Saimme aivan upean tilaisuuden päästä vierailulle yhteen Suomen kuuluisimmista arkkitehtitoimistoista, Arkkitehdit Soini & Hortolle. Suureksi ilokseni pääsin haastattelemaan 2018 arkkitehdiksi valmistunutta Fanni Schildtiä. Tervetuloa kurkistamaan kanssani haastattelun kautta, millaista nuoren arkkitehdin elämä on. 

Millainen koulutausta sinulla on Fanni? 

Kävin lukion Töölön Yhteiskoulussa. Meillä oli koulussa mahdollisuus ottaa kuviksen valinnaisena arkkitehtuurin kursseja ja siellä käytiin myös ihan tutustumassa, miten arkkitehtitoimistossa työskennellään. Siitä oli varmaan hyötyä. Minulla oli aika pitkään jo kiinnostus arkkitehtuuria kohtaan. 

Fanni pääsi suoraan lukiosta opiskelemaan arkkitehtuuria Ouluun. Miltä tuntui muuttaa pois Helsingistä?

Olihan se aika shokki päästä ekalla kerralla sisään ja muuttaa 600 km pohjoiseen, mutta toisaalta tottakai lähdin sinne kun pääsin arkkitehtuuria opiskelemaan. Luulen, että oli kuitenkin tosi hyvä vaihtoehto lähteä juuri Ouluun. Pienempi kaupunki, halvemmat hinnat. Siellä pystyi asumaan keskustassa ja siellä oli kiva opiskeluyhteisö. 

Monta vuotta olit opiskelemassa Oulussa?

Olin kuusi vuotta ja siinä välissä yhden lukuvuoden Irlannissa. Irlanti on tosi kiva maa ja täynnä ihania ihmisiä. Kampus oli tosi kiva ja suuri, ihan kuin semmoinen oma pieni kaupunkinsa. Siellä oli kaikki omat leffateatterit jne. Tosi kiva vaihtarin kannalta. 

Millaista opiskelu Irlannissa oli?

Minulle tuli yllätyksenä, että siellä vaadittiin todella paljon. Suomessa akateeminen vapaus on suurempi. Siellä Irlannissa heitettiin ihmisiä loppuvuodesta kursseilta pois jolleivät olleet suoriutuneet riittävän hyvin. Kursseilla ei riittänyt, että teki oman harjoitustyönsä vaan siitä tehtiin myös näyttelyversio. Näyttelyä varten maalasimme jopa seinät siihen sopiviksi. Sitten sinne kutsuttiin kaikkia Irlannin parhaita arkkitehteja meidän töitä arvostelemaan. Meininki oli ihan nextillä levelillä. Täällä Suomessa esimerkiksi kesken kurssien on ohjauksia proffien kanssa, joissa näytetään omat ideat heille. Visiot esitetään ihan käsiskisseinä, mutta siellä samassa vaiheessa kaikilla oli loppuunasti photaroidut kuvat. Irlannissa proffat sanoivat, että voisin panostaa suunnitelmiin vähän enemmän, mutta selitin, että meillä on Suomessa ihan erilainen kulttuuri. Miksi käyttäisin aikaa idean viimeisteltyyn esittämiseen suunnitteluvaiheessa jos se tulee vielä kuitenkin muuttumaan. 

Missä teit ensimmäisen alan harjoittelusi?

Se oli opintoihin kuuluva pakollinen kolmen kuukauden työmaaharjoittelu. Tein sen NCC:llä Jätkäsaaressa. Olin mm. eristämässä alapohjaa ja valoin mä jopa jotain pieniä betonijuttujakin.  

Millaiset valmiudet yliopisto antaa arkkitehdin työhön? 

Ihan hyvät. Meillä Oulussa oli rakennusfysiikkaa – ja tekniikkaa. Meillä kävi konetekniikan professorit pitämässä luentoja suurista rakennuksista, minkä oon kokenut kyllä todella hyödylliseksi. Lisäksi me suunnittelimme esimerkiksi kokonaisen kerrostalon, museoita, kappaleita ja myös asemakaavoitusta.

Miten kaikki rakennusmääräykset yms. oppii opiskelujen aikana?

Meillä olit RT-kortistoon tunnukset ja kaikilla kursseilla, joilla suunniteltiin jotain isompaa, piti aina katsoa määräykset läpi. Meillä oli esimerkiksi yksi kurssi pelkkää portaiden suunnittelua. Siinä piti tehdä detalji-suunnitelmat portaista ja silloin katsottiin, että etenevät nosteet olivat oikean kokoiset ja ne on toteutettu määräysten mukaan. Rakennesuunnittelukursseilla käytiin läpi mm. mihin kaikkialle pitää muistaa laittaa kaide.

Oletko osallistunut arkkitehtuurikilpailuhin?

Koulussa meillä oli sellaisia kursseja, joilla osallistuttiin. Se oli kätevää kun pystyi suorittamaan kurssin siten. 

Kävitkö alan töissä opiskelujen aikana? 

Kesäisin kyllä ja venytin töitä usein vähän sinne syksyn puolelle. Koetin pitää työn ja opiskelun vähän erillään toisistaan, koska olen nähnyt paljon sitä, että käydään töissä ja opiskelut sitten jäävät roikkumaan.   

Koitko alan töiden tekemisen hyödyllisenä jo opiskellessa?

Olihan se todella hyödyllistä vaikka kyllä suurin kehittyminen on tapahtunut valmistumisen jälkeen. Kesätyöt olivat kuitenkin vain sen kolme/neljä kuukautta ja siinä ei päässyt vielä näkemään kaikkia projektin vaiheita.

Muistatko millainen oli sinun ihan eka työsi?

Pääsin tekemään Aallon Sähkötaloon Helsingin Energian kaksikerroksisen tilan restaurointisuunnitelmaa. Siinä meni myös paljon aikaa ihan laaserointiin ja nykytilan kartoittamiseen siellä paikan päällä. 

Millainen fiilis oli ekaan työpaikkaan mennessä?

Itsestä tuntui, että pitäisi olla todella hyvä ja saada enemmän vastuuta. Teknisen osaamisen puolella ei ollut kyllä mitään ongelmaa. 

Miten projektit viedään läpi täällä Soini & Hortolla? 

Sama tiimi tekee projektin yhdessä alusta loppuun. Projekteissa on pääsuunnittelija, vastaava rakennussuunnittelija, projektiarkkitehti ja yleensä on myös opiskelijoita tai suunnitteluassistentteja. Minun tehtäväni projektiarkkitehtina on pitää suunnitteluassistentit projektissa ajan tasalla ja keskustella pää- ja vastaavan rakennussuunnittelijan kanssa. Usein suunnittelua tehdään tosi tiiviisti yhdessä. 

Millainen hierarkia teillä on? 

Meillä on täällä (Soini & Hortolla) tosi hyvä henki ja kiva kun on matala hierarkia. Omistajat ovat täällä mukana töissä. Joissain toimistoissa voi olla arkkitehti-superstaroja, mutta täällä kaikki suunnittelevat yhdessä ja saavat nimensä töihin. 

Kuinka yleistä on, että arkkitehdille voi käydä mittavirhe? 

Ei ole tullut omissa projekteissa vastaan, mutta olen kuullut että vaikkapa jotkut ikkunat ovat saattaneet tulla työmaalle väärän kokoisina. Pääsuunnittelija on loppupeleissä vastuussa kaikesta. Meillä yhteensovitetaan kaikki suunnitelmat ja niitä tarkastellaan paljon yhdessä malleina. Sitten tarkistamme, että kaikki toimii yhdessä ja yleensä siinä vaiheessa mahdolliset virheet löytyvät.

Tuntuuko, että nyt kahden vuoden työskentelyn jälkeen olo alkaa olla varmempi?

Joo! Silloin vastavalmistuneena kun oli ollut vain kesätöissä, oli joitakin projektivaiheita, joita ei ollut koskaan aikaisemmin tehnyt ja ei tiennyt, miten kaikki toimii. Olen ollut kahden vuoden aikana kolmessa isommassa projektissa täällä Soini & Hortolla, niin olen päässyt näkemään jo suurimman osan vaiheista. 

Kuinka monta projektia arkkitehdilla on tyypillisesti samaan aikaan käynnissä?

Projektiarkkitehdilla yhdestä kahteen. Pääsuunnittelijoilla on enemmän, vaikkapa viisi. He ottavat vastuun isosta kuvasta. 

Millainen työprojekti sinulla on nyt meneillään?

Suunnittelemme isoa asuinkerrostalokohdetta Espooseen, joka kestää useita vuosia. Projektissa piirrämme kaiken: jokaisen oven ja ikkunan, kaikki ovikaaviot, jokaisen helotuksen… ihan kaikki. Asiakirjojen määrä on valtava.

Mitä luulet, kuinka paljon tekoäly pystyy tekemään arkkitehdin työstä jatkossa? 

Aika paljon tuosta mekaanisesta työstä kyllä. Jo nyt kun osaa mallintaa oikein, ohjelmasta saa paljon ulos infoa. Projektit ovat kuitenkin niin isoja ja monimutkaisia, että koneet tuskinpa voivat sitä kaikkea tulla tekemään. Alkuvaiheen suunnittelu pysyy varmasti ihmisellä. Mutta todennäköisesti tulevaisuudessa arkkitehdin ei tarvitse piirtää jokaista ikkunaa itse. 

Kuinka pitkiä työpäiväsi ovat?

Ne vaihtelevat todella paljon, koska projektit etenevät sykleissä. Esimerkiksi juuri nyt on vähän hiljaisempaa ja ehdin tulla haastateltavaksi. Välillä jonkun deadlinen lähestyessä saattaa mennä illankin puolelle, mutta yritän pitää työajan kurissa. Välillä tulee tosi pitkiä työpäiviä, mutta ne ovat silloin tällöin eikä se ole vallitseva tila koko ajan. 

Mistä haaveilet?

Haluaisin saada vastaavan rakennussuunnittelijan ja pääsuunnittelinan pätevyydet. Ne saadakseen pitää hankkia riittävästi projektiarkkitehtikokemusta erilaisista tehtävistä. Näihin koulutuksiin voi päästä esimerkiksi työpaikan kautta. 

Millaisia haasteita alalla on Suomessa?

Rakentamisen laatu on oikea ongelma. Sijoittavat haluavat mahdollisimman kustannustehokkaita ratkaisuja. Jotkut firmat toimittavat pelkkiä lukuja, miten tehokkaiksi pohjia tulisi saada. Se on semmoista tasapainoilua, koska sijoitusfirmat kuitenkin maksavat arkkitehtien palkat. Onneksi on kuitenkin kaikki säännökset ja rakennusvalvonta, joilla on aika iso sananvalta. Olisihan se kiva, ettei mentäisi ikkunattomaan makuuhuonemalliin. 

Millaisia urbaaneja legendoja alalla on?

Nyt puurakentaminen on nousussa. Tulipalossa betoni romahtaa alta aikayksikön, puu hiiltyy vain päältä eli ei se betoni mitenkään erityisen paloturvallinen materiaali ole. Puurakenteita on kaiken lisäksi helpompi vaihtaa rakennuksen sisälle, ei tarvitse valaa uutta betonia. Usein törmää myös rakennuttajien asenteisiin siitä, että puurakentaminen olisi kalliimpaa, vaikeampaa ja paloturvallisuuden kanssa olisi ongelmia. Nämä eivät pidä enää paikkansa, sillä tekniikat ovat kehittyneet paljon. Tällaisia urbaaneja legendoja pitäisi kumota.

Mitä olet oppinut työn kautta?

Alkuvaiheessa ei ehkä uskaltanut pyytää apua niin paljon kuin olisi pitänyt. Nyt jälkikäteen kun katsoo, on ihan tyhmää yrittää ratkoa sellaisia asioita itse, mitkä muut tietävät heti. Nykyään kysyn kyllä ihan kaikesta, eikä kiinnosta, onko kysymys tyhmä vai ei. Kukaan ei kuitenkaan voi tietää kaikesta kaikkea. 

Mikä on ollut parasta arkkitehtina tähän mennessä?

Parasta oli kun pääsi projektiarkkitehdiksi ensimmäistä kertaa. Siinä pääsi mukaan suunnittelupalavereihin ja olin se, joka sovitti yhteen kaikkia suunnitelmia. Sain istua vastaavan rakennussuunnittelijan vieressä ja siinä oppi valtavasti. 

Lämmin kiitos sinulle Fanni haastattelusta – ja siitä, että saavuit varta vasten haastateltavaksi toimistolle ensimmäistä kertaa puoleen vuoteen (because of covid-19)! Toivottavasti Fannin kertoma toi sinulle arkkitehtuuria opiskelemaan hakeva uutta mielenkiintoista näkökulmaa alaan. Ja hei, kannattaa katsoa myös bloggaajakollegani Elisan videohaastattelu, missä hän jututtaa Soini & Horton toista perustajaa, Sami Hortoa.

PS. Kiitos Teho-Opiston Sini kun organisoit tämän mahdollisuuden meille ja Soini & Horto kun otitte meidät vastaan! Tämä kasvatti opiskelupaikan saamisen nälkää entisestään. 🙂