Vuosi oli kieltämättä aikamoista vuoristorataa, mutta opin sen aikana todella paljon. Ennen kaikkea opiskelin ja oivalsin, miten näihin pääsykokeisiin oikeasti kerrataan ja valmistaudutaan. Teho-Opiston ansiosta sain otettua isoja harppauksia taidollisesti. Opin ja palauttelin mieliin paljon konkreettisia juttuja, kuten pienoismallien rakentamista ja uusia tekniikoita, joiden ansiosta tekemisestä tuli paljon varmempaa ja hauskempaa. Perspektiivit ja tilojen hahmottaminen menivät ihan uudelle tasolle, ja piirtämiseen tuli paljon lisää nopeutta ja rohkeutta. Enää en jää liikaa hiomaan yksityiskohtia, vaan uskallan luottaa omaan tekemiseen. Myös ideoinnissa oivalletut jutut auttoivat hahmottamaan, miten hyvät ideat jalostetaan valmiiksi töiksi. Totta puhuen ilmassa on hieman haikeutta, kun tämä tietty vaihe ja yhteinen taival tuli päätökseen.

Taitojen lisäksi kurssilta jäi käteen jotain vieläkin arvokkaampaa: uusia, aivan ihania ystäviä ja tärkeitä tukipilareita, jotka pysyvät elämässä varmasti jatkossakin. Oli todella korvaamatonta, että ympärillä oli ihmisiä, jotka kävivät läpi samaa prosessia ja tsemppasivat toisiaan eteenpäin. ❤️

Suurin ja tärkein juttu koko vuodessa oli kuitenkin se, että pääsin kokeisiin asti. Se oli minulle jo valmiiksi iso askel eteenpäin ja osoitus siitä, että olen oikealla tiellä.

Syksyn suunnitelmat ovat jo selkeät. Aion jatkaa piirustus tehtävien tekemistä, jotta rutiini säilyy, ja ottaa sen lisäksi matematiikan ja fysiikan kertaamisen kunnolla työn alle. Nyt kun tiedän tarkalleen, miten pääsykokeisiin kannattaa kerrata ja kun luova puoli on jo hallussa, laitan myös laskurutiinin kuntoon tulevia kokeita varten.

Mielessä on pyörinyt myös uusia mielenkiintoisia vaihtoehtoja: pohdin nimittäin myös sitä, lähtisinkö opiskelemaan arkkitehtuuria ulkomaille tai rakennusarkkitehtuuria avoimen väylän kautta. On mukava huomata, että erilaisia reittejä ja vaihtoehtoja on paljon.

Tästä ei todellakaan lannistuta, vaan tästä saatiin vain lisää motivaatiota jatkoon. Nyt pidän pienen tauon, latailen akkuja ja syksyllä jatketaan hommia uudella energialla.

Haluan myös antaa erillisen, jättimäisen suosituksen Teho-Opistolle. Jos yhtään pohdit hakemista luoville aloille tai pähkäilet valmennuskurssin tarpeellisuutta, voin lämpimästi suositella heidän matkaansa lähtemistä. Opetus ei ole pelkkää tekniikoiden hiomista, vaan sieltä saa kokonaisvaltaisen ymmärryksen siitä, mitä pääsykokeissa todella haetaan, miten omia gappeja paikataan ja miten oma luovuus vapautetaan ilman turhaa suorituspainetta. Ennen kaikkea kurssi antoi minulle yhteisön, mahtavat opettajat ja ympäristön, jossa jokainen saa kasvaa omalla tahdillaan. Tämän kokemuksen pohjalta on äärimmäisen hyvä ja varma fiilis lähteä kohti tulevia haasteita!