Vuosi oli kieltämättä aikamoista vuoristorataa, mutta opin sen aikana todella paljon. Ennen kaikkea opiskelin ja oivalsin, miten näihin pääsykokeisiin oikeasti kerrataan ja valmistaudutaan. Teho-Opiston ansiosta sain otettua isoja harppauksia taidollisesti. Opin ja palauttelin mieleen paljon konkreettisia juttuja, kuten pienoismallien rakentamista ja uusia tekniikoita, joiden ansiosta tekemisestä tuli paljon varmempaa ja hauskempaa. Perspektiivit ja tilojen hahmottaminen menivät ihan uudelle tasolle, ja piirtämiseen tuli paljon lisää nopeutta ja rohkeutta. Enää en jää liikaa hiomaan yksityiskohtia, vaan uskallan luottaa omaan tekemiseen. Myös ideoinnissa oivalletut jutut auttoivat hahmottamaan, miten hyvät ideat jalostetaan valmiiksi töiksi. Totta puhuen ilmassa on hieman haikeutta, kun tämä tietty vaihe ja yhteinen taival tuli päätökseen.

Taitojen lisäksi kurssilta jäi käteen jotain vieläkin arvokkaampaa: uusia, aivan ihania ystäviä ja tärkeitä tukipilareita, jotka pysyvät elämässä varmasti jatkossakin. Oli todella korvaamatonta, että ympärillä oli ihmisiä, jotka kävivät läpi samaa prosessia ja tsemppasivat toisiaan eteenpäin. ❤️

Suurin ja tärkein juttu koko vuodessa oli kuitenkin se, että pääsin kokeisiin asti. Se oli minulle jo valmiiksi iso askel eteenpäin ja osoitus siitä, että olen oikealla tiellä.

Tästä ei todellakaan lannistuta, vaan tästä saatiin vain lisää motivaatiota jatkoon. Nyt pidän pienen tauon, latailen akkuja ja syksyllä jatketaan hommia uudella energialla. Olen valtavan kiitollinen tästä koko matkasta ja kaikesta siitä tuesta, jota olen opintojen aikana saanut. Arkkitehtuurin pääsykokeet ovat tunnetusti todella vaativat ja monivaiheiset, ja olenkin todella ylpeä siitä, että pääsin tänä vuonna kokeisiin asti näyttämään osaamiseni – se oli jo itsessään suuri saavutus ja merkkipaalu. Tämän kokemuksen myötä toivon todella, että voin jatkossa toimida vertaistukena ja tsempparina muillekin alalle tähtääville opiskelijoille, sillä tiedän omasta kokemuksesta, miten paljon oikea tuki ja inspiroiva ilmapiiri merkitsevät.

Arkkitehtuurin pääsykokeet ovat maineensa veroisesti todellinen kestävyyslaji. Ne vaativat paitsi visuaalista hahmotuskykyä, luovuutta ja teknistä osaamista, myös kykyä heittäytyä ja toimia kovan paineen alla vaihtelevissa tehtävänannoissa. Monivaiheinen valintaprosessien läpivienti ennakkotehtävistä kokeen viimeisiin tunteihin asti on jo itsessään huikea näyte omasta omistautumisesta ja kapasiteetista alan haasteisiin.

Haluan myös antaa erillisen, jättimäisen suosituksen Teho-Opistolle. Jos yhtään pohdit hakemista luoville aloille tai pähkäilet valmennuskurssin tarpeellisuutta, voin lämpimästi suositella heidän matkaansa lähtemistä. Opetus ei ole pelkkää tekniikoiden hiomista, vaan sieltä saa kokonaisvaltaisen ymmärryksen siitä, mitä pääsykokeissa todella haetaan, miten omia gappeja paikataan ja miten oma luovuus vapautetaan ilman turhaa suorituspainetta. Ennen kaikkea kurssi antoi minulle yhteisön, mahtavat opettajat ja ympäristön, jossa jokainen saa kasvaa omalla tahdillaan. Tämän kokemuksen pohjalta on äärimmäisen hyvä ja varma fiilis lähteä kohti tulevia haasteita!