Millaiset ovat Aallon muotoilun pääsykokeet, ja millaisilla tehtävillä sinne on päästiin sisään ensimmäisellä yrityksellä – vieläpä pelkillä koepisteillä? Sakari Miettinen kertoo, millainen oli kolmen päivän pääsykoerutistus ja mitä se piti sisällään. Näemme myös Sakarin pääsykoetyöt, jotka mahdollistivat pitkään halutun opiskelupaikan.
Itseään tekeväksi ihmiseksi tituleeraava Sakari Miettinen pääsi ensimmäisellä yrityksellään sisään Aallon muotoiluun. Sakari on elänyt arkkitehti-isän kautta kodissa, jossa on läsnä suunnittelijan arvot. Tältä pohjalta hän osasi harkita myös omaa tulevaisuuttaan suunnittelun parissa ja päätti suuntautua muotoilun alalle.
Kun mietin opiskeluja ja kerroin suunnitelmista hakeutua muotoilun alalle, sain isältä pelokkaan katseen. ”Sakari, sun täytyy piirtää enemmän”.
En ollut ennen Teho-Opiston kurssia tarttunut kynään ainakaan pariin vuoteen. Oli siis oikeasti aloitettava treenaaminen kohti pääsykokeita. Valitsin Teho-Opiston Midi-kurssin, mutta vieläkin laajemman hyödyn olisin saanut koko vuoden kestävältä Maxi-kurssilta, jossa tehtävien tekemiseen olisi tullut vieläkin parempi rutiini ja olisin saanut pidemmän ja laajemman valmennuksen kohti pääsykokeita. Parasta oli saada konkreettisia tehtävänantoja ja ulkopuolelta motivoiva tyyppi valmentamaan ja tsemppaamaan.
Olen aina tykännyt piirtää, mutta tärkeämpää on ollut saada oma kädenjälki näkyviin. Oma ilmaisun tarve on aina ollut vahva ja musta tuntuu, että silloin kun saan tehdä itse ja tiedän, että on joku projekti käynnissä olen parhaimmillani. Oli kyse sitten maustehylly- tai bändiprojektista, nautin kun saan nähdä oman työni jäljen.
Opiskeluilta odotan itsenäistymisen lisäksi sitä, että pääsen omaan intohimooni kiinni. Ei tarvitse valita enää niistä jutuista mitä koulussa tarjotaan, vaan ihan oikeasti pääsen tekemään ja opiskelemaan sitä mitä haluan ja mikä kiinnostaa. Joudun odottamaan opintojen aloitusta kuitenkin vielä ensi syksyyn, sillä tämä vuosi menee armeijan harmaissa.
Pääsykokeet
Koetilanne tuntui siinä mielessä erikoiselta, että en ollut koskaan ollut vastaavanlaisessa tilanteessa. Kun ei tiennyt mitä odottaa, oli aika helppo keskittyä. Olin päättänyt keskittyä yhteen tehtävään kerrallaan ja ladata siihen kaikki panokset. Pääsykoepäivät ja tulevat tehtävät kuitenkin jännittivät jatkuvasti takaraivossa ja kolmen päivän rutistuksen jälkeen olin kyllä tosi väsynyt. Ne päivät olivat täynnä stressiä ja painetta. Sen huomasi kuitenkin oikeastaan vasta jälkeenpäin, eikä pääsykokeissa edes huomannut uupumusta, kun oli niin motivoitunut ja adrenaliinit korkealla.
”Pääsin sisään siis pelkällä pääsykokeella ja sain kokonaisarvosanaksi 5! Kaikki tehtävät ei mielestäni menneet ihan putkeen, mutta kuten ennen pääsykoettakin meille kerrottiin, ei haittaa vaikka kaikissa tehtävissä ei onnistu, silti on hyvät mahdollisuudet päästä sisään. Ja näin kävi myös mulle!
Seuraavaksi vähän enemmän näistä itse töistä.
Tehtävä 1
HAVAINNOI JA TULKITSE (4 pistettä)
Mä käytin aika paljon aikaa itse tehtävän suunnitteluun. Kävin ulkonakin pyörimässä ja kävelin kampuksen ympäri hakemassa inspiraatiota. Tehtävänä oli löytää esimerkki vuorovaikutteisesta kohtaamisesta ihmisen ja jonkin tilan välillä. Valitsin lopulta tavallisen käytävän, en mitään sen erikoisempaa. Kirjoitin muistiinpanoja ylös ja hyödynsin niitä tehtävän tekemisessä.
Olin itsekin pääsykoetilanteessa ja pystyin samaistumaan kaikkiin paikallaolijoihin. Pohdin käytävää, jonka varrella seisoi kokelaita käytävän molemmin puolin, ikään kuin toisiaan vastaan asettuneina. Käänsin työssäni ajatuksen toisin päin – siten että kaikki kokelaat olivat yhdessä pääsykoetilannetta vastaan, ei suinkaan toisiaan vastaan. Ja minä osa sitä joukkoa.
Olin itse pääsykoetilanteessa ja pystyin samaistumaan kaikkiin paikallaolijoihin. Pohdin käytävää, jossa pääsykoekokelaat ovat vastakkain toisiaan vasten. Käänsin työssäni ajatuksen toisin päin – siten että kaikki kokelaat olivat yhdessä pääsykoetilannetta vastaan, ei suinkaan toisiaan vastaan. Ja minä osa sitä joukkoa.
Tehtävä 2.
KOLMIULOITTEINEN AJATTELU (3 pistettä)
Teholla käytiin valmennuskurssin aikana läpi erilaisia rakenteita ja niiden kestävyyksiä. Muistin luennoilta, että putki on kestävä rakenne ja ajattelin, että siitä tulee kestävä silta.
Luin ohjeet tarkasti ja tajusin pohjapiirrokset, vaikka en ollut vastaavia aiemmin tehnyt. Katsoin että monet ymmärsivät nämä väärin ja olin vähällä itsekin lähteä väärille raiteille. Kun sain kappaleet valmiiksi, liimasin yhteen kolmiulotteiset muodot ja rakensin paloja kannattelevat pilarit Aika meinasi loppua kesken, eikä työstä tullut ihan niin särmä kuin olisin toivonut. Sain työni kasaan, mutta en ole varma oliko se enää pystyssä kun luokan ovi sulkeutui takanani.
Tehtävä 3.
KOKOELMA-AJATTELU (3 pistettä)
Saimme samaan aikaan kokoelma-ajattelu- ja maalausväline-tehtävät. Tein virheen, kun katsoin molemmat tehtävät yhtä aikaa. Ajatus levesi sinne ja tänne. Toinen päivä oli tästä syystä itselleni stressaavin, koska vaistomaisesti ideoin molempia, vaikka yritin keskittyä tekemään vain yhtä kerrallaan. Tästä tuloksena kolmannessa tehtävässä loppui aika liimatessa, piirtäessä ja värittäessä.
Tehtävän teemaa eli nuoruutta monet lähtivät varmasti miettimään siltä kannalta, että miltä tuntuu olla nuori. Itse lähdin ideoinnissa liikkeelle vastakkainasettelusta; mitä on olla vanha, kun on ollut joskus nuori. Toin tämän kaipuun ajatuksen esille tehtävän ensimmäisen osan kollaasissa.
Tehtävän toinen osa: tuoteperheen maalaus
Pohdin sitä, miten isoisä ja lapsi voisivat nauttia samasta ruuasta yhdessä. Halusin työni tuoteperheestä minimalistisen, jonka kaikissa jäsenissä säilyy sama muotokieli. Muistan, että Teholla oli ollut vähän samanlainen tehtävä jossain vaiheessa vuotta ja olin onnekseni päässyt jo kertaalleen työstämään vastaavanlaista ajatusta. En lähtenyt tekemään jokaista tuotetta erikseen, vaan tein samoja tuotteita eri koossa: pieniä ja suuria lusikoita sekä pieniä ja suuria haarukoita.
Kotona äitini huomautti, että muotorikkaista astioista saavat paremmin kiinni niin vauvat kuin huonokätiset vanhuksetkin. En ollut itse edes ajatellut asiaa kokeen aikana.
Oli huomattava etu, että oli tehnyt samanlaisen tehtävän jo Teho-Opiston kurssilla!
Tehtävä 4.
MAALAUSVÄLINE (3 pistettä)
Aluksi mietin tekeväni eräänlaisen paperisen panhuilun, jonka jokaisesta putkesta voisi tiputella maalia paperille sormenpäällä aiheutetun paineen avulla. Kun työnsin neliönmuotoista paperinpalaa yhtä putkea vasten, muodosti paperi lähes täydellisen propellin, joka muutti työni suunnan. Päätinkin tehdä nelisakaraisen paperisen tuulimylly-siveltimen.
Kysyin lupaa lähteä luokan ulkopuolelle maalaamaan, sillä tiesin aiheuttavani sotkua enkä halunnut muiden kokeilaiden vaatteiden likaantuvan. Sain luvan roiskia menemään yliopiston käytävällä, kunhan siivoaisin sotkuni jälkeenpäin. Lopulta meni noin 20 minuuttia siivotetta roiskeita Aalto-yliopiston lattioista. Mutta loppu hyvin kaikki hyvin! Aallon lattia tuli siistiksi ja maalausväline todettiin onnistuneeksi, vaikka yksi sakara alkoikin pahasti repsottamaan ennen palauttamista. Kuivunut maali kuitenkin piti sakaran paikallaan.
Tehtävä 5
RYHMÄTEHTÄVÄ (5 pistettä)
Ryhmätehtävä meni oikeastaan tosi hyvin! Tiedostin etukäteen, että olen usein ryhmässä paljon äänessä, joten yritin tietoisesti välttää sitä. Oikeastaanhan kyseessä ei ole ryhmätehtävä vaan yksilötehtävä, jossa testataan jokaisen kykyä toimia ryhmässä.
Tehtävänä oli suunnitella Aalto-yliopistolle excursio kestävästä kehityksestä. Sain aloitettua keskustelun huomiolla siitä, että kestävä kehitys ei ole ainoastaan kierrättämistä myös esimerkiksi myös kulttuurien säästämistä. Mielestäni pystyin tuomaan mielenkiintoisen näkökulman keskusteluun.
Seuraavaksi mietimme käytännöstä käsin, paikkoja missä oppilaat voisivat vierailla. Joku sanoi kaatopaikka, ehdotin että miksi ei sen lisäksi myös vaikka kierrätyskeskus. Sain tuotua hyviä ideoita pöytään ja kehittämään niitä pidemmälle kunnellessani myös muiden ajatuksia. Onnekseni sain myös avoimen ja idearikkaan ryhmän, jonka jäsenenä oli helppo toimia.
Tehtävä 6
KNOK KNOK (2 pistettä)
Ajatukseni oli tehdä aika veistoksellisen kolkutin. Pyrin tekemään erilaisen idean kuin muilla, luomalla itse kolkuttimen telineeksi veistoksellisesti s-kirjaimen muotoon taivutetun levyn. Huomasin, että muiden työt näyttivät kuitenkin aika samalta. Aikaa ei kuitenkaan ollut enää paljon, joten päätin pitäytyä ideassani. Kolkuttimeni olisi voinut olla monimuotoisempi ja skarpimpi, mutta jotain siinä on täytynyt onnistuakin, kun sain kuitenkin kaksi pistettä.
Tehtävä 7.
PITKÄLLE (2 pistettä)
Viimeisessä tehtävässä täytyi rakentaa kestävä ja kekseliäs auto, joka laskettelisi mahdollisimman pitkälle yliopiston käytävää yliopiston käytävälle pystytettyä ramppia pitkin. Päätin rakentaa kevyen ja virtaviivaisen kuoren, johon saisin kiinnitettyä pyörät alle. Menopeli ei oikein ottanut tuulta alleen, joten jouduin muuttamaan suunnitelmaa. Luotin siihen, että työni huomattaisiin, koska se olisi erilainen kuin muiden: jännitin kaksi päälleliimattua paperia narujen avulla kaareksi. Naruihin sitten liitin renkaat akseleineen. Yritin näin tehdä simppelin ja nätin auton, vaikka se ei pitkälle menisikään.
Työn edetessä tuli ideoita aina vain lisää, joilla ratkoin eteen tulleita ongelmia auton rakenteeseen liittyen. Mulla oli Ikea-kassillinen tavaraa ja olin pakannut mukaani viinipullon korkin sekä suola-astian korkkikannen. Kiinnitin korkilla renkaat ja sain menopelin renkaat pysymään paikallaan.
Isältä tuli kotona vieläkin pidemmälle viety idea, että olisin voinut käyttää tussien kuoria/putkia ikään kuin akselien sisään. Siinä tuli vähän fiilis, että olisi voinut kehittää työtä vieläkin paremmaksi. Mutta toisaalta tilanne on niin stressaava ja aina jälkeenpäin voi alkaa jossittelemaan moniakin asioita entistäkin paremmiksi. Tällä kertaa tehtävä riitti kuitenkin sellaisenaan.
HAASTATTELU
Tärkeänä pidän kotoa saamaani tukea, joka mahdollisti omien ajatuksien jäsentelemisen ennen itse pääsykoetta. Sain myös vinkin olla haastattelussa täysin oma itseni. Tärkeää haastattelussa on tuoda esille millainen sinä olet ja miksi haluat tänne. Tulin haastatteluun kädet savessa ja maalitahroissa ja yritin luoda mukavan kuvan itsestäni. En tiedä kuinka paljon tässä piti oikeasti tehdä, mutta tuntui että meni oikein kivasti. Kun oli saanut mietittyä jo etukäteen miksi haluaa alalle oli helppo tuoda tärkeimmät pointit esille itse tilanteessa.
Onnittelut Sakarille opiskelupaikasta ja tsemppiä armeijan harmaisiin ennen opintojen aloitusta. Lue myös sisäänpäässeen Inkan kokemukset muotoilun pääsykokeista.
Sekä Inkalle että Sakarille kolmen päivän pääsykoerutistus ja sitä edeltävä puolen vuoden Midi-kurssi toivat arvoisensa palkinnon – paikan Aallon muotoilussa. Valmennuskurssilla he kävivät läpi pääsykoetyyppisiä tehtäviä ja saivat rutiinin treenaamiseen, he hioivat tekniikat kuntoon ja suoriutuivat erilaisista tehtävistä pääsykokeissa. Ammattilaisten valmennuksessa saat kattavan valmennuksen ja annetun palautteen kautta kehityt jatkuvasti.
Lue blogiteksti kursseistamme ja vertaa mikä kurssi sinulle sopii parhaiten.
70% kurssilaisistamme on saanut opiskelupaikan
Tiesitkö, että Teho-Opiston valmennuskurssin käyneet täyttävät vuosittain yli puolet luovien alojen opiskelupaikoista ja kurssilaisistamme yli 70% ovat saaneet hakemansa luovien alojen opiskelupaikan?
Maksimoi sisäänpääsyn todennäköisyytesi ja liity mukaan treenaamaan Suomen laajimmalle arkkitehtuurin, muotoilun ja muiden luovien alojen valmennuskurssille!
