Moni Teholainen on napannut kevään ja kesän aikana useita opiskelupaikkoja eri kouluista. Yksi heistä on Roosa Väänänen, joka sai tuplasti iloisia uutisia kun sisustusarkkitehtuurin opiskelupaikka aukesi sekä Metropoliaan, että Aaltoon! Katso kuvat tähän johtaneista pääsykoetöistä ja lue Roosan matkasta tähän pisteeseen!

Alanvaihdolla kohti unelmia

Roosa lähti suoraan lukiosta opiskelemaan matkailu- ja palveluliiketoimintaa ammattikorkeakouluun, josta valmistui puolitoista vuotta sitten. Jo kouluun mentäessä Roosa tiesi, ettei kyseinen ala ollut häntä varten, mutta ajatteli siitä olevan kuitenkin jotain hyötyä tulevaisuudessa.

” Mulla on oikeestaan jo ala-aste-ikäisestä lähtien ollut ajatus, että sisustusarkkitehtuuri on se mun juttu. Aluksi en toki ymmärtäny esim. mitä eroa on sisustussuunnittelijalla ja sisustusarkkitehdillä, mutta palo alaa kohtaan on säilynyt sieltä asti. Nyt myöhemmällä iällä tieto ja ymmärrys on vaan vahvistanu asiaa, ja intohimo kokonaisvaltasta tilasuunnittelua kohtaan on vaan kasvanut. “

Elämänkokemuksen karttuminen, oman tietämyksen lisääntyminen mm. inspiroivia ihmisiä kuuntelemalla sekä oman ajattelun kehittäminen mahdollistivat sen, että uskalsin lähteä tavoittelemaan mun oikeita unelmia! Ja kyllä kannatti!

” Sisustusarkkitehdin työssä kiteytyy niin monet asiat, joita kohtaan tunnen paloa ja joissa sen lisäksi koen olevani hyvä: visuaalinen hahmottaminen, suunnittelutyö, ongelmanratkaisu, kokonaisuuksien hallinta, omien ideoiden toteuttaminen käytännössä sekä se, että pääsee luomaan kauneutta ja toimivuutta maailmaan ja vaikuttamaan positiivisesti ihmisten elämään. Olen myös tosi yrittäjähenkinen ja sisustusarkkitehtina pystyn tulevaisuudessa kokemuksen kartuttua toteuttamaan tähänkin liittyviä unelmia! Ei ole mitään muuta ammattia mitä oikeasti voisin tehdä ihan omaksi iloksi! “

Roosa ilmoittautui ensin Tekniikka-kurssille, koska ei ollut seitsemään vuoteen aktiivisesti piirtänyt tai maalannut ja ajatteli, että pääsykokeissa tarvittavat tekniikat tulee saada kuntoon. Loppujen lopuksi Roosa kuitenkin ilmoittautui myös kevään Midi-kurssille ja tuli näin käyneeksi koko Maxi-kurssin.

Yllätyin heti kurssin alettua että “ei hitto, mähän oon aika hyvä näissä jutuissa”. Koska kurssilla oppi niin paljon kaikkea hyödyllistä kokeita ajatellen, ilmottauduin mukaan myös kevään osioon.

METROPOLIAn pääsykokeet

” Molemmissa pääsykokeissa tuli osasta tehtävistä tosi hyvä ja onnistunu fiilis, ja osasta ei niinkään. Mutta kokonaisuutena Metropolian kaksipäiväisten kokeiden ja ennakkovideon jälkeen oli tosi hyvä fiilis. Oli jotenkin sellanen varma olo, että tonne mä kyllä pääsen, vaikka eihän sitä nyt kellekkään ääneen uskaltanu sanoa. “

Roosa:

– Tehtävänannon luettuani pistin silmät kiinni, kuvittelin tekstin sisäpihan päässäni ja piirsin suoraan tämän mielikuvan. Sommittelin kuvan paperille vinoon, jotta rakennusten, palkkien ja massiivisten portaiden dynaamisuus vielä korostuisi. Ihmisen halusin taas kontrastiksi kuvata melko pienenä ja hyvin seesteisissä tunnelmissa. Aikaa oli vain 2 tuntia ja tähän nähden onnistuin omasta mielestäni tosi hyvin!

Roosa:

– Apuaaa vaan yksi tunti aikaa! Koitin aluksi mietiskellä jotain aiempia maalailujani, mutta sieltä ei mikään oikein herättänyt inspistä. Lähdin sitten sommittelemaan paperille muotoja ja mietin, että saisin niitä pienentämällä aikaan syvyysvaikutelmaa ja etu-/keskialalle vesielementin korostamaan tätä. Vastaväreillä sekä mustalla taustalla halusin lisätä vaikuttavuutta. Syvyysvaikutelma ei lopulta toteutunut ihan niin kuin luonnosvaiheessa oli ajatus. En oikein tiennyt mitä tästä pitäisi ajatella, koska ennen olin saanut palautetta vain 3-4:n tunnin töistä, enkä oikein tiennyt minkä tasoinen tällaisen ”pikatehtävän” pitäisi olla.

Roosa:

– Tässä meni aluksi tosi paljon aikaa ideointiin ja tehtävän sisälle pääsemiseen. En halunnut tehdä vain yhtä tilaa, joten lähdin suunnittelemaan ja mittailemaan millaiset kaksi tai kolme tilaa saisin liitettyä yhteen. Kun tilojen muodot ja mitat oli koerakennettu, mietiskelin niiden avulla millaiset aukotukset sopisivat parhaiten luomaan valon/varjon ja miten ne sijoittaisin. Valmiista työstä tuli tosi siisti ja sain sitä valokuvatessa luotua valot ja varjot juuri haluamiini kohtiin. Happy!

Roosa:

– Jeee best tehtävä ikinä! Tässä pääsi oikeasti suunnittelemaan projektinomaisesti elementtien, materiaalien, tilan ja rakennuksen kokonaisuutta, jossa kaikki sopii yhteen, ja lisäksi miettiä se vielä oikeeseen mittakaavaan. Suunnittelin ja rakensin ekaksi sillan ja sitä tehdessä hahmottelin päähän oikeestaan koko konaisuuden, sekä millaisilla lauseilla sitä kuvailen.

Sillan tekemiseen meni ehkä hieman liikaa aikaa, koska tein siitä ensin kaksi koeversiota. Loppujen lopuksi ei sitten tullutkaan kiire ja ehdin sommitella kaikki työn osat valokuvaan oikein onnistuneesti.

Olin tämän työn jälkeen ihan haipeissa ja ehkä siksi näistä pääsykokeista kokonaisuutena jäikin niin varma fiilis. Metropolian kokeista sain kokonaispisteitä 89/100!

AALTO-YLIOPISTOn pääsykokeet

” Aallon kokeet oli yksi tunteiden vuoristorata ja tuntui, että sen kolme päivää olin jossain kuplassa. Kokeissa oli viimeisenä päivänä vielä haastattelu, joka meni omalta osaltani ihan hyvin. Olen todella vaativa omaa tekemistä kohtaan ja varsinkin nyt kevään aikana tottunut siihen, että melkein kaikki harjoitustehtävät on mennyt tosi hyvin. Koska Aallon kokeissa en ollut kaikkiin tehtäviin ollenkaan tyytyväinen, ei kokeiden jälkeen ollut ihan niin varma olo kuin Metropolian kokeiden jälkeen, vaikka kokonaisuutena kokeista kuitenkin jäi onnistumisen fiilis. “

Pisteet: 6/10

Roosa:

– Puutikuilla tekeminen on tuntunut itselle toimivalta jutulta ja tässä tehtävässä lähdinkin miettimään otuksen luurankoa erilaisten puutikkurakenteiden kautta, joita olen aiemmin tehnyt. Kun sopiva rakenne hahmottui paperille, pohdin seuraavaksi mitä ominaisuuksia oliolla voisi olla ja miten luiden rakenne tukisi niitä. Rakenne tuntui sopivalta lentävälle oliolle ja mietin, että elävällä oliolla voisi luiden välissä olla ihopoimut, joiden avulla se pystyisi liitelemään esim. puusta toiseen. Aluksi aikaa meni vähän turhan pitkään otuksen rakenteen miettimiseen ja sille olisi voinut keksiä vielä vaikka jonkin toisen kiinnostavan ominaisuuden. Aikaa ei siksi jäänyt myöskään hirveästi luurankokuvan taustan tekemiseen. Kaiken kaikkiaan olin kuitenkin ihan ok-tyytyväinen työhön.

Pisteet: 5/10

Roosa:

– Tämä tehtävä tuntui alusta lähtien tosi hankalalta. Mainoskartonkijuttuja en ollut aiemmin harjoitellut oikeastaan ollenkaan ja varmaan vähän yliajattelin koko hommaa, mikä sekoitti pasmat. Halusin käyttää työssä vastavärejä siten, että ne muuttuvat vaaleasta tummempaan labyrintin edetessä. Labyrintin kappaleita tehdessä sattui muutamia virhemittauksia ja väritin vahingossa joistain kappaleista väärän puolen. Valmis työ oli loppujen lopuksi ihan ok:n näköinen, vaikka aika farssilta se silti tuntui.

Pisteet: 9/10

Roosa:

– Ah tästä olin heti ihan innoissani! Huomaa kyllä miten oma fiilis ja suhtautuminen tehtävään vaikuttaa tekemiseen ja lopputulokseen. Lähdin tässä yhdistelemään muutamaa eri muoto- sekä rakenneideaa, joita olin joskus aiemmin kehitellyt. Halusin tehdä tosi näyttävän kiipeilytelineen ja kiinnittelinkin pisimmät tikut ihan niiden äärirajoille. Mittakaavaihmisen halusin sijoittaa havainnollistamaan tapaa, miten telineen yläosasta pääsisi alas muutenkin kuin kiipeämällä. Tähän olin kyllä tosi tyytyväinen!

Pisteet: 8/10

Roosa:

– Tykkään käyttää värejä ja tässä niillä pääsi kikkailemaan ihan kunnolla. Halusin luoda työhön tunnelman avaruusaluksen painottomuudesta esim. hieman vinolla katselukulmalla ja leijailevilla ruoilla. Tilasta tein pelkistetyn avaruusalusmaisen, mutta lisäsin siihen kontrastiksi muutaman maanläheisen yksityiskohdan, joista itelleni tulee semmonen idyllinen aamiaishetki-fiilis (verhot, puupöytä ja kukkia).

Valmis työ oli mielestäni hauska ja tykkään sen väreistä. Tilallisuuden toteutumiseen ja esim. avaruusaluksen seinien muotoon ja varjostuksiin olisi voinut kiinnittää vielä enemmän huomiota.

Pisteet: 6/10

Roosa:

– Lähdin tietenkin pelaamaan omilla vahvuuksilla eli grillitikuilla ja paperilla. Mietin, että päähineellä voisi olla jokin käyttötarkoitus, eikä se olisi vain koriste. Toisaalta halusin tehdä siitä myös todella näyttävän. Modulaarinen tekeminen tuntui sopivalta vaihtoehdolta. Sain idean, että päähine voisi toimia bluetoothkuulokkeina, jotka lataavat itse itseään moduuli-aurinkopaneelien avulla. Onnistuin näyttävyydessä hyvin ja päähineestä tuli kyllä hauskan erikoinen. Päähine piti vielä esitellä haastattelussa.

Kokonaisarvioni Aallon kokeista oli 16/20.

Kouluun pääsy

” Tieto Metropoliaan pääsystä tuli jo kesäkuun puolivälissä. Aikamoista ilon huutoitkua se kyllä oli kun tajusi, että nyt pääsee toteuttamaan omaa juttua ja rakentamaan elämää, mistä on haaveillut jo tosi kauan. Ja minkä eteen on tehnyt ihan älyttömän määrän työtä!

Aallon tuloksia odotin pelon ja innostuksen sekaisin tuntein. Tietty oli helpottavaa kun tiesi jo päässeensä opiskelemaan alaa, mutta isoimpana unelmana ja kirkkaimpana mielessä oli kuitenkin Aalto. Opintopolkuun kirjautumisesta ei meinannut tulla mitään kun kädet tärisi niin, ettei pankkitunnukset meinannut mennä oikein. Kun ruutuun lävähti “sinulle tarjotaan opiskelupaikkaa – Aalto-yliopisto” oli tunteiden purkaus vähintaan samanlainen kuin Metropolian tulosten kohdalla. Ihan käsittämätön tunne!

Olin varmaan miljoona kertaa miettinyt mielessäni ja fiilistellyt sitä jos tuo hetki oikeasti koittaisi ja sitten kun se koitti… ei sitä tunnetta pysty oikein kuvailemaan. Siinä purkautui kaikki se innostus, paine, tuskanhiki ja stressi mitä on viimesen vuoden aikana kokenut. Tätä kirjoittaessa on nyt vajaa viikko kulunut tuloksista ja oon kyllä edelleen asian kanssa kuin jossain seitsemännessä taivaassa. “

Roosan vinkit hakuprosessiin

Jos tää tai joku muu ala tuntuu omalta intohimolta, pitää vaan olla valmis tekemään hitosti töitä asian eteen ja harjotella! Se oikeesti kannattaa ja lopulta palkitsee parhaalla mahdollisella tavalla!

Pääsykokeisiin valmistautuminen, hakeminen, ennakkotehtävät ja itse pääsykokeet on iso työmaa, mutta asiaa kannattaa ajatella prosessina, missä etenee niin sanotusti päivä kerrallaan. Välillä tuntee tosi suurta tyytyväisyyttä omaan tekemiseen ja välillä taas tuntuu, että stressaa ja ahdistaa hirveesti, eikä hommista tule mitään. Se kuuluu prosessiin.

Pro tip ite pääsykokeita varten: tee mielikuvaharjotuksia pääsykokeista, erilaisista skenaarioista ja onnistumisesta jo pitkin vuotta. Manifestoi onnistuminen ja kouluun pääseminen sekä usko itseesi!