Onnenkyyneleitä jo tässä vaiheessa?

Heissan! Viikko on hurahtanut taas ihan silmänräpäyksessä. Fiilis on tällä hetkellä aika hyvä! Uusi työ on alkanut tosi mukavasti ja kurssilla pysyn mukana aikataulussa. Hyvällä vauhdilla valmennuskurssilla ollaan menty eteenpäin ja paljon on taas tullut hyvää oppia ja kritiikkiä.

No onnenkyyneleitä jo tässä vaiheessa?

Hetken mietin että mistä mä tällä kertaa höpöttäisin teille ja päädyin siihen että haluan jakaa mun yhden onnistumisen tällä viikolla. Tosiaan meillä oli kurssilla tehtävänä suunnitella Teho-opiston opiskelijoille jaettavaan kangaskassiin kuva. Työ toteutettiin tussitekniikoin. Työssä sai käyttää ainoastaan kahta eri väriä ja niitä pystyi sekoittelemaan rasterien avulla. Tehtävää tehdessäni en olisi voinut uskoa, että työ äänestettäisiin parhaaksi ja se painettaisiin kangaskassiin. No näin juuri kävi minun työni tullaan siis näkemään teholaisten kangaskassissa (kuva työstä alhaalla). Ja ehkäpä sen takia tämä herätti niin suuret tunteet itsessäni on se, että kevään epäonnistumisen jälkeen on ollut todella vaikea uskoa omiin taitoihin. +Iso kiitos teille äänestäjille!
Halusin jakaa tämän uutisen just sen takia teille, vaikka tulee epäonnistumisia ja on hetkiä että tuntuu ettei osaa mitään, niin kyllä tulee se aika kun onnistuu. Ja se, että ei todellakaan tarvitse tehdä työtä samoin ideoin kuin muut. Voi olla että juuri se sinun idea on se paras. Joten antakaa teidän mielikuvituksenne laukata ja uskaltakaa antaa ideoinnin mennä laatikon ulkopuolelle. Myöskään se ei haittaa jos epäonnistut, minulle on käynyt niin useasti. Voit pitää epäonnistumisia tietopankkina. Kun tehtävässä tulee  epäonnistuminen, kritiikin myötä muistat mitä voit kehittää ja mitkä ovat sinun vahvuutesi. Olen saanut useastakin tehtävästä täydet pisteet. Tämä on ollut yllättävää sillä pääsykokeissa pisteeni eivät olleet maailman parhaimmat. Siitä huolimatta että täysiä pisteitä on tullut olen kiitollinen siitä miten myös rakentavaa kritiikkiä olen saanut. Ei sitä muulla tavalla oppisikaan jos ei saisi muiden näkökulmia ja kritiikkiä tehtävistä. “Aina on parannettavaa” ja se on mielestäni hyvä
Mutta sanomani pähkinän kuoressa on se, että uskokaa itseenne, antakaa lupa epäonnistua ja pitäkää epäonnistumiset tietopankkina sekä iloitkaa pienistäkin onnistumisista.
Nöyrin askelin kohti kevättä.
~Netta