Roikkuvia piparitaloja ja raunioita – Näin onnistuin haasteessa

Heii! Joulukuu on hyvässä vauhdissa ja niin olen minäkin. Haastoin teidät joulukuun alussa leipomaan joulukoristeet. Myös ihanat opettajamme lähtivät mukaan, joten toteutimme haasteen yhdessä heidän ja bloggaajakollegani Ruutin kanssa. Saatiin mukaan vielä pikku jouluapulainen kuten kuvista näkyy. Vuoden ekojen pipareiden leipominen vaati kaikilta hiukan hakemista. Materiaalina piparitaikina on melkein kuin savi ja helppo muotoilla, mutta kun sen paistaa, piparin muoto saattaa muuttua. Tämä hankaloittaa hiukan kokoamista ja sen näkee myös lopputuloksesta. Virheitä kompensoitiin runsaalla kuorrutuksella ja vaahtokarkeilla. Osaa koristetta piti hieman tukea ja kaikki eivät selvinneet ehjänä lautaselle saakka. Tiivistettynä homma meni vähän pipariksi, mutta kyllä sieltä jotain taideteoksia syntyi.

Halusin tehdä kaksi pientä piparkakkutaloa jotka voi ripustaa roikkumaan päällekkäin. Tein talot ilman kaavoja ja käytin kiinnitykseen sulaa sokeria. Talot olivat silti hajoamispisteessä joten en kiinnittänyt niihin narua. Ensimmäisen harjoittelukerran jälkeen halusin kokeilla kotona vielä uudestaan toimisiko ideani jos talot olisivat tarpeeksi kestäviä. 

Aloitin parannellun version toteutuksen suunnittelemalla kolme eri kokoista taloa paperille. Edellisestä kerrasta viisastuneena piirsin talojen kaavat leivinpaperille. Leikkasin talon osat irti ja paistoin ne. Halusin maximoida onnistumisen todennäköisyyden joten hioin juustoraastimella jokaisen osan reunaan 45 asteen  kulman, jotta seinät istuisivat paremmin yhteen. Työvaihe oli hidas, mutta helpotti huomattavasti kokoamista.

Koristelin piparit ennen kokoamista ja liimasin ne sitten yhteen sokerilla. Vinkkinä kannattaa antaa koristeiden kuivua kokonaan ennen kuin aloittaa kasaamisen tai muuten käy niin kuin minulle, koristeet irtoilevat ja kuorrute leviää. Harmiks suurin talo ei suostunut pysymään kasassa vaan puolentunnin yrityksen jälkeen jäljellä oli vain piparitalon rauniot. Kattoihin olin tehnyt ennen paistamista pienet reiät, jotta sain kiinnitettyä taloihin narut. Ja näin syntyi Roikkuvat piparitalot -joulukoriste.

Vielä ehdit osallistumaan piparihaasteeseen joulukoristeellasi! Jos et vielä tiedä mikä haaste se on, ohjeet löytyvät edellisestä blogipostauksestani:

https://teho-opisto.fi/pystytko-suoriutumaan-piparihaasteesta/

Muista jakaa kuva somessa käyttäen #tehonpiparihaaste.

Piparin tuoksuista joulun odotusta kaikille!

Pystytkö suoriutumaan piparihaasteesta?

Moikka! Joulukuu on vihdoin täällä ja niin on myös Tehon piparihaastekkin! Halusin joulun kunniaksi haastaa teidät kaikki rakentelemaan piparkakuista jotakin persoonallista, oman koristeen. Haasteen voi ottaa vastaan joko pääsykoetyyppisenä tehtävänä sekä hyvänä rakennustekniikoiden harjoitteluna tai kivana joulupuuhana.

Tehon piparihaasteen tehtävänanto:

Suunnittele ja rakenna joulukoriste piparkakkutaikinasta. Koriste voi olla esimerkiksi asetelma tai ripustettava koriste. Sen on kuitenkin mahduttava 20cm x 20cm kokoiselle alustalle. Viimeistelyyn voit käyttää mieleisiäsi koristeita.

Kaikenlaisten työkalujen sekä koristeiden käyttö on sallittua, joten vain mielikuvitus on rajana. Ota valmiista piparikoristeestasi kuva, jaa se someen ja käytä #tehonpiparihaaste niin saamme nähdä, mitä kaikkea on syntynyt. Jouluaattona jaamme kuvia upeimmista koristeista omassa Instagramissamme @tehoopisto.

Laita joulumusaa soimaan, glögit tulille ja osallistu vaikka yhdessä kaverin kanssa. Jos satut luovalle tuulelle voit toteuttaa haasteen useamman kuin vain yhden kerran.

Teho-opiston kotitehtävien mukana tulee aina vinkkivideo, jonka pohjalta on helpompi lähteä toteuttamaan tehtävää. Joten tässä muutama vinkki koristeen rakentamiseen:

1. Suunnittele ensin paperille

Etenkin, jos koriste on monimutkainen, on aluksi helpompi piirtää se ja leikata paperista valmiit kaavat.

2. Mieti työvaiheiden järjestystä

Joskus voi olla helpompi ensin koristella piparit ja sitten vasta kiinnittää ne toisiinsa.

3. Sokeri on parasta liima

Jos koristetta kasatessa piparikuorrute ei pidä tarpeeksi hyvin, kannattaa käyttää sulatettua sokeria. Sen kanssa täytyy kuitenkin olla erityisen varovainen sillä se on tulikuumaa.

Jouluihmisenä rakastan pipareiden leipomista, muuta jouluaskartelua sekä joulufiilistelyä. Kaikki valot, tuoksut ja odottava tunnelma ovat joulukuussa parasta. Toivottavasti piparihaaste inspiroi yhtä paljon teitä kuin minua. Odotan innolla, että pääsen näkemään, minkälaisia piparikoristeita syntyy.

Rakentelun iloa!

-Iida

EDIT: Tällaisia pipareita syntyi minun ja Tehon opettajien toimesta: https://teho-opisto.fi/roikkuvia-piparitaloja-ja-raunioita-nain-onnistuin-haasteessa/

Minkälaisilla töillä menestyy pääsykokeissa?


Luovien alojen pääsykokeille on tavallista, että samantyyppiset pääsykoetehtävät toistuvat vuosittain pienellä twistillä. Kaikki Teho-Opiston kurssitehtävät onkin kehitetty aikaisempien vuosien ennakko-ja pääsykoetehtävien pohjalta. Tekemällä kaikki tehtävät, saat vankan rutiinin pääsykokeisiin ja opit ymmärtämään mitä eri alojen pääsykoetehtävissä haetaan.

Rutiinin ja tekemisen lisäksi saat kursseilla korvaamatonta henkilökohtaista ohjausta ja ammattilaisten kommentteja oman tekemisen kehittämiseksi. Maksimoi mahdollisuutesi onnistua pääsykokeissa ilmoittautumalla kurssillemme!



Mitä uusia mahdollisuuksia tietokoneella?

Heips! Viikonloppuna ajauduin pelaamaan pitkästä aikaa Sims 4. Parasta siinä pelissä on ehdottomasti talojen rakentaminen ja sisustaminen. Siitä syntyi sitten ideoita, miten Simsin kaltaisia pelejä voisi hyödyntää mm. arkkitehtuurin opinnoissa.

Kehittynyt teknologia tuo uusia mahdollisuuksia myös muille luoville aloille. 3D mallintaminen ja animointi ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten jotkut asiat ovat helpommin toteutettavissa tietokoneella kuin käsin piirtämällä.

Kuvissa on blogia varten rakentamani talo, jonka tekemisessä meni noin 4 tuntia. Rakentaminen on hitaampaa, mitä luulisi. Eri työkaluja, lattialaattoja ja kattorakenteita on kaikenlaisia. Vaihtoehtoja on runsaasti ja melkeinpä minkälaisen tahansa talon rakennus onnistuu. Toisin kuin piirtäessä, taloa voi pyöritellä ympäri, tarkastella eri näkökulmista ja muokata nopeasti. 3D mallinnus on hyvin kätevä myös tuote- ja pakkaussuunnittelussa, jos tuote on monimutkainen ja vaikea rakentaa käsin. Jos käytössä on vielä 3D-printteri, tuotteen prototyypin saa tulostettua tarkasteltavaksi.

Tietokoneella piirtäminen on tosi hauskaa. Sen paras puoli on työkalujen ja värien monipuolisuus. Piirto-ominaisuutta hyödynnetään mm. suunniteltaessa logoja ja julisteita. Piirsin kuvan pupun tunnissa tabletilla käyttäen Procreate piirto-ohjelmaa. Ohjelmassa on paljon valmiiksi luotuja tekstuureja ja efektejä joilla voi piirtää, esimerkiksi vesivärimäistä jälkeä tai kiiltävää metallia. Tämä on vasta ensimmäisiä kertoja, kun piirrän tabletilla, joten paljon on vielä opeteltavaa. Tabletti mahtuu helposti reppuun, eikä silloin tarvitse kantaa suurta määrää tarvikkeita mukana.

Piirto-ohjelmissa voi yleensä luoda monta kerrosta ja piirtää kuvaa yksi kerros kerrallaan. Työkalu helpottaa virheiden korjaamista ja kuvan muokkaamista sekä auttaa luonnosteluvaiheessa. Pupua tehdessä unohdin luoda luonnokselle oman kerroksen joten lopuksi piti yrittää kumittaa ylimääräiset viivat pois.

Yksi tietokoneella piirtämisen ongelma on varmaan valinnan vaikeus. Jo alussa olisi hyvä rajata selkeä värimaailma ja tyyli, ettei kuva olisi sotkuinen ja liian täynnä. Tämän pupun halusin piirtää sarjakuvatyyliseksi hahmoksi. Käytin hiukan murrettuja värejä ja lisäsin yksinkertaiset varjostukset.

Työskentelyä helpottaa huomattavasti se, että kuvaa voi käännellä ja suurennella. Yksityiskohdat on kivempi piirtää ja ergonominen työskentelyasento säilyy. Piirsin vielä lopuksi pupulle mustat ääriviivat ja heittovarjon.

Tietokoneella piirtäessä törmää erilaisiin haasteisiin kuin paperille piirtäessä. Kummatkin tavat vaativat omanlaistaan taitoa ja työvälineiden tuntemusta. Pääsykokeiden kannalta on tärkeä opetella tekemään työt paperille, mutta tietokoneella voi aina piirtää omaksi ilokseen.

Kivaa marraskuun jatkoa!

Inspiraatiota tavallisesta arjesta

Heii! Välillä tuntuu, että ideat loppuvat täysin kesken. Itse saan eniten ideoita sekä inspiraatiota esimerkiksi matkailusta, mutta matkalle ei ehdi tai voi lähteä joka viikonloppu. Silloin täytyy etsiä inspiraatiota lähempää, omasta arjesta.

Onnekseni olen töissä, joissa pääsen olemaan kauniiden värien ja tuoksujen ympäröimä. Töissä kukkakaupassa saan inspiraatiota runsaasta värimaailmasta. Kukkakimpuissa toimivia väriyhdistelmiä voi soveltaa helposti omiin töihin. Tykkään myös kimppujen pakkaamisesta, kun pääsee askartelemaan eriväristen papereiden ja nauhojen parissa. Se on tavallaan aika samanlaista puuhaa kuin kurssilla rakentelutekniikoiden harjoittelu.

Töissä kahvilassa taas saan nauttia ihanasta kahvin tuoksusta ja kahvilafiiliksestä. Kahvi on yksi parhaimmista asioista, se antaa motivaatiota herätä aamuisin. Erikoiskahvien teossa parasta on se, että saa tehdä paljon käsin. Etenkin latteart vaatii taitoa, jota saa vain harjoittelemalla. Maun lisäksi pidän kahvin ruskean ja beigen eri sävyistä, joita tykkään käyttää maalatessani. Myös kahvikoneet ovat hyvin kauniita kaikessa graaffisuudessaan.

Inspiraatiota voi kerätä tavallisen työmatkan aikana Helsingin kaduilta. Upeaa arkkitehtuuria löytyy täältä paljon, kunhan muistaa vain nostaa katseensa ylös. Vaikutteita eri aikakausien ja tyylisuuntien rakennuksista saa jo lyhyellä kaupunkikävelyllä. Taidehistorian kurssi oli ehkä paras historian kurssi lukiossa ja minusta on vieläkin hauska arvuutella mihin aikakauteen talot sijoittuvat. Niiden kauniita yksityiskohtia voi tuoda omiin töihin piirtäessään kaupunkikuvaa.

Kun ideat loppuvat, niitä voi etsiä muusta taiteesta, kuten musiikista, kirjallisuudesta, elokuvista tai näytelmistä. Kirjoissa kuvataan hyvinkin tarkasti fiktiivisiä ulottuvuuksia, tapahtumia ja paikkoja, joista voi ammentaa omiin töihinsä. Itse hyvin visuaalisena ihmisenä kuvittelen usein kirjoissa kuvatut maisemat. Kun pystyy kuvittelemaan kirjan maiseman valmiina kuvana, se on helppo toteuttaa paperille.

Musiikilla on samanlainen vaikutus minuun. Inspiroituessani jostain kappaleesta voin kuvitella päässäni tunnelmaltaan samanlaisen maiseman tai hetken. Muutenkin musiikkia on helppo kuunnella missä tahansa. Harmi vain, ettei sitä saa kuunnella kaikissa pääsykokeissa.

Elokuvat ja näytelmät ovat myös hyvä inspiraation lähde. Vaikuttavan elokuvan tai näytelmän jälkeen minulle tulee tunne, että haluaisi luoda värimaailmaltaan ja fiilikseltään jotakin samanlaista. Siten vahvasta tunnelmasta syntyy uusia ideoita.

Näistä päivittäisistä pienistä asioista minä saan inspiraatiota. Toivottavasti jokainen löytää samanlaisia juttuja omasta arjestaan, mitkä sitten auttavat töiden ideoinnissa.

Parhaat paikat Helsingissä

Moikka! Nyt saatiin käytyä kurssilla kaikki maalaus- sekä piirrustustekniikat läpi ja päästään rakentelutekniikoiden pariin. Odotan innolla, koska aikaisempaa kokemusta rakentelusta minulla ei hirveästi ole, eikä sitä tulisi muuten harjoiteltua ellen olisi kurssilla. Aikaisempia kotitehtäviä tehdessäni iski hieman ideoiden puute eikä pimeä aika vuodesta muutenkaan inspiroi erityisesti. Helsingissä on kuitenkin tosi paljon kivoja paikkoja, jossa voi tehdä kotitehtäviä tai vain fiilistellä tunnelmaa.

Kirjastot

Oma lempparikirjastoni on Oodi. Se on ihanan valoisa, moderni ja upea arkkitehtuurisesti. Tykkään yläkerran avarasta tilasta, josta löytyy paljon pöydällisiä työskentelypisteitä. Lisäksi yläkerrasta löytyy myös kahvila ja terassi josta avautuu kauniit näkymät. Toinen kirjasto, josta pidän kovasti on Rikhardinkadun kirjasto. Tyyliltään se on hieman erilainen ja edustaa uusrenessanssista tyylisuuntaa.

Puistot ja puutarhat

Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha on kaunis paikka, jossa on helppo rentoutua. Trooppinen ilmasto ja runsaat kasvit tuovat kivaa piristystä. Olen käynyt muutaman kerran siellä kuvailemassa ja ottamassa kasveista mallia piirrustuksia varten. Viherkasvit ovat erittäin toimiva inspiraation lähde. Myös Haagan Alppiruusupuisto on näkemisen arvoinen, kun rodot kukkivat.

Kahvilat

Tietysti kahvilat ovat parhaita paikkoja maalata ja nauttia lämpimästä kahvista. Kahvila Sävyssä olen tykännyt syödä aamupalaa ja esim. kirjoitella blogiani. Kahvila on tunnelmallinen sekä rattoisa. Lisäksi sen croissantit ovat tosi hyviä. Keskustan ytimessä sijaitsee myös tuttu ja turvallinen Cafe Esplanad, jossa on tullut käytyä paljon. Etenkin kesällä, kun istuu ulos pääsee seuraamaan kaupungin vilinää. On kiva istuskella ja katsella, kun ihmiset kiiruhtavat ohi. Siitä tulee fiilis kuin olisi ulkomailla.

Museot

Helsingissä on monta tosi hyvää museota ja niistä suosikkini on Amos Rex. Se on todellä näyttävä niin ulkoa kuin sisältäkin ja sen näyttelyt ovat kiinnostavia. Tilana museo on upeasti suunniteltu. Pienistä ympyrän muotoisista ikkunoista tulvii kauniisti valoa ellei niitä ei ole peitetty. Amos Rexistä on helppo hakea inspiraatiota. Jos sää sattuu olemaan hyvä, voi kiivetä Amos Rexin Lasipalatsinaukion puoleisille kukkuloille istuskelemaan.

Vielä löytyisi vaikka kuinka paljon kivoja paikkoja Helsingistä, mutta tässä omat suosikkini. Hiukan masentavalla ja pimeällä vuodenajalla on kuitenkin yksi hyvä puoli; silloin näkyy paremmin kaikki kaupungin valot, etenkin jouluvalot, joita odotan jo kovasti.

Minkälaisilla töillä menestyy pääsykokeissa?


Luovien alojen pääsykokeille on tavallista, että samantyyppiset pääsykoetehtävät toistuvat vuosittain pienellä twistillä. Kaikki Teho-Opiston kurssitehtävät onkin kehitetty aikaisempien vuosien ennakko-ja pääsykoetehtävien pohjalta. Tekemällä kaikki tehtävät, saat vankan rutiinin pääsykokeisiin ja opit ymmärtämään mitä eri alojen pääsykoetehtävissä haetaan.

Rutiinin ja tekemisen lisäksi saat kursseilla korvaamatonta henkilökohtaista ohjausta ja ammattilaisten kommentteja oman tekemisen kehittämiseksi. Maksimoi mahdollisuutesi onnistua pääsykokeissa ilmoittautumalla kurssillemme!



Haasteena ajankäyttö ja treenirutiinin löytäminen?

Heippa! Tässä blogissa pohdin sopivan treenirutiinin löytämistä sekä ajankäyttöä. Pääsykokeista ei koskaan tiedä, joten ei ole varmaa, mitä tekniikoita kannattaa harjoitella ja kuinka paljon. Teho-Opistolla onneksi treenataan säännöllisesti ja kaikilla välineillä. Mutta riittääkö pelkkä kotitehtävien teko vai pitääkö treenata vielä vapaa-ajalla?

Suurin haasteeni on ajankäyttö. On vaikea antaa työn vain olla ja siirtyä eteenpäin, kun tekisi mieli lisätä ja korjata yksityiskohtia jatkuvasti. Pääsykoetyyppisiin tehtäviin annettu kolme tuntia on lopulta hyvin lyhyt aika ja teen usein tehtäviä paljon kauemmin. Seuraavissa kotitehtävissä yritänkin olla tiukempi ja tehdä työt annetussa ajassa. Omana tavoitteena on treenata nopeutta ja keskittyä yksinkertaistamaan töitäni, jotta pääsykokeissa ehdin saamaan jotain aikaan. Kokeessa on sitten helpompi suunnitella omaa ajankäyttöä, kun tietää, mitä ehtii tekemään kolmessa tunnissa. Tunnilla opettaja antoi hyvän vinkin: Kannattaa aloittaa ensin isosti ja sitten siirtyä viimeiseksi yksityiskohtiin. Kun tekee tasaisesti sieltä täältä, työ näyttää paljon valmiimmalta, vaikka se jäisikin kesken.

Oma taktiikkani on tehdä joka viikko kummatkin kotitehtävät ja jos ehdin, koetan treenata vielä erikseen niitä juttuja, jotka tuntuu vaikeilta. Harmillisesti aikaa tehtävien tekoon ei aina löydy niin paljoa kuin toivoisin. Silloin teen kotitehtävistä sen, kumpi tuntuu haastavammalta. Yritän myös kantaa mukana vihkoa ja luonnostella siihen aina, kun tulee sopiva pieni väli, jotta piirtämisrutiini säilyy. Bussimatkat, lounastauot ja aamupalahetket ovat osoittautuneet parhaimmiksi. Prograstinoinnin mestarina tiedän, että joskus on vaikea aloittaa työnteko. Nopeilla töherryksillä pyrin pitämään kynnyksen piirtämiseen matalana, ettei kotitehtävien aloittaminen tunnu niin vaivalloiselta.

Tarvittavaa nopeutta piirtämiseen saa ainoastaan piirtämällä. Eli kun on kerran harjoitellut piirtämään jonkin asian, se on helppo toteuttaa uudelleen. Hyvänä esimerkkinä toimii polkupyörä. Jokainen tietää miltä se näyttää, mutta sen piirtäminen ei olekkaan niin helppoa, ellei sitä ole erikseen harjoitellut. Kurssilla jokaista kehotetaan kasvattamaan omaa kuvapankkiaan eli kokoelmaa asioista ja materiaaleista, joita osaa piirtää ilman mallia ulkomuistista. Laaja kuvapankki helpottaa sekä nopeuttaa työskentelyä huomattavasti.

Koko homman tiivistäen sanoisin, että kannattaa keskittyä siihen, mikä on vaikeinta ja koittaa haastaa itseään. Lisäksi kiireisen arjen keskellä olisi hyvä yrittää piirtää aina säännöllisesti jotakin pientä. Muistakaa myös levätä ja pitää niitä luovia taukoja;)

70% kurssilaisistamme on saanut opiskelupaikan


Tiesitkö, että Teho-Opiston valmennuskurssin käyneet täyttävät vuosittain yli puolet luovien alojen opiskelupaikoista ja kurssilaisistamme yli 70% ovat saaneet hakemansa luovien alojen opiskelupaikan?

Maksimoi sisäänpääsyn todennäköisyytesi ja liity mukaan treenaamaan Suomen laajimmalle arkkitehtuurin, muotoilun ja muiden luovien alojen valmennuskurssille!



Valitse tekniikat pääsykokeissa oikein – Tie onnistumiseen!

Heippa! Nyt on Tehokurssia takana jo viisi viikkoa. On ollut erittäin antoisaa, mutta myös työn täyteistä aikaa. Onneksi kohta saa kadota syyslomalle ja levähtää hetkisen. Viime viikkojen aikana kurssilla ollaan käyty läpi suurin osa yleisimmistä tekniikoista, joista jokaisessa on omat hyvät sekä huonot puolensa. Välillä pääsykokeissa tulee tehtäviä, jotka saa toteuttaa haluamallaan tekniikalla. Mutta mikä kannattaa valita?

Tussit

Tusseilla saa aikaan vaikuttavaa jälkeä nopeasti. Muutamalla värillä ja parilla harmaan sävyllä pääsee jo pitkälle. Paras juttu tusseissa on, ettei niillä tarvitse painaa toisin kuin kynillä. Niillä on helppo tehdä laajoja pintoja ja ne sopivat hyvin suunnittelutehtäviin. Varjoja ja valoa voi luoda kerrostamalla tusseja päällekkäin. Tyylikeinona työhön voi vielä lisätä ääriviivat tai tekstuuria mustalla ohuella tussilla.

Paineita vähän lisää se, että jokainen veto näkyy eikä työtä voi kumittaa. Virheitä voi yrittää peitellä valkoisella tussilla. Kunnon suunnittelu ja määrätietoisuus ehkäisevät virheitä. Jos tietää, että pääsykokeissa tulee olemaan kiire, tussit ovat hyvä valinta.

Puuvärit

Liian monelle, kuten myös minulle on jäänyt traumat koulun huonoista puuväreistä. Hyvillä välineillä piirtäminen sujuu kuitenkin luontevammin. Vesiliukoiset puuvärit ovat vielä astetta kätevämmät. Niillä saa tehtyä yksityiskohtien lisäksi isoja alueita sekä taustoja nopeasti ja niillä voi blendata värejä.

Ei-vesiliukoisilla puuväreillä värittäminen on kuitenkin hidasta puuhaa eikä tekniikkaa kannata käyttää yksistään pääsykokeissa. Puuvärien vaarana on, että ellei jaksa painaa tarpeeksi kovaa, värit jäävät liian haaleaksi ja työ jää ilman kontrastia. Käyttäessä vesiliukoisia puuvärejä täytyy muistaa kiinnittää huomiota paperiin ja valita sellaista, joka kestää vettä.

Lyijykynät

Itselleni lyijykynät ovat tutuimmat välineet, koska niitä on tullut käytettyä niin paljon. Niillä saa hyvin kuvattua materiaalia ja tarkkoja yksityiskohtia. Kuvan väritystä ei tarvitse miettiä, kun kuva koostuu valööri- eli tummuusaste-eroista. Muutamaa kynä kulkee helposti mukana ja luonnoksia voi piirrellä melkein missä vaan.

Lyijykyniä käyttäessä törmää samoihin ongelmiin kuin puuvärien kanssa, se on hidas tekniikka. Pääsykokeissa ei välttämättä ole aikaa tehdä kokonaista A3 työtä pelkillä lyijykynillä. Tekniikka vaatii tarkkuutta ja piirtäessä voi joutua painamaan aika kovaa jolloin ranne voi kipeytyä. Piirtokäden alla olisi hyvä myös muistaa pitää suojapaperia, ettei käsi sotkeennu ja tuhraa työtä.

Vesivärit

Vesivärit eli akvarellit ovat nopea, monipuolinen ja yllätyksellinen tekniikka. Jos ja kun pääsykokeissa tulee kiire, taustan saa laveerattua tussejakin nopeammin vesiväreillä. Niillä on helppo luoda tunnelmaa ja tehdä hempeää sekä voimakasta jälkeä. Erilaisia tekstuureja saa vaihtamalla sivellintä sekä muuttamalla veden ja värin määrää. Vesiväripaletteja on eri kokoisia ja pienimmät mahtuvat vaikka taskuun. Perusväreillä, valkoisella ja mustalla pärjää jo hyvin, kunhan osaa väriopin.

Vesivärit ovat haastava tekniikka ja niiden käyttö vaatii harjoitusta. Vesi ja väri eivät aina käyttäydy kuten haluaisi eikä virheitä voi korjata täysin näkymättömiin värien läpikuultavuuden takia. Talouspaperilla voi onnistua seivaamaan virheen, jos väri ei ole ehtinyt vielä kuivua. Muuten sen voi yrittää blendata piiloon. Jos ei halua värien leviävän keskenään, täytyy odottaa paperin kuivumista, mikä hidastaa prosessia. Tekniikkaa käyttäessä tarvitsee aina hyvän paperin ja vesikuppiakin joutuu kantamaan mukana.

Siinä muutama tekemäni havainto eri tekniikoista ja samalla kooste siitä, mitä kaikkea kursilla on ehditty tehdä. Jos ei osaa päättää, mitä tekniikkaa käyttäisi voi aina tehdä sekatekniikalla ja hyödyntää ne parhaimmat ominaisuudet jokaisesta.

Hyvää syyslomaa, muistakaa chillata!

70% kurssilaisistamme on saanut opiskelupaikan


Tiesitkö, että Teho-Opiston valmennuskurssin käyneet täyttävät vuosittain yli puolet luovien alojen opiskelupaikoista ja kurssilaisistamme yli 70% ovat saaneet hakemansa luovien alojen opiskelupaikan?

Maksimoi sisäänpääsyn todennäköisyytesi ja liity mukaan treenaamaan Suomen laajimmalle arkkitehtuurin, muotoilun ja muiden luovien alojen valmennuskurssille!



Lähtöruudussa

Moikka! Aloitetaan koko blogi lyhyellä tiivistyksellä, kuka olen ja miten olen tähän päätynyt? Olen Iida, 18-vuotias, asun Helsingissä ja haluaisin opiskella visuaalista viestintää. Olen kokeilunhaluinen ja elämääni voisi kuvailla hyvin tapahtumarikkaaksi. Tykkään toteuttaa itseäni kuvataiteen ja musiikin kautta. Eniten saan inspiraatiota matkailusta, elokuvista ja teatterissa käymisestä. Pelaan myös fudista, valokuvaan, vietän aikaa ystävieni kanssa ja käyn kahdessa eri työssä. Jotta tekeminen ei loppuisi kesken, päätin osallistua Teho-opiston maxi-kurssille ja vielä kirjoittaa siitä blogia.

Miksi visuaalista viestintää?

Rakastin jo pienenä satukirjojen kuvituksia ja piirtämistä. Piirtelin kotona itsekseni kunnes pääsin yläasteelle kuvataidelinjalle Meilahteen. Sieltä sain erittäin hyvän pohjan ja opin piirtämisen perusasiat. Vaikka lukiossakin tuli töherreltyä kaikki vihkon reunat täyteen, aloin harkita opiskelua luovalla alalla vasta kirjoitettuani ylioppilaaksi keväällä 2021. Kiinnostuin visuaalisesta viestinnästä, koska haluan päästä viestimään ja luomaan tarinoita kuvien kautta. Eniten kiehtoo katsojan ja kuvan välinen vuorovaikutus ja se, miten jokainen tulkitsee kuvia eri tavalla. Nopeasti digitalisoituvassa maailmassa kuvat saavat yhä suuremman merkityksen ja juuri alan monipuoliset mahdollisuudet vetävät puoleensa. Mietin myös arkkitehtuurin opintoja, sillä tykkään kuljeskella kaupungilla vain katselemassa rakennuksia. Rakentaminen ja arkkitehtuuri ovat myös tärkeässä asemassa, kun mietitään kestävää kehitystä. Pidän vaihtoehtoa takataskussa ihan vain kaiken varalta.

Tehokas välivuosi

Jäin välivuodelle, joten jotain hyödyllistä tekemistä piti keksiä. Aluksi harkitsin opintoja avoimessa yliopistossa, mutta sitten törmäsin Teho-opiston mainokseen. Mainos taisi tavoittaa hyvin kohderyhmänsä, sillä nyt sitä ollaankin yhtäkkiä mukana maxi-kurssilla. Vaikka olen kehittynyt piirtäjänä yläasteen jälkeen, löytyy vielä paljon parannettavaa. Toivon oppivani ajattelemaan tehtäviä enemmän pääsykokeiden näkökulmasta sekä arvioimaan omia töitäni kriittisemmin. Maxi-kurssi auttaa varmasti ylläpitämään tehokasta ja säännöllistä harjoittelurutiinia. Odotan innolla, että pääsen tutustumaan uusiin tekniikoihin ja oppimaan, miten kehittää omia ideoitaan askeleen pidemmälle! Tästä kaikesta bloggaaminen on jännittävä kokemus, johon olen jo nyt tykästynyt. Tämä blogi toimii jonkinlaisena päiväkirjana tästä välivuodesta, mitä kaikkea olen tehnyt ja missä olen kehittynyt.

Tästä tulee kiva vuosi!

Treenaamaan yhdessä?


Pääsykokeisiin valmistautuminen on raskas prosessi ja välillä voi tuntua, ettei itse tiedä mitä töissään voisi enää parantaa. Töitään kannattaakin rohkeasti näyttää muille, sillä subjektiivisen arvioinnin saaminen on ensisijaisen tärkeää kehittymisen kannalla. Teho-Opiston valmennuskursseilla saat jatkuvasti ammattilaisten palautetta töistäsi, jonka avulla kehityt harppauksin. Aloita matkasi kohti unelmien opiskelupaikkaa Teho-Opiston tukemana!