Hyvän taide- ja muotoilualojen portfolion on tarkoitus esitellä tekijän osaamista mahdollisimman monipuolisesti. Vähintään yhtä tärkeää kuin töiden tekniikka on töiden ideasisältö ja luovuus.
Tähän saakka portfolio on ollut tuttua puuhaa ulkomaisiin yliopistoihin hakeville, mutta tänä keväänä esimerkiksi Lahden Muotoiluinstituutti määritteli kaikissa muotoilun alojen ennakkotehtävissä ainoaksi tehtäväksi portfolion.
Hyvä portfolio
- Mainostaa tekijäänsä
- Paljastaa tekijänsä persoonasta kiinnostavia puolia
- On ehjä kokonaisuus, jossa tietty punainen lanka, tarina tai juoni johdattelee kannesta loppuun saakka
- Kiinnostavista aiheista panostaen tehdyt suunnittelutyöt ja teokset ovat loistavaa sisältöä portfoliossa
Mitä koulujen valintakomiteat haluavat nähdä portfolioissa?
Valintakomitea haluaa nähdä tekijän taitoja ja tekniikoita monipuolisesti sekä tietysti luovuutta eli ideointikykyä, vähintään yhtä tärkeänä osana portfoliota. Muu alaan liittyvä harrastuneisuus kannattaa myös ehdottomasti tuoda esille portfoliossa esimerkiksi harrastusten tai kansanopiston parissa tehtyjä projekteja. Ammattilaisia kiinnostaa monipuolisuus, luovuus ja tietysti myös hyvin rakennettu, eheä kokonaisuus.
Minkälaista osaamista portfoliossa olisi hyvä tuoda esiin?
Portfoliossa kannattaa tuoda monipuolisesti esiin omat parhaat puolet ja ykköstekniikat, sekä tulevaa alaa jollain tavalla läheltä liippaavaa osaamista. Eri piirustus-, maalaus- ja pienoismallitekniikat ovat tietenkin tärkeä osa portfoliota.
Montako työtä on sopiva määrä?
Tietyt ulkomaiset yliopistot määrittelevät töiden määrän portfoliossa, mutta mitään tiettyä töiden määrää ei ole olemassa. Kymmenestä viiteentoista, joskus jopa kahteenkymmeneen työtä muodostaa varmasti tarpeeksi laajan katsauksen tekijän osaamiseen tärkeää töiden määrän valinnassa on niiden muodostama kokonaisuus ja yhtenäinen linja.
Missä muodossa työt pitää portfolioon laittaa?
Portfolion voi koota esimerkiksi tarkoitusta varten olevaan portfoliokansioon alkuperäisistä töistä tai taittaa tietokoneella siistiin muotoon töiden skannatuista kuvista ja valokuvista. Useisiin ulkomaisiin yliopistoihin pyydetään sähköinen portfolio, mutta mahdollisuuksien mukaan kannattaa harkita, mikä tekniikka parhaiten tukee omien töiden kokonaisuutta. Voisitko jopa itse sitoa portfolion kirjaksi?
Onko sillä merkitystä, missä kansion työt on tehty?
Eipä oikeastaan. Tärkeämpää on töiden sisältö sekä se, että työn tehtävänanto, nimi tai otsikko on selkeästi. Myös tekniikka ja se, milloin työ on tehty, kannattaa kirjoittaa mukaan.
Miten rakennan portfolioni?
Töiden otsikot tai tehtävänannot kannattaa kirjoittaa aina kuvan kuvatekstiksi, tekniikasta riippuen käsin tai koneella. Lisäksi portfolion töiden nimistä kannattaa koota sisällysluettelo portfolion alkuun. Alkusivulla voi valinnan mukaan kertoa myös jotakin itsestä, töistä tai muuta olennaista. Portfoliossa on lisäksi hyvä olla tyylikäs kansisivu: tietokoneella tehdyssä portfoliossa taitettu otsikkosivu, portfoliokansioon kootussa kokoelmassa tämä nimiö voi olla myös sisäkannessa. Yksinkertaisimmillaan portfolion muut sivut sisältävät ainoastaan itse työt tai kuvat työstä taitosta riippuen yhden tai useamman per sivu, sekä kuvatekstit.
Jos omasta arkistosta ei tunnu löytyvän tarpeeksi sopivia töitä portfolioon, on Tehon valmennuskursseista loistavaa apua: kurssien kiinnostavat tehtävänannot inspiroivat tekemään kiinnostavia töitä. Tämä on tärkeää, sillä yhtä suuri painotus kuin tekniikalla on työn sisällöllä eli luovalla idealla. Kurssin itsenäisesti tehtävistä kotitehtävistä muodostuu mahtava kokoelma edustavia töitä, joita kelpaa portfoliossakin esitellä.
[mk_button dimension=”flat” size=”large” icon=”mk-moon-arrow-right-5″ url=”https://teho-opisto.fi/kurssit/”]TUTUSTU PORTFOLIO-KURSSEIHIN[/mk_button]
