Tunneilta on tarttunut mukaan monta hyvää vinkkiä ja kritiikeistä oppii paljon. Tässä videossa kerronkin, mitä kritiikkiä sain kotitehtävistä, puhun tusseista ylipäätään ja ilmaisen pari juttua aikataulusta. Ota siis kahvisi (tai teesi) ja vilkaiseppa tää tuotos.
Aurinkoista alkuviikkoa!
-Elisa
Treenaamaan yhdessä?
Pääsykokeisiin valmistautuminen on raskas prosessi ja välillä voi tuntua, ettei itse tiedä mitä töissään voisi enää parantaa. Töitään kannattaakin rohkeasti näyttää muille, sillä subjektiivisen arvioinnin saaminen on ensisijaisen tärkeää kehittymisen kannalla. Teho-Opiston valmennuskursseilla saat jatkuvasti ammattilaisten palautetta töistäsi, jonka avulla kehityt harppauksin. Aloita matkasi kohti unelmien opiskelupaikkaa Teho-Opiston tukemana!
Tussitekniikat-viikolla toisen kotitehtävän toimeksianto oli tehdä graffiti sisätilaan:
Graffiti on spray-maalilla tai tussilla pintaan kirjoitettu teksti tai kuva. Suunnittele jonkin sisätilan seinälle graffiti ja kuvaa tila graffiteineen A3-arkille.
Aluksi alkoi puntit tutista. Miten minusta olisi graffitin tekijäksi? En ole koskaan aikaisemmin piirtänyt graffitia. Sehän vaatii aika räyhäkkää otetta. Iiks. Ensimmäinen ajatukseni oli visio merellisestä galleriatilasta. Luonnostelin sitä nopeasti, mutta ymmärsin, että olin haukkaamassa liian isoa palaa – visualisointitaitoni ei vielä yltäisi siihen. Aloin muuntaa ideaani julkiseen, betoniseen tilaan, jonka taideteoksena toimisi tekstigraffiti. Syntyi ajatus kirjastosta veden äärellä.
Viime viikon lyijykynätehtävän palautteesta minulle jäi mieleen soimaan, että voisin käyttää myös tummempaa varjostusta enemmän. Päätin, että nyt petraisin siinä. Pohdin kovasti, millaisen minimalistisen modernin graffitin voisin tehdä, mutta annetussa aikaikkunassa en keksinyt sellaista. Sen sijaan googletin nopeasti, mitä kirja on latinaksi ja ajattelin sen sanana sopivan hienosti kirjastoon. Ideana ehkä turhan geneerinen, mutta oli pakko päästä alkuun ja panostaa teknisesti työhön niin hyvin kuin rahkeet riittävät.
Miten työ näyttäisi enemmän minulta?
Samaan aikaan kun tein työtä, pohdin, olisiko minulla mitään mahdollisuuksia tehdä vaaleampaa tilaa, joka voisi pärjätä myös hyvin. Jotenkin oma tyylini on herkkä ja luonnonläheinen. Haluaisin oppia ilmaisemaan sitä riittävän kontrastisesti, erottuvasti ja jopa minimalistisesti. Näin Instagrammissa työn, jossa oli aivan upeat valöörit. Päätin ottaa tilasta mallia ja muuntaa sitä hieman. Koin, että tällaista vaaleampaa tilaa en yksinkertaisesti osaa vielä piirtää siten kuin haluaisin, ja oppisin parhaiten mallista piirtämällä. Halusin myös testata luonnosmaisempaa kynänjälkeä ja kokeilla pystyisinkö suoriutumaan piirtämisestä noin kolmessa tunnissa. Betonityöhön meni nimittäin enemmän aikaa. Ajattelin tehdä tämän toisen työn puhtaasti testimielessä.
Tätä kirjoittaessa tuntuu, että tekemiseni on kyllä ihan lapsen kengissä, koska opin mallista piirtämällä ja toisessa tehtävässä aika paukkui. Ehkä tämä tunne johtuu myös tästä kokonaistilanteesta sekä luonteestani. Ikäni ja elämäntilanteeni puolesta en tiedä, tuleeko minulle arkkitehtuurin opintoihin hakemisen mahdollisuutta toiste, joten paine onnistua on kova. Tiedostan, että luoville aloille haetaan yleensä monta kertaa ennen kuin opiskelupaikka avautuu ja se kyllä pelottaa. Siksi tässä tekemisessä on kaikki pelissä ja kärsimättömyys omaa oppimista kohtaan nostaa toisinaan päätään. Pyrin kuitenkin ottamaan askeleen kerrallaan ja keskittymään tähän hetkeen. Nythän kaikki on erinomaisesti: olen huippukurssilla, missä ei tarvitse räpiköidä itsekseen harjoitellen vaan on kokoajan ammattilaisten tuki takana. Lisäksi olen suoriutunut kahden ensimmäisen viikon kotitehtävistä paljon paremmin kuin uskalsin kuvitella.
Palaute töistä
Kritiikki oli loistava! Vaaleasta työstä kommentoitiin, että tila itsessään on upea ja vitosen tasoa. Mutta graffiti on liian vahva, sen yhteys tilaan ei ole ilmeinen, se on hieman irrallinen ja h:n perspektiiviä tulisi viilata. Työ oli kokonaisuudessaan 3,5. Parannusehdotukseksi sain, että tilassa voisi olla hyggeilynurkka, esimerkiksi tyynyjä, jolloin graffiti ja tila yhdistyisivät toisiinsa. Wau, niin totta! Todella selkeät kommentit, jotka allekirjoitan kyllä täysin. Olisipa hauska tehdä työ uudestaan ja katsastaa, miltä se voisikaan näyttää korjattuna. Tehon perustaja Sini itseasiassa ehdotti bloggaajatapaamisessa, että joskus voisi tehdä jonkun oman työn uudelleen. Sen tulenkin varmasti tekemään – saas nähdä, onko se tämä työ vai joku toinen.
Oma fiilis oli, että kirjastotyö pärjäisi paremmin arvostelussa. Tavallaan olin itse siihen tyytyväisempi, sillä se oli kokonaisuutena paremmin tasapainossa. Olin myös iloinen siitä, että kritiikissä huomattiin pieni yksityiskohta; industrialistiset kirjahyllyt. Ensin piirsin tavallisemmat kirjahyllyt, mutta suorat viivat näyttivät varsin ankeilta, eivätkä olleet luontevia tilassa. Niinpä lennosta korjasin ne putkimaisiksi ja oli mukava, että opettajatkin pistivät ne merkille. Tästä työstä sain 4,5/5. Sinänsä kiva, koska tässä työssä oli omaa ideointia mukana ihan eri tavalla kuin vaaleassa työssä, jonka tila oli pitkälti mallikuvansa kaltainen. Toisaalta vaalean työn kohdalla oli huippua kuulla, että tilan kuvaus oli onnistunut. Tyyliltään ja tunnelmaltaan se on enemmän minunnäköiseni. Vaaleassa työssä tussivedot olivat karskimpia ja nopeammin tehty, joten siinäkin mielessä oli ilo kuulla, että tila oli onnistunut – on siis realismia tehdä tussityö vastaavalla tekniikalla pääsykokeissa annetun aikarajan sisällä.
On ollut ihana katsella vanhoja pääsykoetöitä. Sieltä muutama on jäänyt lähtemättömästi mieleeni herkkyydellään. Pyrin löytämään tyylikkään otteen, joka ei kuitenkaan olisi liian hailakka tai bliisu. Lisäksi ideoita saan alkaa viedä myös nextille levelille. Mitä se sitten tarkoittaakaan, sitä selvitän tehtävä tehtävältä.
Minusta olisi supermukava kuulla, painiiko kukaan siellä ruudun toisella puolella tämmöisissä vastaavissa ajatuksissa? Tuntuuko, että oma rima on korkealla ja omaa kehittymistään odottaa malttamattomana?
Vuoristoratamaisin fiiliksin, Iina C.
Minkälaisilla töillä menestyy pääsykokeissa?
Luovien alojen pääsykokeille on tavallista, että samantyyppiset pääsykoetehtävät toistuvat vuosittain pienellä twistillä. Kaikki Teho-Opiston kurssitehtävät onkin kehitetty aikaisempien vuosien ennakko-ja pääsykoetehtävien pohjalta. Tekemällä kaikki tehtävät, saat vankan rutiinin pääsykokeisiin ja opit ymmärtämään mitä eri alojen pääsykoetehtävissä haetaan.
Rutiinin ja tekemisen lisäksi saat kursseilla korvaamatonta henkilökohtaista ohjausta ja ammattilaisten kommentteja oman tekemisen kehittämiseksi. Maksimoi mahdollisuutesi onnistua pääsykokeissa ilmoittautumalla kurssillemme!
Tässä videossa avaan Tehon Maxi kurssin, kahden ekan lähi-opetustunnin fiiliksiä, tehtäviä ja niistä saatua palautetta. Oon pitänyt erittäin paljon Tehon opettajien ammattitaitoisista tavoista opettaa ja antaa rakentavaa palautetta tehdyistä kotitehtävistä. Ajatus kritiikistä jännitti aluksi, mutta anonyymi tehtävien arvostelu osoittautuikin yhdestä minulle eniten opettavimmista hetkistä ja siitä innostuneena päätin jakaa sen myös teille tän videon muodossa.
Pääsykokeisiin valmistautuminen on raskas prosessi ja välillä voi tuntua, ettei itse tiedä mitä töissään voisi enää parantaa. Töitään kannattaakin rohkeasti näyttää muille, sillä subjektiivisen arvioinnin saaminen on ensisijaisen tärkeää kehittymisen kannalla. Teho-Opiston valmennuskursseilla saat jatkuvasti ammattilaisten palautetta töistäsi, jonka avulla kehityt harppauksin. Aloita matkasi kohti unelmien opiskelupaikkaa Teho-Opiston tukemana!
Miten mulla on lähtenyt maxi-kurssi käyntiin? Noh, jotta asiat ei menis liian helposti, niin aloitin kurssin tosiaan hieman jäljessä ja tein siinä sitten kahden viikon tunnit yhteen syssyyn. Koko viikko oli täynnä uuden testailua, päätöksiä ja pieniä teknisiä ongelmia, mutta niistä opittiin.
Huomasin tässä, etten olekaan vielä ilmaissut pientä faktaa viime keväästä: kävin nimittäin silloin Tehon midi-kurssin etänä. Aiheesta myöhemmin lisää, mutta tämä selittäköön viittaukseni viime kevääseen 😀
Videossa kerron fiiliksiä tuosta viikosta, miten aloitan kotitehtävien suunnittelun ja näytän, millainen tehoverkko oikein on.
Netta Kuosmanen haki viime keväänä kolmeen kouluun ja sai kaikki hakemansa opiskelupaikat eli arkkitehtuurin ja kaksi sisustusarkkitehtuurin opiskelupaikkaa. Onko sinulla visuaalisten alojen pääsykokeet edessä ja mietit milloin ja miten sitä lähtisit tavoittelemaan? Tiedätkö mitä, nyt olet oikeassa paikassa: lue kolminkertaisen onnistujan Netan vinkit alta!
Lojuuko taidetarvikkeesi pölyisenä kaapinpohjalla vai sauhuaako kynäsi vielä edellisestä piirrustuskerrastasi? Olipa lähtökohtasi kumpi tahansa, on silti erittäin tärkeää aloittaa pääsykoeharjoittelu ajoissa, sillä rutiini ja itseluottamuksen kasvattaminen kantaa pitkälle pääsykokeissa. Koin itse ensimmäisellä hakukerralla suuren pettymyksen ja jäin kokonaan ilman opiskelupaikkaa. Vahingosta viisastuneena tein muutoksia omaan harjoitteluuni ja ero aikaisempaan oli dramaattinen – viime keväänä sain kaikki kolme hakemaani opiskelupaikkaa!
Haluan nyt jakaa opit kokemuksistani teille ja tässä vinkit tuleviin harjoitteluihin:
TEE SUUNNITELMA Kaiken lähtökohtana on laatia jonkinlainen harjoittelusuunnitelma. On tärkeää, että suunnitelma on laadittu juuri sinun tarpeitesi mukaan. Fakta on, ettei niinkään määrällä ole väliä vaan laadulla. Jos pystyt tekemään laadukkaasti harjoittelua se kantaa pitkälle. Tottakai toistettavuus opettaa mutta tärkeää on oppia tuntemaan ne osa-alueet jotka tarvitsevat enemmän hiomista, ja löytämään se oma persoonallinen tyyli, jota pääsykokeissa arvostetaan
KESKITY KÄYTTÄMÄÄN AIKASI TEHOKKAASTI Kolme tuntia mennyt ja on vain ajatus siitä, että voisi vaikkapa harjoitella pääsykokeisiin? Kuulostaa varmasti monen korvaan tutulta. Pääsykokeisiin harjoittelussa ajankäyttäminen tehokkaasti on todella tärkeää. Luovuuden harjoittelu on paljon muutakin kuin sitä, että opit piirtämään jonkin asian. Taide-alojen pääsykokeissa tarvitaan esimerkiksi valojen ja varjojen oppia sekä värioppia. Siksi on erittäin tärkeää muistaa pitää myös taukoa harjoittelusta, että aivot pääsevät lepäämään ja prosessoimaan opittuja asioita.
TÄRKEINTÄ ON SISÄLTÖ Monesti uskomus on, että taide-aloille hakevat on ainoastaan taideluokalla olevat kympin oppilaat. Puhinat pois! Jos sinulla on unelma taide-alojen opintojen parissa, sinulla on mielinmäärän ideoita ja rakastat luovuutta niin eikun vain kohti unelmia! Loppujen lopuksi kokeissa teknistä taitavuutta tärkeämpää on kuitenkin töiden sisältö, ja siksi opiskelupaikat usein lunastaa ne, joilla on pää täynnä hyviä ideoita ja jotka osaavat ajatella luovasti.
NAUTI TEKEMISESTÄ Vaikka pääsykoeharjoittelu on vakavaa hommaa niin muistakaa nauttia siitä. Pitäkää hauskaa, oppikaa virheistä ja uskokaa itseenne! Mitä aiemmin harjoittelun aloitat, sitä rennommin mielin pystyt valmistautumaan tuleviin kokeisiin!
Etsi siis itsellesi oikea aika aloittaa pääsykoeharjoittelu. Älä koskaan vertaa itseäsi muihin. Jotkut toiset tarvitsevat enemmän aikaa harjoitteluun kuin toiset, ja se on ok! Ole sinnikäs ja harjoittele. Kova työ tuottaa tulosta ja se on useasti todettu Teholla!
~Netta
Aikainen lintu opiskelupaikan nappaa!
Kuka vaan voi onnistua, joka on valmis tekemään töitä unelmiensa opiskelupaikan eteen! Sisäänpääsyn todennäköisyys kun korreloi suoraan harjoittelun määrään. Pitkällä kurssillamme lähtötasollasi ei ole merkitystä, sillä harjoittelemalla ahkerasti ehdit nostaa osaamisesi, vaikka nollasta pääsykoetasolle.
Tutustu kursseihimme ja tule mukaan treenaamaan itsesi huippukuntoon ennen luovien alojen hakua ja pääsykokeita. Kannattaa olla nopea, sillä suositut ryhmät täyttyvät aikaisin. Varmista paikkasi tänään!
Tätä hetkeä olen odottanut kuin kuuta nousevaa: tietoa siitä, millä tasolla tekemiseni on tällä hetkellä. Tehon Maxi-kurssilla voi palauttaa viikottain joko yhden tai kaksi kotitehtävää tarkastettavaksi ja lisäksi pienempimuotoisia pikatehtäviä. Käyn Maxi-kurssin etäversiota ja meille etäkurssilaisille palaute eli kritiikki annetaan videon kautta. Videolla opettajat käyvät läpi kaikkien ajallaan palautettujen töiden ansioita sekä antavat vinkkejä, mitä töissä voisi mahdollisesti kehittää. Työt saavat lisäksi arvosanan asteikolla 1-5.
Katselin kesällä arkkitehtikoulutusohjelman sisäänpääsytilastoja ja havaitsin, että suorittamisen tulisi olla pääsykokeissa vähintään noin 3,5-4 tasolla, jotta opiskelupaikka avautuisi. Kirjoitin kritiikki-päivän aamuna itselleni ylös, mitä mieltä olisin mistäkin arvosanasta. Ykkönen olisi katastrofi ja herättäisi kysymyksen, mitä tästä vuodesta tulee. Onko minusta tähän? Arvosana kaksi olisi pettymys, sillä olin nähnyt tehtävien eteen kuitenkin vaivaa. Kolmonen olisi ihan hyvä arvosana ja tuntuisi, että siltä tasolta olisi hyvä ponnistaa eteenpäin ja lähteä kehittymään. Arvosana neljä herättäisi varmastikin reaktion: “Ohhoh, näinkö hyvin pärjäsin?!” Töitäni katseltuani näin niissä kehitettävää, joten arvosanaa viisi ei tarvitse edes käydä läpi. Minulla ei ollut aavistustakaan omasta tasosta, mutta pakotin itseni heittämään hapuilevan itsearvionnin. Arvioin varovasti olevani kotitehtävieni perusteella noin tasolla 3,5.
Päivitin koko kritiikkipäivän verkkoalustaa kurkistaakseni, olivatko kritiikkivideot saapuneet. Illalla ne tulivat ja aloin katsoa palautteita – tottakai ihan välittömästi.
Tämä työ yltää arvosanaan…
Ajattelin esitellä tässä yhteydessä teille työn, jossa on enemmän kehitettävää. Tehtävänanto oli:
HETKEÄ ENNEN..
Piirrä kuva hetkestä juuri ennen kuin jotain tapahtuu. Toteutus: Piirtäen lyijykynällä A3-arkille. Työskentelyaika 3 h. Arviointiperusteet: Aiheen käsittely ja idean välittäminen, tapahtuman kuvaaminen, tunnelma
Ensimmäisen maxi-kurssi-viikon aiheena oli lyijykynätekniikka. Tässä oma tulkintani tehtävänannosta “hetkeä ennen”.
Työstäni saama palaute: + Kiinnostava katselukulma ja hyvä esitys tilasta, hieno valon hohde ikkunasta, hyvät varjostukset – Työ kaipaisi vielä aavistuksen verran enemmän kontrastia, pientä hiomista perspektiiviin
Ja arvaatteko arvosanan? 3,5. Tämä antaa todella toivoa tulevasta. Kerroinkin ensimmäisessä blogipostauksessani, etten ole piirtänyt tai maalannut kunnolla kymmeneen vuoteen. Koen, että minulla on vielä paljon tekemistä kipuamisessa sille visuaalisen viestinnän tasolle, jolle haluan yltää. Ote on vielä jokseenkin haparoivaa, mutta yllätyksekseni ihan jok’ikinen piirros tuntuu vievän tekemistä eteenpäin. Se tunne kun saa ylittää itsensä, on kerrassaan mahtava!
Itsensä ylittämisestä puheen ollen… toinen kotitehtävistäni sai arvosanan 4,5. Aikamoista! Kyllä iso onnentunne läikähti syvällä sisimmässä kun kuulin tuon arvosanan. Tiedostan, että kurssin aikana tulee varmasti huonompiakin arvosanoja ja on oikein ok epäonnistua nyt, jottei niin kävisi pääsykokeissa. Joissakin asioissa minussa on perfektionistin vikaa… tähän tekemiseen suhtaudun kuitenkin niin, että jos keväällä tekemiseni olisi vahvaa nelosen tasoa, olisin todella iloinen. Silloin minulla olisi hyvät eväät pääsykokeisiin ja jokseenkin realistinen mahdollisuus saavuttaa unelmieni opiskelupaikka. En yritä kehittyä parhaaksi, mutta riittävän hyväksi. Erityisesti itselleni. Olisi huippua pystyä jättämään pääsykoetehtävät tuntien, että olin onnistunut visualisoimaan asiat siten kuin ne visioin. Tärkeintä lienee nyt, että oppisi kehittämään oivaltavia ideoita, omaperäisiä lähestymiskulmia ja eri tekniikat olisivat kiitettävästi hallussa.
Tässä kaikessa Tehon valmennuskurssilla oleminen auttaa suunnattoman paljon. On hassua kun yht’äkkiä arkkitehdin ammatin tavoittelu sai vahvemman perustan ja mieleen alkoi hiipiä usko, että unelman saavuttaminen voi oikeasti olla mahdollista. Edessä on paljon, paljon työtä, mutta bring it on! Kiitos kun olet matkassa mukana!
Huojentunein ja toiveikkain fiiliksin luonnosvihkon pariin palaten, Iina C.
Treenaamaan yhdessä?
Pääsykokeisiin valmistautuminen on raskas prosessi ja välillä voi tuntua, ettei itse tiedä mitä töissään voisi enää parantaa. Töitään kannattaakin rohkeasti näyttää muille, sillä subjektiivisen arvioinnin saaminen on ensisijaisen tärkeää kehittymisen kannalla. Teho-Opiston valmennuskursseilla saat jatkuvasti ammattilaisten palautetta töistäsi, jonka avulla kehityt harppauksin. Aloita matkasi kohti unelmien opiskelupaikkaa Teho-Opiston tukemana!
Tehon maxi-etäkurssin ensimmäinen opetusvideo ilmestyi maanantaina puoliltapäivin ja katsoin sen innostuneena välittömästi. Siitä se kurssi starttasi: 20 minuutin videolla annettiin perehdytys lyijykynätekniikkaan. Opetuksessa hyvä muistutus oli valöörit sekä esimerkein havainnollistettuna se, miten suuri merkitys kontrastin luomisella on.
Miten etäkurssi pyörii?
Pohdin kovasti ennen kurssin alkua, miten etäkurssi teknisesti toteutettaisiin. Olin positiivisesti yllättynyt selkeästä alustasta, josta löytyvät teemoittain luennot, pikatehtävät, kotitehtävien toimeksiannot sekä niiden vinkki- että kritiikkivideot. Meillä kurssilaisilla on lisäksi oma suljettu Facebook-ryhmä, jossa voi saada vertaistukea.
Tältä näyttää Tehoverkon Maxi-etäkurssin virtuaalinen oppimisympäristö.
Ensimmäisiä kotitehtäviä pakertamassa
Itse toimin parhaiten paineen alla ja viimeistelen usein tehtävät viime metreillä. Nyt kokeilin kuitenkin uudenlaista lähestymistapaa: tein ensimmäisen tehtävän maanantai-iltana ja toinen kotitehtävä valmistui torstaina. Dead line palautukselle on sunnuntaina. Ajattelin, että voisin katsella töitä ja tehdä tarvittavia pieniä viilauksia. Tehtäviin oli asetettu aikarajaksi kolme tuntia per tehtävä. Nämä ensimmäiset työt menivät kyllä hieman sen yli ja vaikka nyt töitä katsellessa tuntuu, että yhtä sun toista voisi vielä viilata, päätinkin olla tekemättä niin, sillä ei pääsykokeissakaan pysty loputtomiin korjailemaan töitään. Tarkoitus myös on, että noin kuukauden kuluttua laitan oikeasti herätyskellon soimaan ja noudatan minuutin tarkasti aikarajoja. Näin opin piirtämään nopeammin. Annan kuitenkin itselleni noin kuukauden armonaikaa, sillä piirustustaitoni ovat vielä pahasti ruosteessa ja ne pitää herätellä hellästi eloon.
Yllätyksekseni ensimmäisten tehtävien tehtävänannot olivat yllättävän laveat ja yleispätevät. Olin iloinen, että olin harjoitellut kesän ajan YouTubesta löytämieni videoiden avulla eri perspektiivejä sekä perehtynyt hieman erilaisiin tekniikoihin. Toisaalta laaja tehtävänanto antoi mahdollisuuden lähteä yrittämään itselle haastavia asioita. Tein molemmista ensimmäisistä harjoitustehtävistä tilat. Toisen kuvasin alhaalta ylöspäin ja toisen ylhäältä päin. Helpompi olisi ollut piirtää yhden pakopisteen kuva suoraan edestä, mutta halusin lisätä itselleni vaikeuskerrointa heti aluksi, jotta oppisin tulevasta kritiikistä mahdollisimman paljon.
Vatsanpohjassa myllertää odottaessani ensimmäistä kritiikkiä. Jännittää saada selville oma lähtötaso. Kritiikin saatuani palaan kertomaan tunnelmat tännekin.
Ensimmäisen maxi-etäkurssiviikon fiiliksiä päivitteli Iina C.
Minkälaisilla töillä menestyy pääsykokeissa?
Luovien alojen pääsykokeille on tavallista, että samantyyppiset pääsykoetehtävät toistuvat vuosittain pienellä twistillä. Kaikki Teho-Opiston kurssitehtävät onkin kehitetty aikaisempien vuosien ennakko-ja pääsykoetehtävien pohjalta. Tekemällä kaikki tehtävät, saat vankan rutiinin pääsykokeisiin ja opit ymmärtämään mitä eri alojen pääsykoetehtävissä haetaan.
Rutiinin ja tekemisen lisäksi saat kursseilla korvaamatonta henkilökohtaista ohjausta ja ammattilaisten kommentteja oman tekemisen kehittämiseksi. Maksimoi mahdollisuutesi onnistua pääsykokeissa ilmoittautumalla kurssillemme!
Hei, mahtavaa, että olet löytänyt tiesi mun ihka ekan postaukseni pariin. Ajattelin esittäytyä nyt oikeen kunnolla ennen kuin päästään itse asiaan eli kurssiin ja mun etenemiseen liittyviin postauksiin, joita tulen julkaisemaan kerran viikossa tänne näin tekstin ja videoiden muodossa. Olen siis Denis, 20-vuotias valmistunut Sisustaja, jonka ykkös tavoitteena ja unelmana on päästä opiskelemaan Sisustusarkkitehtuuria Suomessa tai ulkomailla.
Valmistuin kesäkuussa 2019, jonka jälkeen lähdin suorittamaan varusmiespalvelusta Dragsviikkiin ja siellä ollessani tutustuin jatko-opiskelu mahdollisuuksiin, pääsykokeiden vaatimuksiin ja huomasin vaatimusten olevan korkeammalla kuin minun sen hetkiset taitoni. Kotiuduttuani aloin harjoittelemaan piirtämistä ja etsimään kursseja, jotka voisivat nopeuttaa kehitystäni ja joiden avulla kouluun pääsyn mahdollisuus kasvaisi. Lopulta useiden kurssien tutkimisen jälkeen tutustuin Tehon kurssitarjontaan ja totesin, että tämä valmennuskurssi on paras saumani kouluun pääsyssä ja tässä sitä ollaan.
Miksi Sisustusarkkitehtuuri?
Olen aina ollut hyvin kiinnostunut muotoilusta, arkkitehtuurista ja tiloista. Nuorempana kun muut harrastivat eri urheilulajeja, itse viihdyin parhaiten piirtämisen, pienoismallien ja niiden avaaman unelmien maailman parissa. Isäni on yrittäjä sekä ravintola, että kiinteistöalalla ja muistan selkeästi seuranneeni erityisellä mielenkiinnolla erilaisia remontteja ja projekteja lapsuudessani. Näistä urakoista inspiroituneena haaveilin tulevaisuudesta, jossa voisin tehdä jotain samankaltaista. Myöhemmin ylä-asteelle mentäessä olin jo unohtanut luovat unelmani, mutta monen mutkan kautta päädyin opiskelemaan Sisustus- ja verhoilualaa tutustuttuani ystävääni, joka kävi samaa ammattikoulua ja joka nykyisin opiskelee Teollista muotoilua. Hän vakuutti minulle, että tämä ala olisi minulle ”kuin tehty” ja näin jälkeenpäin ajateltuna, hän ei ollut väärässä.
Ihailen sisustamisen sekä tilojen pysyvyyttä ja henkilökohtaisuutta elämässämme. Onhan koti paikka johon tullaan rentoutumaan, inspiroitumaan ja lataamaan akkuja seuraavaa päivää varten. Tänä vuonna olemme myös huomanneet, että kodin pitäisi tarjota työtilat, sekä henkilökohtaisen pyhäkön rauhoittumiseen, joka on monelle osoittautunut olemaan ongelmallinen arjen asetelma ja joka tuskin on ratkaistavissakaan tässä postauksessa. Minusta yksilön ympäristön pitäisi olla empaattisesti luotu ymmärtämään kyseisen henkilön elämäntyyliä, tavoitteita ja inspiraation lähteitä. Ei tarvitse olla Psykologi ymmärtääkseen tilan ja yleisen hyvinvoinnin yhteyttä elämässämme ja niiden kaikilla moninaisilla osa-alueillaan.
Uskon olevani luova ja idearikas ihminen, jolle suunnittelu ja halu empaattisesti auttaa muita ympäristöön vaikuttamalla on kuin toista luontoa. Kumminkin vaikka on paljon annettavaa, niin keinoja sen kanavointiin ja ilmaisuun pitää vielä ahkerasti työstää ja kehittää. Siksi valitsin Tehon Maxi kurssin ja uskon, että säännöllisellä ja Tehokkaalla harjoittelulla unelmani on hyvinkin saavutettavissa. Tervetuloa siis seuraamaan mun päivityksiä matkalla kohti unelmaani sisustusarkkitehtuurin opintojen parissa.
Niin kauan kuin muistan, olen suositellut arkkitehdin ammattia ympärilläni oleville visuaalisesti ja matemaattisesti lahjakkaille henkilöille. Olen ihannoinut ajatusta siitä, miten arkkitehdin ammatissa pääsee vaikuttamaan ympäristöön ja luomaan uutta. Suunnittelemaan tiloja, jotka vaikuttavat ihmisten elämään. Itselle ammatti ei ole kuitenkaan ollut realistinen vaihtoehto, sillä en ole luonnonlahjakkuus matematiikassa. Tästä näkökulmasta katsottuna onkin hauskaa, että opiskelin kuitenkin liiketalouden tradenomiksi ja teen työkseni johtotason tehtäviä, joissa pyöritän sujuvasti yhtälöitä ja kehitän taloudellisia tunnuslukuja.
Tänä kesänä näin edesmenneen, kenties aikamme tunnetuimman naisarkkitehdin, Zaha Hadidin töitä Instagrammissa. Ennennäkemätön muotojen käyttö ja taidokkaat toteutukset jäivät pyörimään mieleeni useiksi päiviksi. Löysin itseni tuijottelemasta kuvia kerta toisensa jälkeen. Ihastuksesta huokaillen ja syvästi inspiroituneena kysyin itseltäni, olisiko minustakin arkkitehdiksi. Ensimmäistä kertaa aloin selvittää perinpohjaisesti, mitä sisäänpääsy opintoihin vaatisi. Ilokseni huomasin, että matematiikan kokeen rooli oli muuttunut pienemmäksi ja aikaisempien vuosien kokeita laskiessa havaitsin, että minulla olisi hyvät mahdollisuudet läpäistä matematiikan koe. Kävin myös arkkitehtikoulutuksen kurssikuvaukset läpi ja matematiikan painoarvo oli ihan eri tasolla kuin olin aina kuvitellut. Koulussa minulla oli kuvaamataito 10, mutta lukiossa en valinnut valinnaisia kuviksen kursseja, enkä ole juurikaan tiloja koskaan piirtänyt. Kaiken kukkuraksi en ole taiteillut kunnianhimoisesti kymmeneen vuoteen. Tuntuu, että mieli on täynnä mitä monimuotoisempia luovia visioita, mutten osaa visualisoida niitä. Olisiko minusta siihen kuitenkin, pohdin.
Valoisina kesäisinä öinä katsoin YouTubesta arkkitehtien how to -luonnosteluvideoita. Instagrammin algoritmi syötti minulle kiihtyvällä tahdilla arkkitehtoonisia kuvia. Kuva kuvalta, ajatus ajatukselta tulin vakuuttuneemmaksi siitä, että minun kannattaisi yrittää alanvaihdosta. Näin kolmekymppisenä minulle jäisi aikaa toimia arkkitehtina arviolta reilu kolmisenkymmentä vuotta. Jäin kauppakorkeakoulun maisteriohjelmasta yhden pisteen päähän valmistuttuani tradenomiksi. Tuolloin työmaailma imaisi minut vauhdilla mukaansa, mutta olen ajatellut uudelleen maisteriopintoihin hakemista heti sopivan sauman tultua. Ajatus siitä, että aion jatkaa opiskelua, antoi hyvin tilaa sille, että uskaltauduin nyt miettimään ihan uutta tutkintoa.
Samaan aikaan tuntui, että yksin harjoittelemalla unelma arkkitehtiopinnoista jäisi saavuttamatta. Ryhdyin kartoittamaan valmennuskurssivaihtoehtoja. Nopeasti minulle selvisi, että Teho-opiston kurssien kautta sisäänpääsyprosentit olivat poikkeuksellisen hyvät. Kirjoitin Teho-opiston perustajalle Sinille sähköpostia ja kyselin kursseista käytännön kysymyksiä. Ilahduin saadessani ystävälliset vastaukset nopeasti. Kirjoittelin myös Instagrammin kautta Tehon entisen bloggaajan, Netan, kanssa ja vakuutuin, että Tehon maxi-etäkurssi olisi sopiva minulle.
Haaveesta tavoitteeksi
Päätin, että alkaisin viikoittain päivittämään Instagramiin valmistautumistani pääsykokeisiin. Ajattelin, että se rytmittäisi hyvin tekemistä ja pieni itse luotu julkinen paine saisi minut ponnistelemaan haaveen eteen entistä uutterammin. Sitten kävi onnenkantamoinen: huomasin, että Teho-opisto etsii bloggaajia, jotka osallistuisivat valmennuskurssille ja kirjoittaisivat kokemuksestaan matkalla kohti pääsykokeita. Hain mukaan ja suureksi ilokseni minut kutsuttiin 2020-2021 bloggaaja-trioon. Iso kiitos tästä kunniasta Tehon tiimille. Samaan syssyyn haluan kertoa, että Tehon tiimi on painottanut arvostavansa aitoa sisältöä ja mahdollinen kritiikki valmennuskurssia kohtaan otetaan lämmöllä vastaan siinä missä positiivinenkin palaute. Luvassa on siis aitoja, rehellisiä fiiliksiä niin kurssikokemuksesta kuin koko tästä polusta kohti ensi kevättä.
Joku viisas on sanonut, että jos jostakin pystyy haaveilemaan, sen pystyy myös toteuttamaan. Tähän tahdon uskoa enemmän kuin koskaan aikaisemmin ja tehdä täysin palkein töitä haaveen saavuttamisen eteen. Tervetuloa matkaan mukaan!
Iloisin ja päättäväisin terkuin, Iina C.
Treenaamaan yhdessä?
Pääsykokeisiin valmistautuminen on raskas prosessi ja välillä voi tuntua, ettei itse tiedä mitä töissään voisi enää parantaa. Töitään kannattaakin rohkeasti näyttää muille, sillä subjektiivisen arvioinnin saaminen on ensisijaisen tärkeää kehittymisen kannalla. Teho-Opiston valmennuskursseilla saat jatkuvasti ammattilaisten palautetta töistäsi, jonka avulla kehityt harppauksin. Aloita matkasi kohti unelmien opiskelupaikkaa Teho-Opiston tukemana!
Olen 19-vuotias arkkitehdiksi tavoitteleva yksilö, jolla on selkeä päämäärä, mutta reitti vielä hieman hakusessa. Hain opiskelemaan jo viime vuonna, mutta paikkaa ei valitettavasti irronnut. Se ei kuitenkaan lannistanut, vaan puhalsi entistä enemmän intoa minuun. Tästä syystä sitä ollaankin Teho-opistolla – jotta tavoite saavutetaan. Enempää kuitenkaan paljastamatta, vilkaise alla oleva video, jossa kerron lisää itsestäni ja tulevasta vuodestani!
Kaikki vlogit julkaistaan tässä blogissa, mutta ne löytyvät myös Arch3lisA-youtube kanavalta. Pistäppä se siis tilaukseen, jos kiinnostaa seurata mun matkaa kohti pääsykokeita!
