Moikka taas! Nyt on pari kurssikertaa takana ja on ollut yleisesti tosi hyvät fiilikset. Olen tykännyt opetuksesta, ilmapiiristä ja harjoituksista, joita olemme kurssikerroilla työstäneet. Elämä on kuitenkin ollut paikoittain aika hektistä. Töiden, harrastusten ja kaiken muun vapaa-ajan (ja miten sen käyttää) kanssa pallottelu voi olla aika vilkasta ja puuduttavaa. Tehon valmennuskurssi tuo onneksi arkeen iloa ja kiinnostavuutta.
Kotitehtävät olen saanut valmiiksi, vaikka on myös tullut tehtyä alle tunnissa hutaistuja töitä, joiden laatuun ja ideointiin en ole tyytyväinen. Viimeiselle hetkelle ei kannata luonnollisesti jättää mitään aikaavievää. Kolme tuntia on yleinen standardi aikarajalle pääsykokeissa ja Teholla se koitetaan iskostaa selkärankaan.
Joissakin töissä taas kolme tuntia ei ole halunnut millään riittää. Ajankäyttö on itselleni vaikea asia, koska joskus hyvän idean saamisessa voi kestää ja totta kai huolellisesti tehty toteutus on tärkeää. Onneksi tässä on pitkä aika ja monia harjoituksia edessä, kunnes pääsykokeet koittavat. Toivon, että siihen mennessä ajankäyttöä ei tarvitse juuri edes miettiä, koska siihen on vain sopeutunut.

 

Lyijykynät ja tussit

Muutamalla ensimmäisellä kurssikerralla olemme käyneet läpi lyijykyniä ja tusseja. Koen itse lyijykynät hyvin vaikeiksi. Oma kärsivällisyys ei tahdo riittää ja lyijykyniä pitäisi käsitellä aika rennosti, tai ainakin sellainen kuva minulla niistä on. Niiden oppiminen on kuitenkin tärkeää, sillä lyijykynien käyttö on tärkeä perustaito sekä monen muun asian perusta esimerkiksi luonnosteluun. Tusseista tykkään taas niiden helppokäyttöisyyden ja pysyvyyden takia, koska niillä saa tehtyä nopeasti isojakin kokonaisuuksia, mutta mokia ei voi kumittaa pois. Virheet pitää joko hyväksyä tai mukauttaa osaksi teosta, sekä tekemisessä täytyy olla itsevarmuutta.
 
Instagram: @tehoopisto @jesservaus