Kannattaako valmennuskurssi käydä uudestaan?

Viime vuonna kohtasin useamman, joka oli luovien alojen valmennuskurssilla uudestaan. Eräs oli käynyt esimerkiksi Tehon Midi-kurssin ja osallistui sitten Maxille. Eräs kävi kolmella eri valmennuskurssilla taatakseen unelmansa toteutumisen – ja se toteutui, hän pääsi yliopistoon. Nyt käyn itse Tehon Maxia uudelleen. Miksi valitsin näin?

1.Prosessointiaika

Joskus jos tekniikoiden treenaamisen aloittaa puhtaalta pöydältä tai pitkän tauon jälkeen, uutta asiaa voi tulla niin paljon, että aivot eivät ehdi prosessoida kaikkea. Toisinaan uuden oppimista ei voi kiirehtiä vaan toistot kasvattavat taitoja. Toistot tarvitsevat puolestaan aikaa.

2. Vaihtuvat kurssisisällöt

Suurin apu pääsykokeisiin valmistautumisessa on siitä, että treenaa niin paljon eri tekniikoita ja eri tyyppisiä tehtäviä kuin vaan suinkin mahdollista. Yksi hyvä tapa on tehdä vanhoja pääsykoetehtäviä läpi. Jossain kohtaa kuitenkin kun ne on tehnyt, voisi siitä olla hyötyä, että saisi harjoitella jonkun ideoimilla pääsykoetyyppisillä tehtävillä. Ja niitähän Teholla piisaa! Olen kokenut, että Tehon kotitehtävät harjoittavat hyvin ideointikykyä ja tekniikka kehittyy siinä samalla. Oma harjoitteluni olisi suppeampaa jos koettaisin itse ideoida itselleni tehtäviä.

Musta on huippua, että Tehon kursseja kehitetään opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Arkkitehtuurin pääsykoeuudistuksen myötä pääsykokeissa tehdään kaksi kolmen tunnin tehtävää, kaksi kahden tunnin tehtävää sekä kaksi tunnin tehtävää. Tänä vuonna Tehon kahdesta kotitehtävästä toinen on tekniikkatehtävä, jossa me itse merkitään työhön, kuinka kauan aikaa sen tekemiseen meni. Näissä kotitehtävissä on oiva tilaisuus harjoitella, mitä saa aikaan esimerkiksi tunnissa. Toinen kotitehtävistä on puolestaan pääsykoetyyppinen tehtävä, jossa aikaa voi käyttää kolme tuntia. Ja mikä parhautta: kaikki Tehon kotitehtävät ovat uusia eli kursseilla ei pyöri vuodesta toiseen samat tehtävät. Lisäksi tänä vuonna kurssilla on vähän eri opettajat ja meillä etäkurssilaisilla kritiikkiosuuksissa uutena on mukana se, että myös teholaiset kommentoivat toistensa töitä opettajien lisäksi. Vaikka osa luentomateriaaleista on samoja kuin viime vuonna, on mukana paljon näitä uusia elementtejä. Ei siis tunnu siltä, että kävisi tismalleen samaa kurssia tositamiseen.

Puuvärit-viikon kotitehtävän osa, jossa oli tarkoitus kuvata huvipuiston valokarnevaalia.

3. Vertaistuki -ja oppiminen

Ihan itsekseen pääsykokeisiin treenaaminen saattaa tuntua yksinäiseltä puurtamiselta ja kysymyksiä pallottelee vain itsekseen mielessään. Valmennuskurssilla hauskaa on se, että jännittävää valmistautumis- ja hakuprosessia voi käydä läpi yhdessä toisten kanssa.

Vertaisoppiminenkin on hurjan tärkeää. Kurssilla kun näkee toisten töiden parhaita puolia sekä kehityskohteita, niistä oppii väistämättä myös itse. Jonkun tehtävänannon kohdalla kun itsestä tuntuu, ettei oikein irtoa, on kiva nähdä muiden kurssilaisten töitä ja oivaltaa, miten tehtävänantoa olisi voinut lähestyä. Tällä tavalla oppien oma ideapankki kasvaa ikään kuin eksponentiaalisesti kun oppiminen ei rajoitu vain omien töiden analysointiin.

4. Palaute

Nyt kun käy Tehon kurssia uudelleen, perustekniikat ovat paremmin hallussa kuin vuosi sitten. Niinpä nyt voin kokeilla samojen tekniikoiden sisällä erilaisia tapoja ja etsiä omaa tyyliäni perusteellisemmin. Kun saan töistä palautetta opettajilta, pystyn kehittymään.

Milloin valmennuskurssia ei kannata käydä uudelleen?

Pohdin, missä tilanteessa valmennuskurssista ei ehkä olisi vastaavaa hyötyä suhteessa rahaan ja aikaan. Jos on ollut ihan hilkulla päästä sisään ja on todella kurinalainen itsekseen treenaaja, voi olla, että itsenäinen harjoittelu tuottaa seuraavana vuona toivotun tuloksen. Lisäksi jos lähipiiristä löytyy joku alan ammattilainen, jonka kanssa voi pallotella harjoitustöitä, se on todella arvokasta. Voi myös olla, että asut kaupungissa, jossa jokin kansanopisto tai avoin yliopisto tarjoaa laajasti pääsykokeita tukevia kursseja. Silloin tällaisten kurssien käyminen voi tuoda lisäarvoa jo käydyn valmennuskurssin lisäksi. Jokainen tapaus on niin yksilöllinen, että yhtä oikeaa vastausta tähän ei ole. Siihen haluan rohkaista, että tavoitellaan täysillä unelmia ja tehdään kaikkemme, jotta ne voisivat toteutua. Kun vähän kivisemmän matkan päätteeksi koittaa toivottu päivä iloisine opiskelupaikka-uutisineen, se on kaiken panostamisen arvoista. 🙂

Jos mietit, ilmoittautuisitko kurssille uudelleen mukaan ja jokin askarruttaa, laita toki viestiä joko Tehon Instagrammissa tai suoraan mun omaan Instaan.

Mukavaa syysviikkoa sulle!
<3: Iina C.

PS. Tietoisku Tehon tilastoista: yli 90 % teholaisista on päässyt viimeistään tokalla kerralla sisään.