Teho-Opiston kurssilla vastaan voi tulla tehtäviä, jotka tuntuvat ensi silmäyksellä aivan vääriltä omalle alalle. Arkkitehtuuripainotteinen tehtävä voi tuntua muotisuunnittelijasta vieraalta tai tilallinen tehtävä digitaalisen muotoilun hakijasta turhalta.
Silloin voi olla houkuttelevaa ajatella: Miksi minun pitäisi tehdä tätä? Eihän tämä liity siihen, mitä minä haluan opiskella! Ei minun kokeissani tule olemaan tällaista tehtävää!
Kurssin harjoitustehtävien tarkoitus ei kuitenkaan aina ole valmentautua vain siihen tehtävätyyppiin, jonka oletat että on sinulla valintakokeissa edessä. Niitäkin kyllä kurssilla tehdään paljon! Tehtävien tarkoituksena voi olla myös harjoitella erilaisia tapoja ajatella ja ideoida. Monipuolisten tehtävien tekeminen harjoittaa kykyä olla monipuolisesti luova, joustava ja utelias. Nämä on kaikki ominaisuuksia joita koulut hakee potentiaalisilta opiskelijoilta.
Jos tehtävä on esimerkiksi jonkin tilan suunnittelua, käytännössä se voi tilallisen ilmaisun lisäksi harjoittaa myös:
- ympäristön havainnointia
- mittakaavan ymmärtämistä
- käyttäjän näkökulmaa
- materiaalien, värien, tekstuurien ja muotojen yhdistämistä
- tunnelman rakentamista
- ideointia tai tarinankerrontaa
- visuaalista ongelmanratkaisua
- oman idean kommunikointia
Nämä taidot eivät kuulu vain arkkitehdeille tai sisustusarkkitehdeille. Ne ovat suunnittelijan perustaitoja, joita voi soveltaa myös muodissa, muotoilussa, digitaalisessa suunnittelussa, graafisessa suunnittelussa, animaatiossa ja kuvataidekasvatuksessa.
Siksi voit kysyä itseltäsi jokaisen tehtävänannon alussa:
Mitä uusia taitoja tämä tehtävä oikeastaan harjoittaa?Ja sen jälkeen:
Miten minä voisin lähestyä sitä oman kiinnostukseni kautta?
Arkkitehtuuriin hakija saattaisi kuvata tällaista tehtävää näin. Modulaariset elementit rakennusvaiheessa, ja kiintoisa näkymä moduulin sisätilasta toiseen, ja ulos pihalle.
Muoti/tekstiilialalle suuntautuva hakija voisi ideoida leikkimökin joka puetaan männyn ympärille. Toisessa kuvassa on pinta/kuosimainen lähestymistapa, missä voi vaikkapa tutkia kuvion tilallisuutta kerrosten avulla. Toimisiko tämä sisältä ulos näkymän lisäksi myös inspiraationa kuosisuunnitteluun?
Harjoitustehtävää ei tarvitse ajatella vaatimuksena muuttua jonkin toisen alan suunnittelijaksi. Jos tehtävässä pyydetään vaikka suunnittelemaan tila, sitä voi lähestyä oman kiinnostuksen kautta. Siihen voi tuoda mukaan omalle alalle tuttuja kysymyksiä ja näkökulmia.
Muotoilija voi tarkastella tilaa esimerkiksi materiaalin, käyttäjän tai esineiden näkökulmasta. Animaatiosta kiinnostunut voi ajatella tilan muuttumista ajassa. Graafinen suunnittelija voi tarkastella visuaalista hierarkiaa ja katseen ohjaamista. Digitaalinen suunnittelija voi kiinnostua siitä, miten ihminen kokee ja käyttää tilaa.
Otetaan esimerkiksi Muodin alalle hakija:
Muotisuunnittelija voi tarkastella tilallisessa tehtävässä esimerkiksi kehon ja ympäristön suhdetta. Sen sijaan, että ajattelisi tehtävää vain tilan suunnitteluna, voi miettiä, millaisia vaatteita ja materiaaleja erilaisissa ympäristöissä ja tilanteissa tarvitaan. Miten vaatteen pitäisi toimia metsässä, ahtaassa junassa, työhaastattelussa, sateessa pyöräillessä tai tanssiessa? Pitääkö sen suojata, joustaa, hengittää tai mahdollistaa tietty liike? Vaate on aina kolmiulotteinen kappale: mitä jos tilaa jonka suunnittelet, ajattelisikin puettavana rakenteena, jonka sisällä nyt vain sitten sattuukin yhden kehon sijasta oleilemaan useampi ihminen, tai kuten yllä olevassa esimerkissä, puu?
Näin tilatehtävä voi johtaa esimerkiksi ajatukseen asukokoelmasta, jossa tutkitaan kehoa, materiaalia ja tilaa, ehkä asuissa on samaan aikaan sisällä usempi ihminen? Tehtävän ei siis tarvitse näyttää suoraan muotisuunnittelulta ollakseen muotisuunnittelijalle hyödyllinen. Toiseen hakualaan liittyvä haaste voi jopa antaa uuden lähtökohdan, jota et olisi tullut ajatelleeksi, jos olisit harjoitellut vain suoraan oman alan tehtäviä.
Suunnittelijan työssä harva ongelma tulee vastaan täysin valmiiksi oman alan muotoon pakattuna. Uusia aiheita, materiaaleja, käyttäjiä, teknologioita ja näkökulmia tulee jatkuvasti vastaan.
Siksi on arvokas taito pystyä ottamaan vastaan jotain vierasta ja ajatella:
"Mitä minä voisin tehdä näistä lähtökohdista?"
Tätä voi ajatella myös neuroplastisuuden näkökulmasta. Aivot muuttuvat ja oppivat uusien kokemusten ja toistuvan työskentelyn kautta. Kun harjoittelet katsomaan tuttua asiaa uudesta näkökulmasta, yhdistelemään asioita eri tavoin ja työskentelemään myös oman mukavuusalueesi ulkopuolella, harjoittelet samalla joustavampaa ajattelua. Uteliaisuus ei siis ole vain persoonallinen ominaisuus. Sitä voi harjoitella.
Elokuvajuliste-tehtävä: Tee juliste jossa esiintyy jotenkin vesi, sakset tuoli ja hattu. Nimeä juliste ideoimasi elokuvan genreen sopivalla tavalla.
Juliste on visuaalisen viestinnän aloille tyypillinen tehtävä. Näin vapaa aihe antaa kuitenkin mahdollisuuden harjoitella vaikkapa tilan ja erilaisten muotojen esittämistä kolmiulotteisesti, ja ideopida vaikka itselle uutta esitystyyliä. Mikä teema voisi yhdistää näin sattumanvaraisia esineitä? Alalle kuin alalle hakija voi löytää tehtävästä paljon tarttumapintaa.
