Ennakkotehtävät julkaistaan viikon päästä – tyyntä myrskyn edellä?

Nyt on jäljellä tasan viikko vuoden 2022 arkkitehtuurin ennakkotehtävien julkistukseen. Opiskelijakollegani kyseli minulta ennen joulua, jännittääkö. Tuolloin tuntui, ettei jännitä ollenkaan. Toivoin vain, että pääsisin jo tekemään niitä. Kerran prosessin läpikäyneenä tuntuu, että on mahdollisesti helpompi päästä vauhtiin.

Jos minulta kysyttäisiin nyt, jännittääkö, vastaisin “pikkuisen”. Tosin jännitys ei liity itse ennakkotehtäviin vaan siihen, miten ihmeessä onnistun manageraamaan omaa ajankäyttöäni mahdollisimman tehokkaasti ja oikeita asioita priorisoiden tässä kevät-puoliskolla. Kalenteri on tupaten täynnä opiskelusta sekä perhearjen pyörittämisestä.

Joku antoi neuvoksi, että voisin tehdä ennakkotehtävät sillä tasolla, että ne menisivät juuri läpi. En kuitenkaan osaa säädellä tekemistäni niin paljoa, että tietäisin, mikä on riittävä taso niiden läpäisemiseen. On myös hämärän peitossa, kuinka paljon pääsykokeisiin valitaan hakijoita. Annan siis varmasti prosessille jälleen kaikkeni, mutta toivon, että vuodentakaisesta taitoni olisivat karttuneet ja prosessista tulisi hitusen nopeampi. Viime vuonna minun kesti turhan pitkään löytää hyvä kantava idea. Nyt pyrin siihen, että voisin heti alussa kehittää muutaman vahvan ajatuspolun, kehittää niitä hitusen pidemmälle ja sitten alkaa työstää tehtäviä tehokkaasti. Tähtään myös siihen, että saisin palautettua tehtävät noin viikkoa ennen määräaikaa. Viime vuonna en saanut järjestelmään enää viimeisenä päivänä ladattua lopullista pdf:ää, joten siinä oli jännitysmomenttia kerrakseen, pääsenkö tehtävillä läpi, koska oikea versio olisi ollut parempi.

Nyt siis tunnelma on varsin tyynen rauhallinen, aikataulustressiä lukuunottamatta. Onkohan tämä vain tyyntä myrskyn edellä?
Palaillaan viikon päästä tunnelmiin kun ennakot on julkaistu. Meillä Teholla alkoi perspektiivi-viikko, mikä tarjoaa todella hyvää treeniä ennakoita ja pääsykokeita silmällä pitäen.

Mukavaa uutta viikkoa,
Iina C.

Millainen oli arkkitehtuurin pääsykoe 2021?

Ajattelin, että teitä saattaisi kiinnostaa, millainen arkkitehtuurin pääsykoe oli tänä vuonna. Samalla voisin kertoa omia fiiliksiäni tehtävistä sekä siitä, millainen pääsykoekokemus oli.

Osallistuin kokeeseen Otaniemessä. Maanantai 7.6. oli aurinkoinen ja oli hauska kokoontua yhdessä muiden hakijoiden kanssa nurmikentälle. Toivottelin vielä onnea toiselle teholaiselle Instan kautta ja oli hauskaa kun hän vastasi kirjoittaen tuntomerkkinsä. Siinä sitten tavattiin nurmella ensikertaa ja odoteltiin jännittyneinä kokeen alkua.

Ennen yhdeksää pääsin suureen luokkatilaan yhdessä 24 muun hakijan kanssa. Se oli selkeästi muotiopiskelijoiden käytössä. Jokaisella oli iso pöytä, johon mahtui helposti levittämään tarvikkeet. Silmäni hakivat vesipistettä, mutta sellaista ei ollut. Huomasin myös, ettei luokassa ollut esillä kelloa. Kaikki kellot oli kielletty tarvikelistassa. Kysyimme kellosta ennen kokeen alkua ja yksi valvojista kertoi, että heidän yllätyksekseen luokassa ei ole kelloa ja että he kirjoittavat vartin välein kellonajan taululle. Koe jännitti jo itsessään paljon ja tuntui epäreilulta, ettei luokassamme ollut kelloa. On ihan eri asia nähdä kello koko ajan ja aikatauluttaa tekemistään sen mukaan kuin saada aika tietoon viidentoista minuutin välein. Huokaisin syvään ja yritin keskittyä tekemään parhaani tehtävässä.

TEHTÄVÄ 1: Malevitsin rakennus

Ennen joulua meillä oli Teho-Opistolla pääsykoesimulaatio ja siinä oli tehtävä, jossa piti kuvitella itsensä keskelle abstraktia maalausta. Tämä ensimmäinen pääsykoetehtävä muistutti hieman tuota tehtävää, joten oli helppo ryhtyä tekemään sitä. Ajattelin, että kahden tunnin tehtävässä minun kannattaisi maalata, sillä ehkä siten saisin parhaimman näköistä tulosta aikaan. Noin 9.30 luokkaamme saapui vettäkin maalaamista varten.

Mietin kovasti, miltä avantgarde arkkitehtuurissa näyttää. Mieleeni tulvi vain avantgardistisia asuja, jotka ovat vallan runsaita ja näyttäviä. Tein siis rakennuksiin kaaria yms. mutten ollut yhtään varma, oliko tyyli nyt oikea vai ei. Lopputulos ei ollut vahvinta minua, mutta muistutin itseäni siitä, että vaikka mokaisin kokonaisen tehtävän kokeessa, peli ei silti olisi menetetty jos vain onnistuisin muissa tehtävissä hyvin.

Kokoonnuimme kahden teholaisen kanssa nurmikolle tehtävän jälkeen ja googlettelin, mitä avantgarde on arkkitehtuurissa. Harmitti kovasti, sillä oma tyylini ei ollut nyt spot on… eniten ärsytti se, että lomittaisten geometristen laatikkorakennusten piirtäminen olisi ollut minulla hyvin hallussa. No, päätin onnistua paremmin tehtävässä 2. Ensimmäinen tehtävä oli siitä kiva, että sen sai toteuttaa joko piirtäen tai maalaten.

TEHTÄVÄ 2: Eräänä kauniina päivänä…

Toisen tehtävän tekeminen oli henkisesti helpompi aloittaa, sillä aikaa oli kolme tuntia ja pahin jännitys oli ehtinyt poistua ensimmäisen tehtävän myötä. Päätin tehdä tämän työn kylmänsävyisillä harmailla tusseilla. Treenasin juuri pari viikkoa sitten läpi viime vuoden pääsykoetehtävän, missä piti kuvata viiden kuvan sarjalla reitti kahvilaan. Tämä tehtävä muistutti sitä kovasti, joten tehtävää oli rento tehdä. Viime vuoden pääsykoetehtävää tehdessä opettelin myös tällaisen tehtävän ajankäyttöä. Hieman tuppasi silti aika loppumaan kesken, mutta piirsin hullun lailla viimeiset viisitoista minuuttia, jotta kuviin sai vielä varjoja ja valkoisia alueita ei jäänyt. C-kuva jäi hitusen verran tyhjännäköiseksi… nyt näin jälkikäteen ajatellessa, olisin voinut piirtää kuvaan vaikka nopeasti rakennusnosturin, joka olisi kertonut siitä, että kylä on vielä rakenteilla. Jälkiviisaus on paras viivaus, heh. Mutta kaiken kaikkiaan uskon, että tästä tehtävästä tulee ihan kelpopisteet.

Tehtävätyyppinä tämä testaa hyvin ajankäytönhallinnan lisäksi, onko perspektiivit hallussa.

TEHTÄVÄ 3: Väännä rautalangasta

Tunnin tehtävät jännittivät etukäteen kaikista eniten. Oli selvää, että idea pitäisi keksiä ensimmäisen viiden minuutin sisällä ja sitten vaan alkaa toteuttaa sitä. Ennen kokeen alkua yksi valvojistamme sanoi, ettei tämä ole haudanvakavaa ja me kaikki ollaan taitavia kun olemme täällä. Minusta oli superia, että hän piti tällaisen lyhyen kannustuspuheen. Ja parhautta oli myös, että nyt luokkaamme oli saatu vihdoin seinäkello! Tunnin tehtävä ilman kelloa olisi ollut itselle täyttä tuskaa, joten onneksi kävi näin.

Tehtävää lukiessa minua hymyilytti, sillä olin päätellyt, että rautalankapienoismallin tekemistä ei tulisi kokeeseen, sillä tarvikelistalla ei ollut pihtejä. Mutta nyt rautalankatehtävä tehtiinkin piirtäen!

Tässä tehtävässä sudenkuoppa on varmasti monilla se, miten saada tilallinen syvyysvaikutelma esineeseen. Päädyin tekemään abstraktin rautalankaveistoksen, joka seisoi puolipallon päällä. Kuvasin surraustekniikalla tehdyt rautalangan päät kauemmas, jotta syvyysvaikutelmaa syntyisi. Omasta mielestäni työ ei ole täydellinen, mutta ei ihan surkeakaan. Siinä on selkeä ajatus ja paperi on käytetty hyvin.

TEHTÄVÄ 4: Vermeerin huone

Oooops! Jos joku ei ollut vielä kunnolla herännyt tiistaiaamun valjetessa ja tunnin tehtävän koittaessa, tehtävän luettuaan oli kyllä varmasti valveilla kuin tikka! Tunnin tehtäväksi mielestäni suht’ vaativa tehtävä oli kyseessä. Maalasin valkoiselle paperille ja aikaa oli todella niukasti. Kuvittelin, että maalari oli huoneen nurkassa – näin sain vaihdettua vähän perspektiiviä ja tein myös poistuman huoneesta. Itse maalaus jäi kuitenkin varsin suttuiseksi. Tästä tehtävästä ei ole luvassa huippupisteitä minulle, mutta tuskinpa ihan nolliakaan kuitenkaan.

Tehtävä olisi ollut fiksua toteuttaa mustalle paperille puuväreillä. Miksi en keksinyt sitä kokeessa!?

TEHTÄVÄ 5: Väritehtaan logotorni

Jee, sieltä se tuli: rakentelutehtävä! Viime vuonna pääsykokeissa ei ollut rakentelutehtävää. Olin toivonut, että tänä vuonna tulisi, sillä rakentelu katkaisisi mukavasti piirtämis-/maalaamisputkea. Olin pohtinut valmiiksi tekniikoita siltaa, tornia ja paviljonkia varten. Ne ovat nimittäin toistuvia rakentelutehtävän tyyppejä.

Logotornin suunnittelu oli hauska tehtävä! Koetin pitää mielessäni, että idean täytyy olla selkeä ja mahdollisimman arkkitehtoninen. Aloin ensin pyöritellä paperirullia mutta katseeni nostaessani havaitsin, että toinenkin huoneessa teki niin. Jos on samanlaisia töitä, ne syövät toinen toistensa pisteitä – näin olen Teholla oppinut. Niinpä pohdin nopeasti, mikä muu muoto voisi toimia ja aloin rakentaa tornia mustista kartioista, joiden sisällä oli värillistä paperia.

Lopputuloksesta tuli mielestäni yksinkertaisen tyylikäs. Nyt vain toivon, että torni pysyisi kasassa kuvaukseen asti. Yksi arviointikriteereistä oli nimittäin kestävyys. Tein tornin liimaamalla, koska siten siitä tuli siistein. Niiteillä kiinnitys olisi ollut tukevampi, mutten halunnut niitä näkyviin. Toivottavasti tämä ei tule kostautumaan tornin romahtamisena ennen kuvausta.

TEHTÄVÄ 6: Outolinnun muna

Viimeisen tehtävän alkua nurmikolla odottaessa, juttelimme, että nyt todennäköisesti tulee jokin ennakkotehtävän Outolintuun viittaava tehtävänanto. Aprikoimme, mitä se voisi olla. Laskimme myös yhteen viiden ensimmäisen tehtävän pisteet ja käsitimme, että viimeisessä kahden tunnin tehtävässä olisi jaossa 48 pistettä eli lähes yksi neljäsosa koko kokeen pisteistä (48 p /216 p). Psyykkasin itseäni siis antamaan nyt ihan kaikkeni.

Oli hienoa, että viimeisessä tehtävässä pääsi suunnittelemaan aikaisempia tehtäviä enemmän. Yhdistin työhön Teho-Opistolla harjoittelemiani elementtejä ja käytin itselle tutuksi tullutta liila-persikka-värimaailmaa. Aikaisemmissa tehtävissä minulla oli jonkin verran ajankäyttöhaasteita ja päätin, että tässä työssä minulla olisi jäätävä aikaa viimeiset viisitoista minuuttia varjojen yms.viimeistelyjen tekemiseen. Pääsin tähän tavoitteeseeni ja ilokseni sain palauttaa työn, johon olen semityytyväinen. Päätä särki kovasti, mutta taistelin loppuun asti.

Kukistinko matikkamörön?

Keskiviikkona minulla oli edessä vielä matikan koe – kuten arviolta n. 1/3 hakijoista Otaniemessä. Eräs kommentoi minulle ihanasti Instagrammissa ennen koetta, että ei ole syytä olettaa kokeen olevan ratkaisevasti erilainen tai vaikeampi kuin edellisvuosina. Hyvin se varmasti menisi. Edellisten vuosien kokeet ovat olleet keskenään hyvin samantyyppisiä, joten toivoin vastaavaa myös nyt.

Kokeen valvoja oli hyvä tyyppi. Varmoin ottein hän ohjasi meidät koetilaan ja heitti rennosti vitsejä. Se karkoitti pahimman jännityksen pois. Kun saimme kääntää koepaperit, havaitsin heti kokeen olevan erilainen kuin lähivuosina. Paperi näytti täyteen ahdetulta ja tehtävät jatkuivat seuraavalle sivulle. Tyypillinen ensimmäinen yhtälötehtävä loisti poissaolollaan. Pieni paniikki iski. Mutta sitten vain syvään hengitys ja ajattelin, että kyllä tästä varmasti hyvin selvitään.

Ensimmäinen tehtävä oli prosenttilaskua ja ajattelin, että sen ratkaisen heittämällä. Jostain syystä tehtävä ei kuitenkaan avautunut minulle nopeasti. Siirryin siis tehtävään kaksi. Yritin tarmokkaasti ratkaista tehtävän – vastaavan tyyppisiä olin tehnyt ennenkin. Mutta en saanut järkevää vastausta pullautettua ulos, en sitten millään. Tehtävä kolme vaikutti liiankin yksinkertaiselta ja tehtävä neljä selkeältä, mutten ollut ihan varma, olinko palauttanut derivoinnit riittävän hyvin mieleeni sen ratkaistakseni.

Päätin keskittyä tehtävän kaksi ratkaisemiseen, kyllähän minun se pitäisi osata. Välillä vilkaisin uudelleen jälleen tehtävää yksi. Black out. Kello tuli yksitoista ja karu todellisuus alkoi hiipiä tajuntaani. Minulla ei ollut vielä järkeviä laskutoimituksia ja vastauksia paperissa, ja koeaikaa oli jäljellä enää tunti. Haaveeni opiskelupaikasta voisi tyssätä tähän. Rukoilin. Päätin alkaa kirjoittaa vain jotain paperiin, koska kyllähän hajapisteitäkin voisi saada puolivalmiista tehtävistä. Tein tehtävän kolme ja sain siitä vastauksen, joka kuulosti suuruusluokaltaan suht’ järkevältä. Kun koeaikaa oli jäljellä enää vartti, palasin ensimmäisen tehtävän pariin. Mietin, jos osaisin tehdä tehtävän, mistä aloittaisin. Kirjoitin paperiin “merkitään kiinteistön hintaa x:llä” ja siitä sitten vain lähdin parhaan logiikkani mukaan muodostamaan annetuista tiedoista yhtälöä. Yllätyksekseni sain tehtävään vastauksen, mutta minulla ei ollut hajuakaan, olinko sinne päinkään oikeilla jäljillä. Aika loppui ja musertuneena palautin paperit. Teki mieli juosta ulos itkemään. Olin varma, että reputin matikan kokeen. Turhautti, harmitti. Toivo oli juuri valunut viemäristä alas.

Avasin Instagrammin. Oulussa kokeen tehnyt toinen hakija oli linjoilla ja päivittelimme yhdessä matikan kokeen haastavuutta. Omaksi suureksi yllätyksekseni selvisi, että meillä oli ensimmäisessä ja kolmannessa tehtävässä samat vastaukset! Yht’äkkiä toivo heräsi jälleen henkiin. Bloggaaja-kollegani Arch3lisa oli luvannut, että voisi kysyä ystävältään, joka on hyvä matematiikassa, josko hän voisi laskea kokeen jos se helpottaisi mieltä kokeen jälkeen. Olen huono pyytämään apua, mutta paloin halusta tietää, oliko minulla sittenkin toivoa kokeen läpäisystä. Kirjoitin Arch3lisalle ja muutaman tunnin päästä sain hänen tuttunsa laskemat vastaukset ensimmäisestä ja kolmannesta tehtävästä. Vastaukset olivat samat kuin minulla ja Oulussa kokeen tehneellä hakijalla. Kokeen läpäisyyn vaaditaan kuusi pistettä eli jos yksi tehtävä on perusteltu ja ratkaistu oikein, kokeen pitäisi olla läpi. Kaiken järjen mukaan minulla on kaksi tehtävää oikein ja ehkä kahden muun tehtävän ratkaisemisyrityksistä saan joitakin hajapisteitä. Matikkamörkö pitäisi olla siis kukistettu.

Tuloksia odotellessa

Olen äärimmäisen kiitollinen, että pääsin ylipäätään kokeeseen – ei ollut koronaa tai karanteenia. Tämä jännitti etukäteen. Kaiken kaikkiaan luovasta osuudesta jäi melko hyvä fiilis. En onnistunut täydellisesti, mutta onnistuinko riittävän hyvin, se jää nähtäväksi. Vuoden mittainen Tehon valmennuskurssi toi ehdottomasti varmuutta tekemiseen ja vastaavan tyylisiä tehtäviä olimme harjoitelleet jo kurssin aikana. Matikan pitäisi olla läpi eli jännityksellä odotan pisteitä piirustus- ja suunnittelukokeesta.

Pelkäsin tilannetta, jossa kokeen aikana olisin mennyt lukkoon. Näin ei kuitenkaan käynyt – kiitos siitäkin kurssin. Vakuuttelin itselleni, että olin harjoitellut uutterasti ja teoriassa minulla pitäisi olla nyt vaadittavat taidot. Olin myös treenannut viimeiset kaksi viikkoa itsenäisesti tuntitolkulla perspektiivejä, jotten menisi niiden kanssa jumiin. Minulla oli hyvin valmistautunut olo ja olin valmis ottamaan innolla vastaan, mitä kokeen laatijat olivat päämme menoksi keksineet.

Tällä hetkellä mielipide omista töistä vaihtuu päivittäin. Välillä on luottavaisempi olo ja välillä ei todellakaan. Yritän kuitenkin pysyä varovaisen toiveikkaana niin pitkään kunnes tulokset saapuvat. Onneksi nyt on kesä ja päivät voi täyttää kaikella ihanalla tekemisellä. Tulokset ovat täällä noin kolmen viikon kuluttua ja sitten voi alkaa suunnitella seuraavia steppejä.

Kaunista kesäkuuta sinulle!
<3: Iina C.

Viikko pääsykokeisiin – iiks ja jee!

Teho-opiston kaupunkisuunnittelu-viikkotehtävä

Arkkitehtuurin pääsykoe lähestyy kovaa vauhtia. Tunnelma on kaksijakoinen. Toisaalta en malta odottaa pääseväni kokeeseen, koska on ihana nähdä, millaisia hauskoja tehtäviä meidän päidemme menoksi on keksitty. Pääsykokeisiin on tähdätty vuoden verran ja sen eteen on uurastettu. Olen tosi kiitollinen, että pääsen kokeisiin.

Toisaalta tekisi mieli pysäyttää kello ja jatkaa harjoittelua. Mietin koko ajan, mitä taitoa minun tulisi erityisesti vielä kehittää. Olenko treenannut tarpeeksi? Harjoittelu ei mene koskaan hukkaan, joten yritän joka päivä harjoitella jotakin. Eilen tein rästiin jääneen kaupunkisuunnittelun viikkotehtävän. Tilasin myös verkkokaupoista kaikki loput tarvikkeet, joita uskon pääsykokeissa tarvitsevani. Ostin esimerkiksi muutaman herkullisen akvarellinappivärin – on huippua, ettei ihan jokaista sävyä joudu sitten sekoittamaan siellä kokeissa.

Saimme valintakoeoppaan, jossa kerrotaan koepäivien ohjelma. Maanantai alkaa kahden tunnin tehtävällä. Sitä seuraa kolmen tunnin tehtävä ja päivä päättyy tunnin tehtävään. Tiistaina tullaan puolestaan skarpisti aloittamaan tunnin tehtävällä. Nuo tunnin tehtävät jännittävät eniten, mutta koetan pitää visusti mielessä, että pyrin mahdollisimman yksinkertaiseen ja tyylikkääseen toteutukseen niissä. Edellisvuoden dia.fi:n sivuilla nähdyistä parhaista töistä voisi päätellä sen olevan hyvä strategia.

Pääsykokeissa ei tarvitse olla täydellinen

Osa valmistautumistani on ollut selvittää tarkasti, kuinka paljon pisteitä vaaditaan läpi pääsyyn. Viime vuoden pisterajoja soveltaen olen tehnyt erilaisia esimerkki skenaarioita tehtävien pisteistä ja ilokseni todennut, että pääsykokeissa ei tarvitse onnistua täydellisesti. Tuo tieto rauhoittaa mieltäni tällä hetkellä kaikista eniten.

Meillä oli Teholla kahtena viikkona pääsykoesimulaatiot, jotka sisälsivät yhteensä kolme tehtävää. Tunnin tehtävästä sain 3,5/5, kahden tunnin piirustus-/maalaustehtävästä 4,5/5 ja kolmen tunnin mittaisesta rakentelutehtävästä 4/5. En pystynyt yltämään parhaimpaan suoritukseeni ja silti keskiarvoksi muodostui 4/5. Yritän rauhoitella itseäni tiedolla, että vaikken pystyisi pääsykokeissa parhaimpaan suoritustasooni, suoritus saattaa kuitenkin olla riittävän hyvä saavuttaakseni opiskelupaikan. Toivon vain, että saisin pidettyä hermot kasassa. Sisäänpääsyyn liittyy niin valtavan paljon unelmia, suunnitelmia ja paineita… Nämä kaikki vaikuttavat koko perheeseemme, joten tunnelataus kokeeseen mennessä on massiivinen. Mutta tuo kaikki pitäisi pystyä siirtämään syrjään ja nauttia tekemisestä kokeessa. Miten hyvin siihen pystyn, se jää nähtäväksi.

Sylin täydeltä tsemppiä sinulle, jolla on myös pääsykoeuurastus vielä edessä päin! Palaillaan pääsykokeiden jälkeen! <3: Iina C.

Näin pääset opiskelemaan arkkitehtuuria

Arkkitehtuurin pääsykokeet edessä? Tai ajatus siitä, että unelmasi olisi tulla arkkitehdiksi. Tiedätkö mitä? Nyt saat super kattavan katsauksen siihen, mitä sinun täytyisi tietää ja tehdä, että paikka arkkitehtuurin opinnoissa aukeaisi. Alla olevasta videosta pääset kuulemaan kokemuksien pohjalta kuinka päästä unelmiesi alalle. Jotta aiheesta ei tulisi yksipuolinen ja pelkästään omaan kokemukseeni pohjautuvaa, olen saanut mukaan huikeita ensimmäisen vuoden arkkitehtiopiskelijoiden kommentteja, niin Aallosta kuin Oulusta. Kommentit sekä vinkit pääsykokeisiin löydät videosta!

Videon lisäksi Tehon blogista löytyy koottuna muutama huikea vinkki koskien pääsykoeharjoittelua, pääset lukemaan aiheesta täältä

Muutama hyödyllinen linkki arkkitehtuurin pääsykokeita varten :

Dia.fi

Opintopolku.fi

Kiinnostuitko valmennuskursseista? Kurkkaa kurssitarjonta täältä ja lähde mukaan!

Pääsinkö opiskelemaan arkkitehtuuria?

Terve ja onnittelut kaikille opiskelupaikan saaneille! Aiemmin heinäkuussa tulivat kauan odotetut arkkitehtuurin pääsykokeiden tulokset ja nyt olenkin etsinyt kiivaasti asuntoa. Tämä sen takia, että muutan Ouluun opiskelemaan arkkitehtuuria! Pitkäaikainen unelmani arkkitehtuurin opiskelusta toteutuu vihdoin.

Arkkitehtuurin pääsykokeet 2020

Tehtävät

Olen kuitenkin yllättynyt koulupaikasta, sillä tämän vuoden arkkitehtuurin pääsykokeista jäi karvas fiilis. Olin aika varma kokeiden jälkeen, että en pääsisi opiskelemaan ja olinkin koko kesäkuun henkisesti valmistautunut ottamaan huonot uutiset vastaan. Kokeet muuttuivat rajusti. Rakentelutehtäviä ei ollut tänä vuonna ollenkaan, jotka ovat oma suosikkini ja vahvuuteni.

Ajankäyttö korostui kokeissa entisestään ja jos olette aikaisemmin seuranneet blogiani, niin tiedätte sen olevan suurin haasteeni. Esimerkiksi viime vuonna ensimmäinen tehtävä oli kahden tunnin mittainen, mutta muut tehtävät olivat kolme tuntia pitkiä. Tänä vuonna oli molempina päivinä kahden tunnin, kolmen tunnin ja tunnin tehtävät.  Kolmen tunnin tehtävissä pyydettiin paljon edellisten vuosien kolmen tunnin tehtäviin verrattuna.

Tunnin tehtävät olivat todella haastavia ja niihin ei ollut osannut ennalta valmistautua, koska tieto eri tehtäviin käytettävästä ajasta tuli viikkoa ennen kokeita. Ensimmäisen koepäivän tunnin tehtävästä jäi todella epäonnistunut fiilis, mutta kakkospäivä meni paremmin. Aikapaine oli suuri eikä ollut varaa ottaa rennosti. Myös ennakkotehtävissä tiputettiin tänä vuonna enemmän porukkaa ja rannalle jäi paljon hienoja töitä.

Mikään helppo setti ei siis ollut viime vuoteen verrattuna. Hakuprosessi on pitkä ja raskas sekä varsinkin tänä vuonna maustetta toi kokeiden yleinen muuttuminen ja koronaviruksen aiheuttamat poikkeukset. Mikäli koulupaikka ei tullut, niin ei kannata lannistua, vaan rohkeasti hakee ensi vuonna uudestaan! Viime vuonna en itse ylittänyt piirrustus- ja suunnittelukokeen kynnysehtoa ja sain tehtävistä todella huonot pisteet. Eli vaikka koulupaikan saaminen olisi jäänyt kauas, niin seuraavalla kerralle se voi hyvin jopa tullakin. Vuodessa voi kehittyä valtavasti.

Tehon valmennuskurssi

Koen, että Tehon monipuolisista harjoitustehtävistä oli suuresti apua varsinkin näissä arkkitehtuurin pääsykokeissa. Teho-Opisto valmentaa useisiin eri luovien alojen pääsykokeisiin ja harjoitustehtävät eivät ole tarkasti alakohtaisia. Esimerkiksi graafisen suunnittelun alaan nojautuvista harjoitustehtävistä oli yllättävää hyötyä. Kakkostehtävässä auttoi se, jos on harjoitellut tarinan kertomista useilla kuvilla (sarjakuvat) ja kuinka sommitella näitä kuvia. Kuudennessa tehtävässä taas auttoivat harjoitustehtävät, joissa on harjoiteltu toistuvan kuvion tekemistä.

Uskon, että kaikki Teholla opittu kantaa tulevaisuudessa pitkälle. Parasta Teholla oli mielestäni ehdottomasti kotitehtävistä saatu kritiikki. Kritiikit ovat kattavia ja saa kehitysehdotuksia tuleviin töihin, joita ei välttämättä itse tulisi ajatelleeksi. Maanantai on monien mielestä huonoin viikonpäivä, mutta itse odotin Maxi-kurssin aikana maanantaita, koska oma Tehon lähikurssini oli silloin ja pääsi jännittämään minkälaista palautetta töistään sillä kertaa sai. Pääsi myös näkemään muiden hienoja töitä ja katsoa miten kaikki työt vertautuvat toisiinsa.

Yleiset fiilikset

Tuntuu kyllä todella hyvältä päästä opiskelemaan arkkitehtuuria yliopistoon, vaikka kokeiden jälkeen se ei tuntunut mahdolliselta. Toki muutto kauas Ouluun jännittää, mutta odotan mielenkiinnolla mitä tuleva pitää sisällään. Teho-bloggaaja Netan kanssa näemme syksyllä, koska pääsimme molemmat opiskelemaan samaa alaa samaan paikkaan!

Iso yllätys oli ylipäänsä se, että pääsin kouluun yhteispisteillä, koska ylioppilastodistukseni ei ole järin hyvä. Kannatti käydä tänä keväänä korottamassa, koska vaikka en saanut pitkän matematiikan arvosanaa korotettua, niin englannin korotettu arvosana lopulta auttoi koulupaikan saamisessa. Suosittelen ylioppilaskokeiden uusimista kaikille, jos abivuonna ei onnistunut ihan niin kuin olisi toivonut.

Takana oli myös paljon harjoittelua. Tehon vuoden kestävä Maxi-kurssi sopi minulle parhaiten. Harjoittelu jakaantui isolle aikavälille, joten omalle kehittymiselle oli aikaa. Tein jokaisen Teho-Opistolla annetun harjoitustehtävän paria tehtävää lukuunottamatta sekä tein lisätehtäviä. Tavoitteena oli saada mahdollisimman paljon kritiikkiä, että osaisin ymmärtää paremmin, mitä arvostelijat hakevat ja mitä virheitä kannattaa välttää. Panostin keväällä myös ajankäytön parantamiseen, jossa kehityin etenkin loppumetreillä.

Taival kohti yliopistoa päättyy nyt päästessäni maaliin ja samalla myös tämä Teho-Opiston blogini. Iso kiitos kaikille blogin lukijoille ja seuraajille sekä Teho-Opiston porukalle!

Jesse

Instagram: @tehoopisto @jesservaus

Minkälaisilla töillä menestyy pääsykokeissa?


Luovien alojen pääsykokeille on tavallista, että samantyyppiset pääsykoetehtävät toistuvat vuosittain pienellä twistillä. Kaikki Teho-Opiston kurssitehtävät onkin kehitetty aikaisempien vuosien ennakko-ja pääsykoetehtävien pohjalta. Tekemällä kaikki tehtävät, saat vankan rutiinin pääsykokeisiin ja opit ymmärtämään mitä eri alojen pääsykoetehtävissä haetaan.

Rutiinin ja tekemisen lisäksi saat kursseilla korvaamatonta henkilökohtaista ohjausta ja ammattilaisten kommentteja oman tekemisen kehittämiseksi. Maksimoi mahdollisuutesi onnistua pääsykokeissa ilmoittautumalla kurssillemme!



Fiilikset ennen H-hetkeä

Terve! Ensi viikolla on pitkään odottamani arkkitehtuurin pääsykokeet ja vuosi on vierähtänyt edellisistä kokeista. Mitkä ovat fiilikseni ennen pääsykokeita?

Onko tullut harjoiteltua?

Tuntuu, että tämä vuosi on vierähtänyt yllättävän nopeasti, mutta yksi syy siihen voi olla Tehon valmennuskurssi. Kurssi on antanut sopivasti tehtävää ja uusia aiheita, joita odottaa seuraaville viikoille. Olen tehnyt kaikki Teholla annetut pääsykoetyyppiset harjoitustehtävät lukuunottamatta kahta graafisen suunnittelun tehtävää. Päätin viimeisinä harjoitustöinä tehdä lisätehtäviä, jotka ovat enemmän ominaisia arkkitehtuurin kokeissa.

Oli hyvä idea harjoitella varsinkin kahden tunnin mittaisia pääsykoetyyppisiä töitä, koska tänä vuonna arkkitehtuurin kokeet muuttuvat. Kokeet kestävät kaksi päivää, mutta joka päivä tehdään kolme työtä. Ensimmäinen tehtävä on 2h, toinen 3h ja viimeinen 1h. Varsinkin nämä tunnin tehtävät hieman stressaavat, koska on tottunut tekemään pääasiassa kolmen tunnin mittaisia töitä ja välillä ideointiin voi mennä enemmän aikaa.

Koen kuitenkin, että kykyni luonnostella nopeasti on kehittynyt ja osaan tehdä rohkeammin päätöksiä sen suhteen, mitä ideaa alan tehtävissä toteuttamaan. Ajankäyttö on kuitenkin aina haaste. Ideointi + toteutus lyhyttä aikaa vastaan ei ole ikinä itsestäänselvyys. Vaikka näissä kokeissa ajankäytön merkitys korostuu entisestään, niin voin kuitenkin todeta kehittyneeni siinä Maxi-kurssin aikana.

Jännittää!

Vaikka itsevarmuuteni onkin huomattavasti parempi tehtäviä tehdessä esimerkiksi viime kevääseen, niin kyllähän tässä silti jännittää kovasti. Olen odottanut näitä pääsykokeita niin kauhulla kuin mielenkiinnolla viime pääsykokeista asti. Pääsykokeet ovat varmasti monille se vuoden tärkein hetki ja tämä pätee myös itselleni.

Kaikki harjoittelu piirtämisen, maalaamisen, ja rakentelun osalta on kuitenkin tehty ja on aika näyttää kokeissa missä mennään tällä hetkellä. Toivottavasti nykyinen tasoni riittää koulupaikan lunastamiseen!

YO-kokeiden korottaminen

Ylioppilaskokeiden tulokset tulivat aiemmin toukokuussa. Kävin siis tänä keväänä koittamassa nostaa pitkän matematiikan ja englannin arvosanoja. Sain korotettua englannin M -> E, mihin olen tyytyväinen. Matematiikan B ei korottunut, joten arkkitehtuurikokeiden matematiikan vaihe on edessä 3.6.

Samana päivänä on myös luonnontieteen koe maisema-arkkitehtuurin hakeville, johon ei aio osallistua, vaikka hain kyseiselle alalle yhteishaussa. Arkkitehtuuri on kuitenkin oikea unelmani, joten ensikertalaisuuden poistuminen ja mahdollisen koulupaikan vieminen motivoituneemmalta maisema-arkkitehtuurihakijalta ei ole mielestäni hyvä ratkaisu.

Oma YO-todistus ei ole erityisen hyvä, joten voi olla, että menen arkkitehtuurin pääsykokeissa koepistekiintiössä. Uskon kuitenkin omiin taitoihini ja niissä tapahtuneeseen kehitykseen. Pyrin rentoutumaan ennen kokeen alkua ja tehtävissä tekemään sen parhaan mahdollisen suorituksen. Annan oman tyylin näkyä ja luotan siihen.

Tsemppiä kaikille hakijoille pääsykokeisiin!

 

Instagram: @tehoopisto @jesservaus


 

Aikainen lintu opiskelupaikan nappaa!


Kuka vaan voi onnistua, joka on valmis tekemään töitä unelmiensa opiskelupaikan eteen! Sisäänpääsyn todennäköisyys kun korreloi suoraan harjoittelun määrään. Pitkällä kurssillamme lähtötasollasi ei ole merkitystä, sillä harjoittelemalla ahkerasti ehdit nostaa osaamisesi, vaikka nollasta pääsykoetasolle.

Tutustu kursseihimme ja tule mukaan treenaamaan itsesi huippukuntoon ennen luovien alojen hakua ja pääsykokeita. Kannattaa olla nopea, sillä suositut ryhmät täyttyvät aikaisin. Varmista paikkasi tänään!



Pääsykoestressi

Hei! Elämme jännittäviä aikoja, sillä koronaviruksen takia korkeakoulujen pääsykokeet tullaan toteuttamaan eri tavalla. Ei ole tullut vielä tietoa siitä, miten toteutus käy arkkitehtuurin kanssa, mutta toivottavasti siitä tiedotetaan mahdollisimman pian. Moni asia tuntuu epävarmalta ja stressaavalta, joten halusin käsitellä yleisesti ajatuksia stressistä, koska 2020 pääsykokeissa sitä tuntuu olevan entistä enemmän.

Minulla on ollut aina kova jännitys päällä peruskoulussa ja lukiossa eri kokeissa esimerkiksi matematiikan kanssa. Viime vuonna arkkitehtuurin pääsykokeissa toki jännitti, mutta tiesin hyvin varmasti alkeellisten piirrustus- ja maalaustaitojeni takia, että en pääsisi silloin vielä kouluun, vaikka yritinkin parastani.  Tämän takia kokeissa oli kuitenkin sopivaa rentoutta, sillä olin iloinen päässeeni läpi ylipäätänsä ennakkotehtävistä ja arkkitehtuurimatematiikan kokeesta.

Nyt tilanne on erilainen. Vaikka koenkin, että olen kehittynyt paljon, niin tuntuu silti siltä, että matkaa on vielä rutkasti sellaiselle tasolle, että menestyisin pääsykokeissa. Hakijoiden taso on niin korkealla sekä aikaa toteutukseen niin vähän. Tämä on varmasti monille tuttu tunne.

Ajankäyttö on itselleni jatkuvasti kaikista vaikein asia, koska paineen aiheuttamassa paniikissa tekee helposti huonoja ratkaisuja. Epäröintiin ei ole myöskään liikaa varaa, sillä päätöksiä ideoiden suhteen täytyy pystyä tekemään ja toteuttamaan ne mahdollisimman itsevarmasti. Ilmeisesti myös piirrustus- ja suunnittelukokeissa moneen tehtävään käytettävä aika lyhenee kolmesta tunnista kahteen. Kolme tuntia on jo valmiiksi todella vähän aikaa, joten kaksi tuntia vaikeuttaa tilannetta huomattavasti.

Stressiä tuottaa jatkuvasti pelko siitä, jos ei pääse tälläkään yrittämällä opiskelemaan. Nyt onnistumista pääsykokeissa toivoo myös huomattavasti enemmän, sillä takana on pitkään kestänyt valmennuskurssi Teholla ja paljon erilaisia harjoitustöitä ja teoriapaketteja. Pitää kuitenkin muistaa, että opiskelupaikan saaminen on kuitenkin aina oman työn tuotos, eikä valmennuskurssin käyminen voi mitenkään taata sitä, vaikka koenkin saaneeni erinomaiset valmiudet Teho-Opistosta.

Nälkä myös kasvaa syödessä ja arkkitehtuuri tuntuu jatkuvasti enemmän ja enemmän juuri siltä omalta alalta, joten intohimo päästä opiskelemaan on todella suuri. Vaikka epävarmuutta onkin paljon, niin silti voi vain tehdä parhaansa ja kehittää jatkuvasti omaa osaamistaan. Eihän meistä kukaan voi tehdä muuta. Ratkaisuna onkin inspiraation kerryttäminen ideapankkia varten sekä teknisten taitojen hiominen jatkuvalla harjoittelulla. Mitä enemmän tekee ja kokeilee, niin sitä helpompaa on myös löytää oma tyyli ja saada sen kautta varmuutta pääsykokeisiin.

Instagram: @tehoopisto @jesservaus

 


 

Arkkitehtuurin pääsykoeuudistus 2020

Arkkitehtuuri pääsykoeuudistus

Arkkitehti- ja maisema-arkkitehtikoulutuksen pääsykokeet muuttuvat keväällä 2020. Muutoksia on tiedossa pääsykoepäivissä, matematiikan ja luonnontieteiden kokeen korvattavuuksissa sekä yhteisvalinnan pisteytyksissä. Edelleen sisäänpääsyyn on kuitenkin kaksi mahdollista väylää: yhteispistevalinta ja koepistevalinta.

Miten pääsykoekevät etenee?

 

Ensimmäinen etappi – ennakkotehtävät

Aivan kuten aiemminkin pääsykoerupeama alkaa ennakkotehtävillä. Ennakkotehtävät julkaistaan helmikuun alkupuolella ja viimeinen palautuspäivä on huhtikuun alussa. Tarkemmat päivämäärät päivittyvät tänne. Tutulla tavalla ennakkotehtävät arvostellaan joko jatkoon tai ei jatkoon. Ennakkotehtävät läpäisseet pääsevät jatkamaan matkaansa kohti unelmaansa ja osallistumaan pääsykokeiden seuraavaan vaiheeseen: piirustus- ja suunnittelukokeeseen.
Tutustu aiempien vuosien arkkitehtuurin ennakkotehtäviin ja lue Teho-Opiston opettajien kommentteja edellisvuosien ennakoista. Psstt! Pysy kuulolla, sillä kommentteja on tulossa myös kevään 2020 ennakkotehtävistä heti niiden julkistuksen jälkeen!

Teho-Opistolla on mahdollisuus käydä valmennuskurssi, joka keskittyy nimenomaan ennakkotehtäviin valmistautumiseen. Ennakko-kurssillamme pääset intensiivisesti harjoittelemaan ennakkotehtävissä vaadittavia taitoja ja tekniikoita.
[mk_button dimension=”flat” size=”large” icon=”mk-moon-arrow-right-5″ url=”https://teho-opisto.fi/ennakkotehtavat-valmennuskurssi-arkkitehtuuri-muotoilu-taide/”]TUTUSTU ENNAKKO-KURSSIIN![/mk_button]
 
 
 

Piirustus- ja suunnittelukokeeseen on tullut muutoksia!

Piirustus- ja suunnittelukokeita on haluttu keventää. Edelleen ne koostuvat piirustus- ja rakentelutehtävistä, mutta koepäivät ovat muuttuneet. Kahteen perättäiseen päivään puristetut piirustus- ja suunnittelukokeet kestävät maksimissaan 7 tuntia per päivä. Näin ollen pääsykoetunteja kertyy yhteensä korkeintaan 14.
Piirustus- ja suunnittelukokeiden siirtäminen kaksipäiväisiksi korostaa Teho-Opiston pääopettaja Sini Koiviston mielestä jokaisen tehtävätyypin osaamista ja eri tekniikoiden taitamista.

“Jokaisella tehtävällä on entistä paljon enemmän painoarvoa. Näin ollen jokainen tehtävätyyppi ja tekniikka on hallittava jopa entistä paremmin. Eri tekniikoiden ja tehtävätyyppien hallinta on suoraan verrannollinen kokeessa onnistumiseen, sillä tehtäviä on enää 4, aiemman 7 sijaan.
Nyt tehtävätyyppien poolista ei siis enää tulekaan kaikki tyypilliset, vaan niistä valikoituu vain osa. Tämä tarkoittaa, että kaikkia harjoiteltuja tekniikoita ei enää välttämättä käytetä kokeissa, mutta mitkä vaan niistä saattavat tulla eteen pääsykokeissa.”

Teho-Opistolla harjoitellaan laajasti erityyppisiä pääsykoetehtäviä ammattilaisten valmennuksessa. Jatkuva harjoittelu on ainoa keino harjoitella monipuolisesti ja kattavasti. Me pyrimme antamaan parhaan mahdollisen ympäristön määrätietoiseen treenaamiseen piirustus- ja suunnittelukokeita varten. Laajimmin pääsykokeissa vaadittavia tekniikoita ja tehtävätyyppejä ehtii vielä treenaamaan Midi-kurssillamme.
[mk_button dimension=”flat” size=”large” icon=”mk-moon-arrow-right-5″ url=”https://teho-opisto.fi/midi-valmennuskurssi-arkkitehtuuri-muotoilu-taide/”]TUTUSTU MIDI-KURSSIIN![/mk_button]
 
 

Matematiikan ja luonnontieteiden kokeet vasta kolmantena päivänä

Miten kirjoitit matikan? Pystyt ehkä korvaamaan arkkitehtimatematiikan kokeen yo-arvosanallasi.
Nyt matematiikan koe siirtyy piirustus- ja suunnittelukokeiden jälkeiseen päivään. Kokeeseen ei enää tarvitse osallistua kaikkien, vaan kynnysehdon täytyttyä pääsykokeet kestävät vain kaksi päivää. Aiemmin arkkitehtimatematiikan kokeesta on saanut pisteitä – ei enää. Enää tarvitsee siis vain todistaa tarvittavat taidot.
Saitko pitkästä matematiikasta vähintään arvosanan C tai lyhyestä matematiikasta vähintään arvosanan E? Onnittelut! Täytät kynnysehdon, eli sinun ei tarvitse osallistua arkkitehtimatematiikan kokeeseen.
Mikäli et, ei hätää! Sinulla on vielä loistavat mahdollisuudet lyödä itsesi läpi matematiikan kokeesta osana pääsykokeitasi.  Enää matematiikan kokeella ei karsita piirustus- ja suunnittelukokeeseen, vaan voit keskittyä ensin yhdessä muiden kanssa piirustus- ja rakentelutehtäviin ja vasta näiden jälkeen käydä todistamassa taitosi matematiikan kokeessa. Siispä ne, jotka eivät täytä kynnysehtoa jatkavat pääsykokeita vielä kolmannen päivän matematiikan kokeen merkeissä. Tämä vaatii tietenkin kovasti harjoittelua ja keskittymistä myös matematiikan harjoitteluun pääsykoevalmistautumisen ohella.
Tiesithän, että me Teho-Opistolla olemme valmentaneet jo useiden vuosien ajan myös arkkitehtimatematiikan kokeeseen. Meidän valmennuksessa harjoittelet kattavasti läpi kaiken matematiikan kokeessa tarvittavan, saat ammattitaitoista opetusta ja saatat jopa innostua matikan laskemisesta (näinkin on joillekin käynyt…)
[mk_button dimension=”flat” size=”large” icon=”mk-moon-arrow-right-5″ url=”https://teho-opisto.fi/arkkitehtimatematiikka-valmennuskurssi/”]TUTUSTU ARKKITEHTIMATIKAN-KURSSEIHIN![/mk_button]
 
 
Maisema-arkkitehtuurista haaveileva, miten kirjoitit maantiedon?
Niin ikään maisema-arkkitehtuurin valintakokeisiin hakijat kutsutaan ennakkotehtävien perusteella. Hyväksytysti ennakkotehtävistä suoriutuneet hakijat jatkavat kaksipäiväisiin piirustus-, suunnittelukokeisiin. Näiden jälkeisenä päivänä järjestetään vielä edellä mainitun matematiikan kokeen lisäksi luonnontieteen koe, jossa testataan luonnontieteen perustuntemusta sekä hakijan kykyä soveltaa tietoja.
Valintakoeuudistuksen myötä maisema-arkkitehtuurin pääsykokeissa luonnontieteen kokeen voit korvata maantiedon yo-arvosanalla. Luonnontieteen kokeesta ei näin ollen enää saa valinnassa pisteitä. Jos olet kirjoittanut maantiedosta vähintään arvosanan M, sinun ei siis tarvitse osallistua luonnontieteen kokeeseen.
Mutta vaikka yo-arvosanasi ei yllä täyttämään kynnysehtoa, pääset todistamaan osaamisesi piirustus- ja suunnittelukokeen jälkeisenä päivänä. Luonnontieteen koe järjestetään seuraavana päivänä iltapäivällä ja testataan kokelaiden
Lue lisää maisema-arkkitehtuurin koulutuksesta täältä.
 

Pääsykokeet jakautuvat kolmelle päivälle seuraavalla tavalla:
(Kuva dia.fi)


 

Myös yhteispisteillä mahdollista päästä sisään

Aiempi opintomenestys huomioidaan pääsykoevalinnassa. Vaikka pääsykokeet eivät välttämättä menisi ihan nappiin, voit päästä opiskelemaan myös yhteispistevalinnassa, jossa huomioidaan sekä todistuksesta että valintakokeista saadut pisteet. Todistuksesta annettavat pisteet tasapainotetaan valintakokeesta saatujen pisteiden kanssa ja näiden pohjalta parhaat pisteet saaneet valitaan.
… Mutta myös yhteispistevalinnan pisteytys on muuttunut aiemmasta. Riippuen tutkinnosta pisteytys on hieman erilainen.
Oletko suorittanut jonkun seuraavista tutkinnoista?

  • Suomalainen ylioppilastutkinto
  • Suomessa tai ulkomailla suoritettu European Baccalaureate tai International Baccalaureate -tutkinto tai
  • Suomessa suoritettu RP (Reifeprüfung) / DIA (Deutsche Internationale Abitur) -tutkinto

Kaikilta huomioitavat aineet ovat äidinkieli (suomi, ruotsi, saame, suomi toisena kielenä ja ruotsi toisena kielenä) ja lyhyt matematiikka tai pitkä matematiikka.
Näiden lisäksi seuraavista kolme parhaat pisteytykset tuottavaa: biologia, filosofia, fysiikka, historia, kemia, keskipitkä kieli, pitkä kieli, maantiede*, psykologia ja yhteiskuntaoppi.
*Huom. Maisema-arkkitehtuurin yhteisvalinnan alkupisteytyksessä huomioidaan niin ikään kolme parasta arvosanaa edellä luetelluista aineista. Maantieteestä saatavia pisteitä ei lisätä näiden kolmen päälle, vaan näihin mukaan, mikäli siitä saadut pisteet yltävät kolmen parhaan joukkoon.
KV-tutkinnoissa huomioidaan seuraavat aineet:
YO: äidinkieli, vieraskieli (pitkä), vieraskieli (keskipitkä)
EB: L1- kieli, L3-kieli, L3, kieli
IB: A-kieli, B-kieli
RP/DIA: Äidinkieli, suomi tai saksa (ei sama kuin äidinkieli) englanti, B1-kieli.
Pitkä matematiikka:
EB: pitkä matematiikka (5h/viikko)
IB: further mathematics, mathematics HL, mathematics SL
RP/DIA: matematiikka suoritettu osana tutkintoa
Lyhyt matematiikka:
EB: lyhyt matematiikka (3h/viikko)
IB: mathematical studies
RP/DIA: matematiikka vastaavuustodistuksesta
 

Ensi kevääksi tehdyt muutokset arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin pääsykokeissa eivät muuta pääsykokeita – eivätkä niihin valmistautumista radikaalisti. Valmistautumisessa korostuu edelleen monipuolinen harjoittelu ja pääsykoetyyppisten tehtävien toistuva treenaaminen. Ainoastaan matematiikan ja luonnontieteiden kokeisiin valmistautuminen ei ole kaikille enää pakollista.


 

70% kurssilaisistamme on saanut opiskelupaikan


Tiesitkö, että Teho-Opiston valmennuskurssin käyneet täyttävät vuosittain yli puolet luovien alojen opiskelupaikoista ja kurssilaisistamme yli 70% ovat saaneet hakemansa luovien alojen opiskelupaikan?

Maksimoi sisäänpääsyn todennäköisyytesi ja liity mukaan treenaamaan Suomen laajimmalle arkkitehtuurin, muotoilun ja muiden luovien alojen valmennuskurssille!