Valmistuuko taidealojen opinnoista työttömäksi? Kannattaako kouluun edes hakea, kun sisäänpääsy on niin vaikeaa? Onko valmennuskurssi hylkäysperuste hakuprosessissa? Taidealoista, hakuprosesseista ja valmennuskursseista liikkuu monenlaisia huhuja, jotka voivat pahmmillaan estää Taidealoista kiinnostuneita nuoria toteuttamaan unelmansa. Me Teho-Opistolla päätimme koota yhteen 10 yleisintä taidealoihin liittyvää myyttiä ja murtaa ne!
Myytti 1: “Taidealoilta valmistuu työttömäksi taiteilijaksi”
Taide- ja kulttuuriala on paljon mainettaan suurempi työllistäjä, joka työllistää Suomessa jopa noin 130 600 ihmistä. Myös opiskelu on nykyään hyvin monipuolista. Opiskelijoita valmistuu moneen eri taideteolliseen ammattiin, kuten arkkitehdiksi tai vaikkapa huimaa kasvua tekevän peliteollisuuden graafiseksi suunnittelijaksi. Esimerkiksi Arkkitehtien työllistyminen Suomessa on hyvä ja lähivuosina Arkkitehteja jääkin eläkkeelle enemmän kuin valmistuu! Luovia osaajia siis todellakin tarvitaan!
Myytti 2: “Hakijamäärät ja prosentit kertovat, mihin kannattaa hakea”
Hakijamäärät ja hyväksymisprosentit antavat yleiskuvan siitä, kuinka kilpailtu tietty opiskeluala on, mutta ne eivät kerro kaikkea. Kaikki hakijat eivät välttämättä ole tosissaan edes hakemassa – moni vain kokeilee ja menee katsomaan minkälaista pääsykokeissa on. On myös tärkeää muistaa, että pääsykoemenestyksen ratkaisevat hakijan omat taidot ja pitäjänteinen valmistautuminen. Jos ne ihmiset, jotka ovat päässeet kouluun olisivat jättäneet hakematta vain tilastojen valossa, kuinka sitten olisi käynyt? Ei siis pidä pelätä edes pienistä sisäänottoprosenteista tunnettuja aloja, vaan suunnata täysillä kohti unelmiaan!
Myytti 3: “Luovuus on synnynnäistä”
On väärin ajatella, että luovuus olisi vain synnynnäistä. Kuten musiikissa ja liikunnassakin, kysymys on taitoaineista joissa harjaantuu tekemällä. Ohjauksen ja vertaistuen kautta kehittyminen ja ymmärryksen kasvaminen on nopeampaa ja kaikkia pääsykokeissa tarvittavia taitoja, myöskin luovuutta voi harjoittaa. Moni menestyvä taiteilija ja luova ammattilainen on kehittänyt taitojaan harjoituksen ja kokemuksen kautta. Myös Teho-Opiston valmennuskursseilla harjoitellaan välineharjoittelun ja tekniikoiden lisäksi myös luovaa ideointikykyä ja oman persoonallisen tyylin löytämistä!
Myytti 4: “Pääsykoe on piirustuskilpailu”
Pääsykokee ei ole piirustukilpailu, vaan sen avulla mitataan monipuolisesti hakijan luovuutta, ideointikykyä, teknisiä taitoja sekä persoonallista ajattelua. Piirutustaitojen osalta riittää, että saa ideansa kerrottua haluamallaan tavalla. Totta on kuitenkin myös se, että kuka tahansa voi oppia hyväksi piirtäjäksi harjoittelemalla. Kun piirustustaidot ovat hallussa, voi keskittyä täysillä olennaiseen, eli ideansa ilmaisuun!
Myytti 5: “Valmennuskurssi on hylkäysperuste”
Valmennuskurssi ei ole hylkäysperuste. Oppilaitokset eivät hylkää hakijoita sen perusteella, että he ovat osallistuneet valmennuskurssille. Päinvastoin, kurssi voi auttaa parantamaan hakijan suoritusta ja lisäämään hänen mahdollisuuksiaan tulla hyväksytyksi. Ennakkotehtävät ja pääsykokeet tulee kunkin hakijan tottakai surittaa itsenäisesti, kuten Aalto-yliopiston varadekaani, Rasmus Vuori toteaa.
Valmennuskurssille osallistuminen ei ole hylkäysperuste. Jos on tapauskohtaisesti erityistä syytä epäillä, että [ennakko]työ ei ole hakijan itsenäisesti tekemä, yliopisto selvittää asiaa hallintolain mukaisesti, kuten kuulemalla hakijaa
Rasmus Vuori, Varadekaani, Aalto-yliopisto
Myytti 6: “Valmennuskurssi on kallis”
Valmennuskurssit voidaan nähdä investointeina, joihin hakija on valmis panostamaan. Kurssit ovat maksullisia, mutta niin ovat kaikki harrastukset. Onhan Sibelius-Akatemiaankin hakeva on käynyt yksityisopetuksessa vuosien ajan. Suurin osa kursseille hakeutuvista on nuoria aikuisia, joiden on mahdollista rahoittaa kurssivuosi esimerkiksi omalla työnteollaan. Vastineeksi hyvä valmennuskurssi tarjoaa hakijalle käytännön kokemusta, korkeatasoista opetusta ja henkilökohtaista ohjausta, johon hänellä ei välttämättä aiemmin ole ollut mahdollisuutta. Ja toisaalta, valmennuskurssin anti voi olla myös yleissivistävää. Kaikki osallistujat eivät kurssin jälkeen edes hae aikomalleen alalle, koska ovat ymmärtäneet ettei se olekaan heitä varten.
Myytti 7: “Valmennuskurssille on noloa tulla”
Valmennuskurssille ei ole noloa tulla. Päinvastoin – Etenkin silloin, kun hakijalla ei ole ollut mahdollisuutta harrastaa taiteita pidempään, voivat valintakoetehtävien tehtävänannot ja arviointiperusteet tuntua haastavilta. Moni valmennuskurssin opiskelija onkin hakemassa toista kertaa ja haluaa ymmärtää, miten tehtävänantoja pitäisi lähestyä ollakseen edes varteenotettava hakija. Valmennuskurssit antavat lisämahdollisuuksia kehittää tarvittavia taitoja ja parantaa opintomenestystä.
Iso osa luovien alojen opintoihin päässeistä onkin käynyt valmennuskurssin. Esimerkiksi vuonna 2020 87% Aalto-yliopiston sisustusarkkitehtuurin sisäänpäässeistä oli Teho-Opiston valmennukurssin käyneitä. Näin ollen samoihin pääsykokeksiin sattuu suurella todennäköisyydellä myös omia valmennuskurssikavereita, jolloin tilanteessa ei tarvitse olla yksin. Myös korkeakouluopintojen aloittaminen on mukavampaa, jos omassa ryhmässä on jo entuudestaan tuttuja kasvoja!
Myytti 8: “Pääsykokeissa tarvittavan voi opetella ilmaiseksi netissäkin”
Netti on pullollaan ilmaisia opetusmateriaaleja ja esimerkiksi YouTuben videotutoriaaleista oppii varmasti pääsykokeissa hyödyllisä taitoja. Valmennuskurssit tarjoavat kuitenkin strukturoitua ja kohdennettua opetusta, joka on taitojen kehittymisen kannalta tehokkaampaa. Kurssit antavat selkeän opintosuunnitelman ja henkilökohtaista ohjausta juuri hakijan omaa hakualaa silmällä pitäen. Valmennuskurssilla pohjatyö on siis tehty ammattilaisten toimesta jo valmiiksi, jolloin hakijan tarvitsee keskittyä vain olennaiseen – harjoittelemiseen.
Myytti 9: “Valmennuskurssi on turha”
Kuten sanottu, valmennuskurssi voidaan nähdä valintana, jonka hakija tekee halutessaan parantaa mahdollisuuksia päästä unelmiensa opiskelupaikkaan. Opiskelupaikan saamiseen on monia reittejä ja esimerkiksi jo pitkä harrastuneisuus ja vuosien kokemus taiteiden parissa on varmasti avuksi hakuprosessissa. Valmennuskurssi onkin vain yksi, mutta erittäin suositeltava tapa saada unelmiensa opiskelupaikka. Esimerkiksi 70% Teho-Opiston valmennuskurssin käyneistä pääsee vuosittain opiskelemaan haluamaansa alaa.
Myytti 10: “Valmennuskurssi on ainoa tapa saada opiskelupaikka”
Kuten edellä jo todettiin, Valmennuskurssi on yksi reitti unelmien opiskelupaikan saamisen.
Aikainen lintu opiskelupaikan nappaa!
Kuka vaan voi onnistua, joka on valmis tekemään töitä unelmiensa opiskelupaikan eteen! Sisäänpääsyn todennäköisyys kun korreloi suoraan harjoittelun määrään. Pitkällä kurssillamme lähtötasollasi ei ole merkitystä, sillä harjoittelemalla ahkerasti ehdit nostaa osaamisesi, vaikka nollasta pääsykoetasolle.
Tutustu kursseihimme ja tule mukaan treenaamaan itsesi huippukuntoon ennen luovien alojen hakua ja pääsykokeita. Kannattaa olla nopea, sillä suositut ryhmät täyttyvät aikaisin. Varmista paikkasi tänään!
