Motivaatio- Onko sitä vai ei?

Ihanaa Joulukuuta kaikille! Joko on joulukalenterin 3. ensimmäistä luukkua avattu? Itse olen hommannut kaksi erilaista kalenteria. (Mitenniin jouluihminen?). Tottakai hommasin tänäkin vuonna Veikkauksen arpakalenterin mutta myös löytyy itse ideoima joulusukka- kalenteri. Saa luvan kanssa herkutella hieman joka päivä jotain kun itse sujauttaa sukkaan suklaata !🎅❤️
Mutta sitten itse aiheeseen eli motivaatioon. En olekkaan vielä kirjoittanut siitä että miten minulta löytyy motivaatiota vai löytyykö sitä edes aina silloin kun sitä eniten tarvitsen.
Koko syyskauden ajan motivaatiota on ollut todella paljon. Usko omaan tekemiseen ja omaan kehittymisen polkuun on kasvanut kurssin aikana. Vaikkakin on tullut hetkiä kun kotitehtävien arvioinnista on tullutkit alhaisempia pisteitä, ei se ole horjuttanut motivaatiotani paljoakaan. Päinvastoin, se kasvattaa ns. ulkoista motivaatiota. Kun saa oikeasti kritiikkiä omasta tekemisestä, oppii niin paljon! Niinkuin olen aikaisemminkin painottanut kritiikin tärkeyttä. Ulkoinen motivaatio perustuukin palautteeseen ja palkintoihin ympäristöstä, tällaisia ovat esimerkiksi arvosanat ja kehu joilla on lähinnä välinearvo. Mutta mainitsen myös sen että olen positiivisesti yllätynyt kuinka monesta tehtävästä on tullutkin niitä täysiä pisteitä! Eli kehitystä havaittavissa!
Motivaatiota on monenlaista, oli se sitten työmotiivaatiota, itsemotivaatiota tai kyky motivoida muita. Teho-opiston opettajilla on kyllä uskomaton kyky motivoida kurssilaisia. Palautteen anto, heidän rento, mutta ammattitaitoinen ja luotettava asenne tarttuu myös meihin kurssilaisiin. Kiitos kuuluu siitä teille opettajille!
Sisäinen motivaatio on puolestaan sitä, mikä lähtee meiltä sisältäpäin. Se ohjaa meitä tekemään asioita, jotka koemme palkitsevana ja saamme siitä sisäistä mielihyvää. Sisäistä motivaatiota itseltä kyllä löytyy aivan todella paljon! Jos saisin päättää, piirtäisin ja maalaisin joka päivä mutta aina en vain ehdi. Toivon että tämä motivaatio säilyy pitkälti kevääseen, kohti pääsykokeita.
Lisäksi meitä ihmisiä on monenlaisia. Eikä olekkaan yhtä oikeaa tapaa toimia arjessa. Siksi olisikin tärkeää löytää se oma tapa ja rytmi arkeen, jonka avulla motivaatio pysyisi yllä. Toiselle meistä sopii tarkasti järjestetty ja ennakoitava arki, toinen meistä taas kukoistaa luovan kaaoksen ja seikkailujen äärellä. Itse olen kyllä tuota ensimmäistä tyyppiä. Tykkään järjestää asioita tarkkaan, joiden mukaan päivärytmi pysyy. Silloin pysyn helpommin aikataulussa eikä “viime hetken” paniikkia synny. Viime kevät meni ns. kaaoksen keskellä kun oli monta asiaa yhtäaikaa meneillään, ja eihän siitä oikein mitään tullut. Ja se näkyin pääsykokeissa. Nyt aioin tehdä toisin, niinkuin itselle paremmin sopii. Toivottavasti se tuottaakin tulosta. Lisäksi itselleni on tärkeää säännöllinen liikunta, sillä pysyn siten virkeänä ja keskittyminenkin pysyy kun ahertaa kurssitehtäviä. Liikunta onkin oma avain arjessa jaksamiseen.
Oma vinkkini onkin teille ; Etsikää siis itsellenne sopiva tapa toimia. Jos tuntuu, että motivaatio alkaa kadota niin pysähtykää hetkeksi ja miettikää pystyisittekö muuttamaan jotain arjessa, joka voisi lisätäkkin motivaatiota!❤️

Ihanaa viikon jatkoa!


 

Miten pitää motivaatio yllä?

Moi! Kirjoittaessani tätä kello on klo 20:31 keskiviikkoiltana, ja skippasin juuri tän viikon telinevoimistelutreenit, että ehdin naputella tän blogipostauksen ennen kun hyppään huomenna työpäivän jälkeen lentokoneeseen ja suuntaan viikonlopuksi Saksaan. Tää kuvastaa paremmin kuin hyvin mun syksyä tähän mennessä, tuntuu että oon saanut olla aikamoinen welho, että saan harkkatehtävät, bloggaamisen ja muut harrastukset mahdutettua kalenteriin. 😀

Syksy on ollut kyllä hyvää harjoitusta sitä varten, jos käy niin ihanasti, että pääsen kouluun. On tullut mietittyä, miten yhdistää täyspäiväinen työelämä ja opiskelu. Tarkoitukseni ei oo hypätä täyspäiväisesti koulun penkille ja pudottautua takaisin makaronia pääravintoaineenaan kuluttavaan sosioekonomiseen luokkaan. Täysipäiväisen työn ja koulun yhdistäminen ei varmasti tuu olemaan aina helppoa, mutta toisaalta tein aika paljon töitä jo melkein koko ekan tutkintoni aikana, noin 1-3pv viikko. Toisaalta mulla ei myös ole mikään kiire saada taidepapereita valmiiksi, vaan tää on mulle enemmän sellainen pitkän tähtäimen unelma. Jos pääsen sisään, suunnitelma olisi tehdä pari kurssia per jakso -tahdilla. Löytyykö sieltä muita jo työelämässä olevia pyrkimässä Aaltoon? Jos teillä on töiden ja koulun yhdistämisestä tietoa tai kokemusta, heittäkää kommenttia! 🙂

Kun kalenteri näyttää siltä, että syöminen ja nenän kaivaminenkin pitää aikatauluttaa minuutilleen, niin miten ihmeessä pitää motivaatio yllä? Mistä kaivaa se energia alkaa pitkän työpäivän jälkeen kesken marraskuun pimeintä kaamosta kaivaa tusseja pöydälle ja alkaa väsätä harjoitustehtäviä?

No ensinnäkin, tää piirtäminen ja maalaaminen on ollut aivan ihanaa, ja parhaimmillaan tosi rentouttavaakin vastapainoa päivätyölle. En tiedä voiko opiskelua täysin verrata tähän tai kuinka intensiivistä se todellisuudessa on, mutta oman luovuuden kannalta ihan erilaisten juttujen miettiminen välillä tekee tosi hyvää.

Tän lisäksi oon ruvennut vähän pakkomielteisestiki stalkkaamaan Instagramissa @Aaltoarts -tiliä ja opiskelijoiden postauksia tägillä #aaltoarts. 😅 Se, että pääsee kurkkaamaan somessa kursseille ja opiskelijoiden projekteihin motivoi ainakin mua todella paljon puskemaan eteenpäin.

Väsyneimpinä hetkinäni mua yleensä auttaa viimeistään se, että visualisoin päässäni sitä hetkeä, kun hypoteettisesti saisin tiedon Aaltoon pääsystä. Mehustelen oikeen sitä fiilistä, miten huikeelta tuntuisi saada tieto, että treenaaminen on tuottanut halutun tuloksen ja unelma toteutuu ja nähdä se “hyväksytty” -teksti ruudulla. Siihen tähdäten, hyvää yötä!

-Eve


 

Harjoitus tekee mestarin

Harjoittelu, harjoittelu ja harjoittelu. Siinä resepti, jolla onnistut oikeastaan missä vain – myös pääsykokeissa.
 
  1. Synnynnäistä luovuuden lahjaa kannattaa harjoittaa. 

    Luovuus on tapa tehdä ja ajatella, vaikka erheellisesti se usein sekoitetaan lahjakkuuteen. Luovuus ei myöskään ole pelkästään taiteilijoiden tai pienen joukon ominaisuus. Vaikka tuntuu, että et saisi puserrettua itsestäsi irti maailmaa vavahduttavia ideoita, ne ovat kuitenkin sisälläsi – sinun täytyy vain löytää ne. Saavutaankin olennaiseen kysymykseen: Kuinka sitten kaivaa luovuuttaan esille? Erityisesti tilanteissa, joissa luovuus ei synny spontaanisti vaan ulkoapäin pyytäen, voi epätoivo iskeä. Siksi omaa luovuuttaan kannattaa  treenata päivittäin arjessaan: kokeile muun muassa väärällä kädellä maalaamista ja nauramista, jotta avoimesta ja innostuneesta asenteesta tulee lähes automaatio ja tiukan paikan tullen luovat ratkaisutkin tulevat kuin apteekin hyllyltä. Luovuus on turhaan mystifioitu ominaisuus – sitä kun löytyy meiltä kaikilta!

  2. Tekniikkaa ei voi hioa kuin tekemällä. 

    Totta se on. Kyse on motoristen taitojen ja hahmottamisen harjoittamisesta, jota ei voi treenata kuin tarttumalla kynään tai pensseliin. Myös erilaiset piirtämisen ja maalaamisen tekniikat vaativat harjoittelua. Joten vaikka olisit hyvä lyijykynätekniikan kanssa, ota myös muut tekniikat, kuten akvarellityöt ja tussipiirtäminen, haltuun.  Kun oikeat tekniikat ovat hallussa, voit keskittyä itse luomiseen ja ideointiin täysillä. Tutkimusten mukaan harjoitellessa uusi taito takoutuu aivosoluihin.

  3. Vaihtelua treeniin! 

    Kun harjoituksissa on pieniä vaihteluita, tapahtuu uuden omaksuminen nopeammin. Harjoittelustakin saa täyden tehon irti tutkimuksenkin mukaan tekniikkaa vaihtelemalla.  Kokeile siis rohkeasti uutta ja kehityt koko ajan niin teknisesti kuin myös luovalla tasolla.

  4. Motivoi itsesi ennen harjoittelua.

    Psykiatrin erikoislääkärin Ben Furmanin mukaan on viisi askelta motivaatioon: 1) Koet tavoitteen omaksesi, 2) Tavoite on sinulle tärkeä, 3) Uskot saavuttavasi sen, 4) Näet edistyksen ja 5) Olet valmistautunut pettymyksiin ja selviytymään niistä.
    Mieti nämä viisi kohtaa siis kuntoon ja sitouta itsesi harjoitteluun! Sitä kun ei kukaan voi tehdä puolestasi.

Tsemppiä – you can do it! 🙂


Minkälaisilla töillä menestyy pääsykokeissa?


Luovien alojen pääsykokeille on tavallista, että samantyyppiset pääsykoetehtävät toistuvat vuosittain pienellä twistillä. Kaikki Teho-Opiston kurssitehtävät onkin kehitetty aikaisempien vuosien ennakko-ja pääsykoetehtävien pohjalta. Tekemällä kaikki tehtävät, saat vankan rutiinin pääsykokeisiin ja opit ymmärtämään mitä eri alojen pääsykoetehtävissä haetaan.

Rutiinin ja tekemisen lisäksi saat kursseilla korvaamatonta henkilökohtaista ohjausta ja ammattilaisten kommentteja oman tekemisen kehittämiseksi. Maksimoi mahdollisuutesi onnistua pääsykokeissa ilmoittautumalla kurssillemme!