Mistä inspiroidun?

Usein ennen kuin aloittaa työn pitää miettiä, mitä alkaa työstämään. Välillä ideoita ei vain synny. Se on turhauttavaa ja aikaa vievää. Tässä blogi postauksessa haluankin jakaa mun vinkit mistä kerätä inspiraatiota.

1. Ajattele aiheen ulkopuolelta

Kuten ensimmäisessä blogissa kerroinkin kirpputorit ovat olleet minulle iso inspiraation lähde. Kun tuijottaa paljon eri muotoisia, värisiä ja tekstuurisia kappaleita, silmät alkaa mieltymään tietynlaisiin asioihin. Itse olen kuin harakka ja pidän kiiltävistä, värikkäistä ja massasta erottuvista asioista. Niitä löytää hyvin harvoin, mutta kun löydän, päivästä tulee kymmenen kertaa parempi. Esimerkiksi kun löydän uuden kiehtovan vaatekappaleen saan siitä paljon inspiraatiota asuihin. Kirpputoreja kierellessä olen myös tajunnut, että haluan suunnitella taloja, jotka eivät olisi harmaita laatikoita. Rakastan erikoisia taloja, jotka näyttävät kuin mummojen vaaseilta kirpputorien pöydissä.

2. Asiat joita emme nää

Voiko inpiraatiota saada äänistä, hajuista tai ajatuksista? Kyllä voi. Muistan ikuisesti, kun ala-asteella musiikinopettaja laittoi soimaan Vivaldin Neljä vuodenaikaa ja hän käski meidän piirtää mitä kuulemme. Vaikka olin tosi pieni, enkä ymmärtänyt tehtävän tarkoitusta, niin jälkeen päin olen ymmärtänyt kuinka inspiroivaa musiikki on. Minulla on soittolistoja eri mielialoille ja aktiviteetteja varten, kuten salilla käymistä varten. Musiikilla voi boostata energiaa tai rauhoittaa mieltä. Uskon myös esimerkiksi hyvän ruuan hajun ja aurinkoisen päivän fiiliksen inpiroivan taidetta.

3. Aihealueen rajaus

Monilla on lempi aiheita, joiden parissa työskennellä. Itselle mieluisia on rakennukset ja ympäristö. Olen tahalleen rajannut työskentely alueeni näihin aiheisiin, sillä pidän niistä paljon ja haluan kehittyä niiden kuvaamisessa. Haluan palavasti arkkitehdiksi, joten koen järkeväksi keskittyä aiheisiin, joiden parissa tulen työskentelemään paljon. Toki ei tämä kaikille sovi, sillä aiheen rajaaminen voi rajata myös luovuutta. Suosittelen kuitenkin kokeilemaan, sillä itseäni raamit helpottavat, kun tiedän mitä haluan jokaisessa teoksessa olevan eli taloja ja maisemaa.

Näiden vinkkien lisäksi suosittelen kokoamaa kuvia esimerkiksi Pinterestiin tai puhelimen galleriaan. Kun on aivan lukossa ja inspiraatiota ei löydy voi sieltä etsiskellä, jotain josta lähteä liikkeelle. Moodboardit ja mindmapit on ollut mun monen luovan tukoksen avaaja.

Aikainen lintu opiskelupaikan nappaa!


Kuka vaan voi onnistua, joka on valmis tekemään töitä unelmiensa opiskelupaikan eteen! Sisäänpääsyn todennäköisyys kun korreloi suoraan harjoittelun määrään. Pitkällä kurssillamme lähtötasollasi ei ole merkitystä, sillä harjoittelemalla ahkerasti ehdit nostaa osaamisesi, vaikka nollasta pääsykoetasolle.

Tutustu kursseihimme ja tule mukaan treenaamaan itsesi huippukuntoon ennen luovien alojen hakua ja pääsykokeita. Kannattaa olla nopea, sillä suositut ryhmät täyttyvät aikaisin. Varmista paikkasi tänään!



Haasteita valmennuskurssilla

Miksen ole kirjoittanut blogia?

Kuukausi on vierähtänyt, enkä ole paljoa blogia kirjoitellut. Mitä on tapahtunut? Blogin kirjoittaminen on tuntunut kivalle. Haasteena on vain ollut kurssin aloittaminen. Tehtävät tuntuivat kivoille ja halusin palavasti tehdä niitä, mutta sitten elämässä tapahtui paljon muuta, joka lykkäsi kurssin suorittamista. Koska minulla ei ollut materiaalia kurssista, josta olisin voinut kertoa teille, blogin kirjoittaminen jäi puolitiehen. Se on harmittanut minua kovasti, mutta olen työskennellyt ahkerasti, jotta saisin enemmän sisältöä tänne. Ajattelin nyt kertoa koko tarinan, miten pääsin yli alun haasteista.

Minulla oli flunssa, paljon töitä ja menoja henkilökohtaisessa elämässä, jonka takia olin uupunut. Siksi jaksoin huolehtia vain pakollisista arjen askareista. Ajattelin piirtämisen ja maalaamisen olevan toissijainen asia, jota kerkeän tekemään myöhemmin. Tavallaan olin oikeassa, mutta lykkäsin valmennuskurssin suorittamista liian kauan ja kärsin seurauksista. Työmäärä kasvoi todella suureksi. Myös ahdistus tekemättömistä asioista vain kasvoi. Suuri työ määrä tuntui ylitsepääsemättömälle aloittaa, sillä en tiennyt mistä ja miten aloittaa. Siksi päätin tehdä edes jotain, vaikka se olisikin pieni ja nopea lyijykynä piirros. Halusin kynnyksen piirtämiseen ja maalaamiseen olevan mahdollisimman matala, joten aloitin tehtävistä, jotka tuntuivat minusta mielyttävimmiltä. Vähän kerrallaan tekeminen on kannattanut ja ahdistukseni on helpottanut huomattavasti. Olen kehittynyt valtavasti ja motivaationi on lisääntynyt. Haluan olla parempi taiteilija joka päivä.

Onneksi käyn Maxi-kurssin etänä, koska voin suorittaa sitä missä vain ja milloin vain. Kun ei tarvitse pyhittää tiettyä kellon aikaa ja paikkaa kurssille, antaa se vapauden työskennellä joustavalla aikataululla ja matalalla kynnyksellä. Olen muun muassa junassa ja busseissa piirrellyt sen sijaan, että katson pelkkää kännykkää. Tottakai ei ole hyvä asia, että ei aktiivisesti edistä kurssia, mutta välillä elämäntilanne on sellainen, ettei pysty antamaan 100% itsestään. Silloin pitää priorisoida hyvinvointiin ja parantua, jotta voi myöhemmin palata sorvin ääreen paremmalla motivaatiolla. Työn laatukin on parempaa, kun ei väkisin yritä painaa duunia. Uskon sisäisen motivaationi palautuneen ja siihen, että haasteista huolimatta minusta tulee arkkitehti.

Miten pääsykokeeni ovat menneet?

Ensimmäinen hakukerta

Tarkoitukseni oli hakea keväällä 2021 arkkitehdiksi, mutta myöhästyin yhteishaussa, kun läppärini kaatui viime minuuteilla ennen yhteishaun loppua. Olin hyvin pettynyt itseeni ja mieleni oli maassa useita kuukausia. Asiasta oli vaikea kertoa muille, koska minua hävetti, että olin jättänyt haun viime tinkaan. Kun rohkenin kertoa asiasta TikTok-tililläni ihmiset syyttivät minua laiskaksi ja tyhmäksi, kun en ollut kahden viikon aikana kerennyt hakea. He eivät vain tienneet, että olin lukion loppu metreillä burn outissa. Ylioppilaskirjoituksiin lukeminen ja arkkitehtuurin ennakkotehtävien tekeminen ei tuntunut kivalle, vaan suoritin kummankin väkisin. Se näkyi töiden lopputuloksessa. Kolme viimeistä päivää ennen yhteishaun loppua tein yötä päivää ennakkotehtäviä. Nukuin öisin 6-0 tuntia, joka ei ollut järkevää. Olin täysin varma, että ehdin juuri ja juuri, mutta kun en ehtinyt romahdin täysin. Tuntui kuin elämältä olisi tippunut pohja. Mitä minä nyt teen?

Mitä tein välivuodella?

Välivuoden aikana kävin armeijan syksyllä 2021 ja uusin ylioppilasarvosanoja keväällä 2022. Päätin hakea myös uudelleen arkkitehdiksi. Kun ennakkotehtävät julkaistiin aloitin välittömästi niiden tekemisen. Ensimmäiset viikot pelkästään suunnittelin ja luonnostelin. Tehtävien teko tuntui kivalle, koska pidin niistä enemmän kuin edellisenä keväänä. Jäin kuitenkin kaipaamaan rakentelu tehtävää, koska koen 3D-mallien rakentamisen olevan vahvuuteni. Lisäksi kolmen ison maalauksen tekemiseen meni enemmän aikaa. Pidin kuitenkin lopputuloksesta, vaikka tälläkin kertaa tehtävien palautus venyi viimeiselle hakupäivälle.

Pääsin ennakkotehtävillä jatkoon kohti pääsykokeita. Sain kuitenkin tietää, että keväällä uusimani äidinkielen ja historian ylioppilaskirjoitusten arvosanat eivät nousseet. Koska arvosanani jäivät huonoiksi, olin aivan varma, että opiskelu paikkani jää niistä kiinni. Motivaation puutteen vuoksi tavallaan luovutin, enkä jaksanut harjoitella pääsykokeita varten juurikaan. Hankin kuitenkin tarvikkeet kokeita varten ja hieman testailin niitä. Harjoittelin myös matematiikan koetta varten. Kesäkuussa kävin Aalto-yliopistolla pääsykokeissa. Harjoittelun puutteen huomasi, kun aika meinasi loppua jokaisen tehtävän kohdalla. Yllätyin silti positiivisesti, miten hyvin kokeet menivät ja sain aikaan itselleni tyydyttäviä töitä. Matematiikan koekkin tuntui helpolle.

Työ ei tuottanut tulosta ja pääsin korkeimmillaan varasijalle 25 Oulun yliopistoon. En ole kuitenkaan pettynyt, koska olin jo keväällä henkisesti valmistautunut uudelle välivuodelle. Tarvitsin lisää aikaa parantaa taitojani, jotta pärjään yliopistossa. Vastoinkäymiset ovat vain lisänneet motivaatiotani päästä opiskelemaan arkkitehtuuria, samoin kuin Maxi-kurssi. Olen varma, että ensi vuonna onnistun!

Minkälaisilla töillä menestyt pääsykokeissa?


Luovien alojen pääsykokeille on tavallista, että samantyyppiset pääsykoetehtävät toistuvat vuosittain pienellä twistillä. Kaikki Teho-Opiston kurssitehtävät onkin kehitetty aikaisempien vuosien ennakko-ja pääsykoetehtävien pohjalta. Tekemällä kaikki tehtävät, saat vankan rutiinin pääsykokeisiin ja opit ymmärtämään mitä eri alojen pääsykoetehtävissä haetaan.

Rutiinin ja tekemisen lisäksi saat kursseilla korvaamatonta henkilökohtaista ohjausta ja ammattilaisten kommentteja oman tekemisen kehittämiseksi. Maksimoi mahdollisuutesi onnistua pääsykokeissa ilmoittautumalla kurssillemme!



Isona haluan olla arkkitehti

Kirjoitin tämän Jyväskylän kaupungin kirjastossa. Kävin lapsena täällä usein lainaamassa kirjoja ja ihailin aina sisätilojen avaruutta ja valoisuutta. Ulkoa rakennus tuntuu minusta ankealle, mutta toisaalta joku toinen voi ajatella karun ulkokuoren näyttävän kauniille. Olen ollut lapsesta saakka kiinnostunut rakennusten suunnittelusta. Se on varmaan lähtenyt hiekkalinnojen rakentamisesta, kun on pitänyt keksiä, miten saan sillat ja tornit pysymään kasassa. Tykkäsin myös tehdä erilaisia lego rakennelmia ja suunnittelin itse kokonaisen lego kaupungin. Haaveeni on, että jonain päivä suunnittelen taloja oikeassa elämässä.

Minun nimeni on Niilo, olen 19-vuotias ja asun Jyväskylässä. Olen tällä hetkellä toisella välivuodella ja leipäni teen työskentelemällä ravintolassa. Vapaa-ajalla teen TikTokkeja, käyn salilla ja nään kavereita. Yksi intohimoni on kierrellä kirppareita, koska sieltä löytyy halvalla tavaraa, joita muilla ei ole. Etenkin uniikit, värikkäät ja laadukkaat vaatteet ovat mitä kirpputoreilta etsin. Koen vaatteet yhtenä tapa ilmaista taiteellisuuttani. Kun on huono päivä pukeudun tummiin löysiin vaatteisiin. Kun on itsevarma olo ja hyvä keli tykkään käyttää värejä ja mietin stailauksen viimeisen päälle. Kirpputorit ovat toimineet minulle myös maku testinä. Koska tavaroita on niin eri muotoisia, värisiä ja tekstuurisia, niitä katsellessa väkisin kehittyy mielipiteitä, mikä muoto kiehtoo ja mitkä väriyhdistelmät hirvittää. Tästä on ollut ehdottomasti hyötyä, kun olen miettinyt miten luoda oma piirros ja maalaus jälki. Apua olen saanut myös pääsykokeisiin, koska niissä muista erottautumalla pääsee jatkoon.

Hain keväällä 2022 arkkitehdiksi ensimmäistä kertaa, mutta en päässyt. En kuitenkaan lannistunut, vaan aion yrittää uudelleen ensi keväänä. Olen täysin varma, kun kehitän taitojani tämän syksyn ja kevään aikana, pääsen askeleen lähemmäs lapsuuden unelma ammattia. Onneksi minun ei tarvitse harjoitella yksin arkkitehdiksi hakua, vaan Maxi-kurssi auttaa minua onnistumaan. Olen saanut jo hurjasti inspiraatiota ja motivaatiota kurssista, joten odotan innolla, mitä on edessä. Itse sain viime keväänä runsaasti apua Teho-opiston muista blogeista. Tottakai toivon jonkun saavan samanlaisen kokemuksen minun blogista. Kannattaa siis seurailla, koska vinkkejä ja vertaistukea on luvassa.