoista, kun muotoiluun pääsi 17 %, sisustusarkkitehdiksi 5,8 % ,  muotoilun eng. kieliseen ohjelmaan 9 % ja elokuva- ja tv-vain 1,3% hakijoista (2 aloituspaikkaa!).  Aallon lisäksi luulen, että haen kakkosvaihtoehtona myös Metropoliaan. Lisäksi pyörittelen vielä mahdollisuutta hakea kahteen Aallon poikkitieteelliseen MA-ohjelmaan. Fellow-kauppatieteilijät tiedoksi, näihin voi käsittääkseni hakea myös KTK-tutkinnolla: creative sustainability & international design business management
Alla kerättynä vähän tietoa visuaalisen viestinnän ja muotoilun opiskelusta.

Visuaalinen viestintä / graafinen suunnittelu

Visuaalisen viestinnän muotoilua tai graafista suunnittelua voi opiskella Suomessa yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa. Tutkintonimike yliopistosta on taiteiden kandi tai maisteri ja AMK:ista medianomi. Yliopistossa voi opiskella Aallon lisäksi Lapin yliopistossa,  www.ulapland.fi/FI/Yksikot/Taiteiden-tiedekunta/Opinnot/Graafinen-suunnittelu . Haku Aallon visuaaliseen viestintään alkaa 18.3. AMK:eja, joissa graafista suunnittelua voi opiskella on useita, esimerkiksi Metropolia tai Lahden muotoiluinsituutti. Metropolian tutkinto-ohjelmasta löydät lisää tästä: https://www.metropolia.fi/haku/koulutustarjonta-nuoret-kulttuuri/viestinta-visuaalinen-viestinta/ 

Tässä visuaalisen viestinnän muotoilun kuvaus Aallon sivuilta:

“Ihmisten yhteiselämä ei toimi ilman viestintää, josta jatkuvasti suurempi osa on visuaalisessa muodossa. Visuaalista viestintää ovat kuvien lisäksi myös tekstin typografinen muotoilu sekä kaikki tavat, joilla kuva ja teksti yhdistyvät luodakseen merkityksiä ja viestejä. Visuaalisen viestinnän muotoilun opinnoissa sinusta kasvaa näiden alueiden tekijä ja asiantuntija. Asiantuntemuksesi perustuu graafisen suunnittelun taitoihin, kommunikaation ja erilaisten medioiden ymmärrykseen, tekniseen ja teknologiseen osaamiseen sekä jatkuvaan keskusteluun historian ja nykyhetken suhteesta. “

Uramahdollisuuksista Aallon sivuilla sanotaan näin:

“Koska visuaalista viestintää tarvitaan lähes kaikkialla, alan koulutus antaa hyvin laajat ammatilliset mahdollisuudet. Opinnoista valmistuneet työskentelevät esimerkiksi graafisen muotoilun, journalismin, tiedon visualisoinnin, visuaalisen kerronnan, tuotesuunnittelun, palvelumuotoilun, pakkausmuotoilun, kirjasuunnittelun, kirjainmuotoilun, markkinointiviestinnän, muodin, digitaalisten palveluiden, pelisuunnittelun, sarjakuvan, animaation, kuvituksen tai taiteenparissa. Työpaikkoja tarjoavat niin yritykset, julkinen sektori kuin järjestökenttäkin. Merkittävä osa visuaalisen viestinnän muotoilijoista toimii freelancerina ja/tai yrittäjinä vähintään jossakin vaiheessa työuraansa.”

Aallon kandiohjelmasta opinto-oikeuden saa Visual Communication Design -maisteriohjelmaan, joka on kansainvälinen ja englanninkielinen. Aallon sivuilla sanotaan:

“Maisteriohjelmassa sinun on mahdollista painottaa opintojasi joko Information Design- tai Visual Narrative -teemoihin. Kandidaatin tutkinto antaa sinulle hyvän pohjan myös muihin alaa lähellä oleviin opintoihin. Tällaisia voivat olla vaikkapa uuden median, muotoilujohtamisen, kestävän kehityksen tai kuratoinnin maisteriopinnot Aalto-yliopistossa. “

Koulutuksen sisältöön pääset tutustumaan täältä: https://into.aalto.fi/pages/viewpage.action?pageId=4856842

Muotoilu

Muotoilua voi graafisen suunnittelun tapaan opiskella yliopistossa joko Aallossa tai monessa AMK:issa, kuten Metropoliassa. Tehon sivuille on myös hyvin koottu infoa opiskelusta tänne: https://teho-opisto.fi/muotoilija/ 
Muotoilussa on paljon eri suuntautumisvaihtoehtoja kalustemuotoilusta palvelumuotoiluun ja brädimuotoiluun. Luulisin, että esimerkiksi sivuaineopinnoilla ja maisterivaiheen suuntautumisella omaan tutkintoon voi vaikuttaa paljonkin ainakin Aallossa. Yliopistossa valmistuvista tulee taiteiden kandeja tai maistereita, ja AMK:ista muotoilijoita tai esim. Hämeenlinnasra artenomeja. Esimerkiksi Metropoliassa voi suuntautua joko teolliseen muotoiluun tai tekstiilimuotoiluun. Aallossa voi opiskella muotoilua suomeksi tai englanniksi, mutta huomionarvoista on, että ohjelmat eivät sisällöllisesti vastaa toisiaan, ja niistä on eri opinto-oikeudet maisteriohjelmiin.

Bachelor’s programme in design

Aallossa on siis mahdollista hakea myös englanninkieliseen muotoilun ohjelmaan. Hakeminen suomenkielisestä ohjelmasta eroaa siinä, että hakijoiden on osoitettava kielitaitonsa ja lisäksi ei järjestetä valintakokeita, vaan valintatehtävät tedään kotona ennakkotehtävien tapaan ja kokeiden tilalla järjestetään haastattelut. Lisätietoja hakemisesta löydät täältä: https://www.aalto.fi/fi/opiskelu-aallossa/haku-aalto-bachelors-programme-in-design-kandidaattiohjelmaan-taiteen-kandidaatti https://www.aalto.fi/fi/koulutustarjonta/bachelors-programme-in-design
Haku alkaa jo joulukuussa.
Ohjelman kuvaus Aallon sivuilta:

“The Aalto School of Arts, Design and Architecture is one of the most prestigious design schools in the world and the leading design school in Northern Europe. The Bachelor’s Programme in Design prepares students for designing future products, services and systems in a creative and critical manner. Design as a concept is no longer linked to purely physical objects but digital experiences and abstract concepts as well, enhancing its power to shape the world. Thus, students are given the freedom to define themselves as designers, each finding their own ways of working and direction when exploring problems, developing solutions and forming opportunities. After completing their diverse bachelor studies, students are admitted the right to continue their studies in one of the five Master’s Programmes available.”

Opinto-ohjelman kurssikuvauksineen löydät täältä:  https://into.aalto.fi/display/enbadesign/Curriculum+2019-2020
Maisteriohjelmavaihtoehdot, joihin ohjelmasta saa opinto-oikeuden:

  • Collaborative & Industrial Design
  • Creative Sustainability
  • International Design Business Management
  • New Media Design & Production
  • Visual Communication Design

 

Muotoilu, taiteen kandidaatti ja maisteri  Aalto

Ohjelman kuvaus Aallon sivuilla:

“Muotoilija on luova ammattilainen, joka pitää huolta käyttäjien ja maapallon hyvinvoinnista rakennettua ympäristöä kestävällä tavalla muokkaamalla. Muotoilijan työsarkaa ovat esimerkiksi sarjavalmisteiset kodin, julkisen tilan ja työskentely-ympäristöjen tuotteet, lukuisat erilaiset analogiset ja digitaaliset käyttöliittymät, yksityisen ja julkisen sektorin palveluprosessit, brändit ja strategiat, käyttäjäkokemusta, tuote-ergonomiaa ja esimerkiksi piensarjaisia taideteollisuuden tuotteita unohtamatta. Muotoilun pääaineen opetus perustuu muotoilun kasvavaan yhteiskunnalliseen merkitykseen ja työnkuvan laajenemiseen. Tavoitteena on kouluttaa luova ja yhteistyökykyinen suunnittelun ammattilainen, joka kykenee käsittelemään laajoja muotoilualan tehtäväkokonaisuuksia ennakkoluulottomasti, kriittisesti ja vastuullisesti.”

Suomenkielisen mutoilun ohjelmasta saa opinto-oikeuden seuraaviin maisteriohjelmiin:  Collaborative and Industrial Design, Contemporary Design sekä Fashion, Clothing and Textile Design . Ilmeisesti on mahdollista hakea myös muihin yllä mainittuihin maisteriohjelmiin, mutta siis haettava erikseen.
Opintojen rakenne: https://into.aalto.fi/display/fiartskand/Opetussuunnitelma+2018-2020
Haku alkaa maaliskuussa https://www.aalto.fi/fi/opiskelu-aallossa/haku-suomen-ja-ruotsinkieliseen-kandidaattikoulutukseen huom, että hakuaikataulu on eri kuin englanninkielisessä.

Oma päätelmä kahden ohjelman eroista: englanninkielinen ohjelma Aallossa on yleisempi ja kenties teoreettisempi kuin muotoilijan suomenkielinen ohjelma, ja siitä saa esim. monipuolisemmat mahdollisuudet suuntautua eri maisteriohjelmiin. Eri ohjelmien kuvauksista huomaa, että työ- ja suuntautumismahdollisuuksissa näyttää olevan erojen lisäksi myös paljon yhtäläisyyksiä. 🙂 Mutta huh, tulipa tästä pitkä postaus! Onko siellä mun lisäksi muita eri hakukohteiden välillä pähkäileviä?
-Eve

 

Minkälaisilla töillä menestyy pääsykokeissa?


Luovien alojen pääsykokeille on tavallista, että samantyyppiset pääsykoetehtävät toistuvat vuosittain pienellä twistillä. Kaikki Teho-Opiston kurssitehtävät onkin kehitetty aikaisempien vuosien ennakko-ja pääsykoetehtävien pohjalta. Tekemällä kaikki tehtävät, saat vankan rutiinin pääsykokeisiin ja opit ymmärtämään mitä eri alojen pääsykoetehtävissä haetaan.

Rutiinin ja tekemisen lisäksi saat kursseilla korvaamatonta henkilökohtaista ohjausta ja ammattilaisten kommentteja oman tekemisen kehittämiseksi. Maksimoi mahdollisuutesi onnistua pääsykokeissa ilmoittautumalla kurssillemme!


TUTUSTU ALAKOHTAISIIN TEHOKURSSEIHIN!


Kritiikki ja kuinka ottaa sitä vastaan

Terve! Taas on tovi vierähtänyt, joten olisi paikallaan käsitellä tämän kerran aihetta, eli kritiikkiä. Yksi isoista syistä miksi tulin Teholle, oli töistä saatavat palautteet. Olen kokenut, että opetuskerroilla annettava kritiikki on ollut yksi isoimmista vaikuttavista tekijöistä kehittymiseni kannalta.

Miten Teho-Opistolla annetaan kritiikkiä?

Teho-Opistolla työt arvostellaan asteikolla 0-5. Huomioitavaa kuitenkin on, että puolikkaita pisteitä voidaan myös antaa. Tämä pohjautuu siihen, että monilla luovilla aloilla joihin Teho-Opisto valmentaa pisteskaala on 0-10. Puolikkaiden pisteiden myötä arviointi tapahtuu siis samalla tavalla, kuin oikeissa pääsykokeissa. Aikaisemmin arkkitehtuurin arvioinneissa on käytetty 0-5 pisteytystä, mutta nyt seuraavissa pääsykokeissa se päivitetään myös 0-10.
Lähikurssilla on yleensä aina kaksi opettajaa arvioimassa töitä, mikä on tosi kiva ettei arvosana muodostu vain yhden ihmisen mielipiteen pohjalta. Itse pääsykoetöitä arvioi myös useammasta henkilöstä koostuva raati.
Palautettavat tehtävät kannattaa aina yrittää tehdä 3 tunnin aikarajan mukaan, ei yli tai alle. Itse olen pariin otteeseen rykäissyt työn alle tuntiin, oli syynä sitten se, että ei tahdo löytyä aikaa tai ei ole hyvää ideaa työhön. Tälläisissä tapauksissa en voi väittää, että huono arvosana olisi tullut yllätyksenä.
 

 

Miten ottaa kritiikkiä vastaan?

Kirjoitin seuraavan kappaleen edellisenä viikonloppuna: ”Olen saanut paljon erilaisia pisteitä töistä kakkosesta neloseen asti. Yhtään vitosta, eli korkeinta arvosanaa en ole vielä saanut, mutta en ole sellaista odottanutkaan omilta töiltä sellaisina, kun olen ne palauttanut. Vitosta päin ollaan kuitenkin askel askeleelta menossa ja toivon mukaan se jostakin työstä tipahtaa tulevaisuudessa”.
Tämän viikon maanantaina sain kuitenkin ensimmäisen vitosen työstä! Se tuntui erityisen hyvältä, koska takana on kuitenkin muutama kakkonen, jotka ovat jättäneet huonon maun suuhun. Olen mielestäni ihan hyvä ottamaan palautetta vastaan. Ei silti tunnu hyvältä saada kakkosia, vaikka tietääkin syyt ja on monesti samaa mieltä opettajien kanssa. Välillä taas tuntuu, että on panostanut työhön enemmän, mutta idea ei kuitenkaan ole kantanut pitkälle.
Joskus yksinkertaisimmat asiat ovat kaikista vaikeimpia sisäistää. Itselleni vaikeuksia tuottaa tehtävänannon noudattaminen + sen rajoissa pysyminen ja arvosteluperusteiden tarkka huomionti. Riskejä voi myös tehdä, mutta se pitää tehdä erittäin harkitusti ja lopputuloksen pitää oikeuttaa mahdollinen ylilyönti, jonka työssä tekee. On hyvä olla ovela, mutta välillä se ei myöskään kannata.
Minusta on kuitenkin kehittävämpää saada risuja, kuin ruusuja, koska opettelemassa tässä ollaan ja haluan nostaa omaa tasoani huomattavasti korkeammalle ennen seuraavia arkkitehtuurin pääsykokeita. Tämän takia palaute ja siinä ilmenevät korjausehdotukset ovat todella tärkeitä. Opettajien palautteista on turha ottaa itseensä, sillä kritiikistä on tarkoitus oppia. Tehon opettajien arviointeja ei kannata ottaa myöskään kiven kovina järkähtämättöminä totuuksina. Kannattaa ottaa mahdollisimman paljon kehittämisehdotuksia vastaan hautumaan ja synnyttämään uusia sekä entistä parempia ideoita.
-Jesse
Instagram: @tehoopisto @jesservaus
 

 

Minkälaisilla töillä menestyy pääsykokeissa?


Luovien alojen pääsykokeille on tavallista, että samantyyppiset pääsykoetehtävät toistuvat vuosittain pienellä twistillä. Kaikki Teho-Opiston kurssitehtävät onkin kehitetty aikaisempien vuosien ennakko-ja pääsykoetehtävien pohjalta. Tekemällä kaikki tehtävät, saat vankan rutiinin pääsykokeisiin ja opit ymmärtämään mitä eri alojen pääsykoetehtävissä haetaan.

Rutiinin ja tekemisen lisäksi saat kursseilla korvaamatonta henkilökohtaista ohjausta ja ammattilaisten kommentteja oman tekemisen kehittämiseksi. Maksimoi mahdollisuutesi onnistua pääsykokeissa ilmoittautumalla kurssillemme!


TUTUSTU ALAKOHTAISIIN TEHOKURSSEIHIN!