Hei, ihanaa perjantaita!
Vielä yksi viikonloppu Halloween-teemassa, ja sitten voimme vihdoin siirtyä joulun odotukseen. En viettänyt Halloweenia tänä vuonna erityisemmin, mutta kävin eilen elokuvissa katsomassa “Texas Chainsaw Massacren“. Elokuva ei ollut ollenkaan pelottava, mikä oli hieman pettymys – olisin odottanut klassikolta enemmän. Tänään menemme ystäväni kanssa syömään ja ehkä muutamille drinkeille, mutta ennemmin perjantain, kuin Halloweenin kunniaksi.
Kävin eilen ostamassa uusia taidetarvikkeita. Luulen, että nyt minulla on aikalailla kaikki tarvittavat tarvikkeet kasassa. Toisaalta musta paperi vielä puuttuu!
Tämän päivän postauksessa, ajattelin kertoa omasta taidetaustastani!
ALA-ASTE
Olen kertonut moneen otteeseen, olevani todella alussa piirtämisen kanssa. On kuitenkin otettava huomioon, että kävin kuvataidekoulua muutaman vuoden ala-asteella. Aloitin siellä 2. luokalla. Kuvataidekoulusta mieleeni ovat jääneet erityisesti vastavärit, joita silloin harjoittelimme. En kuitenkaan kasvanut sitä kautta suureksi taiteilijaksi. Lopetin viimeistään seitsemännellä luokalla taiteesta kiinnostumisen kokonaan, ja yläasteella en tehnyt ollenkaan mitään taidetta. Luulen, että tähän vaikutti aika paljon ympäristö. Voisin ehkä olettaa, että kotikunnassani ei paljoa taidetta arvostettu, haha.
Olin aina pitänyt näyttelemisestä. Teimme ystävieni kanssa lukuisia lyhytelokuvia, joita rakastin ohjata, kirjoittaa ja tietenkin olla pääosassa. Näiden teko loppui myös, kun siirryin yläasteelle. Hauska juttu, teimme ensimmäistä kertaa 7 vuoteen lyhytelokuvan viime kesänä. Tämä tietenkin ”läpällä”, mutta se oli hauskaa! Kyseinen elokuva ei todellakaan ole kenenkään silmille nähtäväksi, mutta niitä on hauska itse katsoa.
LUKIO
Yhdeksännellä luokalla piti valita lukio, jonne menisin opiskelemaan. Keskiarvoni olisi riittänyt kotikuntani lukioon, mutta en halunnut sinne. Halusin pois, Helsinkiin. Maiseman vaihtamiseen oli monia syitä. Olin kyllästynyt lähes kaikkeen, mitä asuinalueellani oli tarjota, eli ei juuri mitään. Paikka oli pieni ja ankea. Ihmiset olivat erilaisia ja muutenkin koin, että pääkaupunki tekisi hyvää.
Yhteishakua tehdessä huomasin, että olisi mahdollista hakea esittävän taiteen linjalle lukioon, ja päästä sitä kautta opiskelemaan Helsinkiin. Niinpä päätin tehdä, kirjoitin hakemuksen ja pääsin sisään! Olin erittäin innoissani uudesta alusta. Kolmen vuoden kuluessa, löysin itseni uudestaan ja kiinnostuin useasta taiteen muodosta!
Olin kiinnostunut kirjoittamisesta jo ala-asteella. Aloitin kirjoittamisen uudestaan 9-luokan jälkeisenä kesänä. Yläasteella sain äidinkielestä arvosanoja 7-8, mutta lukiossa arvosanani nousivat 10. Opettaja kehui kirjoitustaitojani, ja aloin sen myötä harrastamaan kirjoittamista vielä motivoituneemmin. Olen todella kiitollinen lukion äidinkielen opettajalle, ilman häntä, en varmaankaan edes olisi nyt täällä kirjoittamassa tätä.
Esittävän taiteen linjalla opin tietenkin näyttelemisen ihan perusteita – koen siitä olevan hyötyä tulevaisuudessa. Esiintymistä tarvitaan monella alalla, ja tavallaan kaikki asiakaspalvelu on esiintymistä. Oli myös hauskaa näytellä poikaystäväni kanssa Romeota ja Juliaa luokan näytelmässä. Siitä jäi mukava muisto, vaikka olikin hieman kiusallista, hah.
Päästyäni pois yläasteen aiheuttamasta kuoresta, aloin vihdoin kiinnostumaan myös maalaamisesta. Ja se olikin paras asia ikinä! Maalaaminen on ihanaa, ja rakastan sen avulla luoda tunteita paperille. Siksi olenkin tehnyt paljon abstraktia ja modernia taidetta, koen olevani hyvä siinä. Harmi, että en heti aloittanut “tarkan” realistisen maalaamisen kanssa, olisin nyt ehkä pidemmällä. Toisaalta minulla on ihan hyvin vielä aikaa kehittyä tämän kanssa ja olenkin jo kehittynyt. Paljon on vielä tehtävää, mutta uskon, että on mahdollisuuksia päästä opiskelemaan! Jos en pääse ensi vuonna, niin sitten jonain päivänä!
Tässä oli tarina, miten päädyin taiteen äärelle. Nykyisin taide on tärkein asia elämässäni. Elokuvat, musiikki, konsertit, keikat, taidegalleriat, tanssi ja kirjat. Taide mahdollistaa niin paljon kaikkea, mitä elämässä voi tehdä!
💋 Laura
70% kurssilaisistamme on saanut opiskelupaikan
Tiesitkö, että Teho-Opiston valmennuskurssin käyneet täyttävät vuosittain yli puolet luovien alojen opiskelupaikoista ja kurssilaisistamme yli 70% ovat saaneet hakemansa luovien alojen opiskelupaikan?
Maksimoi sisäänpääsyn todennäköisyytesi ja liity mukaan treenaamaan Suomen laajimmalle arkkitehtuurin, muotoilun ja muiden luovien alojen valmennuskurssille!
