Kynät, tussit ja perspektiivi

Heippa! Ajattelin ensin jakaa kanssanne ensimmäisen pääsykoetyyppisen tehtävän palautteita, joissa siis harjoiteltiin lyijykynätekniikkaa. Sen lisäksi höpöttelen fiiliksiä tussitekniikasta tunnilla. Teaser: tiedossa onnistumisia ja epäonnistumisia. Vuoristorataa ylös ja alas, woop woop.

Lyijykynätehtävien kotitehtävät – tekniikkatehtävä

Eli kotitehtävistä ainakin toinen onnistui. Tekniikka tehtävä oli se, joka aiheutti enemmän harmaita hiuksia, mikä ei ollut yllätys. Ja näitä on vaan pakko vääntää, vaikka se ei aina inspiroisikaan. Siksi ajattelinkin, että ensin aina teen tekniikkaharjoituksen, jonka jälkeen saan palkintona tehdä pääsykoetyyppisen tehtävän. Toki katsotan miten aikataulut tulevat onnistumaan tulevilla viikoilla. Kuluneella viikolla tehtävien tekemisessä oli ajallisesti paljon haasteita, sillä minulla oli kiireinen viikko ja ehdin tehdä näitä tehtäviä vasta lasten mentyä nukkumaan.

Kotitehtävä – pääsykoetyyppinen tehtävän

Pääsykoetyyppisestä tehtävästä innostuin ja inspiroiduin todella paljon. Aiheena oli piirtää tilanne hetkeä ennen kuin jotakin tapahtuu. Ja kuten ohjeissa neuvottiin, skippasin pari ensimmäistä mieleen tullutta ideaa, jos ne olisivatkin jotain yleisiä ideoita. Minun valintani oli siis hetkeä ennen syntymää. Minulla on 2- ja 4- vuotiaat lapset, joten heidän syntymänsä on vielä tuoreessa muistissa. Aihevalinta tuntui nololta. Synnytys itsessään on kuitenkin erittäin henkilökohtainen kokemus ja mielestäni tietyllä tapaa todella primitiivinen tapahtuma. Ajattelin, että jos nolottaa niin sehän on hyvä. Nyt mennään eikä meinata! Paljon sitten sain tehtävästä? Viitonen siitä tuli. Arviointiperusteina olivat aiheen käsittely ja idean välittäminen, tapahtuman kuvaaminen sekä tunnelma. Mutta onnistumisen tunnetta ei kestänyt pitkään, sillä pian sen jälkeen siirryttiin tussitekniikoihin.

Tussitekniikat – ojasta allikkoon

Tussitekniikkaa en kyllä hallinnut yhtään. Ja siis todellakaan yhtään! Sivellinmäiset tussit/kynät tuntui vähän luonnollisemmilta, mutta muut ei. Ojassa oltiin. Luento osuuden jälkeen päästiin harjoittelemaan perspektiivipiirtämistä ja varjostamista. Tässä mentiinkin sitten allikkoon asti. Osaan piirtää perspektiivissä, mutta minulla ei ole siihen rutiinia, joten olen hidas. Opettajan mallista piirrettiin ja jäin koko aika vain enemmän jälkeen. Kuulin kuinka viivottimet kolisivat pöytään rytmikkäästi ja kynät ja tussit suhisivat paperia vasten ferrarin vauhtia. Tuntui kuin itsellä olisi ollut käytössä rikkinäinen potkuauto. Posket alkoivat punoittaa ja epätoivo ja turhautuminen kasvaa. Tehtävä ja siihen käytetty aika tuntui ikuisuudelta. Opettaja kierteli välillä luokkahuoneessa katsomassa kurssilaisten edistymistä. Osalle hän antoi kehuja ja jotkut kysyivät kysymyksiä. Onneksi minun ja opettajan telepaattinen taajuus oli kohdillaan, sillä mielessäni surisi vain ajatus “nyt en halua ketään tähän arvioimaan epäonnistumiseni tasoa.” Opettaja sivuutti minut diskreetisti mennessään ohi ja vilkaistessaan työtäni. Tarkka suorien viivojen tekeminen ei ole minulle kaikkein ominaisinta, ei etenkään tietynlaisen ajallisen paineen alla, joten lopputulos oli todella sotkuinen. Tietyssä pisteessä turhautumistani, suoraan sanottuna en edes viitsinyt vaivautua.

Harjoitus tekee mestarin?

Naurattaa kyllä miten ei ainakaan päässyt liikaa ylpistymään. Näissäkin hetkissä huumori ja myötätunto ovat mitä parhaimmat kumppanit. Nyt on hyvä hetki olla osaamatta, kysyä ja epäonnistua. Perspektiivipiirtämistä pitää toden totta harjoitella, jotta tahtia saa nopeammaksi! Tussitekniikkaa unohtamatta tietenkään. Meille vinkattiin, että kannattaa harjoitella pari sisätilaa ja pari ulkotilaa mahdollisimman hyvin, jolloin niitä on helppo käyttää lihasmuistista pääsykokeessa.

Olen iki onnellinen, että olen suorittamassa Tehon maxi-kurssia. Jo pelkästään tehon tunneilla ja kotitehtävissä käytetty aika on viikkotasolla monta tuntia! Parin kurssilaisen kanssa olemme puhuneet juuri tästä, että kaiken muun elämän ohella harjoitteleminen vain jäisi unholaan ja vasta ennakkotehtävien julkaisun yhteydessä herättäisiin siihen todellisuuteen, että jotain pitäisi osata. Olipa kyse ajan puutteesta, sen organisoinnin tarpeesta, harjoittelurutiinin luomisesta, motivaation puutteesta tai itsekurin harjoittelusta, ohjattu opetus on minulle ehdotonta. Omalla kohdallani harjoittelua vaaditaan kyllä tuntimääräisesti paljon enemmän, kuin teholla ja kotitehtävissä käytetty aika, heheh. Kysymys on ennen kaikkea siitä, miten sen saa ujutettua arjen makro hetkiin ja tavaksi. Lukuvuoden aikana tuskin saavutan mestarin tasoa, sillä asiantuntijaksi vaadittaisiin tuhansien ja tuhansien tuntien harjoittelua. Mutta, paremmaksi tässä ainakin tulee.

Ollaan luovia (ja lempeitä)!

Rakkaudella,

Ruut

Minkälaisilla töillä menestyt pääsykokeissa?


Luovien alojen pääsykokeille on tavallista, että samantyyppiset pääsykoetehtävät toistuvat vuosittain pienellä twistillä. Kaikki Teho-Opiston kurssitehtävät onkin kehitetty aikaisempien vuosien ennakko-ja pääsykoetehtävien pohjalta. Tekemällä kaikki tehtävät, saat vankan rutiinin pääsykokeisiin ja opit ymmärtämään mitä eri alojen pääsykoetehtävissä haetaan.

Rutiinin ja tekemisen lisäksi saat kursseilla korvaamatonta henkilökohtaista ohjausta ja ammattilaisten kommentteja oman tekemisen kehittämiseksi. Maksimoi mahdollisuutesi onnistua pääsykokeissa ilmoittautumalla kurssillemme!



Isona haluan olla arkkitehti

Kirjoitin tämän Jyväskylän kaupungin kirjastossa. Kävin lapsena täällä usein lainaamassa kirjoja ja ihailin aina sisätilojen avaruutta ja valoisuutta. Ulkoa rakennus tuntuu minusta ankealle, mutta toisaalta joku toinen voi ajatella karun ulkokuoren näyttävän kauniille. Olen ollut lapsesta saakka kiinnostunut rakennusten suunnittelusta. Se on varmaan lähtenyt hiekkalinnojen rakentamisesta, kun on pitänyt keksiä, miten saan sillat ja tornit pysymään kasassa. Tykkäsin myös tehdä erilaisia lego rakennelmia ja suunnittelin itse kokonaisen lego kaupungin. Haaveeni on, että jonain päivä suunnittelen taloja oikeassa elämässä.

Minun nimeni on Niilo, olen 19-vuotias ja asun Jyväskylässä. Olen tällä hetkellä toisella välivuodella ja leipäni teen työskentelemällä ravintolassa. Vapaa-ajalla teen TikTokkeja, käyn salilla ja nään kavereita. Yksi intohimoni on kierrellä kirppareita, koska sieltä löytyy halvalla tavaraa, joita muilla ei ole. Etenkin uniikit, värikkäät ja laadukkaat vaatteet ovat mitä kirpputoreilta etsin. Koen vaatteet yhtenä tapa ilmaista taiteellisuuttani. Kun on huono päivä pukeudun tummiin löysiin vaatteisiin. Kun on itsevarma olo ja hyvä keli tykkään käyttää värejä ja mietin stailauksen viimeisen päälle. Kirpputorit ovat toimineet minulle myös maku testinä. Koska tavaroita on niin eri muotoisia, värisiä ja tekstuurisia, niitä katsellessa väkisin kehittyy mielipiteitä, mikä muoto kiehtoo ja mitkä väriyhdistelmät hirvittää. Tästä on ollut ehdottomasti hyötyä, kun olen miettinyt miten luoda oma piirros ja maalaus jälki. Apua olen saanut myös pääsykokeisiin, koska niissä muista erottautumalla pääsee jatkoon.

Hain keväällä 2022 arkkitehdiksi ensimmäistä kertaa, mutta en päässyt. En kuitenkaan lannistunut, vaan aion yrittää uudelleen ensi keväänä. Olen täysin varma, kun kehitän taitojani tämän syksyn ja kevään aikana, pääsen askeleen lähemmäs lapsuuden unelma ammattia. Onneksi minun ei tarvitse harjoitella yksin arkkitehdiksi hakua, vaan Maxi-kurssi auttaa minua onnistumaan. Olen saanut jo hurjasti inspiraatiota ja motivaatiota kurssista, joten odotan innolla, mitä on edessä. Itse sain viime keväänä runsaasti apua Teho-opiston muista blogeista. Tottakai toivon jonkun saavan samanlaisen kokemuksen minun blogista. Kannattaa siis seurailla, koska vinkkejä ja vertaistukea on luvassa.

Onko minusta sisustusarkkitehdiksi? Fiilikset Tehon ensimmäiseltä tunnilta.

Tehon maxi-valmennuskurssilla keskityttiin lyijykynätekniikoihin. Alla jaan fiiliksiä ensimmäisestä kurssikerrasta ja itselle mukaan tarttuneet tärkeimmät opit ja ahaa-elämykset.

Ensimmäinen tehtävä

Ensimmäinen tehtävä oli ryhmätehtävä. Ensimmäisen sadasosasekunnin aikana ajatukset laukkasivat: ”Apua, en halua että kukaan näkee mun piirrustuksia. Nyt paljastuu kuinka huono olen. Nyt epäonnistun. Miten voin välttää tämän?” Mitä lopulta tapahtui? Tehtävä oli aivan mahtava! Ryhmässä piirrettiin siis vierustoverin omakuva paperiin katsomatta. Sitten paperi annettiin kaverille, jonka piirsi. Nyt oli vuorossa oman muotokuvan varjostaminen mallia katsomatta. Ja viimeisen vaihdon jälkeen vielä kuvaan piirrettiin yksi tarkka yksityiskohta (silmä, korva, tms.) mallia katsoen. Toivottavasti kävi järkeen selitys. Tehtävässä ei ollut mitään mahdollisuutta ”onnistua”, joten piti vain heittäytyä ja nauttia prosessista.

Luovien alojen pedagogiikan ytimessä

Mitä ajatuksia, kuin alun epätoivoa, tehtävä herätti? Tehtävä oli todella toimiva ice breaker kurssin aloitukselle! Olen edellen reilu viikon jälkeenkin edelleen fiiliksissä tehtävästä. Onnistumiselle ei ollut paineita. Itselläni oli ainakin todella hauskaa, kun uskalsi heittäytyä. Tämänkaltaista leikittelyä ja heittäytymistä käytetään paljon etenkin tanssi- ja teatteri-improvisaatiossa. Päästetään irti siitä, miten asioiden pitäisi olla ja seurataan hetkeä. Minulla ei ole aikaisemmin tullut vastaan kuvallisessa ilmaisussa hassuttelua, vaikka näkeehän sitä paljon taiteilijoiden toteuttamana. Tämän kaltaisiin harjoituksiin liittyy mielestäni luovuuden ydin; ei oteta itseä niin vakavasti. Omaa (yhteistä) tuotosta voidaan tarkkailla avoimesti, mielenkiinnolla ja ennen kaikkea myötätunnolla ja “rakkaudella”. Epätäydellisyydestä voidaan ammentaa palasia täydellisyydestä ja “epäonnistumisille” voidaan nauraa ja korostaa entisestään.

Ryhmätyön lopputulokset

Lopputulokset oli todella ilmaisuvoimaisia ja tunteikkaita. Opettajat puhuivat paljon kuvan tunnelmasta ja tunteesta. Kuvassa voi olla jokin yksityiskohta todella tarkasti ja lopun ei tarvitse välttämättä olla niin tarkkaa. Tämä tehtävä oli itselleni huojennus, sillä en ole parhaimmasta päästä oppilaita missään tekniikassa. Siksi myös ei teknisten puolien fiilistely on vahvaa. Pystyn samaistumaan “epäonnistumiseen”. Olen mielen perukoilla pohtinut onko minulla mitään mahdollisuuksia sisustusarkkitehdiksi nykyisillä taidoilla tai taidottomuudella? Lämmittelytehtävän kautta päätin luottaa itseeni ja keskittyä omaan tyyliini hiomiseen. Samalla minun pitää treenata niska limassa, että pääsisin edes jollekin tasolle teknisissä taidoissa. Kurssilla on ihan mielettömiä osaajia ja ihailen jokaista, jolla on ollut pitkäjänteisyyttä, tarkkuutta ja motivaatiota omien taitojensa huippuun hiomiseen. On ilo katsoa niin taitavia tekijöitä ja ottaa heiltä opiksi.

Kontrastit kaakkoon! Valöörien ja kontrastien harjoittelua

Ollaan luovia!

Rakkaudella,

Ruut

Minkälaisilla töillä menestyt pääsykokeissa?


Luovien alojen pääsykokeille on tavallista, että samantyyppiset pääsykoetehtävät toistuvat vuosittain pienellä twistillä. Kaikki Teho-Opiston kurssitehtävät onkin kehitetty aikaisempien vuosien ennakko-ja pääsykoetehtävien pohjalta. Tekemällä kaikki tehtävät, saat vankan rutiinin pääsykokeisiin ja opit ymmärtämään mitä eri alojen pääsykoetehtävissä haetaan.

Rutiinin ja tekemisen lisäksi saat kursseilla korvaamatonta henkilökohtaista ohjausta ja ammattilaisten kommentteja oman tekemisen kehittämiseksi. Maksimoi mahdollisuutesi onnistua pääsykokeissa ilmoittautumalla kurssillemme!



Miksi valita Teho-opisto?

Heippa! Täytyy sanoa, että ensivaikutelma Teho-opistosta on ylittänyt odotukset! Meillä oli ekalla viikolla tapaaminen ja opastus bloggaamiseen liittyen. Sen lisäksi olen päässyt käymään ensimmäisellä valmennuskurssin tunnilla. Sitä ennen lyhyt esittely minusta.

Muutama sana itsestäni

Olen Ruut 34-vuotias varhaiskasvatuksen opettaja ja kahden pienen lapsen äiti. Olen iloinen ja tunnerikas tyyppi, jonka kokemuksia saatte täällä tästä lähtien maxi-kurssiin liittyen lukea. Luovat alat ovat aina olleet lähellä sydäntä, vaikka päädyinkin valitsemaan ”turvallisen ja varman” alan. Olen oppinut kantapään kautta, että omaa intuitiota ja kutsumusta ei voi sivuuttaa. Siksi nyt teen konkreettisia asioita omien haaveiden toteuttamiseksi ja toivon, että joku muukin huomaa sen olevan mahdollista myös itselle.

Mutta nyt asiaan! Alla avaan millainen ensivaikutelma Teho-opistosta on ollut ja miksi minusta Teho-opisto on paras valinta?

1. Arvot ja motivaatio

Bloggaajatapaamisessa meille kerrottiin Teho-opiston perustamisen taustasta, johon liittyy halu tarjota mahdollisimman laadukasta opetusta valmennuskurssilaisille. Kurssin sisältö on mietitty tarkkaan ryhmäkokoa ja sen dynamiikkaa myöten. Aina ollaan valmiita kehittymään ja kehittämään toimintaa, eikä jämähdetä paikalleen. Tavoitteena on myös tarjota kattavat työkalut ei vain pääsykokeissa loistamiseen, vaan myös opiskelussa ja työelämässä pärjäämiseen.

2. Tunnelma

Uskon, että vilpittömät tarkoitusperät tai niiden puutteen pystyy aistimaan. Myös työyhteisön hyvinvoinnin ja hyvän hengen voi tuntea ”ilmassa”. Sitä vain tietää kyteekö pinnan alla uupumusta, katkeruutta ja stressiä vai pulppuaako joka nurkasta ilo. Näen tunnelman ensi arvoisen tärkeänä edes auttamassa oppimista. Ja se tuntuu olevan kohdillaan Teho-opistolla;

Teho-opiston tilat ovat avoimet ja valoisat. Kurssilaisten kenkäparvi lojuu iloisesti eteisessä sinne saapuessa. Etuovi on ylhäällä avoinna kurssin aikana. Opiskelijat saavat kahvia tai teetä tauolla. Teho-opiston perustaja, Sini, pyörähtää ähisevän vauvansa kanssa toimistolla, vaikka hän onkin tällä hetkellä äitiyslomalla. Kurssimme opettaja ehdottaa tunnin aikana innostuneena ohimennen Sinille kenkähyllyä eteiseen. Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Tunnelma on juuri sitä mitä pitääkin; avoin, iloinen, rento, antelias ja lämpimästi syleilevä.

3. Yhteisö

Sen lisäksi, että on olemassa tietyin väliajoin mukavaa yhteistä ajanviettoa kaikille, jokaiselle valmennuskurssin ryhmälle on oma whatsApp ryhmänsä. Meille näköjään tulee viikkokirje missä kerrotaan menneestä viikosta ja tulevista tapahtumista. Myös kurssin tuntien ulkopuolella on mahdollista sovittuina aikoina tulla treenailemaan teholle. Opiskelijoille tarjotaan aika ja paikka olla osana yhteisöä, joka on äärimmäisen tärkeää omia unelmia tavoiteltaessa. Ihan mieletön kokonaisuus!

Mihin kaikki tämä johtaa?

Uskon, että juurikin nämä kurssisisällön ”ulkopuoliset” asiat tekevät Teho-opiston valmennuskursseille osallistuneiden opiskelijoiden menestymisen niin suureksi. Sen lisäksi, että kurssin sisältö on tarkkaan harkittu ja tutkimukseen sekä kokemukseen perustuva. Nämä ”pienet” asiat ovat se piste i:n päälle, mikä tarvitaan pääsykokeissa menestymiseen. Vai mitä mieltä te olette?

Täällä vielä hyvin esitelty Teho-opisto niille, jotka eivät vielä ole ehtineet tätä katsastamaan: https://teho-opisto.fi/mika-teho-opisto

Ollaan luovia!

Rakkaudella,

Ruut

Haaveiletko sinäkin arkkitehdin urasta?


Tule treenaamaan pääsykokeisiin meidän kanssa! Yksilöllisessä valmennuksessamme kehität oman persoonallisen tyylisi ja nostat taitosi pääsykokeissa vaaditulle tasolle yhdessä ammattitaitoisten ja kannustavien opettajiemme kanssa. Kursseilla valmistautuminen on tavoitteellista, mutta hauskaa ja opettajiemme innostus tarttuvaa! Liity mukaan treenaamaan Tehon huippuporukkaan!



Unelmista totta! Näin pääsin LAB Muotoiluinstituuttiin opiskelemaan sisustusarkkitehtuuria ja kalustemuotoilua

Mä tein sen! Pääsin LAB Muotoiluinstituuttiin opiskelemaan sisustusarkkitehtuuria ja kalustemuotoilua. Pari viikkoa sitten töissä kahvitauolla ollessani kävin katsomassa opintopolussa, että olisiko tulokset jo tullut, mutta en sitä tosissaan odottanut vielä silloin. Itkuhan siinä pääsi kun opintopolun avatessani näin tekstin “LAB-ammattikorkeakoulu Lahden kampus, Muotoilija, sisustusarkkitehtuuri ja kalustemuotoilu, Valinnan tulos: HYVÄKSYTTY” Vielä tätä kirjoittaessanikin meinaa kyyneleet vierähtää poskelle, kun en vaan voi uskoa, että mä ihan oikeesti pääsen opiskelemaan mun unelma-alaa. Oon maailman ylpein itsestäni ja niin onnellinen, että kova työ palkittiin.

Millainen hakuprosessi oli?

Luoville aloille opiskelemaan pääsy voi varmasti monelle olla aika pitkä ja raskaskin matka. Hain itse tosiaan ekaa kertaa vuosi sitten keväällä ja nyt toista kertaa. Harjoittelin pääsykokeita varten siis noin puolentoista vuoden ajan, välillä enemmän ja välillä vähemmän. Alkukeväästä täytyi tehdä ennakkotehtävät joita oli LABin sisustusarkkitehtuuriin ja kalustemuotoiluun kolme (yksi tosin motivaatiokirje). Ennakkotehtävien jälkeen odoteltiin tuloksia, että riittäisikö ne pääsykoekutsuun vai ei.. Mun onneksi tällä kertaa riitti! Kokeet olivat toukokuussa Lahdessa ja kestivät kolme päivää. Mun edellisistä postauksista pääseekin lukemaan mitä kaikkea pääsykoepäivät pitivät sisällään. Kokeiden jälkeen olikin monta viikkoa tuskaista odottelua ja joka päiväistä opintopolun vahtaamista 😀 Mun mielestä odottelu oli koko hakuprosessin raskain osuus. Ennakkotehtävien jälkeen joutui myös pitkään odottelemaan kutsua pääsykokeisiin ja oli vaikeaa löytää motivaatiota harjoitteluun,kun ei tiennyt, että pääseekö kokeisiin vai ei. Jännitys tuloksista oli piinaava ja välillä tuntui, ettei mitään muuta pystynyt edes miettimään…

Ennakkotehtävät joilla pääsin pääsykokeisiin

Millaisilla töillä sain koulupaikan?

Valitettavasti mulla ei ole yhtään kuvia mun pääsykoetöistä, koska kokeessa ei tietysti saanut käyttää puhelinta. Mun kahdesta edellisestä postauksesta pääsee lukemaan, että millaisia tehtävänantoja meillä oli. Pyrin kaikissa tehtävissä pysymään rauhallisena ja keskittymään tehtävänantoon. Käytin jokaisessa tehtävässä aikaa huolellisesti suunnitteluun, ettei tulisi hölmöjä virheitä, joita olisi vaikea korjata. Pidin jatkuvasti mielessä Teho opistolta oppimiani asioita mm. väreihin, varjoihin ja tilallisuuteen liittyen. Halusin tuoda töissä esille omia vahvuuksiani ja näyttää, että minulta löytyy sekä luovaa ajattelua, että teknistä osaamista. Muistin myös, että on tärkeää tehdä töitä kokonaisvaltaisesti, jolloin jos aika loppuu kesken, työ ei niin helposti jää keskeneräisen näköiseksi. Sainkin kaikki työt ajallaan valmiiksi ja kokeista jäi kokonaisuudessaan hyvä fiilis. Haastattelussa pyrin olemaan mahdollisimman oma itseni ja tuoda esille, kuinka tärkeää kouluun pääsy minulle on ja sen, että olen aidosti kiinnostunut alaan liittyvistä asioista. Uskoin itseeni ja luotin, että osaan ja luulen, että juuri sen takia mulle opiskelupaikka avautuikin.

Uusi elämänvaihe edessä

Nyt onkin aika sanoa Kotkalle heipat ja muuttaa uuteen kotikaupunkiin Lahteen. Oon super innoissani tästä uudesta elämänvaiheesta! Saatiin ihana kämppä kävelymatkan päästä koululta ja kohta pääseekin laittamaan uutta kotia meidän näköiseksi <3. Paljon uutta on tosiaan tiedossa ja oon innostunein (ja vähän myös jännittynein) fiiliksin valmis ottamaan vastaan uusia kokemuksia ja haasteita. En malta oottaa mitä kaikkea opiskelijan arki tuokaan tullessaan, ja oon enemmän kuin valmis oppimaan uusia asioita, kehittämään itseäni ja toteuttamaan unelmiani.

Maailman onnellisin mä, kun sain mun unelmien opiskelupaikan <3

Haaveiletko sinäkin arkkitehdin urasta?


Tule treenaamaan pääsykokeisiin meidän kanssa! Yksilöllisessä valmennuksessamme kehität oman persoonallisen tyylisi ja nostat taitosi pääsykokeissa vaaditulle tasolle yhdessä ammattitaitoisten ja kannustavien opettajiemme kanssa. Kursseilla valmistautuminen on tavoitteellista, mutta hauskaa ja opettajiemme innostus tarttuvaa! Liity mukaan treenaamaan Tehon huippuporukkaan!



Palmujen alta suoraan korkeakouluun – Katso kuvat Neten töistä!

ÄÄK! Arkkitehtuuri- ja sisustusintoilija Nette sai haluamansa opiskelupaikan Metropolian sisustusarkkitehtuurin linjalta! Katso kuvat töistä joilla korkeakoulun portit aukesivat ja lue Neten fiilikset pääsykokeista sekä etäopiskelusta Espanjassa!

Nette Niemelä on pienestä asti ollut kiinnostunut kaikesta sisustamiseen liittyvästä. Myöhemmin myös erilaiset tilat ja rakennukset alkoivat kiinnostamaan siinä sivussa. Nette ehti unelmoida sisustusarkkitehdin urasta pitkään, ennen kuin uskalsi ottaa ensimmäisen askeleen kohti pääsykokeita – ja onneksi uskalsi! Tämä askel oli Teho-opiston Midi-kurssi, jonka Nette suoritti etänä Espanjassa asuessaan.

Rehellisesti, ilman Teho-Opistoa en varmaan olisi uskaltanut lähteä tekemään edes ennakkotehtäviä. Mulla ei olisi ollut mitään saumaa päästä kouluun ilman kurssia jolla kävin. Pääsykoetehtäviä tehdessä tosi moni inspiraatio tuli suoraan niistä tehtävistä mitä tein Teholla. Jos mietit vähääkään kurssin ottamista niin suosittelen käsi sydämellä, se on ehdottomasti joka euron arvoinen! 

Nette Niemelä

Palmujen alta pääsykokeisiin

Vuonna 2020 Nette päätti parhaan ystävänsä pakata laukut ja muuttaa kesäksi Espanjaan viikon varoitusajalla. He saivat töitä Beach Clubilta ja viihtyivätkin palmujen alla loppuvuoteen saakka. Lopulta ystävykset viettivät Espanjassa pari vuotta, välillä Suomessa käyden. Matkan varrella he tutustuivat paljon uusiin ihmisiin ja kokeilivat eril alojen töitä, aina myyntihommista asiakaspalveluun ja yökerhoon saakka. Keväällä 2022 ystävykset pääsivät jälleen nauttimaan aurinkorannikosta, kun Nette oli jo pari kuukautta ehtinyt opiskella Tehon Midi-kurssilla etänä.

Oli mun mielestä hauska sattuma, että itseasiassa halusin alunperin käydä Tehon kurssin ihan livenä paikan päällä, mutta aikojen puolesta ainoaksi vaihtoehdoksi mulle jäi etäkurssi. Oli siis aika sattuma että päädyin etäkurssille, koska Espanjaan lähtö ei silloin vielä ollut satavarmaa.

“Vaikka tiesin että oma motivaationi on korkealla ja koulupaikka on mun yksi unelma, muistan stressanneeni sitä että saanko etäkurssista kaiken hyödyn irti kun opiskelu tapahtuu etänä ja vielä toisessa maassa. Loppupeleissä ei tainnut olla päivääkään että olisin miettinyt etten jaksaisi käydä kurssia. Varsinkin kun maalausmaisemat oli ihan huiput! Mainittakoon myös että Espanjassa on ihan hirveän hyvät valikoimat kaikille maaleille ja muille piirtotarvikkeille.”

Epäröin aluksi tuleekohan etäopiskelusta palmujen alla yhtään mitään mutta kun motivaatiota ja kiinnostusta on tarpeeksi niin kyllä mihin tahansa löytyy aikaa!

“Muistan niin elävästi sen päivän kun olin ottamassa aurinkoa altailla ja huomasin että sähköpostiin oli tullut kutsu pääsykokeisiin, siitä pelkästään oli jo voittajafiilis että pääsi niinkin pitkälle! Mulla oli muistaakseni 6 päivää aikaa lentää Espanjasta Suomeen kokeisiin mutta oli se sen stressin arvoista ja luojan kiitos tulin!”

Sisustusarkkitehtuurin ennakkotehtävät

Ensimmäisenä Tehtävänantona oli tehdä työ “oudosta kappaleesta” joka hehkuu hylätyssä tehdassalissa.

Muistan että ekana mulla tuli tehtävänannosta mieleen Stranger Things-sarjan vibat ja lähdin toteuttamaan maalausta sen värien ym. tunnelman pohjalta.

Toisena tehtävänä piti tehdä pienoismalli tästä kappaleesta mittakaavassa 1:20.

Pienoismalliin olin tosi tyytyväinen! Ennakkotehtäviä oli muutenkin kiva tehdä. Loppupeleissä mulla tulikin niiden palautuksen kanssa vähän kiire kun niihin meni odotettua enemmän aikaa.”

Sisustusarkkitehtuurin pääsykokeet

“Itse pääsykokeet alkoi mulla vähän heikosti sillä ekana tehtävänä oli kirjoitelma kahdesta teoksesta enkä oikeen osannut odottaa sellaista tehtävää ja pää löi tyhjää. No, oletettavasti se meni kuitenkin ihan hyvin. Tetävänä oli mm. myös lyhyen tarinan/kirjoitelman pohjalta tehtävä lyijärityö. Lopputulokseen en itse kyllä ollut kauhean tyytyväinen mutta en ehtinyt aloittaa enää alusta.”

“Yksi pääsykoetehtävä oli tehdä rakennelma jonka teemana on risteys. Muistan jutelleeni pääsykoekavereiden kanssa tehtävän jälkeen siitä että otinkohan tehtävänannon vähän liian kirjaimellisesti kun lähdin toteuttamaan pienoismalli-risteystä enkä vaikka jotain kappaleita jonka välillä on risteys. Mutta oletettavasti tämä(kin) työ meni ihan hyvin ja lopputulos oli kyllä omasta mielestä kiva vaikken ollut siitä ihan satavarmoin fiiliksin!”

Vinkit multa pääsykokeisiin on että luota omaan tekemiseen vaikka välillä tuntuukin toivottomalta. Hyvät välineet on myös hyvä olla niin jälkikin on ihan erilaista!

Nette Niemelä

Uskomatonta mutta totta!

Vaikka pääsykokeista jäi Netelle epävarma olo, odottavat häntä Metropolian sisustusarkkitehtuurin opinnot syksyllä! Opiskelupaikan hän ottaa vastaan täydellä sydämellä!

“Pääsykokeista itelle ei jäänyt mitenkään varma fiilis ja olin jo asennoitunut siihen että koulupaikkaa ei tänä vuonna mulle aukea. Kun tieto kouluun pääsystä kuitenkin tuli, en osaa sanoin kuvailla sitä fiilistä mikä mulla oli kun sain tän tiedon! Käyn vieläkin opintopolussa aamuisin varmistamassa etten oo nähnyt unta! En ois ikinä uskonut ennakkotehtäviä tehdessä että mulla aukee vielä koulupaikka tänä vuonna, ihan uskomaton fiilis!”

“Näihin tunnelmiin siis! En malta oottaa että koulu alkaa ensi kuussa, ääk!! Suur kiitos Teho-Opiston opettajille näistä kuukausista. <3″

Haaveiletko sinäkin arkkitehdin urasta?


Tule treenaamaan pääsykokeisiin meidän kanssa! Yksilöllisessä valmennuksessamme kehität oman persoonallisen tyylisi ja nostat taitosi pääsykokeissa vaaditulle tasolle yhdessä ammattitaitoisten ja kannustavien opettajiemme kanssa. Kursseilla valmistautuminen on tavoitteellista, mutta hauskaa ja opettajiemme innostus tarttuvaa! Liity mukaan treenaamaan Tehon huippuporukkaan!



LABin Sisustusarkkitehtuurin pääsykokeet – Osa 2

Viime postauksessa kerroin millaiset olivat päivät 1 ja 2 muotoiluinstituutin sisustusarkkitehtuurin ja kalustemuotoilun pääsykokeissa. Nyt vuorostaan kerron millainen oli haastattelu ja mitä tehtiin viimeisenä koepäivänä.

Haastattelu – veikö jännitys voiton?

Haastattelujen ajat tosiaan kerrottiin ensimmäisenä päivänä, ja mulle haastatteluaika osui toiselle koepäivälle klo 13.20. Lähdin siis haastatteluun kesken tehtävää, joka oli mielestäni erikoinen järjestely ja alkutehtävän ajan väkisinkin tuli katsottua kelloa jatkuvasti. Haastattelu jännitti etukäteen aika kovasti, kun tietää kuinka tärkeää on, että saisi tuotua itseään hyvin esille ja vastattua kysymyksiin kunnolla. Haastattelijatkin varmasti huomasivat, että minua jännitti ja taisin mainitakin asiasta heille. Uskon tosin, että jännitykseni vaan kertoi siitä, että kouluun pääsy on oikeasti tärkeä juttu minulle. Haastattelussa kolme haastattelijaa kysyivät mm. seuraavanlaisia kysymyksiä.

-Kerro itsestäsi.

-Millaisia ominaisuuksia sisustusarkkitehdilla tulisi mielestäsi olla?

-Mitkä ovat vahvuuksiasi, entä heikkouksia?

-Kerro sinulle mieleen jäänyt rakennus, ja jos mahdollista niin myös kuka sen on suunnitellut.

-Miksi haluat juuri muotoiluinstituuttiin?

-Miten toimit ryhmissä?

-Miten sinulla on mielestäsi tähän mennessä mennyt valintakokeissa?

Haastattelussa oli näiden lisäksi varmasti jotain muitakin kysymyksiä, mutta olin unohtanut osan jo, kun astuin haastatteluhuoneesta ulos 😀 Jännityksestä huolimatta onnistuin mielestäni vastaamaan kysymyksiin hyvin enkä jäätynyt missään vaiheessa. Haastattelu kesti noin 15 minuuttia ja sen jälkeen sain palata takaisin tehtäväni pariin.

Koepäivä 3 – kokopäivän tehtävä

Kolmas ja viimeinen koepäivä alkoi klo 9.00 sillä, että menimme koetilaan ja meille luettiin viimeinen tehtävänanto. Tehtävänantona oli suunnitella Helsingin uuteen Arkkitehtuuri-/ Designmuseoon pohjoismaista tuolimuotoilua esittelevän TUOLI/STOL/CHAIR- näyttelyn näyttelyarkkitehtuuri. Tehtävässä pyydettiin toteuttamaan ehdotus, joka sisältää näkymän näyttelystä, sekä näyttelyn pohjapiirroksen. Välineinä oli vapaavalintaiset piirustus- ja maalausvälineet, skaalatikku, viivain, harppi ym. piirustusvälineet. Pohjapiirustuksessa pyydettiin esittämään näyttelyrakenteet, tuolit ja muut näyttelyn kannalta olennaiset asiat. Näyttelytila oli kooltaan 100 m2 ja pohjapiirros tuli tehdä mittakaavassa 1:50. Näkymässä taas pyydettiin keskittymään näyttelysuunnitelmaan, näyttelyrakenteisiin ja näyttelyn esillepanoon ja lisäämään mittakaavaa havainnollistava ihmishahmo. Näkymä ja pohjapiirros tuli sommitella yhdelle A3 arkille. Arviointiperusteina oli näyttelysuunnitelman idea, tilallinen hahmotuskyky, esitystapa, mittakaavan hallinta ja sommittelutaito. Aikaa tehtävään oli klo 9-15 (lounastauko klo 12-13) eli 5 tuntia. Mielestäni sain tehtävään hyvän idean ja toteutus onnistui haluamallani tavalla.

Hauskaa, että sattumalta juuri edellisenä päivänä olin käynyt Malva museossa, missä oli tuolejakin näytillä!

Mikä fiilis jäi pääsykokeista?

Kokonaisuudessaan minulla jäi pääsykokeista hyvä fiilis. Vähän epävarma, että onkohan kaikki tekemäni työt tarpeeksi hyviä. Jäi kuitenkin sellainen olo, että tällä kertaa mulla voi oikeesti olla mahdollisuus päästä sisään kouluun. Kolmen päivän pääsykokeet oli aika rankka kokonaisuus, mutta pyrin kokoajan menemään päivä, ja tehtävä kerrallaan ja tekemään rauhassa. Vältyinkin suuremmilta häsellyksiltä, ja sain kaikki työt toteutettua pyydetyssä ajassa ja oon siihen todella tyytyväinen. Kokeet oli järjestetty hyvin ja siellä oli rento fiilis, vaikkakin meitä tarkkailtiin kokoajan ja olikin koetilanne käynnissä. Teholla opituista asioista oli myös paljon hyötyä kokeissa ja pyrinkin pitämään mielessä kaikkea oppimaani ja käyttää niitä hyväksi.

Tässä aidot fiilikset heti viimisen päivän tehtävän päättymisen jälkeen 🙂 Näköjään ollut niin täpinöissäni, että kirjoittanutkin mitä sattuu 😀

70% kurssilaisistamme on saanut opiskelupaikan


Tiesitkö, että Teho-Opiston valmennuskurssin käyneet täyttävät vuosittain yli puolet luovien alojen opiskelupaikoista ja kurssilaisistamme yli 70% ovat saaneet hakemansa luovien alojen opiskelupaikan?

Maksimoi sisäänpääsyn todennäköisyytesi ja liity mukaan treenaamaan Suomen laajimmalle arkkitehtuurin, muotoilun ja muiden luovien alojen valmennuskurssille!



Näillä töillä läpi Visuaalisen viestinnän muotoilun pääsykokeista – Katso kuvat Venlan töistä!

Tehon valmennuskurssit käynyt Venla pääsi toisella yrittämällä Metropoliaan opiskelemaan visuaalisen viestinnän muotoilua, liikkuva grafiikka -linjalle! Katso kuvat korkeakoulupaikan taanneista pääsykoetöistä ja lue Venlan vinkit pääsykokeissa onnistumiseen!

Venla Huhtamäki on pikkutytöstä asti harrastanut piirtämistä, mutta vasta lukion loppuvaiheessa hän alkoi tosissaan harkita taidealalle hakeutumista

Kun abivuonna suoritin kuvataiteen lukiodiplomia, kuviksen opettajamme suositteli minua ostamaan kotiin akryylimaalit ja alkaa maalaamaan myös kotona. Diplomin arvosanaksi tuli 10, joka oli minulle todella iso yllätys ja itsetunnon kohotus. Kirjoitusten aikaan minulle alkoi selkeytyä yhä enemmän se, että taide on todella se mun juttu. 

Venla Huhtamäki

Vuonna 2021 Venla opiskeli Teho-Opiston Ennakko-kurssilla ja vuonna 2022 Teho-kurssilla. Molemmat kurssit hän on kokenut pääsykokeiden kannalta hyödyllisiksi.

Teho-kurssin jälkeen huomasin, että ajan käyttö ja tehtävien suunnitteleminen oli huomattavasti helpompaa. Värien käyttö on myös ollut itselleni todella vaikeaa, mutta sain paljon hyviä vinkkejä kurssilta, että miten valita oikeat väripaletit pääsykoetehtäviin. Ennakko-kurssilla sain palautetta keskeneräisiin ja valmiisiin ennakkotehtäviin Teho-Opiston opettajilta. Vaikka silloin minua ei onnistanut ennakkotehtävissä eikä pääsykokeissa kovin hyvin, sain paljon lisää itsevarmuutta ja käsityksen siitä miten lähden seuraavana vuonna tekemään ennakkotehtäviä.

Venla Huhtamäki

Visuaalisen viestinnän muotoilun pääsykokeet

“Metropolian visuaalisen viestinnän pääsykokeet olivat etänä. En ole kertaakaan päässyt tekemään pääsykoetta paikan päälle, mutta koen sen hyväksi asiaksi itselleni. Kotona on kumminkin tuttu ympäristö ja oma rauha eikä keskittyminen harhaile muualle. Pääsykoe järjestettiin Zoom-kokouksen välityksellä. Vaikka en nähnyt muita kokeen tekijöitä kasvotusten, niin ihan vaan muiden nimien näkeminen zoom-kokouksessa toi enemmän yhteisöllisyyden tunnetta.”

Tehtävät 1 & 2.

Pääsykokeen aiheena oli luoda ilme Helsingin 2036 Olympialaisiin. Vuoden 2036 Olympialaisten kaupunkia ei ole vielä valittu, mutta kuviteltiin, että ne järjestettäisiin silloin Helsingissä. Ensimmäisen päivän tehtävänä oli suunnitella logo ja värimaailma. Myös teksti ”Helsinki 2036” piti sisällyttää logoon. Logossa ei saanut olla olympiarenkaita. Värimaailmaa ja logoa hyödyntäen piti tehdä juliste, jossa piti näkyä logo, olympiarenkaat ja teksti ”Helsinki 2036”. Kumpaakaa tehtävää ei saanut tehdä diginä.

Logo ja värimaailma

“Alotin ihan ensimmäisenä suunnittelemaan logoa. Tutkin netistä aiempia Olympialaisten logoja ja huomasin, että monessa oli selkeästi liikettä ja dynaamisuutta. Tämän jälkeen aloin miettimään, että mikä kuvastaisi Suomea ja Helsinkiä. Päätin, että logo voisi kuvastaa jotain Suomen kansallissymbolia. Piirsin paperille monenlaisia vaihtoehtoja esimerkiksi karhusta ja ahvenesta. Päädyin kumminkin loppujen lopuksi kieloon, jonka sommittelin loivaan s-muotoon. Näin sain mielestäni kivaa liikettä logoon. Tekstin pidin aika yksinkertaisena, koska olin käyttänyt tässä vaiheessa aika paljon aikaa pelkän logon suunnitteluun. Olin jo ennen pääsykoetta koonnut itselleni erilaisia väripaletteja, joita voisin mahdollisesti hyödyntää kokeessa. Päädyin keltaviherään palettiin, joka sopi minusta aika täydellisesti suunnittelemaani logoon ja yleiseen värimaailmaan julisteessa.”

“Itse julistetta olin jo suunnitellut samalla kun odotin toisen työn akryylimaalin kuivumista. Päätin ihan aluksi, että julisteessa esiintyy Helsingin tuomiokirkko, koska se sopisi hyvin valitsemaani värimaailmaan vihreän katon takia. Pohdin kauan, että miten sijoittaisin tekstin ja Olympiarenkaat julisteeseen, mutta pelasin tässä vähän varman päälle ja päädyin aika yksinkertaiseen sommitelmaan. Olen kuitenkin todella tyytyväinen logon sijainnista. Sommittelin logot ikään kuin kolmeksi lipuksi katoille. Lopuksi vielä lisäsin logossakin esiintyviä keltaisia hiukkasia leijailemaan taustalle.

Ensimmäisen päivän jälkeen fiilikseni olivat yllättävän hyvät. Tiedostin, että töiden jälki oli hieman hutiloitu ja kaikki viivat eivät ollut suorassa eikä maalauspinta ollut kovin tasaista kiireen takia. Tästä huolimatta minulla oli luottavaiset fiilikset keksimäni idean, värimaailman ja sommitelman takia.”

Tehtävä 3.

Toisena pääsykoepäivänä ensimmäisenä tehtävänä oli suunnitella myyntikoju, jossa myytäisiin Helsingin Olympialaisten maskotteja. Kojussa piti hyödyntää edellisenä päivänä suunniteltua värimaailmaa ja logoa. Kuvassa piti näkyä tilanne, jossa turisti yrittää tinkiä hintaa alemmas ylihinnoitetusta maskotista.  

“Tehtävänannon kuultua minulle iski pieni paniikki. Suoraan sanotusti vihaan tehtäviä, joissa pitää suunnitella jonkinlainen rakennelma. Päädyin tekemään tämän tehtävän iPadilla käyttäen Procreate-sovellusta, sillä koen tämän itselleni nopeaksi tavaksi piirtää. Tein taas nopeita sommitelmia eri vaihtoehdoista kojulle ja monen kokeilun jälkeen päädyin yhteen joka miellytti edes vähän omaa silmää. Eniten tässä tehtävässä pidin maskottien ja t-paitojen suunnittelusta, joihin taisinkin panostaa eniten tässä työssä. Ihmisille valitsin aika yksinkertaiset asennot, koska aikataulu painoi päälle. Koko tehtävän teko meni aikalailla paniikkipiirtäen, mutta sain ainakin säilytettyä oikean värimaailman ja ilmeen.”

Tehtävä 4.

Viimeisenä oli tehtävänä suunnitella kuvakäsikirjoitus animaatioon Helsingin 2036 Olympialaisita, jota näytettäisiin ympäri maailmaa televisioista. Animaatiossa tuotaisiin esille Olympiakaupunkia ja Olympialaisten arvoja. Myös logo ja teksti ”Helsinki 2036” tulisi näkyä animaatiossa. 

“Edellisen tehtävän jälkeen tämä tuntui niin paljon helpommalta. Päätin heti, että tulen hyödyntämään edellisessä tehtävässä suunnittelemaani maskottia. Animaatiossa maskotti karhut seikkailevat ympäri Helsinkiä ja samalla kilpailevat toisiaan vastaan Olympialajeissa. Yritin myös nostaa esille Olympialaisten arvoja tekemällä karhuille yritteliäitä ilmeitä kuvastamaan parhaansa yrittämistä. Animaation lopussa karhut kokoontuvat ja hurraavat iloisesti yhdessä, mikä kuvastaa myös yhtä Olympialaisten arvoa, ystävyyttä. Tarkoitukseni oli ensin tehdä työ vain käyttäen mustaa tussia, mutta aikaa oli vielä sen verran jäljellä, että päätin korostaa vesiväreillä karhut, karhujen vatsoissa olevat logot ja ilmassa leijailevat keltaiset hiukkaset.”

Venlan vinkit pääsykokeisiin

  1. Suosittelisin tottakai katsomaan kaikki tavarat kuntoon hyvissä ajoin ennen pääsykokeen alkua. Itse pidin luonnospaperia ja kynää edessäni ennen kokeen alkua ja piirtelin pieniä kuvia paperille, koska koen sen rentouttavan minua.
  2. Pyrin pitämään molempina pääsykoepäivinä ruokatauot tai ainakin pitämään jotain pientä naposteltavaa lähettyvillä, jotta energiatasot pysyisivät korkealla.
  3. Suurimpana vinkkinä antaisin sen, että ei kannata lähteä tekemään pääsykoetta miettien, että mitä ne arvioijat haluavat nähdä. Uskon, että mitä persoonallisempi työ, sitä parempi.

Kohti unelmia

Visuaalisen viestinnän muotoilun korkeakouluopinnot Metropoliassa alkavat syksyllä ja Venla on jälleen askeleen lähempänä unelmiaan! Tulevaisuudessa hän haluaisi työskennellä peliteollisuuden tai animaatioiden parissa. Etenkin hahmosuunnittelu vaikuttaa kiinnostavalta.

Otan opiskelupaikan vastaan todella hyvillä fiiliksillä!! Tämä on toinen kerta kun haen Metropoliaan opiskelemaan visuaalista viestintää ja tänä vuonna pääsin sisään liikkuva grafiikka linjalle! Onnen kyyneleethän sieltä tuli kun huomasin, että sähköpostiin oli tullu viesti Metropolialta, missä luki, että olen saanut opiskelupaikan.

Venla Huhtamäki

Näillä töillä Pinja läpäisi Metropolian rakennusarkkitehtuurin pääsykokeet – KATSO KUVAT!

Kova työ ja vaivannäkö palkittiin! Teholla opiskellut Pinja Jokinen nappasi tavoittelemansa opiskelupaikan Metropolian rakennusarkkitehtuurin linjalta. Katso kuvat upeista pääsykoetöistä ja lue Pinjan ajatuksia pääsykoeprosessista, Teholla opiskelusta ja tulevista korkeakouluopinnoista!

Karkkilalainen Pinja Jokinen syttyy luovuudesta ja on omien sanojensa mukaan ollut aina kiinnostunut kaikenlaisesta visuaalisesta tekemisestä ja ideoimisesta, erityisesti arkkitehtuurista. Niinpä hän päätti hakeutua alalle, jossa pääsisi toteuttamaan visuaalisia näkemyksiään ja taitojaan. Hakukohteeksi valikoitui Metropolian rakennusarkkitehtuurin linja. Buustia pääsykokeisiin hän kävi hakemassa Teho-Opiston Teho– sekä Ennakko-kursseilta.

Koin Tehon kursseista olevan hyötyä varsinkin työskentelyyn tietyn aikamäärän kanssa ja sain tietyn rytmin töiden tekemiseen. Tehon kurssit valaisivat minut ajattelemaan laajemmin tehtävänantoja ja yrittämään ajatella boksin ulkopuolelta. Tällöin koin myös kehitystä omissa taidoissani luoda ja kehittää asioita, kun osasin olla itsevarmempi töistäni ja ideoistani. Tehon kurssit antoivat siis todella hyvät eväät onnistua pääsykokeissa ja antoivat itselleni varmuutta onnistumiseen.

Pinja Jokinen

Pääsykokeet

“Metropolian rakennusarkkitehtuurin pääsykokeet järjestettiin etänä, joka oli mielestäni ihan mukava tapa toteuttaa kokeet. Kotona koin olevani hyvin valmistautunut ja kaikki tarvittava oli lähellä. En myöskään kokenut niin paljoa jännitystä kuin uskoisin kokeneeni itse paikan päällä. Minulla oli suhteellisen rento olo ja ote kokeisiin, jonka vuoksi myös uskon onnistuneeni kokeissa hyvin. Pääsykokeet olivat minulle siis hyvin mieluisa kokemus ja missään kohtaa ei ollut tylsää tai epäselvää hetkeä. Tehtäviä oli kaikenkaikkiaan kaksi ja kummassakin tehtävässä oli annettu kolme tuntia aikaa tehdä työt valmiiksi ja ottaa kuvat niistä, ja lähettää ne sähköisesti Metropolian Moodlen kautta.”

Tehtävä 1.

Ensimmäisessä tehtävässä pyydettiin piirtämään värikynillä näkymä rakennuksen sisältä sekä ulkoa. Rakennus piti toteuttaa tehtävänannossa annetun tarinan avulla, joka kertoi yksityiskohtia rakennuksesta. Samalle paperille piti piirtää myös pohjapiirrustus rakennuksesta.

“Tehtävä oli tarinan takia omasta mielestäni hyvin vapaa. Pystyin vapaasti ideoimaan rakennusta ja sen takia minulle syntyi idea nopeasti. Tein nopeat luonnokset ideoistani ja lähdin toteuttamaan. Piirrustuksessa halusin näyttää selkeän idean ja suunnitelman rakennuksesta ja samalla tehdä rakennuksesta näyttävän ja tehtävänantoon sopivan. Ideoita minulla syntyy aina tehtäviä tehdessä ja sen takia koen, että koskaan ensimmäinen luonnos ei ole paras vaan työ paranee ja muuttuu aina sitä tehdessä. Sen vuoksi työstä muokkautui sellainen kuin se nyt on”

Tehtävä 2.

Toisessa tehtävässä pyydettiin piirtämään kuva kylpyankan muotoisesta asuintalosta ja sen asuinhuoneistoista. Kuva piti toteuttaa ns. poikkileukkauksena, eli kylpyankkatalo ja huoneistot läpi katkaistuna.

“Tässä tehtävässä toi helpotusta se, kun sai heti alkuun tietää mitä tehtävässä haetaan eli kylpyankan muotoista taloa ja sen sisustaa. Niinpä ensimmäisenä luonnostelin talon muodon, jonka tein hyvin saman tyyppiseksi kuin itse kylpyankan, mutta hieman pehmentäen reunoja. Kun talo oli suunniteltu, aloin vain luonnostelemaan talon sisälle huoneistoja. Talon huoneistot syntyivät paikoilleen heti rappusten suunnittelun jälkeen. Tämäkin työ muokkautui itse työnteossa. Keskityin vain työn tekemiseen ja annoin ideoille tilaa.”

Kohti korkeakouluopintoja

Pinjan korkeakouluopinnot Metropoliassa alkavat syksyllä ja edessä on muutto Karkkilasta Helsinkiin. Opisekelupaikan hän ottaa vastaan innolla ja hyvillä fiiliksillä!

Opiskelupaikan otan vastaan ilomielin. Kaiken työn ja vaivannäön jälkeen kaikki todella palkitaan. Pääsen opiskelemaan ihan huikeaan kouluun ihan huikeaa alaa, josta olen niin innoissani. Odotan innolla tulevaa ja kaikkea mitä tuleva opiskelupaikka antaa!

Pinja Jokinen

Minkälaisilla töillä menestyt pääsykokeissa?


Luovien alojen pääsykokeille on tavallista, että samantyyppiset pääsykoetehtävät toistuvat vuosittain pienellä twistillä. Kaikki Teho-Opiston kurssitehtävät onkin kehitetty aikaisempien vuosien ennakko-ja pääsykoetehtävien pohjalta. Tekemällä kaikki tehtävät, saat vankan rutiinin pääsykokeisiin ja opit ymmärtämään mitä eri alojen pääsykoetehtävissä haetaan.

Rutiinin ja tekemisen lisäksi saat kursseilla korvaamatonta henkilökohtaista ohjausta ja ammattilaisten kommentteja oman tekemisen kehittämiseksi. Maksimoi mahdollisuutesi onnistua pääsykokeissa ilmoittautumalla kurssillemme!



Näillä töillä pääsin opiskelemaan rakennusarkkitehdiksi!

Vihdoin koitti kauan odotettu loma ja kesästä nauttiminen voi alkaa. Kesä toi mukanaan myös hyviä uutisia. Syksyllä minusta tulee rakennusarkkitehtiopiskelija! Opinnot alkavat elokuun lopulla Metropolian Myllypuron kampuksella. ÄÄÄKKK IHAN SUPER JÄNNITÄVÄÄ!!

Rakennusarkkitehtuurin soveltuvuuskoe oli pitkälti sellainen, jota osasinkin odottaa. Soveltuvuuus kokeessa mitattiin ennen kaikkea tehtävän annon lukutaitoa ja ohjeiden noudattamista.

Ensimmäisessä tehtävässä piti piirtää puuvärikynillä kaksi näkymää rakennuksesta, josta oli kirjoitettu tehtävänantoon pitkä tarina. Tehtävässä tuli piirtää rakennuksen muovattava “ydin” ja rakennuksen ulkomuoto, jossa pilarit ja ympäröivä puutarha näyttelivät pääosaa. Oikeaan yläkulmaan tuli vielä piirtää rakennuksen pohjapiirrustus. Lähdin ideoimaan yksinkertaista, tehtävänannon täyttävää ja maltillista rakennelmaa. Halusin luoda kuvaan yhtenäisen värimaailman ja pitää mielessä rakennuksen mittakaavan. Kuvankulmat valitsin siten, että keskiössä oli kuvattava asia. Lopputulokseen olin ihan tyytyväinen ja aika tuntui myös riittävän ihan kivasti.

Tässä kuva rakennelman muovattavasta “ytimestä” ja rakennuksen ulkomuodosta.

Toisessa tehtävässä pyydettin piirtämään läpileikkaus asuinrakennuksesta, jonka suunnittelija oli saanut ideansa kumiankasta. Tehtävässä pyydettiin piirtämään myös asuinrakennuksen käyttäjiä arkisissa askareissaan. Päädyin ideoimaan asuntolaivan, joka oli aivan kuin kumiankka. Erilaisia tiloja sijoittelin siten, että saisin näkyville erilaisia arkisia askareita ja tilanteita. Tätä oli ehdottoman hauska ideoida ja olin päättänyt, että näistä kokeista en juurikaan ottaisi paineita.

Asuinankka:D

Soveltuvuuskokeet olivat hujauksessa ohi! En juuri osannut jännittää kokeiden aikana, sillä kokeet järjestettiin etänä ja aikaa oli mielestäni kiitettävästi tehtävien tekoon. Ehkä rento suhtautumiseni ja tietysti Teho-opistolta saamani opit auttoivat menestymään ja saamaan opiskelupaikan!

70% kurssilaisistamme on saanut opiskelupaikan


Tiesitkö, että Teho-Opiston valmennuskurssin käyneet täyttävät vuosittain yli puolet luovien alojen opiskelupaikoista ja kurssilaisistamme yli 70% ovat saaneet hakemansa luovien alojen opiskelupaikan?

Maksimoi sisäänpääsyn todennäköisyytesi ja liity mukaan treenaamaan Suomen laajimmalle arkkitehtuurin, muotoilun ja muiden luovien alojen valmennuskurssille!