Moikkulimoi!
En tiedä mikä motivaation puute on ollut tässä muutaman viikon aikana. En ole saanut yhtään mitään aikaiseksi. Kurssitehtävät on jäänyt rästiin, koska ei ole oikeen ollut fiilistä mihinkään. Bloginkin kirjoitus jäänyt sen takia vähälle.
Tutustumisilta ja motivaatio
Menin perjantaina myöhäisemmälle midi-kurssille, koska muuten olisi tullut kamala kiire Helsinkiin töiden jälkeen. Oli kiva nähdä toisenkin ryhmän töitä ja ajatusmaailmaa. Sitä alkaa jo tottua oman ryhmän oppilaiden tyyliin, ja on innostavaa nähdä muidenkin töitä. Vaikka me niitä töitä saadaankin aina katsella facebook-ryhmässä, onhan se kiva kuulla myös keskustelua töistä. Samaisena iltana mä tein sen vihdoin, sain ekan vitosen! Ai että se tuntu hyvältä. Ehkä musta onkin tähän. Nyt mietinkin miksi vikaan kahden viikon aikana en ole saanut mitään aikaiseksi?
Tutustumisilta itsessään meni sulavasti, saatiin ruokaa, juomaa ja kuunnella musiikkia. Loppu sujui kuin valssi, vaikkei valssattukaan. Sain tutustua ihaniin ihmisiin! Vaikea käsittääkään, kuinka erilaisia ollaan. Tietysti olin luonut osasta jonkinlaisen mielikuvan jo etukäteen. Juttelun myötä ensivaikutelmat hälvenivät ja näin heissä ihan uusia puolia. Täytyy sanoa, että upeita persoonia meillä Teholla. Tuli sellainen olo, että me tehdään tämä yhdessä, ja päästään kaikki haluamaamme kouluun!
Portfolio valmis, vai onko?
Kouluun pääsemiseen edellytetään kuitenkin ennakkotehtävät. Puhuin viime postauksessa, että pyhitän talvilomani täysin portfolion tekoon.. Noh, enhän mä sitä tehnyt tippaakaan. Nyt on vaan fiilis, että MITÄHÄN VITTUA. Päätin aiemmin, että tekisin Muotsikan ennakkotehtävät ennen aallon ennakkotehtävien julkaistamista, eli ennen 15.3. Siihen on enää alle viikko!!! En käsitä, mihin koko helmikuu yhtäkkiä hävisi. Päiviä on enää 28, kun molemmat ennakot pitäisi olla tehtynä. Miten mä kerkeän?! Päässä pyörii vain paperivalinnat, portfolion koko ja se, löydänkö vanhoja töitä, vai käytänkö pelkästään uusia kurssilla valmistuneita? Onneksi Teholta sain vastauksia näihinkin kysymyksiin. Tehon blogista löytyy nimittäin Sini-opettajan analyysi Lahden muotoiluinstituutin ennakkotehtävistä. Ihana stressinpurkaja Teho-Opisto ja sen opettajat ovat, kiitos.
Tällä hetkellä odotan, että liima kuivuisi ja pääsisin maalaamaan alustaa mun pienkerrostalolle. Laittelen kuvia kunhan saan sen valmiiksi ja kuljetettua ehjänä kurssille. Motivaatio on taas palannut ja alan tajuamaan, että tässähän pitää tehdä töitä… täysillä. Viime tunnilla läpikäytiin mun lempiaihetta: tilaa ja perspektiiviä. Ehkä ne on mun lemppareita, koska saa tavallaan apuja siihen piirtämiseen pakopisteistä. Saan luoda sitä, mitä tulevaisuudessakin haluaisin tehdä.
Tiesin, että keväästä tulee stressaava, joten nyt vaan tsemppi päälle ja painetaan vauhdilla eteenpäin!
Ihanaa loppuviikkoa, Tiia
