Kestävästä kehityksestä ja ekologisesta kestävyydestä puhutaan paljon, ja on se myös löytänyt tiensä arkkitehtisuunnitteluun. Mutta mitä tämä ekologisuus ja kestävyys oikeasti tarkoittaa ja miten se näkyy arkkitehtuurissa? Tässä postauksessa syvennytään ekologiseen kestävyyteen arkkitehtuurin näkökulmasta.

Nykypäivän arkkitehtuurisuunnittelussa kestävästä kehityksestä ja ekologisesta kestävyydestä puhutaan kasvavissa määrin. Yhä enemmän pyritään löytämään ratkaisuja, jotka tukisivat kestävää kehitystä. Ekologisella kestävyydellä pyritään säilyttämään kasvi- ja eläinlajien monimuotoisuus ja ekosysteemien toimivuus sekä käyttää luonnonvaroja kestävästi. Tämä näkyy arkkitehtuurissa ja rakennusalalla muun muassa materiaalien uusiokäytöllä, ja uusien ratkaisujen löytämisellä. Arkkitehdin osaamiseen liitetään nykypäivänä vahvasti kyky analysoida rakennushankkeen mahdollisuuksia edistää kestävää kehitystä.

Ekologisen kestävyyden “megatrendi” näkyy muutoksina niin rakennuksien ulko- kuin sisäarkkitehtuurissakin. Se näkyy muun muassa lisääntyneenä puun käyttönä, maanläheisinä väreinä, turhien tavaroiden karsimisena ja monin muina ekologisina valintoina, kuten materiaalien uusiokäytöllä. Lisääntynyt puun käyttö on nostanut suureen kiinnostukseen puukerrostalorakentamisen. Yksi tunnetuimmista uudenlaista sosiaalista ja ekologisesti kestävää kerrostalorakentamista edustavista kohteista on Puukuokka kortteli, joka sijaitsee Jyväskylän Kuokkalassa. Lue lisää Puukuokasta.

Ympäristöystävällisyys ja kiertotalous tuo rakennusalalle myös uusia materiaaleja, joista yksi on Hamppubetoni.  Hamppubetoni valmistetaan kuituhampun päistäreestä eli kasvin puumaisesta sisäosasta. Sekaan lisätään kalkkia ja vettä ja tuloksena on hyvin hengittävä, kevyt, betonimainen rakenne. Hamppubetoni nähdäänkin tarjoavan ekologisen vaihtoehdon normaaleille rakennusmateriaaleille ja nostavan suosiotaan tulevaisuudessa. Suomessa se on kuitenkin vielä hieman tuntematon materiaali.

Kestävää sisätilojen suunnittelua – “Less is more”

Ekologinen kestävyys näkyy myös sisätilojen suunnittelussa maan läheisinä väreinä, turhien tavaroiden karsimisena ja tilojen muunneltavuutena. Maan läheiset värit kestävät usein aikaa vaikka väritrendit muuttuisivat. Tilojen pysyvät pinnat, kuten seinät, pidetään usein pelkistettyinä, joka tarjoaa tiloille pitkää käyttöikää ilman suuria muutoksia, vaikka trendit muuttuisivat. Trendejä tuodaan sisustukseen mukaan erilaisilla sisustuselementeillä kuten erilaisilla kalusteverhoilulla, jotka ovat helppo vaihtaa ja kierrättää. Turhien tavaroiden karsiminen näkyy vahvasti nykypäivän suunnittelussa. Tilat ovat pelkistettyjä, jotka sisustetaan ja varustetaan tarpeen mukaan.

Muuntojoustavuus on myös osa suunnitellun ekologista kestävyyttä. Muuntojoustavuus arkkitehtuurissa voi tuoda etuja: samaa rakennusta ja tiloja voidaan käyttää vaikka tilaan kohdistuva toiminta muuttuisi. Muuntojoustavuudella voidaan vastata muuttuviin tarpeisiin ja ympäristöolosuhteisiin, mikä on erityisen tärkeää esimerkiksi monikäyttöisissä julkisissa tiloissa, kuten koulut, sairaalat tai toimistot, joissa tilojen tarpeet voivat vaihdella ajan myötä.

Ekologisuus näkyy myös pääsykokeissa

Arkkitehtuurin hakuprosessiin kuuluvissa ennakkotehtävissä on nähty kiertotalouden trendi jo useampana vuonna. Ennakkotehtäviin ei ole tarvinnut hankkia materiaaleja uutena vaan pienoismallien tekoon on hyödynnetty kotitalouksista löytyviä materiaaleja kuten vuoden 2020 ennakkotehtävissä pienoismallit tehtiin munakennoista ja keväällä 2023 ennakkotehtävät rakennettiin hyödyntäen aaltopahvia ja luonnosta löytyviä maahan tippuneita oksia ja risuja.

Jännittävää ja kiinnostavaa onkin nähdä mitä kaikkea uutta ja nerokasta ekologinen kestävyys tuo suunnittelumarkkinoille!

Lue myös muista aiheista, jotka trendaavat nyt arkkitehtuurissa : Tekoäly & arkkitehtuuri ja Muuntojoustavuus arkkitehtuurissa.