Kuopion Savonia AMK:n pääsykokeet erosivat muista hakukohteista siten, että ennakkotehtävien ja/tai pääsykokeiden sijasta siellä oli etänä tehtävä valintakoeopintojakso. Jakson kesto oli 80 tuntia, jossa piirrettiin motivaatiokartta, Piirreltiin tulevaisuuden kolme tulevaisuuden esinettä joista yhdestä tehtiin pienoismalli ja tarkemmat kuvitukset sekä sarjakuva, joka esittää tuotteen löytämistä, hankintaa ja sen toimintaa.

Suunnittelutehtävässä oli annettu inspiraatioksi ilmakuva järvimaisemasta, jonka pohjalta teos piti tehdä. Esineen piti olla tekemisissä alueen tulevaisuuden haasteiden kanssa. Tähän keksin jäte- ja sinileväsuodattimen, joka on vahvasti inspiroitunut SeaBin merkkisestä jätteenkerääjästä. Materiaaleja sai olla vain paperi, ja piiroksiin vain tussit, puuvärit ja lyijykynät. Lopuksi piti tehdä vielä 90 sekunnin video, jossa itsearvioidaan omaa tekemistä.

Materiaalirajoitukset loivat haasteita suodattimen luontiin, siispä suodattimeen kuulunut köysi piti tehdä paperista. Leikkelin paperisuikaleista lettejä, niistä tuli ihan sopivan joustavia ja näyttäviä köysiä! Aikataulutin työni neljään viikkoon, mutta kuitenkin paljon jäi tekemistä viimeiselle opintojaksopäivälle. Koin, että opintojakso oli hieman laiskuuttava, koska aikaa oli paljon ja painetta töihin oli paljon vähemmän. Kaiken tämän tein varsin halvoilla piirustusvälineillä, en uskonut että olisin päässyt näillä töillä sisään.

Lisäksi vähintään 40% pisteistä vaadittiin jokaisesta osiosta päästäkseen läpi. Sain 58/100 pistettä, 52 oli vähimmäisraja. Tässä vaiheessa olin kuitenkin jo vastaanottanut Lapin yliopiston muotoilun paikan.

Lapin yliopistossa oli kaksivaiheinen pääsykoe, ensin kolmituntinen kirjoitustehtävä etänä jonka jälkeen kesäkuussa 9 tunnin koe. Kirjoitustehtävässä piti lukea aineistona taidejargonia käsitellyt artikkeli, jonka jälkeen piti kirjoittaa vastine kuvitellulle taidelehdelle, joka oli juuri arvostellut minun muotoilu/taidenäyttelyä taidejargonin sanoin. 400 sanan kirjoitelmassa piti siis oikaista lehtijuttua. Sain 352 sanaa kirjoitettua ja sain arvosanaksi 3,5/5. Olin tyytyväinen tulokseen ja halusin todella panostaa tämän oppilaitoksen pääsykokeisiin, tänne todella halusin. Käytin pikku inspiraationa Teho-Opiston LUKSUS 2050 tehtävän nimeä, se oli tulevaisuuden muotoilun näyttelyn nimenä vastineessani!

Hämmästelin että miksi opintopolussa palaa vihreä valo vaikka pääsykokeet olivat vielä edessä. Kun koekutsua ei kuulunutkaan ajoissa, otin yhteyttä yliopistoon. Sieltä vastattiin, että dekaanin päätöksellä pelkästään kirjoitustehtävästä läpipäässeet valitaan opiskelijoiksi. EN USKONUT SANAAKAAN! Laitoin vielä Tehon WhatsApp-ryhmään viestiä, josta sain kuulla että tällainen valintatapa on mahdollinen, mutta äärimmäisen harvinainen. Onni kantoi myös Rovaniemen haastavassa asuntohaussa, sain solun yliopiston vierestä, kun olin laittanut hakemuksen jo huhtikuun alussa.

Tein silti matkani Rovaniemelle, jossa päivä ennen saapumista oli toisen Tehon opiskelijan 9 tuntinen kuvataidekasvatuksen pääsykoe. Yliopistolla eräältä entiseltä Somerolaiselta (lähellä Saloa) pääsykoevalvojalta tuli tieto, että hakijat ovat useasti rimaa hipoen tehneet kirjoitustehtävän ja halunneet loistaa vasta pääsykokeissa (aika outo toimintamalli). Tämän johdosta kirjoitustaidon kokeista yli 3/5p. saaneet valittiin opiskelijoiksi. Kävimme toisen Teholaisen kanssa Rossossa syömässä ja sieltä jatkoille, juhlistaen taakse jäänyttä pääsykoeurakkaa!

Itselleni hyödyllisimmiksi koin MAXI-Kurssin tekniikan tehtävät, koska niissä keskityttiin etenemään työväline kerrallaan. Tästä oli hyötyä, sillä en itse ollut kovin aktiivinen piirustelija tai maalaaja. Opetus oli jotenkin todella seesteisesti etevää, koulumme ei tuntunut ollenkaan koululta - se oli vain samanhenkisten yhteisö, jonne kokoonnuimme. Siirtyminen syksyllä Liveverkko-opetukseen ei tuottanut haasteita –pääsin aina tapaamaan tuttuja kun teho järjesti bileitä! Otan opiskelupaikan vastaan mielihyvin, mutta laitan varasuunnitelmaksi Aaltoon hakemisen, sillä 850km etäisyys on valtava. Vaatii totuttelua, kun muutan ensi kuussa Rovaniemelle, vaikka sen kadut tunnen jo aika hyvin!

He jotka hakevat taidealoille niin on tärkeää muistaa että monikaan ei pääse sisään ensimmäisellä yrittämällä, tämä on koskenut myös joitain Tehon opettajia. Myös aikaisemmilla kokemuksilla on väliä, muistan syksyltä kuinka eräs Aallon sissarihakija oli päässyt varasijoille, ja hän teki aina hienoimmat piirokset pöytäryhmässämme. Jos piirtely ei ole sinun taitosi vielä, anna itsellesi aikaa ja huomaat kuinka arvosanat nousevat hiljalleen.  

Suosittelen hakijoita tekemään asuntohakemuksen ajoissa, varsinkin Rovaniemelle missä asuntotarjonta on niukkaa ja jos haluaa asunnon hyvältä sijainnilta. Hakemukset ovat maksuttomia, siksi hain jo huhtikuussa, jolloin hakemus olisi vanhentunut vähän jälkeen opiskelupaikkojen varmistumisten jälkeen.