Miten tehtävänantoa kannattaisi lähestyä visuaalisten alojen pääsykokeissa? Entä miten paljon aikaa kannattaa käyttää ideointiin tai itse toteutukseen? Tehon opettaja ja taiteen maisteri Heini Lindvall teki oikean pääsykoetehtävän ja havainnoillistaa tässä postauksessa tekoprosessia vaihe vaiheelta aina ideoinnista valmiiseen työhön asti!
Heini Lindvall, Tehon opettaja, kertoo: “Teho-Opiston Maxi-kurssin opiskelijoilta nousi esiin toive, että voisiko pääsykoetehtävän tekoprosessia avata vähän lisää. Mikä olisi hyvä tapa tarttua tehtävään ja miten edetä?
Prosessin avaaminen pelkästään yleisellä tasolla kuvailemalla jää helposti vähän abstraktiksi, joten päätin tarttua toimeen ja tehdä itse oikean pääsykoetehtävän!”
Pääsykoetehtävä: toinen minä
Valitsin pääsykoetehtävän omalta alaltani: kuvataidekasvatukselta. Tämä kyseinen tehtävä oli Aallon pääsykokeissa vuonna 2013.
Toinen minä
Minä istun juuri nyt täällä Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelman valintakokeessa ja yritän keskittyä ensimmäiseen tehtävään. Samaan aikaan toisella minälläni on jotain aivan muuta mielessään.
Tee kuva toisen minäsi todellisesta tai kuvitellusta elämästä.
Toteutustapa Vapaa; kaksiulotteinen tai digitaalinen. Paperille tehtäessä koko A3. CD-R levyllä tallennusmuoto jpg. Digitaalisista tallenteista saat tarkemmat ohjeet valvojilta. Työskentelyaika: 3h.
Arviointiperusteet: Idean välittyminen, persoonallinen kuvakerronta, valitun tekniikan hallinta.
Idean syntyminen
Lähdin liikkeelle tekemällä ideoistani käsitekartan. Siitä tuli aika suppea, koska minulle nousi heti muutama selkeä idea ylitse muiden ja halusin käyttää mieluummin luonnosteluun reilummin aikaa. Todennäköisesti monimutkaisemmassa tehtävänannossa olisin pallotellut ideoita vähän pidempään. Nyt käytin kuitenkin käsitekartan tekoon vain 10 minuuttia.
Poimin käsitekartastani luonnosteluvaiheeseen kaksi ideaa. Luonto ja siellä erityisesti ötököisen tarkkailu kuuluvat oikeaan elämääni ja minulle tuli selkeä visuaalinen mielikuva työstä, jossa olisi käsi ja suurennuslasin alla mulkoileva ötökkä. Tässä toteutuksessa etuna olisi, että voisin käyttää omaa kättäni mallina ja saada siihen realistisen muodon.
Toinen poimimani idea oli mielikuvitus-möröt. Piirtelen paljon erilaisia olioita, joten sellainen kuvasto on vahvinta osaamistani. Sain idean yhdistää tosimaailmaa ja mielikuvitusmaailmaa & mörköjä esittämällä kuvassa kirjaa lukevan hahmon, jonka taakse mielikuvitusmaailma avautuu. Koitin luonnostella molemmat ideani ja totesin, että suurennuslasi-kuvassa ongelmaksi muodostuu taustan käsittely. Mörkömetsä tuntui varmemmalta vaihtoehdolta ja ehkä ideakin aukenee katsojalle helpommin. Totesin kyllä idean olevan kenties vähän kliseinen, mutta tässä vaiheessa olin käyttänyt aikaa jo 40minuuttia, joten oli aika siirtyä itse tehtävään.
Toteutus
Mietin valon suunnan sommitelman luonnokseen, mutta jätin tällä kertaa luonnostelematta värityksen, koska näin sen aika hyvin päässäni ja uskalsin kokeneena vesivärimaalarina luottaa siihen. Monesti teen kyllä vielä pienen väriluonnoksen, mutta nyt halusin varmistaa, että aika riittää toteutukseen. Kun sain tehtyä lopullisen luonnoksen A3:lle, olin käyttänyt aikaa tunnin. Maalaukselle aikaa jäi siis kaksi tuntia ja se tuntui aika sopivalta ajalta. Ryhdyin hommiin kuitenkin ripeästi, työstäen ensiksi isoja pintoja jotta saan kokonaisuuden valmiiksi ennen, kun alan työstämään yksityiskohtia. Se on mielestäni hyvä tapa edetä, koska niin varmistaa, että työ on tasaisen valmis joka puolelta ja mitä enemmän aikaa jää lopussa, sitä enemmän yksityiskohtia ehtii lisätä.
Maalasin ensiksi taustan, johon käytin sekaisin kylmää siniharmaata ja keltaista. Pudottelin päälle fairyvettä ajatuksenani luoda taustaan ns. bokeh –efekti eli epätarkkoja valopalloja. Koska tausta oli vielä märkä, seuraava mahdollinen maalattava oli etualan hahmo. Olisin mieluummin maalannut ensiksi puut, koska ne ovat taaempana ja hahmoon tulee enemmän yksityiskohtia, mutta ajan säästämiseksi oli pakko edetä. Tein hahmoon suurpiirteisen varjostuksen ja sillä välin tausta olikin jo kuivunut, joten pääsin työstämään puita.
Seuraavassa vaiheessa maalasin oliot vetämällä ensin kerroksen vihreää koko hahmon päälle, sitten sekoittamalla kylmää harmaata varjoihin ja keltaista valopuoleen. Tässä vaiheessa huokaisin jo helpotuksesta, koska työn tunnelma oli juuri mitä olin suunnitellutkin, hyvin jännittävä ja hämyinen. Muodoissa oli vielä paljon epämääräisyyttä ja hiottavaa, mutta tässä vaiheessa aikaa oli vielä tunti, eli ruhtinaallisesti viimeistelyyn! Käytin viimeisen tunnin hahmon kasvojenmuodon täsmentämiseen, olioiden yksityiskohtien lisäilyyn ja taustan valojen ja varjojen pieneen hiomiseen.
Olin tavoitellut hahmossa katselukulmaa alhaaltapäin, mutta ilman referenssiä sille syntyikin vahingossa possun nenä. En lähtenyt muuttamaan sitä, koska totesin sen sopivan aivan mainiosti omituiseen satu-mörkö-teemaan. Kirkastin lopuksi koko työssä valokohtia valkoisella guassilla ja kaikkein tarkimpiin varjostuksiin käytin tummansinistä puuväriä.
Alla lopullinen työni. Aikaa suunnitteluun, luonnosteluun ja toteutukseen meni siis yhteensä kolme tuntia siitä, kun sain tehtävänannon eteeni.
– Heini Lindvall
Minkälaisilla töillä menestyy pääsykokeissa?
Luovien alojen pääsykokeille on tavallista, että samantyyppiset pääsykoetehtävät toistuvat vuosittain pienellä twistillä. Kaikki Teho-Opiston kurssitehtävät onkin kehitetty aikaisempien vuosien ennakko-ja pääsykoetehtävien pohjalta. Tekemällä kaikki tehtävät, saat vankan rutiinin pääsykokeisiin ja opit ymmärtämään mitä eri alojen pääsykoetehtävissä haetaan.
Rutiinin ja tekemisen lisäksi saat kursseilla korvaamatonta henkilökohtaista ohjausta ja ammattilaisten kommentteja oman tekemisen kehittämiseksi. Maksimoi mahdollisuutesi onnistua pääsykokeissa ilmoittautumalla kurssillemme!
