Miten meni toisella yrittämällä pääkoesimulaatio? Blogissa pohdin, opinko edellisestä kerrasta mitään, entä vaikuttiko tekniikan valinta negatiivisesti suoritukseeni.

Heii! Vihdoin täällä kirjoittamassa pitkän tauon jälkeen. Sairastuin sitkeään kevätinfluenssaan enkä voinut muuta kuin levätä. Yhden kevään pääskykoesimulaatioista missasin, mutta sentään toiseen pääsin. Nyt yritän hiukan kiriä ja julkaista blogeja tiuhempaan tahtiin. Sairastelusta huolimatta kesäkuu on onneksi alkanut ja terdekausi on korkattu!

Tehtävänä oli piirtää kuuden kuvan sarjakuva runosta “For sale. Baby shoes. Never worn.” Aikaa 3h. Tekniikkana sai käyttää joko lyijykyniä tai harmaan sävyisiä tusseja. Itse valitsin lyijykynät sillä tusseistani oli loppunut muste. Hyvän työn kriteerejä oli muun muassa tarpeeksi voimakas kontrasti, mielenkiintoinen ja helppolukuinen tarina, kuvallinen ilmaisu sekä tekninen toteutus.

Sama juttu kuin viime kerrallakin, aika loppui kesken. Tällä kertaa käytin suunnitteluun vain 20 minuuttia ja itse toteutukseen loput ajasta. Ehdin piirtämään 4,5 kuvaa kuudesta. Jälkikäteen ajateltuna olisin luultavasti ehtinyt saada työni lähemmäksi valmista käyttämällä tusseja lyijykynien sijaan. Tusseilla on nopeampi tehdä suurempaa pintaa ja taustaa. Lyijykynillä taas on kivempi varjostaa ja niillä saa tarvittaessa aikaan pehmeämpää jälkeä.

Oma ideani oli, että vanhassa linnassa asuvalla haamulla on hienot lastenkengät. Kauppias tutkii hylättyä linnaa ja löytää pelkät kengät sillä ei voi nähdä haamuja. Viimeisessä, piirtämättömäksi jääneessä kuvaruudussa hän myisi torilla löytämänsä kengät. Toisin kuin moni muu, jätin puhekuplat, tekstit ja symbolit pois. Koska kuitenkin kyseessä oli sarjakuva, teksti olisi varmasti ollut ok. On silti hyvä muistaa, että päätavoitteena on hyvä kuvallinen ilmaisu, eikä teksti saa viedä liian suurta huomiota työstä.

Ekan kuvan piirtäminen vaati aluksi hakemista. Toisessa kuvassa taas tiiliseinä oli huono valinta. En keksinyt parempaa vaihtoehtoa joten tein pikaisen tiiliseinätaustan. Kiireen huomaa hieman vinoutuneessa perspektiivissä. Kolmas kuva on oma suosikkini. Siinä onnistui minusta varjostus ja materiaalin tuntu. Neljännen ja viidennen kuvan kuvakulmat valitsin ajan säästämiseksi.

Arvosanaksi sain 2,5 eli tällä kertaa työni arvioitiin keskeneräisenä. Plussaa tuli persoonallisesta tyylistä ja lupaavasta tarinasta, mutta koska työ on keskeneräinen, ei tarina välity kokonaan. Olisi ollut mielenkiintoista nähdä, olisiko juoni välittynyt valmiista työstä. Ei ollut lemppari tekniikoitani tai parhaita töitäni, mutta ehkä jo ensi kerralla ehtisin tekemään koko työn valmiiski.

Lämmintä kesän alkua!