Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutti on hyvin arvostettu taidealojen oppilaitos. Tänäkin vuonna monet Teho-Opiston kurssilaiset laittoivat hakupaperit Muotsikkaan ja hurja määrä heistä aloittaa opintonsa syksyllä Lahdessa. Graafisen suunnittelun pääsykokeista opintoihin tiensä selvitti Teholainen Pinja Kangas. Millaisilla töillä Pinja nappasi tämän vuoden pääsykokeista paikan Muotsikkaan?
Lähdin pääsykokeisiin aika ristiriitaisin fiiliksin. Mua jännitti etukäteen tosi paljon, ja ajattelin jotenkin ettei mulla ole mitään mahiksia päästä sisään, mistä olin näköjään loppu viimein ihan väärässä… Kuitenkin joka kerta kun pääsin pääsykoepaikalle, mulla oli ihan hyvä fiilis ja suht itsevarma olo siitä että okei, nyt teen parhaan suorituksen, mihin tänään pystyn ja se riittää jos niin on tarkoitus!
Sain tiedon opiskelupaikasta ollessani töissä, ja ensimmäisenä iski epäusko.. voiko tää olla totta? Mulle kerrottiin Muotoiluinstituutissa heti kokeiden jälkeen että oon varasijalla. Siellä kaikki saivat heti kokeen päätteeksi tiedon pääsivätkö sisään, jäivätkö varasijalle vai kokonaan ulkopuolelle. Sen vuoksi olin tosi epäuskoinen siihen päivään asti, kunnes tieto sisäänpääsystä varmistui.
Kun tieto sisäänpääsystä tuli, mun kädet tärisi monta tuntia ja en saanut nukuttua seuraavana yönä. Olin super innoissani ja vähän myös kauhuissani! Kolme välivuotta oli takana, ja nyt oli munkin aika päästä kouluun! Iso elämänmuutos! Ihan mahtavaa!
Millaisilla töillä pääsykokeista sisään?
Tehtävä 1.
Ensimmäinen työ oli kirjoitelma matkastasi tänä aamuna Muotoiluinstituuttiin. Tarinaan piti luoda arjen dramatiikkaa. Tämä oli mun mielestä tosi hyvä aloitustehtävä, sillä se vei ainakin multa pahimmat jännitykset pois! Olen aina tykännyt kirjoittaa, joten tuntui et se oli just mun juttu ja juttu luisti hyvin! Aika yllättävä tehtävä kuitenkin. Saattaa olla, että tuli monelle pienenä shokkina tämän tyyppinen tehtävä pääsykokeisiin.
TEHTÄVÄ 2.
Toisena tehtävänä oli aikakauslehden kahden aukeaman suunnittelu annetun tekstin pohjalta. Tekstissä kerrottiin riippuvuudesta ja tehtävänannossa annettiin tarkempia ohjeita tehtävän suoritukseen, jotka piti huomioida aukeaman suunnittelussa. Tehtävä meni mielestäni ihan OK, mutta aika kyllä loppui kesken, mikä näkyy alareunan värittämisen puutteena.
Tehtävässä puhuttiin sekä pääkuvasta että vinjetistä. Mun oli tosi vaikea hahmottaa, että mitä vinjetti tarkoittaa ja mitä sillä tässä tehtävässä haluttiin. Pohdin sitä vähän turhan pitkään ja tuli sitten lopulta vähän kiire just sen takia. Tätä tehtävää oli kuitenkin kyllä kiva tehdä kun teksti oli tosi mielenkiintoinen ja herätti paljon ajatuksia!
TEHTÄVÄ 3.
Kolmannessa tehtävässä täytyi esittää havainnollistava kuva/kaavio annetusta taulukosta, jossa kuvailtiin suomalaisten kasvanutta matkailuintoa. Tehtävänannossa annettiin siis ihan lukuja taulukossa, joita täytyi tulkita ja havainnollistaa.
Tämän tehtävän alussa meinasi paniikki iskeä, ja mietin et miten ihmeessä erotun joukosta tässä tehtävässä. Muistaakseni tämän tehtävän aikana mulle sattui aika haastatteluun, mikä sekotti pakkaa entisestään. Oon kuitenkin tosi tyytyväinen lopputulokseen verrattuna niihin fiiliksiin mitkä oli alussa! Hirveä kiire oli tässäkin kuten lähes kaikissa muissakin tehtävissä, mutta palautin kyllä tehtävän ihan hyvin mielin.
Jos nyt menisin uudestaan kokeeseen, niin koittaisin kyllä miettiä vähän etukäteen taulukoiden esittämistä. Sitä, miten tuollasia taulukoita, joissa on paljon lukuja voisi esittää muuten kuin tavallisilla kaavioilla.
TEHTÄVÄ 4.
Neljäntenä tehtävä oli tehdä juliste Sana & Sanottava -kirjallisuustapahtumasta, joka oli vähemmistöille suunnattu tapahtuma. Tämä meni mun mielestä AIVAN penkin alle 
Alkuperänen idea oli musta mulla hyvä, mut se ei toiminut paperilla YHTÄÄN sellaisena kuin olin sen suunnitellut. Aika ei kuitenkaan riittänyt sen muokkaamiseen, joten sillä mentiin. Tajusin vasta lopussa että tässä tehtävässä oltaisiin ilmeisesti haluttu enemmän kuvallista ilmaisua, ja lisäilin sinne viime hetkellä kuvia kukista ja nupuista kuvallisen ilmaisun toivossa. Se vain pahensi tilannetta… Tämän tehtävän jälkeen olin ihan varma että tämä oli nyt tässä ja katsotaan uudestaan ensi vuonna
TEHTÄVÄ 5.
Viimeisen tehtävän aiheena oli suunnitella Muotoiluinstituutin tiloihin mielikuvitusolento nimeltä Pitkänen. Mielikuvitusolennon, jonka vain sinä pystyt näkemään. Satuolennon piti olla selvästi suomalainen, mutta se sai olla vain vähän ihmistä muistuttava. Työhön mukaan täytyi myös sisällyttää sana “pitkänen”.
Tälle tehtävälle annettiin enemmän aikaa kun muille, joten oli tosi rento fiilis aloittaa tekemään tätä! Aiheena tämä oli mielestäni tosi kiva, mutta en ollut aikoihin piirtänyt satuolentoja, joten oli yllättävän haastavaa saada aikaan jotain muuta kuin ihmistä muistuttava olen. Huomasin koko ajan ajautuvani ihmismäiseen olentoon. Lisäksi tässä tehtävässä haastetta toi myös perspektiivit, jotka olivatkin lopulta omassa työssäni vähän liioitellut… Kaiken kaikkiaan olin kuitenkin tyytyväinen tähän! Tässä sai todellakin käyttää mielikuvitusta!
Pinjan fiiliksiä pääsykokeista
“Kaikkiin tehtäviin annettiin välineiden osalta tosi vapaat kädet. Muistaakseni missään ei oltu määritelty että pitäisi käyttää jotain tiettyä välinettä, olla mustavalkoinen tai annettu muita rajoitteita. Itse yritin tehdä kuitenkin mahdollisimman monipuolisen kokonaisuuden töistäni ja käyttää monia erilaisia välineitä – kuitenkin sellaisia, joilla toteutus ei veisi liian paljon aikaa.”
Pääsykokeista mulle jäi hyvä fiilis! Tuntui siltä että ylitin itseni, kun laitoin jokaisessa tehtävässä kaikki peliin ja luotin omaan ideaani. Pääsykokeissa tehtyjen töiden puolesta ei kuitenkaan jäänyt niin hyvä fiilis että olisin ollut varma lopputuloksesta. Henkisesti jäi kuitenkin tosi oli iloinen olo, sillä en luovuttanut missään kohtaa ja olin itsevarma, vaikka vähän jännittikin!
Teholta vertaistukea ja vinkkejä massasta erottumiseen
Kävin tehon Maxi-kurssin! Teho-Opistosta oli tosi paljon hyötyä, ja oon varma että lopulta just sen ansiosta oonkin nyt Muotsikassa sisällä! Tehossa parasta oli se, että oppi tekemään paremmin töitä, jotka erottuvat värien, kontrastien ja sommittelun puolesta. Toki noita olin miettinyt jo ennen Tehoakin, mutta valmennuskurssin myötä musta oikeasti tuntui ettei mun työt hukkunut massaan! Jotenkin sitä oppi hallitsemaan niitä paremmin, kun vuoden aikana teki itse ja näki niin paljon muidenkin töitä!
Tuntui että sitä ei todellakaan paini yksin esimerkiksi riittämättömyyden tai epätoivon tunteiden kanssa.
Toinen super iso plussa Tehossa oli vertaistuki ja yhteisö! Mulla ei ole ollut montaakaan kaveria, jotka olisivat ymmärtäneet taidekoulujen hakuprosessia tai olisivat kiinnostuneita taiteista. Siksi oli ihan mahtavaa kun kurssilla pääsi jakamaan mietteitään ja ajatuksiaan toisten kurssilaisten kanssa. Tuntui että sitä ei todellakaan paini yksin esimerkiksi riittämättömyyden tai epätoivon tunteiden kanssa. Se helpotti tosi paljon oloa, kun kuuli muilta ihan samoja mietteitä mitä itsellä on ollut.
Lisäksi kuuli paljon vinkkejä opettajilta ja muilta oppilailta ties mihin erilaisiin asioihin, mistä on ollut paljon hyötyä. Lisäksi Teholla oli musta aina kiva fiilis – hyvä henki ja kivoja tyyppejä! Todellakin suosittelisin muille!”