Hyvää uutta vuotta! Nyt ensimmäinen puolikas Teho-Opiston Maxi-kurssia on takana, mutta vielä on aikaa yhdelle blogipostaukselle vuonna 2019. Miltä ensimmäinen pääsykoesimulaatio Teho-Opistolla tuntui ja millaiset fiilikset jäivät viime syksystä Teholla?
Pääsykoesimulaatio
Teho-Opistolla on pääsykoesimulaatiossa omat tehtävät eri aloille, riippuen siitä mihin aikoo hakea opiskelemaan. Itse tein arkkitehtuurin tehtävän, joka muistutti hyvin vahvasti viime pääsykokeessa ollutta 2. tehtävää. Tehtävässä muutama yksityiskohta oli muutettu, mutta perusidea oli sama. Muistan, kun viime pääsykokeissa tuskastelin tehtävän parissa varsinkin, koska se piti toteuttaa lyijykynillä. Lyijykynät eivät ole vahvuuteni, mutta onneksi nyt sai tehdä vapaalla tekniikalla. Tein työn peiteväreillä, mutta jälkikäteen ajattelin, että olisiko pitänyt tehdä työ sittenkin niillä lyijykynillä. Päätöksiä, päätöksiä.
Tässä oma tuotokseni. En pidä sitä hyvänä suorituksena, mutta olen iloinen, että sain paineen alla kolmessa tunnissa jotain aikaiseksi. Tässä kuitenkin totutellaan pääsykoetilanteeseen. Olen ollut istumassa neljä päivää viime pääsykokeissa, mutta simulaatio on silti todella hyvä, koska tilanne ei ole ollenkaan tuttu tai turvallinen. Nyt kun reflektoin, niin ongelmana työssä oli liian pitkä luonnosteluvaihe. Itse maalaamiseen ei jäänytkään paljon aikaa ja sen seurauksena monet ratkaisut jäivät hätäisiksi. Ajankäyttö on jatkuvasti yksi haastavimmista osa-alueista, vaikka tässä syksyn mittaan siinä on tullut hieman kehitystä.
Sain työstä arvosanan 3, joka oli positiivinen yllätys. Kritiikissä mainittiin esimerkiksi siitä, että valo ei tunnu tulevan aukoista, koska ne ovat tummemmat kuin seinä. Olen aivan samaa mieltä enkä edes ajatellut asiaa. Valon ja varjon esittäminen on mielestäni vaikeaa, mutta toivottavasti opin siitä enemmän keväällä.
Ensimmäinen puolikas Maxi-kurssia takana ja toinen edessä
Kaiken kaikkiaan olen nauttinut ajastani Teholla. Tuntuu myös, että Teho-Opisto on auttanut omassa kehittymisessäni huomattavasti, vaikka onkin vielä paljon asioita, joita haluan oppia ennen pääsykokeita. Sen takia odotankin innolla, että mitä seuraava puolisko tästä valmennuskurssista tuo tullessaan. Syksyllä käytiin erilaiset tekniikat läpi, ja uskon, että meno kasvaa vain kiinnostavammaksi. Kevättä kohti mentäessä tunnelma tiivistyy ja jännitys kasvaa, kun arkkitehtuurin ennakkotehtävät lähestyvät.
Olen saanut tehtyä kotitehtäviä mielestäni hyvin. Viikon parhaita hetkiä on ollut palauttaa maanantaisin lähikurssilla omia kotitehtäviä ja jännittää, että mikä arvosana sieltä tipahtaa. On ollut myös tosi hienoa nähdä muiden upeita töitä ja erilaisia lähestymistapoja samoihin tehtäviin. Pari tehtävää on vielä rästissä, mutta aion pian tehdä ja palauttaa ne etänä.
Toivottavasti 2020 on se vuosi, milloin mahdollisimman monen unelmat toteutuvat oli kyseessä sitten koulupaikan lunastaminen tai jokin muu asia.
Aikainen lintu opiskelupaikan nappaa!
Kuka vaan voi onnistua, joka on valmis tekemään töitä unelmiensa opiskelupaikan eteen! Sisäänpääsyn todennäköisyys kun korreloi suoraan harjoittelun määrään. Pitkällä kurssillamme lähtötasollasi ei ole merkitystä, sillä harjoittelemalla ahkerasti ehdit nostaa osaamisesi, vaikka nollasta pääsykoetasolle.
Tutustu kursseihimme ja tule mukaan treenaamaan itsesi huippukuntoon ennen luovien alojen hakua ja pääsykokeita. Kannattaa olla nopea, sillä suositut ryhmät täyttyvät aikaisin. Varmista paikkasi tänään!
