Teho-Opiston Maxi-kurssilainen Moona Mäkelä sai tänä vuonna tuplasti iloisia uutisia, kun hän läpäisi sekä arkkitehtuurin että sisustusarkkitehtuurin pääsykokeet. Arkkitehtuurin ollessa hakukohteissa korkeammalla, hän päätyy starttaamaan opinnot syksyllä Tampereella arkkitehtuurin osastolla. Tämä huippusuoritus ei tullut Moonalle ihmekikoilla eikä taikatempuilla, vaan kovalla määrätietoisella treenillä.
Lukioaikoina Moonan haaveet jatko-opinnoista suuntautuivat sisustusarkkitehtuuriin. Silloin unelma arkkitehtuurista kaatui epäilyksiin matematiikan kokeen läpipääsystä. Välivuosi antoi kuitenkin vielä aikaa pohtia suuntaa uudelleen, ja kansanopistossa käytyjen opintojen ja Australian matkan aikana Moonalle heräsi ajatus siitä, jos hän haastaisi itsensä ja pyrkisi arkkitehdiksi. Paperille kirjatut plussat ja miinukset sen vahvistivat – arkkitehdiksi hän haluaa!
”Reissussa tuli fiilis, että mä pystyn mihin vaan, jos niin vaan päätän. Vaikka matikka ei oo mun vahvuus, koitan omia rajojani ja otan haasteen arkkitehtuurin pääsykokeista vastaan!”
Molemmissa aloissa Moonaa kiehtoo rakennettu ympäristö ja se, miten ihmisen hyvinvointi voidaan yhdistää ympäristön vaikutuksiin. Siihen, miten ympäristöllä pystytään vaikuttamaan, miten terveeksi olonsa tuntee. Arkkitehtuuri vei voiton, sillä siinä yhdistyy sekä taiteellinen, että tekninen osaaminen. Lisäksi kiinnostus siitä, kuinka luonto ja rakennettu ympäristö kohtaavat ja kuinka rakentamisessa täytyy huomioida myös ympäristövaikutukset.

Miten Moona sen teki?

”Kävin Maxi-kurssilla joka maanantai. Koko vuoden kestävän kurssin aikana ehdin tekemään hurjan määrän erilaisia kotitehtäviä ja harjoituksia. Pyrinkin tekemään ne aina, mutta vaikka ne jäivät pari kertaa väliin, kannatti aina mennä paikalle. Kun kuuli Tehon opettajien arvosteluja ja kritiikkiä muiden töistä, oppi joka kerta jotain uutta ja ymmärtämään mitä tietynlaisissa tehtävänannoissa arvostetaan.
Tehon ulkopuolella tein maalailua ja skissailua ihan omaksi iloksi. Pyrin pitämään kokoajan rutiinin tekemiseen ja treenaamaan mahdollisimman monipuolisesti. Keräsin myös Pinterestiin esteettisiä kuvia, jotka inspiroivat mua. Sillä oli tosi suuri merkitys oman ideoinnin ja luovuuden kannalta.” 

Tuplamäärä ennakkotehtäviä

”Koska laitoin hakupaperi kahdelle eri alalle, luonnollisesti tehtäväksi tuli myös kahdet ennakkotehtävät. Aloitin tehtävien prosessoinnin ja suunnittelun heti kun ne julkaistiin. Ehdin tehdä molempien alojen ennakot tosi hyvin, vaikka saatoinkin tehdä muutamia töitä viisi kertaa alusta loppuun. Viilasin niitä melkein joka ikinen päivä, koska halusin saada varmuuden, että ne menee läpi. Ennakkotehtävien julkaisun aikaan takana oli jo yli puolet Maxi-kurssista, niin ymmärsi jo mikä on hyvä tekniikka ja tyyli tehdä niitä tehtäviä.” 

Kauhukuvia herättänyt matikan koe ja 7 päivää pääsykokeita 

”Pääsykokeisiin lähdin tosi hyvällä fiiliksellä. Olin odottanut itse pääsykokeita tosi kauan ja vuoden kovan ahertamisen jälkeen oli valmis olo. Halusin päästä näyttämään omat taidot! Oli tosi itsevarma innokas ja odottava mieli.”
Pääsykokeiden osalta ensimmäisenä oli vastassa pienoisia kauhukuvia lukiossa herättänyt arkkitehtuurin matematiikan koe. Tehon pitkän matikan kurssin jälkeen Moona oli kuitenkin luottavainen ja saanut varmuuden laskemiseen. Hän oli pyrkinyt treenaamaan vähintään kaksi tuntia päivässä kurssin ajan, mutta todellisuudessa laskeminen oli välillä venynyt lähes koko päivän mittaiseksi. Hän tiesi, että on pakko treenata, jos haluaa päästä siitä läpi.
”Kyllä sitä jopa ihan innostui siitä laskemisesta, kun pääsi sisälle ja alkoi ymmärtämään niitä juttuja. Matikka ei ollutkaan enää kuivaa puurtamista, vaan halusin oikeasti oppia ne asiat.
Tehon kurssilla oli käytössä Mafynetti-järjestelmä, jossa tehtäviä laskettiin ja sieltä pääsi näkemään oman kehityksen mittarin. Oli tosi motivoivaa seurata, miten monen pisteen päähän jäi ja kuinka treenatut tunnit ja lasketut laskut näkyivät kehityksessä. Se oli tosi konkreettinen tapa nähdä, mistä oli lähdetty liikkeelle ja miten oli kehittynyt.”
Vaikka Moona lähti matikan kokeisiin luottavaisin mielin, tulosten saaminen totta kai jännitti. Mutta turhaan, nimittäin läpi meni että heilahti! 

Seuraavaksi vuorossa oli sisustusarkkitehtuurin pääsykokeet

”Sisustusarkkitehtuurin pääsykokeet menivät tosi kivasti ja mulle jäi tosi hyvä fiilis. Siellä oli hyvä tekemisen meininki, eikä mulla ollut suurempaa stressiä.
Parhaiten jäi mieleen savikauha-tehtävä, johon oli annettu neljä tuntia aikaa tehdä savesta kauha. Aika tuntui mun mielestä ruhtinaaliselta! Päätin, että teen omaan tyyliini sopivan, todella yksinkertaisen ja minimalistisen kauhan, sellaisen missä ei ainakaan ole pitkää vartta, eikä ole perinteinen sauna- tai soppakauha. Halusin jotain erottuvaa. Muovailin rennolla otteella savea ja päädyin leikkaamaan neliön muotoisen levyn, jonka käänsin reunasta toiseen.
Tehtävään kului vain 30 minuuttia ja mietin, onkohan tämä nyt vähän turhan yksinkertainen ja nopeasti toteutettavissa. Sain kuitenkin tehtävästä täydet pisteet! Onneksi jätin työn siihen, enkä alkanut väkisin työstämään jotain ylimääräistä. Ehkä he testaavat myös sitä, uskaltaako pitää tehtävän tarpeeksi yksinkertaisena ja tehdä vain tarpeellisen, vaikka aikaa olisikin vielä runsaasti jäljellä.
Parasta oli, ettei minkään tehtävän aikana tullut paniikkia. Iltapäivällä pääsykokeiden jälkeen taisinkin sanoa kavereille, että vieläkään ei ole tullut yhtään farssia. Vaikka välillä olikin vähän empivä mieli…”

Näillä töillä Moona nappasikin tämän kevään sisustusarkkitehtuurin pääsykokeissa parhaat pisteet yhdessä toisen Teho-Opin kurssilaisen, Petran kanssa. Wau, mikä suoritus heiltä!
Katso Petran kuvat sisustusarkkitehtuurin pääsykoetöistä!

Arkkitehtuurin pääsykokeet menivät jo aika rutiininomaisesti

”Arkkitehtuurin pääsykokeissa tehtävät olivat hyvin pitkälti sellaisia kuin olin odottanutkin. Ei ollut oikeastaan mitään erityistä. Ehkä aiempiin vuosiin verrattuna, tehtävät olivat valmiiksi paljon säädellympiä, mikä jätti luovuuden hieman toissijaiseksi. Tekniikalla ja sommittelulla pärjäsi hyvin pitkälle.
Tehtävistä parhaiten jäi mieleen toteemi-tehtävä, jossa täytyi suunnitella toteemi mustasta ja valkoisesta paperista. Tehtävänannossa oli hieman epäselvyyksiä siitä, mitä välineitä sai käyttää. Itse lähdin varman päälle tekemään niin kuin tehtävänannossa annettiin mielestäni ymmärtää ja päätin olla käyttämättä mitään kiinnitysaineita. 40 minuutin päästä tuli uusi ohjeistus, jossa selvisi, että niitä saikin käyttää. Mutta koska annetusta ajasta oli jo kulunut melko paljon, päätin pysyä alkuperäisessä suunnitelmassani. Epäröin jälleen hieman, onko työni liian simppeli, mutta sain kun sainkin arvostelijoilta täydet pisteet.”
Katso myös, mitä mieltä Sampo oli vuoden 2019 arkkitehtuurin pääsykokeista!
Pääsykokeisiin kiteytyi kaikki se vuoden tekeminen ja puurtaminen
”Pääsykokeiden jälkeen oli todella väsynyt ja kaikkensa antanut olo. Koko vuoden tekeminen ja puurtaminen oli saanut arvoisensa päätöksen. Mutta olihan se aika stressaavaa, vaikka kivaa olikin.
Kahdet pääsykokeet veivät veronsa, mutta suosittelen ehdottomasti hakemaan molemmille aloille, jos vähänkin empii näiden kahden välillä. Ennakkotehtävissä ja pääsykokeissa pyörii kuitenkin hyvin pitkälti saman tyyppiset tehtävät ja parhaassa tapauksessa pystyy jopa hyödyntämään samoja hyviä ideoita molemmissa pääsykokeissa.
Ja vielä plussana, sisustusarkkitehtuurin pääsykokeet toimivat viimeisenä kenraalina arkkitehtuurin pääsykokeisiin. Pahin jännitys taisi kariutua sissarin pääsykokeissa ja pystyin oikeasti nauttimaan tekemisestä. Ongelmanratkaisua ja paineensietokykyä pääsi treenaamaan ihan tosi toimissa jo ensimmäisissä pääsykokeissa, joten arkkitehtuurin pääsykokeet meni jo aika rutiinilla.”

Teholta tukea pääsykokeisiin

“Meistä muodostui tosi tiivis porukka ryhmäläisten kesken. Kun koko vuoden tapaa kerran viikossa, niin kyllä siinä pakostikin tutustuu. Kurssin jälkeen lähdettiin pääsykokeisiinkin porukalla ja oli mahtavaa analysoida tehtäviä yhdessä kokeen jälkeen.
Teho-Opistolla samaa kurssia käyvät eri taidealoille hakevat. Kurssilla tehtävissä töissä näkee tosi erilaisia toteutuksia tehtävänantoihin ja onkin tosi iso etu, että pystyy poimimaan muiltakin aloilta ideoita ja ajatuksia omiin tehtäviin.
Tehon palautteet, kritiikit ja luennot läpi vuoden auttoivat mua onnistumaan pääsykokeissa. Erityisesti se opettajilta saatu kritiikki auttoi hahmottamaan, millaisilla töillä saadaan parhaat arvosanat ja mitä eri tehtävänannoilla todella haetaan.”