Millaista palautetta kurssitöistä saa? +Muut kiperät kysymykset (osa2)

Moikka! Nyt päästäänkin takaisin kysymysten pariin. Meille bloggaajille ja Tehon opettajille voi tosiaan milloin vaan laittaa kysymyksiä esim. Instagramissa @tehoopisto ja vastaillaan niihin mielellään.

Mikä on ollut kivoin työ tähän mennessä?

Hmm.. vaikee valita yhtä joten kerron kaksi suosikkia. Toinen on rautalankatekniikka kerran pääsykoetyyppinen kotitehtävä jossa aiheena oli “jännite”. Siitä oonkin tehnyt erillisen postauksen joten jos kiinnostaa nähdä miten toteutin sen niin kannattaa käydä kurkkaamassa! Toinen suosikki on peitevärityö jossa aiheena oli “selkouni”. Näihin molempiin sain suhteellisen nopeasti mielestäni hyvän idean ja toteutuskin sujui hyvin joka teki töistä mieleiset.

Mikä on ollut vaikein työ tähän mennessä?

Vaikein työ tähän mennessä oli mun mielestä pääsykoesimulaation työ, jossa piti puutikkuja ja kartonkia käyttämällä tehdä bussipysäkki. Syy siihen miksi koin tän vaikeaksi on se, että puutikut ei oo mulle kovinkaan tuttuja eikä tosiaan mun vahvinta osaamis aluetta. Mulla oli suunnitelmana tehdä kaksiosainen bussipysäkki mutta haukkasin liian ison palan, enkä siis kerennyt 3 tunnin aikana tekemään kuin toisen puolen… No sattuuhan näitä. Työstä tuli silti valmiin näköinen ja olin ihan ok tyytyväinen siihen mutta olisihan ollut kiva, että olisin ehtinyt toteuttaa ideani kunnolla.

Oikealla näkyy miten olin ajatellut kokonaisuuden syntyvän, mutta toteutuksessa piti vähän soveltaa kun ei ois mitenkään aika riittänyt…

Opiskellaanko kurssilla muuhun kuin taiteeseen liittyviä asioita?

Teho-opiston kurssit on taidealoille valmistavia kursseja eli pääpaino kursseilla on tietysti taiteeseen liittyvissä asioissa. Tehon opettajat opastavat myös ajanhallintaan liittyvissä asioissa ja kursseilla oppii myös muista hakualoihin liittyvistä asioista. Osa Tehon apuopettajista on taidealojen opiskelijoita, joten heiltä saa myös ajankohtaista tietoa kouluihin ja aloihin liittyen. Mun mielestä on myös mahtavaa, että he ovat olleet samassa tilanteessa ja käyneet hakuprosessin läpi yleensä useampaankin kertaan, joten heiltä saa hyvää tukea kouluun hakemisessa.

Millaista palautetta kurssitöistä saa?

Kursseilla tehdään kotitehtäviä jotka Tehon opettajat arvostelee. Tehtäviä on kahden tyyppisiä, tekniikkaharjoituksia sekä pääsykoetyyppisiä kotitehtäviä. Tekniikkaharjoituksista saa sanallisen arvostelun eli kerrotaan töiden plussat ja miinukset. Pääsykoetyyppiset tehtävä arvostellaan asteikolla 1-5 ja niistä saa myös sanallisen arvostelun. Palaute kurssitöistä on aina todella rakentavaa, eikä mulle ainakaan oo koskaan tullut huonoa fiilistä palautteista, vaikka työ ei olisikaan onnistunut niin hyvin kuin olin toivonut. Palautteessa saa aina hyviä vinkkejä siitä, mitä työssä voisi kehittää ja usein myös ehdotuksen, että mikä voisi toimia hyvänä lisänä. Opettajat usein myös mainitsevat jos jokin aihe on toistuva tai jos jonkin asian tai kohdan olisi voinut jättää työstä kokonaan pois. Kaiken kaikkiaan palaute on aina super hyödyllistä. Jos työt palauttaa ajallaan, niin ne arvostellaan aina kurssikerran alussa ja etäkurssilaisten työt arvostellaan kritiikkivideoilla. Jos töitä palauttaa jälkikäteen niin niistä saa sähköpostilla kattavan arvostelun. Palautteen saaminen on todella tärkeä osa kurssia sillä sen avulla oppii tietämään, että mitkä asiat toimivat ja missä osa-alueissa on eniten kehitettävää.

Kiitos kaikista kysymyksistä ja toivottavasti mun vastauksista oli jotain hyötyä! Suosittelen selailemaan myös muiden bloggaajien blogeja sekä Teho-opiston Instagramia ja Facebookia, sieltä löytyy lisää hyödyllistä tietoa kursseihin ja pääsykokeisiin liittyen. Ihanaa jouluviikkoa kaikille!

Minkälaisilla töillä menestyy pääsykokeissa?


Luovien alojen pääsykokeille on tavallista, että samantyyppiset pääsykoetehtävät toistuvat vuosittain pienellä twistillä. Kaikki Teho-Opiston kurssitehtävät onkin kehitetty aikaisempien vuosien ennakko-ja pääsykoetehtävien pohjalta. Tekemällä kaikki tehtävät, saat vankan rutiinin pääsykokeisiin ja opit ymmärtämään mitä eri alojen pääsykoetehtävissä haetaan.

Rutiinin ja tekemisen lisäksi saat kursseilla korvaamatonta henkilökohtaista ohjausta ja ammattilaisten kommentteja oman tekemisen kehittämiseksi. Maksimoi mahdollisuutesi onnistua pääsykokeissa ilmoittautumalla kurssillemme!



Kritiikkivideo!

Olipa viikko! Oli pientä väsymystä ja ajanpuutetta ilmassa, mutta first things first. Olen päättänyt, että priorisoin tämän kurssin ja harjoittelemisen korkealle. Siksi pyrin kovasti siihen, että joka viikko saisin kotitehtävän palautettua ajallaan. Itseasiassa minulla on sellainen strategia, että yritän tehdä kaksi tehtävää viikossa. Laadin ensimmäisenä työn, johon panostan vähän enemmän. Ensimmäisellä työllä pyrin niin hyvään lopputulokseen kuin vain pystyn. Toisen työn teen testimielessä. Testaan siinä tarkoituksella jotain ja katson, millaista kritiikkiä työ saa osakseen.

Viikon tehtävä: messuosasto ja sen pohjapiirros

Viikon teema oli skissaustekniikat. Minulla on haasteena pysyä vielä kolmen tunnin aikarajassa, joten nyt päätin lähestyä kotitehtävää siten, että pakottauduin keksimään kotitehtävän idean vartissa. Sitten luonnostelin ja lähdin toteuttamaan. Tehtävässä pyydettiin suunnittelemaan messuosasto ja sen pohjapiirros. “Ajattele ISOSTI, esitä ydinajatus selkeästi ja tee se tyylikkäästi”, toitotin itselleni. Viime viikolla piirsin oppimismielessä toista kotitehtävän tiloista pitkälti mallin pohjalta, nyt halusin yrittää luoda tilan ja sen muodot ihan itsenäisesti.

Kurssilla on painotettu, että kannattaa haastaa itseään ideointivaiheessa. Ensimmäisenä mieleen tuleva idea saattaa olla turhan geneerinen ja työ ei välttämättä erotu edukseen. Olen viime päivinä pohtinut, miten esittää vettä kauniisti. Ehkäpä siitä syystä ensimmäinen mieleeni tullut idea oli suunnitella jokin sellainen palvelu, jossa vesi olisi elementtinä mukana. Ollaan kyhätty miehelle etätyöpistettä ja siitä inspiroituneena mieleeni nousi ajatus esteettisestä ja uudenlaisesta etätyöpisteestä. Miten rauhoittavaa ja inspiroivaa olisikaan tehdä töitä akvaarion sisällä!

Kysyin itseltäni, tuleeko tästä ideasta toistoa. “Tuskinpa”, totesin ja ryhdyin tekemään nopeita luonnoksia. Minulla oli vesiselvä visio, miltä messuosasto ja tuote itsessään näyttäisi. Kun otin kynän käteen, iski epätoivo. Ymmärsin, etten osaa piirtää pyöreitä muotoja perspektiivissä. Kurssilla käsitellään perspektiiviä syväluotaavammin kevät-puoliskolla. Olen yrittänyt itse opiskellen YouTubesta kehittyä perspektiivin piirtämisessä, mutta hoksannut, ettei niistä perusteellisimmissakaan ole selitetty ihan kaikkea auki. Tällä hetkellä minulla menee suhteettoman kauan aikaa kotitehtävien kanssa perspektiiviä tuumaillessa, mutta voi olla, että tämä painiskelu on vaivanarvoista ja syväopin vielä perspektiivin salat. Perspektiivit ovat kuitenkin onneksi ihanan loogisia.

Skissaus-tekniikka -viikolla käytiin läpi juuri tätä – idean luonnostelua. Messuosastoni muoto ja perspektiivi hakivat muotoaan 23 nopean hahmotelman kautta.

Olin umpikujassa, mutta päätin vain alkaa piirtää ideaani auki vaikkei pyöreiden muotojen perspektiivi ihan oikein menisikään. Niinhän se olisi pääsykokeessakin; jostain olisi lähdettävä pikaisesti liikkeelle kellon tikittäessä tasaisesti eteenpäin. Kotitehtävissä nostan myös omaa rimaani tietoisesti aina ylöspäin, jotta oppisin mahdollisimman paljon. Tähän tehtävään sopi mielestäni upeasti musta paperi ja kaivoin naftaliinista värikynät. Oli hauska huomata, että värikynillä työskentely sujui yllättävän hyvin.

Toinen mieltäni kovasti askarruttava asia on ihmisten esittäminen. Miten realistiselta ihmisten tulee näyttää arkkitehtuurin pääsykokeissa? Ihmisten piirtäminen ei ole vahvin osa-alueeni, mutta messutuotteen avaaminen tarvitsi ehdottomasti sen, että näytti, miten työpistettä käytetään. Päädyin esittämään ihmisen ääriviivojen avulla. Kun taapero näki piirustuksen ja kysyi: “Työskenteleekö tuo läppärin kanssa?”, ajattelin, että hahmo läpäisi juuri parhaan testin. Lisäsin myös messuhallin uloskäynnin lähelle muutaman mittakaavahahmon, jotta tilantuntu kasvaisi.

Kun työ oli viittä vaille valmis, tein hetken jotain muuta ja palasin sitten uudelleen sitä katsomaan. Olen huomannut, että hetkeksi katseen kohdistaminen johonkin toisaalle, auttaa tarkastelemaan työtä paremmin. Pistin merkille, että etummaisen kaaren alaosa näytti kummalliselta. Siinä oli selkeästi perspektiivihäikkä. Pohdin kuumeisesti, miten ihmeessä se tulisi korjata. Muistin perspektiivivideoista nähneeni, että kaikki muodot voi piirtää neliöiden tai suorakaiteiden sisälle. Silloin ne on helpompi saada menemään perspektiivissä oikein. Niinpä tein ihan kevyesti lyijykynällä suorakaiteen ja koin ahaa-elämyksen. Hetkessä perspektiivivinouma oli korjattu ja työ näytti sopusuhtaisemmalta.

Odotettu maanantai

Tällä hetkellä maanantai-illat ovat odotettuja, sillä silloin me Maxi-etäkurssilaiset saamme videomuotoisen kritiikin kotitehtävistä. Paikan päällä kurssilla käyvät saavat kritiikin puolestaan oppitunneilla. Kaikki kritiikit ovat olleet superhyviä, sillä jokainen opettaja on luonut hetkestä levollisen. Töiden äärelle todella pysähdytään, niitä tulkitaan ja tarkastellaan pieteetillä. Ihan jokaisen työn ansioita nostetaan esiin ja ammattimaisin ottein ohjataan eteenpäin kehittymisen polulla. Itse Tehon kurssia harkitessa pohdin, minkälaisia kritiikit oikein ovat ja ajattelin, että tämä saattaisi kiinnostaa myös sinua. Haluaisitko kurkata, millaisen kritiikin sain messutyöstäni? Pääset katsomaan videon tästä (huom: videolla esiintyviltä Tehon opettajilta saatu lupa julkaisemiseen):

Täällä on pienet jamit käynnissä! Siis nyt on kolmas kurssiviikko ja sain vitosen kotitehtävästä! Tuntuu ihan mielettömän rohkaisevalta. Toivo on voimavara, joka kannattelee. Tietenkään kurssilla pärjääminen ei takaa opiskelupaikkaa, koska itse kokeessa voi tapahtua mitä mystisempiä asioita. Ja tämä yksittäinen työ oli vain yksi muiden töiden joukossa – en tosiaankaan pärjää kaikissa tehtävissä näin hyvin. Näen tämän niin, että vain kovasti harjoittelemalla arkkitehtuurin opintojen ovet voivat avautua minulle.

Avainroolissa on säännöllinen harjoittelu. Kurssin arvosanoilla ei ole kovin suurta merkitystä kunhan vaan oppii saamastaan kritiikistä ja osaa sen pohjalta tehdä vastaavan tehtävän pyydettäessä seuraavalla kerralla paremmin. Arvostan sitä, että kurssin opettajat antavat myös lähes poikkeuksetta kehitysideoita 4,5-5 saaneisiin töihin kuten tähänkin messuosastoon. Aina on varaa kehittyä ja juuri tällainen rakentava kritiikki on parasta, mitä voi saada. Oli oma lähtötaso ihan mikä tahansa, koen, että eri luovien alojen ammattilaisten antama kritiikki vie kehittymisessä eteenpäin ja se auttaa unelman saavuttamisessa. Kritiikki on myös hyvä paikka testauttaa, miten oma visio on ymmärretty. Toisinaan opettajat löytävät töistä ihan uusia ulottuvuuksia ja se on hurjan mielenkiintoista!

Kiitos kun olet matkassa mukana! <3
Iina C.

Minkälaisilla töillä menestyy pääsykokeissa?


Luovien alojen pääsykokeille on tavallista, että samantyyppiset pääsykoetehtävät toistuvat vuosittain pienellä twistillä. Kaikki Teho-Opiston kurssitehtävät onkin kehitetty aikaisempien vuosien ennakko-ja pääsykoetehtävien pohjalta. Tekemällä kaikki tehtävät, saat vankan rutiinin pääsykokeisiin ja opit ymmärtämään mitä eri alojen pääsykoetehtävissä haetaan.

Rutiinin ja tekemisen lisäksi saat kursseilla korvaamatonta henkilökohtaista ohjausta ja ammattilaisten kommentteja oman tekemisen kehittämiseksi. Maksimoi mahdollisuutesi onnistua pääsykokeissa ilmoittautumalla kurssillemme!



Kritiikki ja kuinka ottaa sitä vastaan

Terve! Taas on tovi vierähtänyt, joten olisi paikallaan käsitellä tämän kerran aihetta, eli kritiikkiä. Yksi isoista syistä miksi tulin Teholle, oli töistä saatavat palautteet. Olen kokenut, että opetuskerroilla annettava kritiikki on ollut yksi isoimmista vaikuttavista tekijöistä kehittymiseni kannalta.

Miten Teho-Opistolla annetaan kritiikkiä?

Teho-Opistolla työt arvostellaan asteikolla 0-5. Huomioitavaa kuitenkin on, että puolikkaita pisteitä voidaan myös antaa. Tämä pohjautuu siihen, että monilla luovilla aloilla joihin Teho-Opisto valmentaa pisteskaala on 0-10. Puolikkaiden pisteiden myötä arviointi tapahtuu siis samalla tavalla, kuin oikeissa pääsykokeissa. Aikaisemmin arkkitehtuurin arvioinneissa on käytetty 0-5 pisteytystä, mutta nyt seuraavissa pääsykokeissa se päivitetään myös 0-10.
Lähikurssilla on yleensä aina kaksi opettajaa arvioimassa töitä, mikä on tosi kiva ettei arvosana muodostu vain yhden ihmisen mielipiteen pohjalta. Itse pääsykoetöitä arvioi myös useammasta henkilöstä koostuva raati.
Palautettavat tehtävät kannattaa aina yrittää tehdä 3 tunnin aikarajan mukaan, ei yli tai alle. Itse olen pariin otteeseen rykäissyt työn alle tuntiin, oli syynä sitten se, että ei tahdo löytyä aikaa tai ei ole hyvää ideaa työhön. Tälläisissä tapauksissa en voi väittää, että huono arvosana olisi tullut yllätyksenä.
 

 

Miten ottaa kritiikkiä vastaan?

Kirjoitin seuraavan kappaleen edellisenä viikonloppuna: ”Olen saanut paljon erilaisia pisteitä töistä kakkosesta neloseen asti. Yhtään vitosta, eli korkeinta arvosanaa en ole vielä saanut, mutta en ole sellaista odottanutkaan omilta töiltä sellaisina, kun olen ne palauttanut. Vitosta päin ollaan kuitenkin askel askeleelta menossa ja toivon mukaan se jostakin työstä tipahtaa tulevaisuudessa”.
Tämän viikon maanantaina sain kuitenkin ensimmäisen vitosen työstä! Se tuntui erityisen hyvältä, koska takana on kuitenkin muutama kakkonen, jotka ovat jättäneet huonon maun suuhun. Olen mielestäni ihan hyvä ottamaan palautetta vastaan. Ei silti tunnu hyvältä saada kakkosia, vaikka tietääkin syyt ja on monesti samaa mieltä opettajien kanssa. Välillä taas tuntuu, että on panostanut työhön enemmän, mutta idea ei kuitenkaan ole kantanut pitkälle.
Joskus yksinkertaisimmat asiat ovat kaikista vaikeimpia sisäistää. Itselleni vaikeuksia tuottaa tehtävänannon noudattaminen + sen rajoissa pysyminen ja arvosteluperusteiden tarkka huomionti. Riskejä voi myös tehdä, mutta se pitää tehdä erittäin harkitusti ja lopputuloksen pitää oikeuttaa mahdollinen ylilyönti, jonka työssä tekee. On hyvä olla ovela, mutta välillä se ei myöskään kannata.
Minusta on kuitenkin kehittävämpää saada risuja, kuin ruusuja, koska opettelemassa tässä ollaan ja haluan nostaa omaa tasoani huomattavasti korkeammalle ennen seuraavia arkkitehtuurin pääsykokeita. Tämän takia palaute ja siinä ilmenevät korjausehdotukset ovat todella tärkeitä. Opettajien palautteista on turha ottaa itseensä, sillä kritiikistä on tarkoitus oppia. Tehon opettajien arviointeja ei kannata ottaa myöskään kiven kovina järkähtämättöminä totuuksina. Kannattaa ottaa mahdollisimman paljon kehittämisehdotuksia vastaan hautumaan ja synnyttämään uusia sekä entistä parempia ideoita.
-Jesse
Instagram: @tehoopisto @jesservaus
 


 

Minkälaisilla töillä menestyy pääsykokeissa?


Luovien alojen pääsykokeille on tavallista, että samantyyppiset pääsykoetehtävät toistuvat vuosittain pienellä twistillä. Kaikki Teho-Opiston kurssitehtävät onkin kehitetty aikaisempien vuosien ennakko-ja pääsykoetehtävien pohjalta. Tekemällä kaikki tehtävät, saat vankan rutiinin pääsykokeisiin ja opit ymmärtämään mitä eri alojen pääsykoetehtävissä haetaan.

Rutiinin ja tekemisen lisäksi saat kursseilla korvaamatonta henkilökohtaista ohjausta ja ammattilaisten kommentteja oman tekemisen kehittämiseksi. Maksimoi mahdollisuutesi onnistua pääsykokeissa ilmoittautumalla kurssillemme!



Taktikoiden onnistumisiin– Taideopettajan 5 vinkin taktiikalla varmistat osaamisesi pääsykokeissa!

Pääsykokeet

Miten hyödynnät tehokkaasti viimeiset viikot valmistautumiseen ennen pääsykokeita? Kokenut taidekasvattaja, arkkitehti ja Teho-Opiston pääopettaja Sini Koivisto kokosi parhaat vinkit pääsykokeisiin valmistautumiseen. Näillä vinkeillä taktikoit pääsykokeissa parhaan potentiaalisi esiin.


Lähipäivien ja -viikkojen aikana oppilaitokset julkaisevat ennakkotehtävien tuloksia. Positiivisen kirjeen jälkeen on aika suunnata katse kohti kevään tärkeimpiä päiviä – pääsykokeita. Ennen varsinaista koitosta on kuitenkin vielä hyvin aikaa valmistautua ja nostaa omat taidot pääsykokeissa vaadittavalle tasolle.
Tehon pääopettaja Sini on koonnut viisi vinkkiä pääsykokeisiin valmistautumiseen, joihin kannustaa panostamaan viimeisten viikkojen aikana. Lue asiantuntijan viime hetken vinkit ja onnistu pääsykokeissa!

VIISI VINKKIÄ VIIMEISILLE VIIKOILLE

1. Ota tekniikat haltuun

Viimeistään nyt on aika treenata eri tekniikat kuntoon. Harjoittele mahdollisimman laajasti erilaisia tekniikoita, joita pääsykokeissa voidaan testata. Esimerkiksi akvarellit ovat esiintyneet lähes varmasti syystä kaikilla aloilla melkein joka vuosi. Eli ainakin akvarellitreenit kannattaa aloittaa viimeistään nyt. 

2. Tsekkaa vanhat pääsykokeet

Pääsykokeissa toistuu usein hyvin saman tyyppisiä tehtävä antoja pienellä twistillä. On tosi tärkeää harjoitella oman alan ja oman koulun aiempien vuosien pääsykokeita – jotain samanlaista on suurella todennäköisyydellä vastassa myös tänä vuonna! Jos ei ole valmennuskurssilla, ainut tapa saada käsitys siitä, millaisia tehtäviä kokelailla teetetään, on kurkistaa aiempien vuosien pääsykokeita.

3. Pyydä kritiikkiä

Älä jätä harjoitustöitäsi kirjoituspöydän laatikkoon. Näytä rohkeasti omia töitäsi muille ja pyydä positiivista palautetta ja kehitysideoita. Muut voivat nähdä työsi hyvinkin eri tavalla ja useampi silmäpari antaa laajemman näkemyksen töistäsi. Kritiikki on todella tärkeää kehittymisen kannalta, joten sitä kannattaa pyytää äidiltä, isältä, sisaruksilta, kavereilta tai vaikkapa naapurilta.

4. Treenaa ajankäyttöä

Pääsykokeissa tehtäviin on varattu keskimäärin kolme tuntia. Muilla paitsi arkkitehdeillä on myös yksi neljän tunnin tehtävä ja arkkitehdillä jopa yksi kahden tunnin tehtävä.  Aika saattaa loppua helposti kesken – etenkin silloin kun idea tai toteutus ei tahdo sujua suunnitellusti. Ajankäyttöä on hyvä treenata kellottamalla omia harjoitustehtäviä. Älä lipsu, vaan pitäydy sovitussa ajassa ja seuraa kunkin työvaiheen vaatimia ajanjaksoja. Näin osaat varata pääsykokeissa juuri oikean ajan kunkin työvaiheen toteuttamiseen.

5. Rakenna keinot lukkojen avaamiseen

Pääsykoetilanne on innostava, mutta kuten sanomattakin selvää panokset ovat kovat – täytyy onnistua vakuuttamaan tuomaristo. Me kaikki suoriudumme eri tavalla jännittävissä tilanteissa, mutta mahdollisten lukkojen varalle pystyy valmistautua. Onkin hyvä miettiä valmiiksi joku itselle sopiva keino pattitilanteen laukaisemiseksi. Jos tuntuu ettei ideaa kerta kaikkiaan synny ja ajatukset ovat täysin lukossa, voi esimerkiksi alkaa luonnostelemaan tai piirtelemään joitain muotoja tai hahmoja, joiden kautta ideaa voisi hieman avittaa. Teho-Opistolla suosittelemme kurssilaisillemme Three Shapes Techniquea, joka on yleisesti käytetty luovuustyökalu lukkojen aukaisemiseen tai uuden näkökulman etsimiseen. Löydä oma keinosi lukkojen avaamiseen!

 

 

TSEMPPIÄ PÄÄSYKOE-TREENEIHIN!

Vältä pääsykoestressi! Psyykkinen valmentaja Katarina Meskanen kertoo, miten vältät liiallisen pääsykoestressin. Nappaa talteen Katarinan vinkit stressin hallintaan pääsykokeisiin valmistautuessa, pääsykoepäivän aamun varalle ja itse pääsykoetilanteen hallitsemiseksi.

 

 


Minkälaisilla töillä menestyy pääsykokeissa?


Luovien alojen pääsykokeille on tavallista, että samantyyppiset pääsykoetehtävät toistuvat vuosittain pienellä twistillä. Kaikki Teho-Opiston kurssitehtävät onkin kehitetty aikaisempien vuosien ennakko-ja pääsykoetehtävien pohjalta. Tekemällä kaikki tehtävät, saat vankan rutiinin pääsykokeisiin ja opit ymmärtämään mitä eri alojen pääsykoetehtävissä haetaan.

Rutiinin ja tekemisen lisäksi saat kursseilla korvaamatonta henkilökohtaista ohjausta ja ammattilaisten kommentteja oman tekemisen kehittämiseksi. Maksimoi mahdollisuutesi onnistua pääsykokeissa ilmoittautumalla kurssillemme!



Noora kriitikkona Lontoon Open Juryssa

Teho-Opiston opettaja Noora Kassinen vieraili IUniversity of East London -yliopiston arkkitehtuuritapahtuma Open Juryssa kriitikkona

Tehon valmennuskurssien opettaja Noora Kassinen vieraili helmikuun alussa entisen yliopistonsa ja nykyisen työnantajansa, University of East Londonin Open Jury –tapahtumassa kriitikkona.
Open Jury on UEL:n vuosittain järjestämä tapahtuma, jossa arkkitehtuurin opiskelijat esittelevät luokka kerrallaan töitään alan ammattilaisille.
”Sain kutsun, sillä työskentelen silloin tällöin apuopena yhdessä unitissa eli luokassa. Open Juryssa on ideana, että ulkopuolinen tuomaristo arvioi koko luokan menestystä. Kritiikki siis suunnataan luokkien opettajille, ei niinkään yksittäisille opiskelijoille.
Tapahtuma kesti kaksi päivää, ja sen aikana 12 luokkaa bachelor- ja master-tasoilta esittelivät töitään. Omana arvioitavani oli yhteensä neljän luokan (joista kaksi oli entisten opettajieni luokkia!) työt. UEL:ssä opettajien innostus on huikeaa, ja sitä myöten myös töiden tekninen jälki. Opiskelijat tekevät paljon töitä, ja se näkyy.
Olin kriitikkojoukossa yhdessä neljän vanhemman miesarkkitehdin kanssa – varsinainen pohjoismainen tytönhupakko siis! Lounasseurueen keskustelun taso oli tietävää, ja sain istua Lontoossa arvostettujen henkilöiden seurassa, syöden tietenkin fish and chipsejä. Tapahtumaan osallistuminen oli erittäin antoisa kokemus, ja oli suuria kunnia päästä arvioimaan itseä edistyneempiä tekijöitä.”