Fiilikset ennen H-hetkeä

Terve! Ensi viikolla on pitkään odottamani arkkitehtuurin pääsykokeet ja vuosi on vierähtänyt edellisistä kokeista. Mitkä ovat fiilikseni ennen pääsykokeita?

Onko tullut harjoiteltua?

Tuntuu, että tämä vuosi on vierähtänyt yllättävän nopeasti, mutta yksi syy siihen voi olla Tehon valmennuskurssi. Kurssi on antanut sopivasti tehtävää ja uusia aiheita, joita odottaa seuraaville viikoille. Olen tehnyt kaikki Teholla annetut pääsykoetyyppiset harjoitustehtävät lukuunottamatta kahta graafisen suunnittelun tehtävää. Päätin viimeisinä harjoitustöinä tehdä lisätehtäviä, jotka ovat enemmän ominaisia arkkitehtuurin kokeissa.

Oli hyvä idea harjoitella varsinkin kahden tunnin mittaisia pääsykoetyyppisiä töitä, koska tänä vuonna arkkitehtuurin kokeet muuttuvat. Kokeet kestävät kaksi päivää, mutta joka päivä tehdään kolme työtä. Ensimmäinen tehtävä on 2h, toinen 3h ja viimeinen 1h. Varsinkin nämä tunnin tehtävät hieman stressaavat, koska on tottunut tekemään pääasiassa kolmen tunnin mittaisia töitä ja välillä ideointiin voi mennä enemmän aikaa.

Koen kuitenkin, että kykyni luonnostella nopeasti on kehittynyt ja osaan tehdä rohkeammin päätöksiä sen suhteen, mitä ideaa alan tehtävissä toteuttamaan. Ajankäyttö on kuitenkin aina haaste. Ideointi + toteutus lyhyttä aikaa vastaan ei ole ikinä itsestäänselvyys. Vaikka näissä kokeissa ajankäytön merkitys korostuu entisestään, niin voin kuitenkin todeta kehittyneeni siinä Maxi-kurssin aikana.

Jännittää!

Vaikka itsevarmuuteni onkin huomattavasti parempi tehtäviä tehdessä esimerkiksi viime kevääseen, niin kyllähän tässä silti jännittää kovasti. Olen odottanut näitä pääsykokeita niin kauhulla kuin mielenkiinnolla viime pääsykokeista asti. Pääsykokeet ovat varmasti monille se vuoden tärkein hetki ja tämä pätee myös itselleni.

Kaikki harjoittelu piirtämisen, maalaamisen, ja rakentelun osalta on kuitenkin tehty ja on aika näyttää kokeissa missä mennään tällä hetkellä. Toivottavasti nykyinen tasoni riittää koulupaikan lunastamiseen!

YO-kokeiden korottaminen

Ylioppilaskokeiden tulokset tulivat aiemmin toukokuussa. Kävin siis tänä keväänä koittamassa nostaa pitkän matematiikan ja englannin arvosanoja. Sain korotettua englannin M -> E, mihin olen tyytyväinen. Matematiikan B ei korottunut, joten arkkitehtuurikokeiden matematiikan vaihe on edessä 3.6.

Samana päivänä on myös luonnontieteen koe maisema-arkkitehtuurin hakeville, johon ei aio osallistua, vaikka hain kyseiselle alalle yhteishaussa. Arkkitehtuuri on kuitenkin oikea unelmani, joten ensikertalaisuuden poistuminen ja mahdollisen koulupaikan vieminen motivoituneemmalta maisema-arkkitehtuurihakijalta ei ole mielestäni hyvä ratkaisu.

Oma YO-todistus ei ole erityisen hyvä, joten voi olla, että menen arkkitehtuurin pääsykokeissa koepistekiintiössä. Uskon kuitenkin omiin taitoihini ja niissä tapahtuneeseen kehitykseen. Pyrin rentoutumaan ennen kokeen alkua ja tehtävissä tekemään sen parhaan mahdollisen suorituksen. Annan oman tyylin näkyä ja luotan siihen.

Tsemppiä kaikille hakijoille pääsykokeisiin!

 

Instagram: @tehoopisto @jesservaus

 

Aikainen lintu opiskelupaikan nappaa!


Kuka vaan voi onnistua, joka on valmis tekemään töitä unelmiensa opiskelupaikan eteen! Sisäänpääsyn todennäköisyys kun korreloi suoraan harjoittelun määrään. Pitkällä kurssillamme lähtötasollasi ei ole merkitystä, sillä harjoittelemalla ahkerasti ehdit nostaa osaamisesi, vaikka nollasta pääsykoetasolle.

Tutustu kursseihimme ja tule mukaan treenaamaan itsesi huippukuntoon ennen luovien alojen hakua ja pääsykokeita. Kannattaa olla nopea, sillä suositut ryhmät täyttyvät aikaisin. Varmista paikkasi tänään!


TUTUSTU MIDI-KURSSIIN!


Pääsykoestressi

Hei! Elämme jännittäviä aikoja, sillä koronaviruksen takia korkeakoulujen pääsykokeet tullaan toteuttamaan eri tavalla. Ei ole tullut vielä tietoa siitä, miten toteutus käy arkkitehtuurin kanssa, mutta toivottavasti siitä tiedotetaan mahdollisimman pian. Moni asia tuntuu epävarmalta ja stressaavalta, joten halusin käsitellä yleisesti ajatuksia stressistä, koska 2020 pääsykokeissa sitä tuntuu olevan entistä enemmän.

Minulla on ollut aina kova jännitys päällä peruskoulussa ja lukiossa eri kokeissa esimerkiksi matematiikan kanssa. Viime vuonna arkkitehtuurin pääsykokeissa toki jännitti, mutta tiesin hyvin varmasti alkeellisten piirrustus- ja maalaustaitojeni takia, että en pääsisi silloin vielä kouluun, vaikka yritinkin parastani.  Tämän takia kokeissa oli kuitenkin sopivaa rentoutta, sillä olin iloinen päässeeni läpi ylipäätänsä ennakkotehtävistä ja arkkitehtuurimatematiikan kokeesta.

Nyt tilanne on erilainen. Vaikka koenkin, että olen kehittynyt paljon, niin tuntuu silti siltä, että matkaa on vielä rutkasti sellaiselle tasolle, että menestyisin pääsykokeissa. Hakijoiden taso on niin korkealla sekä aikaa toteutukseen niin vähän. Tämä on varmasti monille tuttu tunne.

Ajankäyttö on itselleni jatkuvasti kaikista vaikein asia, koska paineen aiheuttamassa paniikissa tekee helposti huonoja ratkaisuja. Epäröintiin ei ole myöskään liikaa varaa, sillä päätöksiä ideoiden suhteen täytyy pystyä tekemään ja toteuttamaan ne mahdollisimman itsevarmasti. Ilmeisesti myös piirrustus- ja suunnittelukokeissa moneen tehtävään käytettävä aika lyhenee kolmesta tunnista kahteen. Kolme tuntia on jo valmiiksi todella vähän aikaa, joten kaksi tuntia vaikeuttaa tilannetta huomattavasti.

Stressiä tuottaa jatkuvasti pelko siitä, jos ei pääse tälläkään yrittämällä opiskelemaan. Nyt onnistumista pääsykokeissa toivoo myös huomattavasti enemmän, sillä takana on pitkään kestänyt valmennuskurssi Teholla ja paljon erilaisia harjoitustöitä ja teoriapaketteja. Pitää kuitenkin muistaa, että opiskelupaikan saaminen on kuitenkin aina oman työn tuotos, eikä valmennuskurssin käyminen voi mitenkään taata sitä, vaikka koenkin saaneeni erinomaiset valmiudet Teho-Opistosta.

Nälkä myös kasvaa syödessä ja arkkitehtuuri tuntuu jatkuvasti enemmän ja enemmän juuri siltä omalta alalta, joten intohimo päästä opiskelemaan on todella suuri. Vaikka epävarmuutta onkin paljon, niin silti voi vain tehdä parhaansa ja kehittää jatkuvasti omaa osaamistaan. Eihän meistä kukaan voi tehdä muuta. Ratkaisuna onkin inspiraation kerryttäminen ideapankkia varten sekä teknisten taitojen hiominen jatkuvalla harjoittelulla. Mitä enemmän tekee ja kokeilee, niin sitä helpompaa on myös löytää oma tyyli ja saada sen kautta varmuutta pääsykokeisiin.

Instagram: @tehoopisto @jesservaus

 

 

Pelottaa, jännittää, hirvittää

Moi, mun nimi on Eve, ja mua jännittää. Oon nimittäin päättänyt 27-vuotiaana hakea uudestaan kouluun, ja kirjoittaa tästä prosessista vielä koko kansalle julkista blogiakin. Apua, mihin sitä on taas ryhtynyt! Ja miten epäsuomalainen tämä asetelma onkaan, kertoa nyt ihan kaikille yrittävänsä jotakin. Vaikka on ihan mahdollista epäonnistua. Sos.
“Ken kuuseen kurkottaa, katajaan kapsahtaa” on varmaan ihan jokaiselle meille suomalaiselle tuttu sanonta. Mutta tämä ajatus me kuulkaa heitetään nyt ihan ronskisti romukoppaan! Täten minä, Eveliina Eleonora, pyhästi vannon, että en anna epäonnistumisen pelon sumuttaa itseäni tällä matkalla. Ja hyväksyn senkin, että vaikka aion kaikkeni yrittää, joudun ehkä keväällä kirjoittamaan tänne “pieleen meni, mutta menköön” -postauksen. Sillä se ei pelaa joka pelkää, kaverit. 🙂
No, kukas hitto oikein luulen olevani?
Nimeni on siis Eveliina ja olen 27-vuotias, vuoden niin kutsussa oravanpyörässä pyörinyt, KTM-ihminen. Työskentelen tällä hetkellä markkinoinnin, viestinnän ja sisällöntuotannon parissa ja tykkään kovasti työstäni. Syy, miksi olen hakemassa lukemaan taideaineita ei siis suinkaan liity siihen, että olisin elämääni kyllästynyt alanvaihtaja, vaan se, että haluan  syventää luovaa osaamistani ja yhdistää intohimoni markkinoinnin, luovuuden ja bisneksen rakkauslapseksi. Ja olla jonain päivänä taiteiden JA kauppatieteiden maisteri, eli luova bo$$-lady.
Opiskelusta taideyliopistossa ja tarkemmin Aalto Yliopistossa olen haaveillut jo pienestä lukiolaisesta saakka, mutta lukion ja välivuoden jälkeen päädyin sittenkin kauppakorkeaan opiskelemaan markkinointia. Se tuntui myös tosi kiinnostavalta, mutta vähän turvallisemmalta vaihtoehdolta. Nyt kun yksi tutkinto ja painaa takataskussa, on aika lähteä suunnistamaan kohti uutta unelmaa ja visuaalisen viestinnän muotoilua.
Hyppää siis mukaan matkalle!
Terkuin Eve
IG: @evoleena @tehoopisto

 

Aikainen lintu opiskelupaikan nappaa!


Kuka vaan voi onnistua, joka on valmis tekemään töitä unelmiensa opiskelupaikan eteen! Sisäänpääsyn todennäköisyys kun korreloi suoraan harjoittelun määrään. Pitkällä kurssillamme lähtötasollasi ei ole merkitystä, sillä harjoittelemalla ahkerasti ehdit nostaa osaamisesi, vaikka nollasta pääsykoetasolle.

Tutustu kursseihimme ja tule mukaan treenaamaan itsesi huippukuntoon ennen luovien alojen hakua ja pääsykokeita. Kannattaa olla nopea, sillä suositut ryhmät täyttyvät aikaisin. Varmista paikkasi tänään!


TUTUSTU MIDI-KURSSIIN!


Pääsykoefiiliksiä Tehon päätösbileissä

Päätösbileet

Teho-Opiston ovet ovat tämän lukuvuoden osalta sulkeutuneet. Pääsykoeurakka on saatu finaaliin. Nyt on aika juhlia huikeaa opiskeluvuotta, kesää, pääsykokeita ja uusia alkuja!
Teho-Opistolla vietettiin ansaittuja päätösbileitä. Teeman mukaisesti myös näissä bileissä vaadittiin hieman luovuutta, sillä grillaaminen sisäpihalla ei ollut talkkarin mieleen. Onneksi Kimmo keksi nopean ratkaisun ja kaikki pääsivät nauttimaan herkullisista hodareista.
Päätösbileet
Sisäpihalla jaettiin fiiliksiä ja kokemuksia pääsykokeista. Sekä opiskelukaverit että opettajat olivat kiinnostuneita kuulemaan, millaisia tehtäviä eri alojen pääsykokeissa oli tänä keväänä kehitelty, ja miten niissä oli suoriuduttu. Tunnelma oli pääosin helpottunut ja monella oli jäänyt pääsykokeista positiiviset fiilikset.
Hodareiden jälkeen porukka kapusi tänä keväänä viimeisen kerran ne – aina yhtä loputtomalta tuntuvat –Tehon portaat. Perinteinen alkulämmittely neloskerrokseen on saanut hengityksen kiihtymään ja hikikarpalot nousemaan ennen tuntien alkua. Kevään mittaan on kehittynyt niin pääsykokeissa tarvittavat taidot kuin porrastreenin myötä varmasti kuntokin!
Päätösbileet
Oli mahtavaa nähdä teitä kaikkia <3 tämä vuosi on ollut ihan huippu! Olemme nähneet teidän onnistumisia ja vähän heikommin menneitä suorituksia, luovaakin luovempia ideoita ja huimia kehityspolkuja. Jokainen teistä on näyttänyt, että teistä kaikista löytyy potentiaalia!
Tehon opiskelijoiden yhteishenki huokui näissäkin bileissä. Opiskelijat ovat kulkeneet matkan kohti pääsykokeita yhdessä, toisiaan tukien. Toiset tapasivat ensimmäisen kerran jo syksyn Maxi-kursseilla ja osa ehti tulla tiiviiksi porukaksi myös kevään lyhyempien kurssien aikana.  Onnellisin ja haikein mielin suljemme Tehon ovet ja siirrymme kesälomille – ja jännittämään tuloksia. Parin viikon päästä monet teistä saa iloisia uutisia ja kova työ palkitaan! 🙂

KIITOS JA KUMARRUS!