Miten oppia enemmän maalaamisesta?
Haluan oppia lisää maalaamisesta, joten ostin erittäin hyvän kirjan aiheeseen liittyen, ”Taidemaalarien tekniikat” (Dorling Kindersley).
Kirja on erittäin kattava ja sisältää tusseilla, vesi-, peite- sekä öljyväreillä maalaamista. Kirjassa on erittäin hyviä tekniikoita jotka sopivat aloittelijoista jo kokeneimmille maalareille. Jokaisesta aihepiiristä löytyy teoriaa sekä harjoitustehtäviä. Harjoitustehtävissä on usein tarkat ohjeet esimerkiksi värien käytössä. Kirja antaa hyvät opit esimerkiksi vesivärien ja peitevärien eroista. Yksi näistä eroista on se, että peiteväreillä aloitetaan aina alimmasta kerroksesta ja rakennetaan kuva sen päälle.
Kun perustekniikat ovat hallussa, niitä voi luottavaisin mielin soveltaa omiin töihin. En valitettavasti ole ehtinyt perehtyä kirjaan vielä kunnolla, mutta olen tehnyt pari eri harjoitusta peitevärien luvusta.
Kirjassa on erittäin hyviä harjoituksia! Kirjan sivulta näkyy, miten esimerkiksi värioppi on tärkeä osa töiden suunnittelua. Tässä harjoituksessa maalataan ensin pohjavärit, ja sitten niiden päälle maalataan korostuksia ja varjoja. En itse aikaisemmin ollut kokeillut tälläistä lähestymistapaa, ja työhön tuli hieno värikuultavuus.
Luonnostelua
Luonnosta piirtäminen on erittäin hyvä tapa oppia piirtämään. Se harjoittaa käden ja silmän koordinaatiokykyä, tilojen hahmottamista ja valon näkemistä. Olen huvikseni piirtänyt kukkia ja muita esineitä. Samalla tiedostan, että olisi hyvä koko ajan luonnostella.
Tulppaanit.
Viiden minuutin maalailua
Ajatuksia pääsykokeiden lähestymisestä
Pääsykokeiden lähestyessä, on tärkeää keskittyneesti harjoitella maalaamista. Olen kuitenkin viimeaikoina ottanut toisenlaisen lähestymistavan ja rentoutunut maalailun parissa. Pääsykokeita ajatellen ajankäyttöä olisi hyvä miettiä uudestaan, mutta viime kuukauden ajan olen ollut kiireinen muiden asioiden kanssa joten en ole jaksanut viilata yhtä luonnosta tunnin ja sitten keskittyneesti maalannut työtä. Olen halunnut keskittyä enemmän värien kanssa leikkimiseen.
Luonnostelua tunnilla. Kurssitovereiden luonnoksia katsellessa, huomaa että kaikilla on omanlainen kädenjälki ja tyyli tehdä piirrustuksia. Minun työni on mustalla tussilla tehty.
Osallistuessani valmennuskurssille en ole keskittynyt ainoastaan pääsykokeisiin. Olen viihtynyt kotitehtävien parissa ja ottanut ne hauskan ajanvieton muodossa. Olen tehnyt ahkerasti tehtäviä harjoitteluna, enkä ole keskittynyt suorittamiseen pääsykokeissa. Mutta, kun kokeet ovat jo kuukauden päästä, tuntuu että aika on mennyt liian nopeasti. Huomaan, että oma stressireaktioni on vaikuttanut lähestymistapaani harjoitteluun viimeaikoina.
Harjoittelu olisi erittäin tärkeää, samalla kun en ole saanut itseäni taiteen pariin. Tunnistan syyllisyydentunteen itsessäni, ja huomaan rankaisevan itseäni ajatuksissani. Joskus tämä on automaattista ja teen sitä tiedostamattani. Havahdun ajatuksiini, missä mietin miksi ihmeessä en ole käyttänyt enemmän aikaa maalailun parissa. Olen joissakin kotitehtävässä käyttänyt huomattavan vähän aikaa tehtävän tekemiseen. Tämä on tiedostamaton tapa sabotoida omia töitäni. Koska, jos en oikeastaan yrittänyt kovasti, epäonnistuneen tehtävän painoarvo ei ole yhtä suuri.
On tärkeää tiedostaa omat reaktiot ja niiden seuraukset tekemisiin. Tämä on erittäin tärkeää, koska kun asioita tiedostaa niitä voi tietoisesti muuttaa. Minusta on tärkeää myöntää, että jokaisella tulee hetkiä kun usko omaan tekemiseen horjuu. Siksi on minusta tärkeää myös kirjoittaa näistä asioista Kitspiraatioon, koska ne ovat myös osa tätä kokonaisuutta onnistumisien lisäksi.
Kitty
