STOP pääsykoe­stressille!­ Lue ammattilaisen vinkit!

pääsykoestressi

Piinaako pääsykoestressi? Ei hätää! Haastattelimme psykologi Katarina Meskasta, joka kertoi parhaat vinkit liiallisen stressin välttämiseksi. Lue vinkit stressinhallintaan ennen pääsykokeita, pääsykokeiden aikana ja pääsykokeiden jälkeen.

Katariina MeskanenKatarina Meskanen on työskennellyt psyykkisenä valmentajana ja auttanut monia pääsykokeisiin valmistautuvia omien tavoitteiden saavuttamisessa. Nykyisin hän työskentelee syömishäiriöiden parissa HUS:ssa. Katarina on gradussaan tutkinut luovuutta ja sen yhteyttä älykkyyteen, kognitiivisiin tyyleihin ja persoonallisuuteen. Kurkkaa Katarinan omat nettisivut täältä.

”Mahtavaa, että myös psyykkiseen valmennukseen tartutaan! Usein valmentaudutaan vain suoritukseen, mutta ei keskitytä tarpeeksi kokonaisvaltaiseen prosessiin. Mielenhallinta on erityisen tärkeää, silloin kun halutaan saada pääsykokeessa koko kapasiteetti käyttöön.”

Pääsykoe on siinä mielessä raaka peli, että kaikki on kiinni niistä päivistä. Olemme kaikki erilaisia ja suoriudumme eri tavalla paineen alla. Mutta jännityksestä selviytymistä ja mielenhallintaa pystyy ja kannattaa kaikkien treenata. Psykologi Katarina Meskanen kertoo meille miten.

ENNEN PÄÄSYKOETTA

Täytyy muistaa, että stressi on sopivissa määrin hyvästä. Se auttaa keskittymään ja selviytymään tehokkaammin. Silloin kun on siis kyse lyhytkestoisesta stressistä. Mikäli stressi on pitkäkestoista, se heikentää tiedonkäsittelyä ja keskittymistä. On siis tärkeää päästä välillä katkaisemaan stressitila ja ottamaan etäisyyttä stressiä aiheuttavista asioista.

Valmistautumisessa stressinhallinnan kannalta tärkeintä on ymmärtää:
”Mitä mä voin tehdä? Mitkä asiat on mun hallinnassa? Mihin mä voin vaikuttaa?” Asiat, joihin ei pysty itse vaikuttamaan, niistä ei myöskään kannata stressata. Sen sijaan kannattaa keskittää voimavaransa niihin asioihin, joihin voi itse vaikuttaa. 

Tosi tärkeää on oma psyykkinen hyvinvointi. Varsinkin aloilla, joissa vaaditaan luovuutta, sekä henkisestä että psyykkisestä hyvinvoinnista on huolehdittava tarpeeksi. Luovuus kun ei tule pakottamalla. Luovuus kukkii ihmisessä joka voi kokonaisvaltaisesti hyvin. Omasta jaksamisesta huolehtii parhaiten syömällä hyvin, liikkumalla ja nukkumalla riittävästi sekä lepäämällä välillä. Akut ovat koetuksella pääsykoekevään aikana, joten niitä on hyvä välillä ladata täyteen.

”Elämä ei saa olla pelkkää pääsykokeisiin valmistautumista.”

Mielenhallintaa voi treenata esimerkiksi rentousharjoituksilla ja meditaatiolla. Netti on pullollaan erilaisia appeja ja Youtube-videoita, joita kannattaa hyödyntää oman mielen rauhoittamiseen. Stressaantunut, ahdistunut ja levoton mieli poukkoilee, eikä pysty keskittymään. Rento ja rauhallinen mieli taas pystyy hyvin keskittymään yhteen asiaan kerrallaan. Rentoutumisen ja rauhoittumisen keinoja usein ylenkatsotaan, mutta niitä kannattaa harjoittaa. Pääsykokeissa on kyse omasta tärkeästä suorituksesta, johon on valmistautunut pitkään, joten kiinnittämällä tarpeeksi huomiota myös psyykkiseen valmentautumiseen varmistaa itselleen parhaimmat onnistumisen mahdollisuudet.

On tärkeää osata lukea omia ajatuksia. Tarkkaavainen mieli pystyy erottelemaan omia ajatuksia ja ottamaan niihin etäisyyttä – tutkimaan, mitkä asiat ovat tosia ja mitkä taas oman mielen tuotoksia. Stressitilassa ei välttämättä aina tunnista omia tuntemuksiaan, tai pysty suhtautumaan objektiivisesti omiin ajatuksiinsa, joten on hyvä välillä pysähtyä hetkeksi miettimään mitä siellä pään sisällä pyörii. Muista, että ajatukset ovat vain ajatuksia, ei objektiivisia tosiasioita – ne muuttuvat todeksi, jos niihin uskoo. Jos kokoajan vain hokee itselleen, ettei osaa tai pysty, ei voi myöskään onnistua. Usko itseesi ja sano itsellesi, että pystyt kyllä. Kannusta ja sparraa.

Myös kehonrentoutusharjoitukset auttavat stressinhallinnassa. Keho ja mieli ovat saumattomasti yhtä ja käyvät jatkuvaa vuoropuhelua keskenään. Kun keho rauhoittuu, myös mieli voi tyyntyä. Esimerkiksi tekemällä tämän harjoituksen muutamia kertoja päivässä, saat mielesi ja kehosi rauhoittumaan hetkeksi:

  • Sulje silmät
  • Rentouta hartiat
  • Rentouta kasvojen lihakset
  • Rentouta leukaperät
  • Hengitä sisään rauhallisesti kolmeen laskien
  • Hengitä ulos rauhallisesti kolmeen tai viiteen laskien

Jatka niin kauan kunnes olosi rauhoittuu tai tunnet itsesi rentoutuneemmaksi.
Seuraavalla kerralla voit tehdä saman harjoitteen uudelleen kiinnittämällä enemmän huomiota hengitykseen. Keskity etenkin uloshengitykseen, sillä sen aikana syke laskee ja keho rauhoittuu. Voit sanoa itsellesi sisään hengittäessä “Hengitä sisään” ja ulos hengittäessä “Rentoudu/Rauhoitu/Kaikki hyvin”.

Tehtävälista ennen pääsykokeita: 

  • Syö, nuku, liiku ja lepää
  • Opettele mielenhallintaa
  • Tee kehonrentoutusharjoituksia

mielenhallinta

 

JUURI ENNEN PÄÄSYKOETTA

Kun pääsykoepäivä vihdoin koittaa, on hyvä yrittää rauhoittaa oma mieli kaikin keinoin. Se onnistuu esimerkiksi vakuuttamalla itselle, että pystyt ja onnistut. Katarina itse suosittelee voimalauseita tai vaikka pientä lappusta, johon on kirjoittanut itselleen tsemppiviestin: ”Kyllä mä pärjään! Mä pystyn tähän! Tähän mä oon valmistautunut!” Jotain mikä auttaa jännityksen hetkellä ja boostaa itsevarmuutta.

Huomioi myös oma sisäinen puheesi itsellesi. Miten pystyt vakuuttamaan itsesi siitä, että olet tehnyt kaiken tarvittavan. Katkaise kielteisen ajatusten kehä. Sparraa ja kannusta itseäsi.

EI NÄIN: ”Ei, mä en pysty tähän, muut on paljon parempia.”
VAAN NÄIN: ”Kyllä mä pystyn tähän, tähän mä oon valmistaunut, nyt on mun hetki loistaa.”

Juuri ennen koetta jännittää varmasti. Mutta on hyvä pitää mielessä, että jännitys on hyvä asia. Opettele hyväksymään ja kanavoimaan jännitys oikein. Silloin se voi olla yksi parhaista toiminnan moottoreista pääsykoepäivänä. Ne, jotka eivät jännitä yhtään ovat yleensä liian itsevarmoja, eivätkä saa hyödynnettyä jännityksen antamaa lisävoimaa suoritukselle. Ei tietenkään pidä antaa jännityksen ottaa kaikkea valtaa. Jos huomaat jännityksen kasvavan hallitsemattomaksi, keskity rauhoittelemaan itseäsi. Jännittäessä syke nousee ja hengitämme herkästi enemmän sisään kuin ulos, jolloin syke nousee entisestään. Se taas on viesti kehollemme, että todellakin, tässä tilanteessa on jotain pelottavaa ja helposti mielikin lähtee laukkaamaan.  Tällöin kuitenkin kannattaa kääntää ajatuksen nimenomaan uloshengitykseen. Uloshengitykseen keskittymällä saa tasattua kiihtynyttä hengitystä, sykkeen laskemaan sekä puhallettua pois turhat paineet. Hengittelemällä hetken saat samalla luotua tilaa uusille ajatuksille.

Kiinnitä myös huomiota kehon asentoon. Kehosta tulevat viestit kertovat mielellemme, miltä meistä tuntuu. Ota siis hyvä ryhti ja itsevarma asento. Samalla kehon asennosta tulevat viestit signaloivat aivoille, että tilanteessa ei ole mitään hätää. Kerro siis kehon kautta mielellesi, että pystyt siihen! Ennen jännittäviä hetkiä on testattu myös Power Posen voimaa. Sen on tutkittu nostavan itsevarmuutta, sillä tekemällä itsensä isoksi ja voimakkaaksi, aivot saavat viestin sisäisestä varmuudesta. Power Pose on asento, jossa seistään kaksi minuuttia X-asennossa kädet ylhäällä. Tämän voi tehdä vaikka kotona ennen lähtöä tai vessassa ennen pääsykokeita. Parasta on, jos näkee itsensä peilistä. Muista hymyillä samalla ja miksi et sanoisi itsellesi jotain kannustavaa? Katso TED-talks video Power Posesta ja lähde pääsykokeisiin itsevarmana.

Kun menet pääsykokeeseen, muistuta itsellesi, että nyt on vihdoin sinun aikasi loistaa ja päästä näyttämään koko potentiaalisi. Muista, että tämän eteen olet uurastanut koko pitkän kevään – nyt saat vihdoin tilaisuuden osoittaa huippuun viritetyn osaamisesi.

Usko ja luota itseesi – sinä pärjäät kyllä!

Tehtävälista juuri ennen pääsykokeita: 

-Lue oma tsemppiviesti tai voimalause
-Tee Power Pose

Power Pose

PÄÄSYKOKEISSA

Pääsykoetilanne on siitä erikoinen, että tilanteesta ei niin vain pääse pois. Siellä korostuu itsensä rauhoittamisen taito sekä luottamus itseensä ja omiin kykyihin.

ETEEN VOI TULLA TOTAALINEN BLACK OUT, MITÄ SILLOIN TULISI TEHDÄ?
Black out on tilanne, jossa menee psyykkisesti ikään kuin lukkoon. Silloin ei tahdo saada mistään mitään otetta ja mieleen saattaa hiipiä epätoivo. Sitä varten kannattaa jo valmiiksi miettiä, miten siitä pääsee eteenpäin. Jo ennen pääsykoetta kannattaa valmiiksi käydä läpi worst case-skenaarion ja miettiä, miten sitä voi tositilanteessa lähteä purkamaan. On hyvä olla valmiina toimintasuunnitelma siitä, miten säilyttää toimintakyky pahimmalla mahdollisella hetkellä. Ajatukset täytyy saada pois mielensisäisestä hädästä. Kun löytää keinot oman mielensä ja tilanteen hallintaan ja astuu ulos paniikista, pystyy jälleen toimimaan. Kokoa mieleesi esimerkiksi lista työjärjestyksestä tai tee jonkinlainen toimintasuunnitelma, joka auttaa lisäämään hallinnan tunnetta.

Tehon opettajat ovat kursseillamme suositelleet Three Shapes Techniquea, joka on yleisesti käytetty luovuustyökalu lukkotilanteisiin tai vain uuden näkökulman etsimiseen. Siinä piirretään ”kanvaasille” (rajatulle alueelle) sattumanvaraisesti kolme perusmuotoa (ympyrä, jana, kuutio tai kolmio), joiden pohjalta luodaan näkymä, kappale, tai vaikka hahmo. TST:n tarkoitus on vapauttaa luova piirtäminen liioista rajoituksista ja auttaa näkemään asioita eri tavalla. Harjoittele tekniikkaa jo ennen pääsykokeita, jotta pystyisit hyödyntämään sitä mahdollisissa black out-tilanteessa. Tavoitteena on oppia vapauttamaan ajattelu ja totutella näkemään perusmuodoissa tiloja, kappaleita ja muotoja, yksityiskohtia tai isoja kokonaisuuksia. Three Shape Technique on luovan piirtämisen aivoriihi, jossa omaa ideaa ei tarvitse kritisoida. Tee esimerkiksi tehtäviä, joissa toteutat useita nopeita skissejä, piirrät nopeasti, sen suuremmin ajattelematta perusmuotoskissejä esim. 6-8 kpl, joista lähdet sen jälkeen muokkaamaan tiloja tai maisemia.

Three Shape Technique

Pääsykokeissa on tärkeää suunnitella myös oma ajankäyttö. Tehtävät on suoritettava annetun aikarajan puitteissa, joten tehtävät kannattaa pilkkoa osiin. Suunnittele huolellisesti oma ajankäyttösi – siihen kannattaa käyttää aikaa aluksi, jotta ei tule yllätyksiä eikä aika lopu kesken. Kun tietää omat vahvuudet ja heikkoudet, osaa arvioida omaa ajankäyttöään paremmin. Silloin tietää kuinka paljon aikaa kannattaa käyttää kuhunkin osa-alueeseen. Näin lisäät myös hallinnan tunnetta tilanteessa ja vähennät omaa stressiäsi. Kun stressi on hallinnassa, pystyy keskittymään täysin yhteen asiaan eikä mieli poukkoile.

TEHTÄVÄLISTA PÄÄSYKOKEISSA

– Rauhoitu ja luota itseesi
– Suunnittele ajankäyttö
– Käytä lukkotilanteessa Three Shape Techniqueta

PÄÄSYKOKEEN JÄLKEEN

Ennakkovalmistautumiseen satsataan paljon, mutta pitäisi kiinnittää huomiota myös palautumiseen. Pääsykokeen jälkeen, stressin purkautuessa voi herätä tunteita laidasta laitaan –takki voi olla tosi tyhjä. Nämä kaikki tuntemukset ovat hyväksyttäviä ja ihan normaaleja. Pääsykoe on kuin henkinen ja psyykkinen maraton, joka vaatii palautumista. Kannattaa antaa itselle aikaa palautua rauhassa.

Pääsykokeista palautuminen
ENTÄ JOS KOULUPAIKKA JÄÄKIN SAAMATTA?!
Täytyy muistaa, että elämää on pääsykokeiden jälkeenkin – täytyy olla jotain mihin palata. Kaikki lähtevät tavoittelemaan menestystä, mutta kaikki eivät voi päästä sisään samana vuonna.

Se, että koulupaikka ei irtoa, ei kerro mitään sen erityisempää ihmisestä. Se kertoo ainoastaan sen, että sinä vuonna oli muita, jotka pystyivät paremmin käyttämään koko osaamisensa pääsykokeiden rajaamilla määritelmillä. Kannattaa kuitenkin käydä jo etukäteen läpi tilanne, että koulupaikkaa ei jostain syystä tulekaan. Mitä sitten teen? Mitä erilaisia vaihtoehtoja mulla on? Toki kyseessä on karvas pettymys, mutta samalla se on kasvattava kokemus. Monille se voi olla isokin romahdus, kun odotukset ovat korkealla ja suunnitelmat valmiina. Silloin on tärkeää pysähtyä, käydä tilanne läpi ja hyväksyä suru, katkeruus ja kateus. Vain hyväksymällä ne, pystyy jatkamaan eteenpäin ja miettimään tulevaa.

“Nämä ovat vaikeita tunteita ja tilanteita, mutta niistä selviää kyllä”, vakuuttaa Meskanen.

Kannattaa luoda joku varasuunnitelma, vaikka kaikki paukut ovatkin yli 100% pääsykokeissa. Täytyy muistaa, että välivuosi (vaikka useampikin) voi olla hyvinkin kasvattava vuosi, ei missään tapauksessa epäonnistumisen vuosi.

TEHTÄVÄLISTA PÄÄSYKOKEIDEN JÄLKEEN

– Palaudu
– Anna itsellesi aikaa
– Käy tunnetilat läpi
– Käännä katseet tulevaan

Toteuta Katarinan ohjeita ja saat hyödynnettyä pääsykokeessa koko kapasiteettisi ja osaamisesi.

PALJON TSEMPPIÄ PÄÄSYKOKEISIIN!

“PYSTYT SIIHEN!”
“OSAAT KYLLÄ!”
“NYT ON SINUN AIKASI LOISTAA!”


Minkälaisilla töillä menestyy pääsykokeissa?


Luovien alojen pääsykokeille on tavallista, että samantyyppiset pääsykoetehtävät toistuvat vuosittain pienellä twistillä. Kaikki Teho-Opiston kurssitehtävät onkin kehitetty aikaisempien vuosien ennakko-ja pääsykoetehtävien pohjalta. Tekemällä kaikki tehtävät, saat vankan rutiinin pääsykokeisiin ja opit ymmärtämään mitä eri alojen pääsykoetehtävissä haetaan.

Rutiinin ja tekemisen lisäksi saat kursseilla korvaamatonta henkilökohtaista ohjausta ja ammattilaisten kommentteja oman tekemisen kehittämiseksi. Maksimoi mahdollisuutesi onnistua pääsykokeissa ilmoittautumalla kurssillemme!



STOP pääsykoe­stressille!­

pääsykoestressi

Piinaako pääsykoestressi? Ei hätää! Haastattelimme psykologi Katarina Meskasta, joka kertoi parhaat vinkit liiallisen stressin välttämiseksi. Lue vinkit stressinhallintaan ennen pääsykokeita, pääsykokeiden aikana ja pääsykokeiden jälkeen.

Katariina MeskanenKatarina Meskanen on työskennellyt psyykkisenä valmentajana ja auttanut monia pääsykokeisiin valmistautuvia omien tavoitteiden saavuttamisessa. Nykyisin hän työskentelee syömishäiriöiden parissa HUS:ssa. Katarina on gradussaan tutkinut luovuutta ja sen yhteyttä älykkyyteen, kognitiivisiin tyyleihin ja persoonallisuuteen. Kurkkaa Katarinan omat nettisivut täältä.

”Mahtavaa, että myös psyykkiseen valmennukseen tartutaan! Usein valmentaudutaan vain suoritukseen, mutta ei keskitytä tarpeeksi kokonaisvaltaiseen prosessiin. Mielenhallinta on erityisen tärkeää, silloin kun halutaan saada pääsykokeessa koko kapasiteetti käyttöön.”

Pääsykoe on siinä mielessä raaka peli, että kaikki on kiinni niistä päivistä. Olemme kaikki erilaisia ja suoriudumme eri tavalla paineen alla. Mutta jännityksestä selviytymistä ja mielenhallintaa pystyy ja kannattaa kaikkien treenata. Psykologi Katarina Meskanen kertoo meille miten.

ENNEN PÄÄSYKOETTA

Täytyy muistaa, että stressi on sopivissa määrin hyvästä. Se auttaa keskittymään ja selviytymään tehokkaammin. Silloin kun on siis kyse lyhytkestoisesta stressistä. Mikäli stressi on pitkäkestoista, se heikentää tiedonkäsittelyä ja keskittymistä. On siis tärkeää päästä välillä katkaisemaan stressitila ja ottamaan etäisyyttä stressiä aiheuttavista asioista.

Valmistautumisessa stressinhallinnan kannalta tärkeintä on ymmärtää:
”Mitä mä voin tehdä? Mitkä asiat on mun hallinnassa? Mihin mä voin vaikuttaa?” Asiat, joihin ei pysty itse vaikuttamaan, niistä ei myöskään kannata stressata. Sen sijaan kannattaa keskittää voimavaransa niihin asioihin, joihin voi itse vaikuttaa. Yksi konkreettinen asia, mitä ennen pääsykokeita voi tehdä, on itse pääsykoetilanteen harjoitteleminen. Teho-Opiston Pääsykoesimulaatio-kurssilla, opiskelijat pääsevät tekemään oman alansa aikarajoitettuja pääsykoetyyppisiä tehtäviä oikeita pääsykokeita vastaavissa olosuhteissa. Kurssin aikana opiskelijat kehittävät omaa ajankäyttöään ja ideoititaitojaan sekä totuttelevat aidon pääsykoetilanteen aiheuttamiin paineisiin ja haasteisiin. Pääsykoesimulaatio-kurssi onkin hyvä kenraaliharjoitus ennen pääsykokeita ja auttaa varmistamaan onnistumisen itse pääsykoetilanteessa.

Tosi tärkeää on oma psyykkinen hyvinvointi. Varsinkin aloilla, joissa vaaditaan luovuutta, sekä henkisestä että psyykkisestä hyvinvoinnista on huolehdittava tarpeeksi. Luovuus kun ei tule pakottamalla. Luovuus kukkii ihmisessä joka voi kokonaisvaltaisesti hyvin. Omasta jaksamisesta huolehtii parhaiten syömällä hyvin, liikkumalla ja nukkumalla riittävästi sekä lepäämällä välillä. Akut ovat koetuksella pääsykoekevään aikana, joten niitä on hyvä välillä ladata täyteen.

”Elämä ei saa olla pelkkää pääsykokeisiin valmistautumista.”

Mielenhallintaa voi treenata esimerkiksi rentousharjoituksilla ja meditaatiolla. Netti on pullollaan erilaisia appeja ja Youtube-videoita, joita kannattaa hyödyntää oman mielen rauhoittamiseen. Stressaantunut, ahdistunut ja levoton mieli poukkoilee, eikä pysty keskittymään. Rento ja rauhallinen mieli taas pystyy hyvin keskittymään yhteen asiaan kerrallaan. Rentoutumisen ja rauhoittumisen keinoja usein ylenkatsotaan, mutta niitä kannattaa harjoittaa. Pääsykokeissa on kyse omasta tärkeästä suorituksesta, johon on valmistautunut pitkään, joten kiinnittämällä tarpeeksi huomiota myös psyykkiseen valmentautumiseen varmistaa itselleen parhaimmat onnistumisen mahdollisuudet.

On tärkeää osata lukea omia ajatuksia. Tarkkaavainen mieli pystyy erottelemaan omia ajatuksia ja ottamaan niihin etäisyyttä – tutkimaan, mitkä asiat ovat tosia ja mitkä taas oman mielen tuotoksia. Stressitilassa ei välttämättä aina tunnista omia tuntemuksiaan, tai pysty suhtautumaan objektiivisesti omiin ajatuksiinsa, joten on hyvä välillä pysähtyä hetkeksi miettimään mitä siellä pään sisällä pyörii. Muista, että ajatukset ovat vain ajatuksia, ei objektiivisia tosiasioita – ne muuttuvat todeksi, jos niihin uskoo. Jos kokoajan vain hokee itselleen, ettei osaa tai pysty, ei voi myöskään onnistua. Usko itseesi ja sano itsellesi, että pystyt kyllä. Kannusta ja sparraa.

Myös kehonrentoutusharjoitukset auttavat stressinhallinnassa. Keho ja mieli ovat saumattomasti yhtä ja käyvät jatkuvaa vuoropuhelua keskenään. Kun keho rauhoittuu, myös mieli voi tyyntyä. Esimerkiksi tekemällä tämän harjoituksen muutamia kertoja päivässä, saat mielesi ja kehosi rauhoittumaan hetkeksi:

  • Sulje silmät
  • Rentouta hartiat
  • Rentouta kasvojen lihakset
  • Rentouta leukaperät
  • Hengitä sisään rauhallisesti kolmeen laskien
  • Hengitä ulos rauhallisesti kolmeen tai viiteen laskien

Jatka niin kauan kunnes olosi rauhoittuu tai tunnet itsesi rentoutuneemmaksi.
Seuraavalla kerralla voit tehdä saman harjoitteen uudelleen kiinnittämällä enemmän huomiota hengitykseen. Keskity etenkin uloshengitykseen, sillä sen aikana syke laskee ja keho rauhoittuu. Voit sanoa itsellesi sisään hengittäessä “Hengitä sisään” ja ulos hengittäessä “Rentoudu/Rauhoitu/Kaikki hyvin”.

Tehtävälista ennen pääsykokeita: 

mielenhallinta

 

JUURI ENNEN PÄÄSYKOETTA

Kun pääsykoepäivä vihdoin koittaa, on hyvä yrittää rauhoittaa oma mieli kaikin keinoin. Se onnistuu esimerkiksi vakuuttamalla itselle, että pystyt ja onnistut. Katarina itse suosittelee voimalauseita tai vaikka pientä lappusta, johon on kirjoittanut itselleen tsemppiviestin: ”Kyllä mä pärjään! Mä pystyn tähän! Tähän mä oon valmistautunut!” Jotain mikä auttaa jännityksen hetkellä ja boostaa itsevarmuutta.

Huomioi myös oma sisäinen puheesi itsellesi. Miten pystyt vakuuttamaan itsesi siitä, että olet tehnyt kaiken tarvittavan. Katkaise kielteisen ajatusten kehä. Sparraa ja kannusta itseäsi.

EI NÄIN: ”Ei, mä en pysty tähän, muut on paljon parempia.”
VAAN NÄIN: ”Kyllä mä pystyn tähän, tähän mä oon valmistaunut, nyt on mun hetki loistaa.”

Juuri ennen koetta jännittää varmasti. Mutta on hyvä pitää mielessä, että jännitys on hyvä asia. Opettele hyväksymään ja kanavoimaan jännitys oikein. Silloin se voi olla yksi parhaista toiminnan moottoreista pääsykoepäivänä. Ne, jotka eivät jännitä yhtään ovat yleensä liian itsevarmoja, eivätkä saa hyödynnettyä jännityksen antamaa lisävoimaa suoritukselle. Ei tietenkään pidä antaa jännityksen ottaa kaikkea valtaa. Jos huomaat jännityksen kasvavan hallitsemattomaksi, keskity rauhoittelemaan itseäsi. Jännittäessä syke nousee ja hengitämme herkästi enemmän sisään kuin ulos, jolloin syke nousee entisestään. Se taas on viesti kehollemme, että todellakin, tässä tilanteessa on jotain pelottavaa ja helposti mielikin lähtee laukkaamaan.  Tällöin kuitenkin kannattaa kääntää ajatuksen nimenomaan uloshengitykseen. Uloshengitykseen keskittymällä saa tasattua kiihtynyttä hengitystä, sykkeen laskemaan sekä puhallettua pois turhat paineet. Hengittelemällä hetken saat samalla luotua tilaa uusille ajatuksille.

Kiinnitä myös huomiota kehon asentoon. Kehosta tulevat viestit kertovat mielellemme, miltä meistä tuntuu. Ota siis hyvä ryhti ja itsevarma asento. Samalla kehon asennosta tulevat viestit signaloivat aivoille, että tilanteessa ei ole mitään hätää. Kerro siis kehon kautta mielellesi, että pystyt siihen! Ennen jännittäviä hetkiä on testattu myös Power Posen voimaa. Sen on tutkittu nostavan itsevarmuutta, sillä tekemällä itsensä isoksi ja voimakkaaksi, aivot saavat viestin sisäisestä varmuudesta. Power Pose on asento, jossa seistään kaksi minuuttia X-asennossa kädet ylhäällä. Tämän voi tehdä vaikka kotona ennen lähtöä tai vessassa ennen pääsykokeita. Parasta on, jos näkee itsensä peilistä. Muista hymyillä samalla ja miksi et sanoisi itsellesi jotain kannustavaa? Katso TED-talks video Power Posesta ja lähde pääsykokeisiin itsevarmana.

Kun menet pääsykokeeseen, muistuta itsellesi, että nyt on vihdoin sinun aikasi loistaa ja päästä näyttämään koko potentiaalisi. Muista, että tämän eteen olet uurastanut koko pitkän kevään – nyt saat vihdoin tilaisuuden osoittaa huippuun viritetyn osaamisesi.

Usko ja luota itseesi – sinä pärjäät kyllä!

Tehtävälista juuri ennen pääsykokeita: 

-Lue oma tsemppiviesti tai voimalause
-Tee Power Pose

Power Pose

PÄÄSYKOKEISSA

Pääsykoetilanne on siitä erikoinen, että tilanteesta ei niin vain pääse pois. Siellä korostuu itsensä rauhoittamisen taito sekä luottamus itseensä ja omiin kykyihin.

ETEEN VOI TULLA TOTAALINEN BLACK OUT, MITÄ SILLOIN TULISI TEHDÄ?
Black out on tilanne, jossa menee psyykkisesti ikään kuin lukkoon. Silloin ei tahdo saada mistään mitään otetta ja mieleen saattaa hiipiä epätoivo. Sitä varten kannattaa jo valmiiksi miettiä, miten siitä pääsee eteenpäin. Jo ennen pääsykoetta kannattaa valmiiksi käydä läpi worst case-skenaarion ja miettiä, miten sitä voi tositilanteessa lähteä purkamaan. On hyvä olla valmiina toimintasuunnitelma siitä, miten säilyttää toimintakyky pahimmalla mahdollisella hetkellä. Ajatukset täytyy saada pois mielensisäisestä hädästä. Kun löytää keinot oman mielensä ja tilanteen hallintaan ja astuu ulos paniikista, pystyy jälleen toimimaan. Kokoa mieleesi esimerkiksi lista työjärjestyksestä tai tee jonkinlainen toimintasuunnitelma, joka auttaa lisäämään hallinnan tunnetta.

Tehon opettajat ovat kursseillamme suositelleet Three Shapes Techniquea, joka on yleisesti käytetty luovuustyökalu lukkotilanteisiin tai vain uuden näkökulman etsimiseen. Siinä piirretään ”kanvaasille” (rajatulle alueelle) sattumanvaraisesti kolme perusmuotoa (ympyrä, jana, kuutio tai kolmio), joiden pohjalta luodaan näkymä, kappale, tai vaikka hahmo. TST:n tarkoitus on vapauttaa luova piirtäminen liioista rajoituksista ja auttaa näkemään asioita eri tavalla. Harjoittele tekniikkaa jo ennen pääsykokeita, jotta pystyisit hyödyntämään sitä mahdollisissa black out-tilanteessa. Tavoitteena on oppia vapauttamaan ajattelu ja totutella näkemään perusmuodoissa tiloja, kappaleita ja muotoja, yksityiskohtia tai isoja kokonaisuuksia. Three Shape Technique on luovan piirtämisen aivoriihi, jossa omaa ideaa ei tarvitse kritisoida. Tee esimerkiksi tehtäviä, joissa toteutat useita nopeita skissejä, piirrät nopeasti, sen suuremmin ajattelematta perusmuotoskissejä esim. 6-8 kpl, joista lähdet sen jälkeen muokkaamaan tiloja tai maisemia.

Three Shape Technique

Pääsykokeissa on tärkeää suunnitella myös oma ajankäyttö. Tehtävät on suoritettava annetun aikarajan puitteissa, joten tehtävät kannattaa pilkkoa osiin. Suunnittele huolellisesti oma ajankäyttösi – siihen kannattaa käyttää aikaa aluksi, jotta ei tule yllätyksiä eikä aika lopu kesken. Kun tietää omat vahvuudet ja heikkoudet, osaa arvioida omaa ajankäyttöään paremmin. Silloin tietää kuinka paljon aikaa kannattaa käyttää kuhunkin osa-alueeseen. Näin lisäät myös hallinnan tunnetta tilanteessa ja vähennät omaa stressiäsi. Kun stressi on hallinnassa, pystyy keskittymään täysin yhteen asiaan eikä mieli poukkoile.

Ajankäyttöä ja paineenhallintaa pääset harjoittelemaan myös Teho-Opiston Pääsykoesimulaatio-kurssilla. Kurssi on saanut opiskelijoilta kiitosta siitä, että se on poistanut stressiä ja jännitystä aidoista pääsykoetilanteesta, jolloin itse pääsykokeissa voi keskittyä vain olennaiseen, eli tekemiseen!  

TEHTÄVÄLISTA PÄÄSYKOKEISSA

– Rauhoitu ja luota itseesi
– Suunnittele ajankäyttö
– Käytä lukkotilanteessa Three Shape Techniqueta

PÄÄSYKOKEEN JÄLKEEN

Ennakkovalmistautumiseen satsataan paljon, mutta pitäisi kiinnittää huomiota myös palautumiseen. Pääsykokeen jälkeen, stressin purkautuessa voi herätä tunteita laidasta laitaan –takki voi olla tosi tyhjä. Nämä kaikki tuntemukset ovat hyväksyttäviä ja ihan normaaleja. Pääsykoe on kuin henkinen ja psyykkinen maraton, joka vaatii palautumista. Kannattaa antaa itselle aikaa palautua rauhassa.

Pääsykokeista palautuminen
ENTÄ JOS KOULUPAIKKA JÄÄKIN SAAMATTA?!
Täytyy muistaa, että elämää on pääsykokeiden jälkeenkin – täytyy olla jotain mihin palata. Kaikki lähtevät tavoittelemaan menestystä, mutta kaikki eivät voi päästä sisään samana vuonna.

Se, että koulupaikka ei irtoa, ei kerro mitään sen erityisempää ihmisestä. Se kertoo ainoastaan sen, että sinä vuonna oli muita, jotka pystyivät paremmin käyttämään koko osaamisensa pääsykokeiden rajaamilla määritelmillä. Kannattaa kuitenkin käydä jo etukäteen läpi tilanne, että koulupaikkaa ei jostain syystä tulekaan. Mitä sitten teen? Mitä erilaisia vaihtoehtoja mulla on? Toki kyseessä on karvas pettymys, mutta samalla se on kasvattava kokemus. Monille se voi olla isokin romahdus, kun odotukset ovat korkealla ja suunnitelmat valmiina. Silloin on tärkeää pysähtyä, käydä tilanne läpi ja hyväksyä suru, katkeruus ja kateus. Vain hyväksymällä ne, pystyy jatkamaan eteenpäin ja miettimään tulevaa.

“Nämä ovat vaikeita tunteita ja tilanteita, mutta niistä selviää kyllä”, vakuuttaa Meskanen.

Kannattaa luoda joku varasuunnitelma, vaikka kaikki paukut ovatkin yli 100% pääsykokeissa. Täytyy muistaa, että välivuosi (vaikka useampikin) voi olla hyvinkin kasvattava vuosi, ei missään tapauksessa epäonnistumisen vuosi.

TEHTÄVÄLISTA PÄÄSYKOKEIDEN JÄLKEEN

– Palaudu
– Anna itsellesi aikaa
– Käy tunnetilat läpi
– Käännä katseet tulevaan

Toteuta Katarinan ohjeita ja saat hyödynnettyä pääsykokeessa koko kapasiteettisi ja osaamisesi.

PALJON TSEMPPIÄ PÄÄSYKOKEISIIN!

“PYSTYT SIIHEN!”
“OSAAT KYLLÄ!”
“NYT ON SINUN AIKASI LOISTAA!”


Harjoittele aitoa pääsykoetilannetta!

Yleisimpiä haasteita pääsykokeissa ovat jännittävän tilanteen luoma paine ja ajankäytön puute. Stressitilanteessa aivot saattavat lyödä tyhjää ja koeaikaa saattaa valua hukkaan. Tämän takia normaalin pääsykoeharjoittelun lisäksi on myös tärkeää harjoitella itse pääsykoetilannetta!

Teho-Opiston Pääsykoesimulaatio-kurssi on hyvä kenraaliharjoitus ennen pääsykokeita ja auttaa varmistamaan onnistumisen itse pääsykoetilanteessa. Kurssilla pääset harjoittelemaan ja kokemaan, mitä luovien alojen pääsykokeissa vaaditaan ja minkälaista on suoriutua monipäiväisistä kokeista tietyssä ajassa ja valvotusti. Tämän jälkeen olet valmistautunut pääsykoetilanteessa syntyvään paineeseen ja osaat suunnitella ajankäyttösi koetilanteessa.

Fiilikset ennen H-hetkeä

Terve! Ensi viikolla on pitkään odottamani arkkitehtuurin pääsykokeet ja vuosi on vierähtänyt edellisistä kokeista. Mitkä ovat fiilikseni ennen pääsykokeita?

Onko tullut harjoiteltua?

Tuntuu, että tämä vuosi on vierähtänyt yllättävän nopeasti, mutta yksi syy siihen voi olla Tehon valmennuskurssi. Kurssi on antanut sopivasti tehtävää ja uusia aiheita, joita odottaa seuraaville viikoille. Olen tehnyt kaikki Teholla annetut pääsykoetyyppiset harjoitustehtävät lukuunottamatta kahta graafisen suunnittelun tehtävää. Päätin viimeisinä harjoitustöinä tehdä lisätehtäviä, jotka ovat enemmän ominaisia arkkitehtuurin kokeissa.

Oli hyvä idea harjoitella varsinkin kahden tunnin mittaisia pääsykoetyyppisiä töitä, koska tänä vuonna arkkitehtuurin kokeet muuttuvat. Kokeet kestävät kaksi päivää, mutta joka päivä tehdään kolme työtä. Ensimmäinen tehtävä on 2h, toinen 3h ja viimeinen 1h. Varsinkin nämä tunnin tehtävät hieman stressaavat, koska on tottunut tekemään pääasiassa kolmen tunnin mittaisia töitä ja välillä ideointiin voi mennä enemmän aikaa.

Koen kuitenkin, että kykyni luonnostella nopeasti on kehittynyt ja osaan tehdä rohkeammin päätöksiä sen suhteen, mitä ideaa alan tehtävissä toteuttamaan. Ajankäyttö on kuitenkin aina haaste. Ideointi + toteutus lyhyttä aikaa vastaan ei ole ikinä itsestäänselvyys. Vaikka näissä kokeissa ajankäytön merkitys korostuu entisestään, niin voin kuitenkin todeta kehittyneeni siinä Maxi-kurssin aikana.

Jännittää!

Vaikka itsevarmuuteni onkin huomattavasti parempi tehtäviä tehdessä esimerkiksi viime kevääseen, niin kyllähän tässä silti jännittää kovasti. Olen odottanut näitä pääsykokeita niin kauhulla kuin mielenkiinnolla viime pääsykokeista asti. Pääsykokeet ovat varmasti monille se vuoden tärkein hetki ja tämä pätee myös itselleni.

Kaikki harjoittelu piirtämisen, maalaamisen, ja rakentelun osalta on kuitenkin tehty ja on aika näyttää kokeissa missä mennään tällä hetkellä. Toivottavasti nykyinen tasoni riittää koulupaikan lunastamiseen!

YO-kokeiden korottaminen

Ylioppilaskokeiden tulokset tulivat aiemmin toukokuussa. Kävin siis tänä keväänä koittamassa nostaa pitkän matematiikan ja englannin arvosanoja. Sain korotettua englannin M -> E, mihin olen tyytyväinen. Matematiikan B ei korottunut, joten arkkitehtuurikokeiden matematiikan vaihe on edessä 3.6.

Samana päivänä on myös luonnontieteen koe maisema-arkkitehtuurin hakeville, johon ei aio osallistua, vaikka hain kyseiselle alalle yhteishaussa. Arkkitehtuuri on kuitenkin oikea unelmani, joten ensikertalaisuuden poistuminen ja mahdollisen koulupaikan vieminen motivoituneemmalta maisema-arkkitehtuurihakijalta ei ole mielestäni hyvä ratkaisu.

Oma YO-todistus ei ole erityisen hyvä, joten voi olla, että menen arkkitehtuurin pääsykokeissa koepistekiintiössä. Uskon kuitenkin omiin taitoihini ja niissä tapahtuneeseen kehitykseen. Pyrin rentoutumaan ennen kokeen alkua ja tehtävissä tekemään sen parhaan mahdollisen suorituksen. Annan oman tyylin näkyä ja luotan siihen.

Tsemppiä kaikille hakijoille pääsykokeisiin!

 

Instagram: @tehoopisto @jesservaus


 

Aikainen lintu opiskelupaikan nappaa!


Kuka vaan voi onnistua, joka on valmis tekemään töitä unelmiensa opiskelupaikan eteen! Sisäänpääsyn todennäköisyys kun korreloi suoraan harjoittelun määrään. Pitkällä kurssillamme lähtötasollasi ei ole merkitystä, sillä harjoittelemalla ahkerasti ehdit nostaa osaamisesi, vaikka nollasta pääsykoetasolle.

Tutustu kursseihimme ja tule mukaan treenaamaan itsesi huippukuntoon ennen luovien alojen hakua ja pääsykokeita. Kannattaa olla nopea, sillä suositut ryhmät täyttyvät aikaisin. Varmista paikkasi tänään!



Pääsykoestressi

Hei! Elämme jännittäviä aikoja, sillä koronaviruksen takia korkeakoulujen pääsykokeet tullaan toteuttamaan eri tavalla. Ei ole tullut vielä tietoa siitä, miten toteutus käy arkkitehtuurin kanssa, mutta toivottavasti siitä tiedotetaan mahdollisimman pian. Moni asia tuntuu epävarmalta ja stressaavalta, joten halusin käsitellä yleisesti ajatuksia stressistä, koska 2020 pääsykokeissa sitä tuntuu olevan entistä enemmän.

Minulla on ollut aina kova jännitys päällä peruskoulussa ja lukiossa eri kokeissa esimerkiksi matematiikan kanssa. Viime vuonna arkkitehtuurin pääsykokeissa toki jännitti, mutta tiesin hyvin varmasti alkeellisten piirrustus- ja maalaustaitojeni takia, että en pääsisi silloin vielä kouluun, vaikka yritinkin parastani.  Tämän takia kokeissa oli kuitenkin sopivaa rentoutta, sillä olin iloinen päässeeni läpi ylipäätänsä ennakkotehtävistä ja arkkitehtuurimatematiikan kokeesta.

Nyt tilanne on erilainen. Vaikka koenkin, että olen kehittynyt paljon, niin tuntuu silti siltä, että matkaa on vielä rutkasti sellaiselle tasolle, että menestyisin pääsykokeissa. Hakijoiden taso on niin korkealla sekä aikaa toteutukseen niin vähän. Tämä on varmasti monille tuttu tunne.

Ajankäyttö on itselleni jatkuvasti kaikista vaikein asia, koska paineen aiheuttamassa paniikissa tekee helposti huonoja ratkaisuja. Epäröintiin ei ole myöskään liikaa varaa, sillä päätöksiä ideoiden suhteen täytyy pystyä tekemään ja toteuttamaan ne mahdollisimman itsevarmasti. Ilmeisesti myös piirrustus- ja suunnittelukokeissa moneen tehtävään käytettävä aika lyhenee kolmesta tunnista kahteen. Kolme tuntia on jo valmiiksi todella vähän aikaa, joten kaksi tuntia vaikeuttaa tilannetta huomattavasti.

Stressiä tuottaa jatkuvasti pelko siitä, jos ei pääse tälläkään yrittämällä opiskelemaan. Nyt onnistumista pääsykokeissa toivoo myös huomattavasti enemmän, sillä takana on pitkään kestänyt valmennuskurssi Teholla ja paljon erilaisia harjoitustöitä ja teoriapaketteja. Pitää kuitenkin muistaa, että opiskelupaikan saaminen on kuitenkin aina oman työn tuotos, eikä valmennuskurssin käyminen voi mitenkään taata sitä, vaikka koenkin saaneeni erinomaiset valmiudet Teho-Opistosta.

Nälkä myös kasvaa syödessä ja arkkitehtuuri tuntuu jatkuvasti enemmän ja enemmän juuri siltä omalta alalta, joten intohimo päästä opiskelemaan on todella suuri. Vaikka epävarmuutta onkin paljon, niin silti voi vain tehdä parhaansa ja kehittää jatkuvasti omaa osaamistaan. Eihän meistä kukaan voi tehdä muuta. Ratkaisuna onkin inspiraation kerryttäminen ideapankkia varten sekä teknisten taitojen hiominen jatkuvalla harjoittelulla. Mitä enemmän tekee ja kokeilee, niin sitä helpompaa on myös löytää oma tyyli ja saada sen kautta varmuutta pääsykokeisiin.

Instagram: @tehoopisto @jesservaus