Olipa viikko! Oli pientä väsymystä ja ajanpuutetta ilmassa, mutta first things first. Olen päättänyt, että priorisoin tämän kurssin ja harjoittelemisen korkealle. Siksi pyrin kovasti siihen, että joka viikko saisin kotitehtävän palautettua ajallaan. Itseasiassa minulla on sellainen strategia, että yritän tehdä kaksi tehtävää viikossa. Laadin ensimmäisenä työn, johon panostan vähän enemmän. Ensimmäisellä työllä pyrin niin hyvään lopputulokseen kuin vain pystyn. Toisen työn teen testimielessä. Testaan siinä tarkoituksella jotain ja katson, millaista kritiikkiä työ saa osakseen.
Viikon tehtävä: messuosasto ja sen pohjapiirros
Viikon teema oli skissaustekniikat. Minulla on haasteena pysyä vielä kolmen tunnin aikarajassa, joten nyt päätin lähestyä kotitehtävää siten, että pakottauduin keksimään kotitehtävän idean vartissa. Sitten luonnostelin ja lähdin toteuttamaan. Tehtävässä pyydettiin suunnittelemaan messuosasto ja sen pohjapiirros. “Ajattele ISOSTI, esitä ydinajatus selkeästi ja tee se tyylikkäästi”, toitotin itselleni. Viime viikolla piirsin oppimismielessä toista kotitehtävän tiloista pitkälti mallin pohjalta, nyt halusin yrittää luoda tilan ja sen muodot ihan itsenäisesti.
Kurssilla on painotettu, että kannattaa haastaa itseään ideointivaiheessa. Ensimmäisenä mieleen tuleva idea saattaa olla turhan geneerinen ja työ ei välttämättä erotu edukseen. Olen viime päivinä pohtinut, miten esittää vettä kauniisti. Ehkäpä siitä syystä ensimmäinen mieleeni tullut idea oli suunnitella jokin sellainen palvelu, jossa vesi olisi elementtinä mukana. Ollaan kyhätty miehelle etätyöpistettä ja siitä inspiroituneena mieleeni nousi ajatus esteettisestä ja uudenlaisesta etätyöpisteestä. Miten rauhoittavaa ja inspiroivaa olisikaan tehdä töitä akvaarion sisällä!
Kysyin itseltäni, tuleeko tästä ideasta toistoa. “Tuskinpa”, totesin ja ryhdyin tekemään nopeita luonnoksia. Minulla oli vesiselvä visio, miltä messuosasto ja tuote itsessään näyttäisi. Kun otin kynän käteen, iski epätoivo. Ymmärsin, etten osaa piirtää pyöreitä muotoja perspektiivissä. Kurssilla käsitellään perspektiiviä syväluotaavammin kevät-puoliskolla. Olen yrittänyt itse opiskellen YouTubesta kehittyä perspektiivin piirtämisessä, mutta hoksannut, ettei niistä perusteellisimmissakaan ole selitetty ihan kaikkea auki. Tällä hetkellä minulla menee suhteettoman kauan aikaa kotitehtävien kanssa perspektiiviä tuumaillessa, mutta voi olla, että tämä painiskelu on vaivanarvoista ja syväopin vielä perspektiivin salat. Perspektiivit ovat kuitenkin onneksi ihanan loogisia.
Olin umpikujassa, mutta päätin vain alkaa piirtää ideaani auki vaikkei pyöreiden muotojen perspektiivi ihan oikein menisikään. Niinhän se olisi pääsykokeessakin; jostain olisi lähdettävä pikaisesti liikkeelle kellon tikittäessä tasaisesti eteenpäin. Kotitehtävissä nostan myös omaa rimaani tietoisesti aina ylöspäin, jotta oppisin mahdollisimman paljon. Tähän tehtävään sopi mielestäni upeasti musta paperi ja kaivoin naftaliinista värikynät. Oli hauska huomata, että värikynillä työskentely sujui yllättävän hyvin.
Toinen mieltäni kovasti askarruttava asia on ihmisten esittäminen. Miten realistiselta ihmisten tulee näyttää arkkitehtuurin pääsykokeissa? Ihmisten piirtäminen ei ole vahvin osa-alueeni, mutta messutuotteen avaaminen tarvitsi ehdottomasti sen, että näytti, miten työpistettä käytetään. Päädyin esittämään ihmisen ääriviivojen avulla. Kun taapero näki piirustuksen ja kysyi: “Työskenteleekö tuo läppärin kanssa?”, ajattelin, että hahmo läpäisi juuri parhaan testin. Lisäsin myös messuhallin uloskäynnin lähelle muutaman mittakaavahahmon, jotta tilantuntu kasvaisi.
Kun työ oli viittä vaille valmis, tein hetken jotain muuta ja palasin sitten uudelleen sitä katsomaan. Olen huomannut, että hetkeksi katseen kohdistaminen johonkin toisaalle, auttaa tarkastelemaan työtä paremmin. Pistin merkille, että etummaisen kaaren alaosa näytti kummalliselta. Siinä oli selkeästi perspektiivihäikkä. Pohdin kuumeisesti, miten ihmeessä se tulisi korjata. Muistin perspektiivivideoista nähneeni, että kaikki muodot voi piirtää neliöiden tai suorakaiteiden sisälle. Silloin ne on helpompi saada menemään perspektiivissä oikein. Niinpä tein ihan kevyesti lyijykynällä suorakaiteen ja koin ahaa-elämyksen. Hetkessä perspektiivivinouma oli korjattu ja työ näytti sopusuhtaisemmalta.
Odotettu maanantai
Tällä hetkellä maanantai-illat ovat odotettuja, sillä silloin me Maxi-etäkurssilaiset saamme videomuotoisen kritiikin kotitehtävistä. Paikan päällä kurssilla käyvät saavat kritiikin puolestaan oppitunneilla. Kaikki kritiikit ovat olleet superhyviä, sillä jokainen opettaja on luonut hetkestä levollisen. Töiden äärelle todella pysähdytään, niitä tulkitaan ja tarkastellaan pieteetillä. Ihan jokaisen työn ansioita nostetaan esiin ja ammattimaisin ottein ohjataan eteenpäin kehittymisen polulla. Itse Tehon kurssia harkitessa pohdin, minkälaisia kritiikit oikein ovat ja ajattelin, että tämä saattaisi kiinnostaa myös sinua. Haluaisitko kurkata, millaisen kritiikin sain messutyöstäni? Pääset katsomaan videon tästä (huom: videolla esiintyviltä Tehon opettajilta saatu lupa julkaisemiseen):
Täällä on pienet jamit käynnissä! Siis nyt on kolmas kurssiviikko ja sain vitosen kotitehtävästä! Tuntuu ihan mielettömän rohkaisevalta. Toivo on voimavara, joka kannattelee. Tietenkään kurssilla pärjääminen ei takaa opiskelupaikkaa, koska itse kokeessa voi tapahtua mitä mystisempiä asioita. Ja tämä yksittäinen työ oli vain yksi muiden töiden joukossa – en tosiaankaan pärjää kaikissa tehtävissä näin hyvin. Näen tämän niin, että vain kovasti harjoittelemalla arkkitehtuurin opintojen ovet voivat avautua minulle.
Avainroolissa on säännöllinen harjoittelu. Kurssin arvosanoilla ei ole kovin suurta merkitystä kunhan vaan oppii saamastaan kritiikistä ja osaa sen pohjalta tehdä vastaavan tehtävän pyydettäessä seuraavalla kerralla paremmin. Arvostan sitä, että kurssin opettajat antavat myös lähes poikkeuksetta kehitysideoita 4,5-5 saaneisiin töihin kuten tähänkin messuosastoon. Aina on varaa kehittyä ja juuri tällainen rakentava kritiikki on parasta, mitä voi saada. Oli oma lähtötaso ihan mikä tahansa, koen, että eri luovien alojen ammattilaisten antama kritiikki vie kehittymisessä eteenpäin ja se auttaa unelman saavuttamisessa. Kritiikki on myös hyvä paikka testauttaa, miten oma visio on ymmärretty. Toisinaan opettajat löytävät töistä ihan uusia ulottuvuuksia ja se on hurjan mielenkiintoista!
Kiitos kun olet matkassa mukana! <3
Iina C.
Minkälaisilla töillä menestyy pääsykokeissa?
Luovien alojen pääsykokeille on tavallista, että samantyyppiset pääsykoetehtävät toistuvat vuosittain pienellä twistillä. Kaikki Teho-Opiston kurssitehtävät onkin kehitetty aikaisempien vuosien ennakko-ja pääsykoetehtävien pohjalta. Tekemällä kaikki tehtävät, saat vankan rutiinin pääsykokeisiin ja opit ymmärtämään mitä eri alojen pääsykoetehtävissä haetaan.
Rutiinin ja tekemisen lisäksi saat kursseilla korvaamatonta henkilökohtaista ohjausta ja ammattilaisten kommentteja oman tekemisen kehittämiseksi. Maksimoi mahdollisuutesi onnistua pääsykokeissa ilmoittautumalla kurssillemme!
