Edellisessä blogissani pureuduin suurimmaksi osaksi Aallon visuaalisen viestinnän ennakkotehtäviin. Nyt ajattelin jakaa ajatuksiani liittyen Metropolian visuaalisen viestinnän muotoilun ennakkotehtäviin.
Metropoliaan taide-alalle hakiessa on tärkeää, että on ilmottautunut Metropolian kyseisen taide-alan ennakkokurssille, jossa sitten saa ohjeistukset heidän ennakkotehtäviin. Tehtäviä tälle minun hakemalle alalleni oli kolme, mutta jokainen tehtävä oli moniosainen. Nämä visuaaliset tehtävät olivat mielestäni Aaltoon verrattuna paljon realistisempia ja maanläheisiä siinä mielessä, että voisi tällä alalla tehdä työskeen saman kaltaisia.
Ensimmäisen tehtävän A osassa piti tehdä annettujen tietojen perusteella festari juliste. Tehtävä oli kiva, mutta vaati aineistojen lukua useaan otteeseen ymmärtääkseen asiat, mitä ottaa huomioon esimerkiksi uuteen kohdeyleisöön liittyen.
Tehtävän B osio vaati kymmenien sivujen lukuisen aineiston lukemisen ja tutustumisen erilaisiin ideointi menetelmiin. Ideointia piti siis harjoittaa juliste tehtävän aikana valitsemalla menetelmällä. Sitten piti kirjoittaa teksti, kyseisestä menetelmästä ja sen toimivuudesta omassa ideoinnissa. Valitsemani menetelmä oli aivoriihi ja se oli lähes luonnollinen ideointi tapa arjessanikin.
Toisessa tehtävässä oli kolme osaa. A osa oli suunnitella festarialue kartta ja B osa oli suunnitella festarialueelle opasteita. Kolmas osa tehtävää eli C oli ensimmäisen tehtävän B osan kaltainen eli pitkä aineisto jonka pohjalta valittiin taas ideointimenetelmä, jota piti hyödyntää edellisissä tehtävän osioissa sekä kirjoittaa teksti sen käytöstä. Kyseiset menetelmät olivat tässä tehtävässä kamalia. Ne olivat todella taulukollisia enkä oikein ymmärtänyt niiden hyötyä ideoinnissa. Mikään tarjotuista menetelmistä ei oikein sopinut minulle ja ne kaikki suorastaan hidastivat itse ideointia. Vei jopa rajusti sanotusti turhaa aikaa.
Kolmas tehtävä oli opintosuunnitelmaan perehtymistä ja tulevaisuuteen katsomista. Piti kirjoittaa vielä 1 teksti, jossa kertoa omasta työpäivästä 10-vuoden päästä. Tulevaisuuteen katsominen ilman varmaa tietoa jatkoon pääsystä oli mielenkiintoista. Itsevarmana piti kirjoittaa päivästä unelmien työssä, ikään kuin olisi jo päässyt opiskelemaan ja valmistunut alalta, jolle toivoo pääsevänsä.
Lopoujen lopuksi on vaikea sanoa, kumman koulun tehtävät olivat sitten ”kivempia”. Aallon tehtävät oli vaikea ymmärtää ja ideoida, mutta Metropolian tehtävät vaati paljon pohdintaa sanallisesti ja paljon aineistojen lukua. Jokatapauksessa paljon aikaa meni kumpiinki tehtäviin.
