Edistysaskelia ja oivalluksia

Minun ongelmani (ja toisesta näkökulmasta myös vahvuuteni) on aina ollut ns. “pipertäminen”, toisin sanottuna töiden hidas valmistuminen. Toki töistä tulee useimmiten onnistuneita, sitten kun saan ne lopulta valmiiksi. Saatan huomaamattani käyttää jopa tunnin vain muutaman varjon piirtämiseen ja tämä on pääsykokeiden kannalta ymmärrettävästi ongelmallista ja haastavaa kun työn suunnitteluun ja toteutukseen on useimmiten aikaa vain se kolme tuntia.
Pääsykokeissa minulla oli ja tulee myös varmasti olemaan vaikeuksia siinä, että kaiken on tultava “omasta päästä” – ei ole googlea, mistä etsiä inspiraatiokuvia tai valokuvaa josta katsoa kuinka varjot asettuvat kauniisti omille paikoilleen. Positiivinen asia on kuitenkin se, että kun tiedostaa omat ongelmansa, niitä on helpompi lähteä työstämään ja treenaamaan! Päätinkin ensimmäistä kotiharjoitustehtävääni tehdessä, että en hae ensimmäisenä vinkkejä netistä vaan pohdin ensin itse mahdollisimman pitkälle kuinka tehtävänannon toteuttaisin.
Ensimmäisen luennon ja hyvien vinkkien avulla sain mielestäni luotua ihan kohtuullisen työn palautettavaksi. Myönnettäköön, että joutseneen oli haettava hieman apukuvaa netistä, mutta sen sijaan kaikki muu kuvassa oleva; sommittelu, lippuidea ja itse lippu tuli omasta päästä. Note to self; kaikkeen ei ehkä tarvitsekaan mallia! Yksi mörkö selätettynä! 🙂 Itse työhön jäi mielestäni vielä paljon hiottavaa ja parannettavaa, mutta tarkoitus onkin toteuttaa työt mahdollisimman pääsykoemaisesti. Aikaa meni enemmän kuin olisi saanut, mutta ei kuitenkaan päiviä tai viikkoja, kuten “deadlinettomasti” piirtäessäni olisi käynyt. Julisteessa minua häiritsee mm. joutsenen takana olevat puut ja lippussa voisi olla vahvempi varjostus jne. Lisää siis tehokkuutta tekemiseen ja treeniä, treeniä, treeniä!
Ajanhallintaa ja ideointikykyä kehittämässä
Tunnilla oli mielenkiintoista huomata kuinka tietyt kliseet olivat suosittuja tässä tehtävässä ja kuinka esimerkiksi teknisesti upeat työt saattoivat tippua numerolla vain sen takia, että näkökulma oli niin monessa työssä sama. Uskon että kurssin ehdottomia valtteja on juurikin nämä kritiikkitilaisuudet! Sain arvokasta palautetta siitä mikä työssäni oli onnistunut ja mitä olisin voinut tehdä ehkä paremmin tai toisin. Erittäin mielenkiintoista oli myös tietysti nähdä mitä muut olivat saaneet aikaan samasta tehtävänannosta.
 
 
Seuraavaan postaukseen lupaan etsiä tietokoneen syövereistä kuvia viimevuotisista ennakkotehtävistäni ja höpötellä niistä enemmän!

Aikainen lintu opiskelupaikan nappaa!


Kuka vaan voi onnistua, joka on valmis tekemään töitä unelmiensa opiskelupaikan eteen! Sisäänpääsyn todennäköisyys kun korreloi suoraan harjoittelun määrään. Pitkällä kurssillamme lähtötasollasi ei ole merkitystä, sillä harjoittelemalla ahkerasti ehdit nostaa osaamisesi, vaikka nollasta pääsykoetasolle.

Tutustu kursseihimme ja tule mukaan treenaamaan itsesi huippukuntoon ennen luovien alojen hakua ja pääsykokeita. Kannattaa olla nopea, sillä suositut ryhmät täyttyvät aikaisin. Varmista paikkasi tänään!



Kuvisopettajaksi ja sisustusarkkitehdiksi

Susanna Kinnunen bloggaa matkastaan kohti kuvataidekasvatuksen ja sisustusarkkitehtuurin pääsykokeita

Susanna Kinnunen pitää Tehon toista opiskelijablogia. Susanna on toteuttamassa unelmiaan kuvisopettajan ja sisustusarkkitehdin ammateista Midi-kurssilla.
Terve!
Mä olen Susanna, sisäpihoja ja syksyisiä metsiä fiilistelevä nykyinen helsinkiläinen. Olen asunut elämäni ensimmäiset 20 vuotta eripuolilla Espoota, yhden yliopistovuoden verran Oulussa ja nyt reilun vuoden eteläisessä Helsingissä. Elämä on muuten oikein mallillaan, on mies ja työ, kaksi kissaa ja kiva koti, autokin mutta ainut, mikä tuntuu uupuvan, on mieluinen opiskelupaikka. Miksi sitten päätin vaihtaa alaa ja mistä innostus taidepuolelle?
Olen lapsesta asti pitänyt piirtämisestä ja valokuvaamisesta. Kesäisin “maalasin” mökkiä aina vedellä, pienen pensselin ja ämpärin kanssa. Saman ikäinen serkkuni ei ymmärtänyt tätä ollenkaan, mutta minusta se oli mukavaa ajanvietettä.
Ensimmäinen todellinen into kuvataiteista heräsi, kun pääsin yläasteella kuvataideluokalle. Siitä asti taide on kuulunut elämääni, enemmän tosin katsojan näkökulmasta kuin itse tekijänä. Viime vuosina taiteellisuus on rajoittunut lähinnä lukion valinnaisiin kuviskursseihin ja museoiden suurkuluttamiseen Euroopassa lomaillessa.
Merkityksellisempi suunnanvalinta opintojen suhteen tapahtui viime vuonna, kun mieheni valmistui ja sai vakituisen työpaikan pääkaupunkiseudulta ja meille tarjoutui mahdollisuus muuttaa 1900-luvun alussa valmistuneeseen upeaan jugendtaloon Helsinkiin. Tärkein syy lienee kuitenkin se, että opinnot eivät edenneet huimaa vauhtia Oulussa.
Viimeinen herätys ja uskallus lähteä hakemaan taidepuolelle syntyi kuitenkin ollessani kesätöissä, kun yläasteaikainen kuvaamataidon opettaja ja luokanvalvojani sattui kassalleni. Hän kyseli kuulumisiani ja kerroin opiskelevani luonnontieteitä yliopistossa, jonka jälkeen hän totesi tulkintani mukaan jopa surumielisesti, että “aijaa, minä kun ajattelin että sinusta tulee liikunnanohjaaja tai kuvisope”.
Hain viimevuonna Aaltoon ja Metropoliaan sisustusarkkitehdiksi, mutta molemmissa kokeissa matka tyssäsi ensimmäiseen vaiheeseen. Tosin Aaltoon oli ennakkotehtävät, Metropoliaan ei. Olin kuitenkin niin tohkeissani ja hämmentynyt siitä, että yleensä pääsin Aallon kokeisiin, että päätin hakea uudestaan.
Viime vuosi meni “kokeillessa”, tänä vuonna mennään tosissaan Teho-Opiston Midi-kurssin avulla: Tänä vuonna haen kuvisopeksi ja sisustusarkkariksi! Midi-kurssi alkoi viime viikolla ja fiilikset on aika mahtavat! Kurssilla oli heti hyvä ja oikeasti nimensä mukaisesti TEHOKAS meininki. Saatiin laadukas luento ja päästiin heti tositoimiin kahden pikaharjoituksen avulla. Juttua riitti naapurusten kanssa ja oli kiva huomata, kuinka saman henkistä porukkaa meitä oli päätynyt saman pöydän äärelle. Ensivaikutelma koko setistä täysi 10.
Tulen kirjoittelemaan tätä opiskelijablogia syksyyn asti ja käsittelyyn pääseviä aiheita ovat ainakin mm. valmennuskurssin hyödyllisyys (joka itseäni on mietityttänyt erityisen paljon), omat kokemukset pääsykokeista ja ennakkotehtävistä, sekä oma kehittyminen ja jännittäminen. Tervetuloa mukaan!


 

Aikainen lintu opiskelupaikan nappaa!


Kuka vaan voi onnistua, joka on valmis tekemään töitä unelmiensa opiskelupaikan eteen! Sisäänpääsyn todennäköisyys kun korreloi suoraan harjoittelun määrään. Pitkällä kurssillamme lähtötasollasi ei ole merkitystä, sillä harjoittelemalla ahkerasti ehdit nostaa osaamisesi, vaikka nollasta pääsykoetasolle.

Tutustu kursseihimme ja tule mukaan treenaamaan itsesi huippukuntoon ennen luovien alojen hakua ja pääsykokeita. Kannattaa olla nopea, sillä suositut ryhmät täyttyvät aikaisin. Varmista paikkasi tänään!