Kuten joku on radiohiljaisuudesta saattanut päätellä, ovet Aaltoon eivät auenneet tällä kertaa ja kovasti tavoiteltu opiskelupaikka jäi tänä vuonna saamatta.
Mitä kävi? Näin jälkeenpäin mietittynä tulin ehkä napanneeksi aika monta projektia lautaselle kerralla – työpaikan vaihto, muutto, remontti, pääsykokeisiin treenaaminen ja siihen koronakevät päälle. Teholla jaksoin treenata suhteellisen ahkerasti ja sainkin harjoitustöistä ja pääsykoesimulaatioista yleensä hyviä arvosanoja. Kokeissa sattui kuitenkin monta mulle tosi haastavaa tehtävää, ja rentous tekemisestä katosi. Jälkikäteen katsottuna omat pääsykoetyöt eivät vaan olleet omaa parasta suoritusta.
Häpeä. Siinä yksi tunnetiloista, joka on vellonut vatsan pohjalla tulosten saamisen jälkeen. Epäonnistuminen ei varmasti kenestäkään tunnu hyvältä, ja jo tähän bloggaajaksi ryhtyessäni tiedostin, kuinka vaikeaa tulisi olemaan kirjoittaa mahdollisesta epäonnistumisesta.
Kirjoitan nyt kuitenkin tän postauksen kaikille teille kohtalotovereille, joilla haaveiden opiskelupaikka jäi tällä kertaa saamatta. Varmasti siellä moni painii juuri nyt näiden samojen fiilisten kanssa, ja kaipaisi pientä virtuaalista tsemppihalia.
Se joka ei koita, ei voita. Me koitettiin parhaamme, tehtiin kovasti töitä, eikä se tällä kertaa riittänyt. Eikä siinä oo mitään hävettävää! Yksi ihanista Tehon opeista kirjoitti näin:
Kesän mittaan on ehditty juhlia onnistumisia, tänään voitaisiin nostaa malja kaikille pyrkineille! 🥂
Tulosten julkistaminen on tuonut mukanaan myös paljon pettymyksiä ja sen aiheuttamaa surua voi joutua käsittelemään pitkäänkin. Muistakaa kuitenkin, että unelmia ei kannata koskaan romuttaa! Näkemäni perusteella teillä kaikilla on edellytyksiä hakualoillenne. Sinnikäs harjoittelu, kuten millä tahansa alalla, lopulta palkitsee. Olemme saaneet iloisia viestejä aikaisempien vuosien Teholaisilta, kun viimeinkin on opiskelupaikka auennut, ja me opettajathan ollaan kaikki haettu aikanaan useamman kerran, tiedämme omakohtaisesti mitä monella on nyt mielen päällä. Nyt voi näyttää mustalta, mutta aikanaan se helpottaa ja voi alkaa miettiä miten jatkaa taitojen kehittämistä jotta ensi vuonna viimein tärppäisi. Halauksia ja tsemppiä kaikille hakeneille, uskokaa itseenne, me opettajat todellakin uskomme teihin!
Aionko hakea ensi vuonna uudestaan? Kyllä varmasti, mutta aion myös olla itselleni armollinen. Tehon opeista tulee varmana olemaan hyötyä jatkossakin, ja on ollut ihanaa herätellä pitkään kadoksissa ollutta luovaa puuhastelua.
Kiitos kaikille, jotka olitte matkassa mukana ja kiitos Tehon porukalle erinomaisesta kurssista. ❤️ Onnea kaikille teille supertyypeille, jotka nappasitte unelmienne opiskelupaikat! Ja me loput, eihän luovuteta vielä 😎
-Eve
