Ensimmäinen kurssikerta – mikä fiilis?
Hei pitkästä aikaa! Täällä ruudun toisella puolella on tapahtunut vaikka mitä viime aikoina enkä ole kerennyt olla kotona kuin nukkumassa ja koneenkin olen avannut vain koulujuttuja varten. Kiirettä siis riittää, mutta nyt alkaa ehkä jo helpottamaan. Muutin viikko sitten uuteen asuntoon ja voi vitsit kuinka paljon tykkäänkään tästä! Viikon jouduin elämään järkyttävässä kaaoksessa, kun aika ei vain riittänyt siivoamiseen, mutta nyt sain aloittaa ihanan viikonlopun suhteellisen siistissä kodissa ♥︎
Tämän viikon maanantaina alkoi taas Teho-opisto ja matka kohti arkkitehtuurin pääsykokeita, aivan hullua kuinka nopeasti aika on vierinyt! Muistan nimittäin kuin eilisen sen haikean tunteen, kun suljin Tehon oven viimeistä kertaa viime kesän alussa ja toivoin, ettei tämän asian suhteen tarvitsisi enää palata niiden seinien sisäpuolelle. Toisin kävi, ja nyt ollaan taas hakuprosessin alussa!
Täytyy myöntää, että jännitin Teholle astumista yllättävänkin paljon. Tunnen kaikki ihanat opettajat jo viime vuoden perusteella, mutta tietyllä tapaa häpesin sitä, etten päässytkään haluamaani kouluun viime hakukerralla. Jännitys ja hävetys kuitenkin kaikkosi yhtä nopeasti kuin tulikin ja sain taas inspiraatiota hakemiseen. Rehellisesti sanottuna inspiraatio on hetkittäin hieman kadoksissa johtuen aikaa vievän rakennusarkkitehtuurin opiskelun ja pääsykoeprosessin yhdistämisestä, joka on aikaa vievä ja työntäyteinen kombo.
Ensimmäisellä viikolla aiheena oli lyijykynät. Opettajien ja meidän oppilaiden esittelyiden jälkeen kuunneltiin lyhyt luento lyijykynistä, jonka jälkeen päästiin itse piirtämään! Meidän ryhmä on pieni ja kaikkien taustat on hyvin erilaiset keskenään. Olin aivan ällikällä lyöty kuinka hyviä lyijykynätaitureita meillä on ryhmä täynnä, tunsin itseni olevani aivan lapsen kengissä heidän töitään katsoessa!
Tällä kertaa omat ajatukseni on rennommat kuin vuosi sitten. Päätin, että yritän olla stressaamatta pääsykokeista, sillä se taisi olla taktiikka, jolla Metropolian ovet aukesivat. Teholla on aina mielettömän inspiroiva ympäristö, ihan sama onko viettänyt jo 8 tuntia piirtäen perspektiivipiirustuksia mittakaavassa, joka on muuten yllättävän vaikeaa ja työlästä, vai ei. Nyt, kun pääsykokeisiin on vielä 9 kuukautta aikaa, voi keskittyä lähinnä hauskanpitoon kotitehtävien kanssa ja teen parhaani, että tämä hyvä, mutta rento fiilis säilyisi läpi vuoden. Tänään on taas päivä, kun tekstiä tulisi vaikka millä mitalla, mutta tulen kirjoittelemaan pian Habitaren suosikeista, rakennusarkkitehtuurin opinnoista sekä motivaatiosta ja hyvinvoinnista pitkän pääsykoeprosessin näkökulmasta! Ihanaa viikonloppua ♥︎
– Pinja
Aikainen lintu opiskelupaikan nappaa!
Kuka vaan voi onnistua, joka on valmis tekemään töitä unelmiensa opiskelupaikan eteen! Sisäänpääsyn todennäköisyys kun korreloi suoraan harjoittelun määrään. Pitkällä kurssillamme lähtötasollasi ei ole merkitystä, sillä harjoittelemalla ahkerasti ehdit nostaa osaamisesi, vaikka nollasta pääsykoetasolle.
Tutustu kursseihimme ja tule mukaan treenaamaan itsesi huippukuntoon ennen luovien alojen hakua ja pääsykokeita. Kannattaa olla nopea, sillä suositut ryhmät täyttyvät aikaisin. Varmista paikkasi tänään!
