Onnenkyyneleitä jo tässä vaiheessa?

Heissan! Viikko on hurahtanut taas ihan silmänräpäyksessä. Fiilis on tällä hetkellä aika hyvä! Uusi työ on alkanut tosi mukavasti ja kurssilla pysyn mukana aikataulussa. Hyvällä vauhdilla valmennuskurssilla ollaan menty eteenpäin ja paljon on taas tullut hyvää oppia ja kritiikkiä.

No onnenkyyneleitä jo tässä vaiheessa?

Hetken mietin että mistä mä tällä kertaa höpöttäisin teille ja päädyin siihen että haluan jakaa mun yhden onnistumisen tällä viikolla. Tosiaan meillä oli kurssilla tehtävänä suunnitella Teho-opiston opiskelijoille jaettavaan kangaskassiin kuva. Työ toteutettiin tussitekniikoin. Työssä sai käyttää ainoastaan kahta eri väriä ja niitä pystyi sekoittelemaan rasterien avulla. Tehtävää tehdessäni en olisi voinut uskoa, että työ äänestettäisiin parhaaksi ja se painettaisiin kangaskassiin. No näin juuri kävi minun työni tullaan siis näkemään teholaisten kangaskassissa (kuva työstä alhaalla). Ja ehkäpä sen takia tämä herätti niin suuret tunteet itsessäni on se, että kevään epäonnistumisen jälkeen on ollut todella vaikea uskoa omiin taitoihin. +Iso kiitos teille äänestäjille!
Halusin jakaa tämän uutisen just sen takia teille, vaikka tulee epäonnistumisia ja on hetkiä että tuntuu ettei osaa mitään, niin kyllä tulee se aika kun onnistuu. Ja se, että ei todellakaan tarvitse tehdä työtä samoin ideoin kuin muut. Voi olla että juuri se sinun idea on se paras. Joten antakaa teidän mielikuvituksenne laukata ja uskaltakaa antaa ideoinnin mennä laatikon ulkopuolelle. Myöskään se ei haittaa jos epäonnistut, minulle on käynyt niin useasti. Voit pitää epäonnistumisia tietopankkina. Kun tehtävässä tulee  epäonnistuminen, kritiikin myötä muistat mitä voit kehittää ja mitkä ovat sinun vahvuutesi. Olen saanut useastakin tehtävästä täydet pisteet. Tämä on ollut yllättävää sillä pääsykokeissa pisteeni eivät olleet maailman parhaimmat. Siitä huolimatta että täysiä pisteitä on tullut olen kiitollinen siitä miten myös rakentavaa kritiikkiä olen saanut. Ei sitä muulla tavalla oppisikaan jos ei saisi muiden näkökulmia ja kritiikkiä tehtävistä. “Aina on parannettavaa” ja se on mielestäni hyvä
Mutta sanomani pähkinän kuoressa on se, että uskokaa itseenne, antakaa lupa epäonnistua ja pitäkää epäonnistumiset tietopankkina sekä iloitkaa pienistäkin onnistumisista.
Nöyrin askelin kohti kevättä.
~Netta



 

Miltä näyttää arkkitehtiopiskelijan päivä?

MY DAY - Elsa Karvanen, Arkkitehtiopiskelija, Aalto-Yliopisto

Mielikuvat ovat suuressa roolissa tulevaa opiskelupaikkaa pohtiessa. Harva tietää hakiessaan, millaista eri alojen opiskelu todellisuudessa on. Lue tarina, katso vlogi ja sukella arkkitehtiopiskelijan arkeen!
Pitkät päivät, rankat kurssit, loputon stressi. Nämä olivat asioita, jotka pyörivät mielessäni hakiessani opiskelemaan arkkitehtuuria. Vaikka olen pikkutytöstä asti halunnut arkkitehdiksi, en lukioaikoina tuntenut ketään, joka olisi opiskellut alaa. Niinpä päädyin lukemaan netistä hurjalta kuulostavia juttuja opiskelijoiden arjesta.


Hakuajan lähestyessä mieleeni alkoi tulla syitä, miksi en sopisi alalle. Epäilin tunnollisuuttani. Epäilin olevani laiska ja mietin jopa sitä, pysyisinkö muka oikeasti mukana sellaisessa menossa, mistä olin lukenut. Olin kuullut, että arkkitehtiopiskelijoiden päivät venyivät niin pitkiksi, että yöt he saattoivat nukkua koululla. Minä haluan nukkua kotona! Epäilin myös kädentaitojani — en koskaan ollut lahjakas esimerkiksi peruskoulun teknisessä työssä, vaikka sen aina valitsin. Sen takia pohdin tietysti myös mahdollisuuksiani pääsykokeissa. Epäilyni eivät kuitenkaan kasvaneet peloksi. Hain lukion jälkeen opiskelemaan, juuri niin kuin olin aina kuvitellutkin.
Ja pääsin sisään.
Dipoli, Otaniemi, Aalto-Yliopisto
Nyt aloitan toista vuottani Aalto-yliopistossa ja voin kertoa, että lukioaikaiset mielikuvani opiskelusta eivät vastanneet todellisuutta. Työtä voi tehdä todella paljon, paljon tai sitten vähemmän. Oma luonne ja tavoitteet ratkaisevat. On selvää, että työmäärä kasvaa vuosien kuluessa. Mutta niin kasvavat taidotkin. Itse en vielä ole kokenut arkkitehtuurin opiskelua erityisen rankkana. Usein kyse on kuitenkin omasta intohimosta ja sen toteuttamisesta. Välillä on vähemmän työtä ja välillä koululla ollaan pitkään. Se ei kuitenkaan haittaa, kun ympärillä on hyvä ja motivoitunut porukka!
MY DAY - Elsa Karvanen, arkkitehtiopiskelija, Aalto-yliopistoMutta millainen se arkkitehtiopiskelijan peruspäivä sitten on? Joko suunnittelua, luentoja, kenttäkursseja, ekskursioita tai vaikka mitä muuta. En edes osaa vastata kysymykseen, koska päivät ovat juuri sellaisia kuin jokainen niistä itse tekee. Niinpä päätin nyt vlogaamisen aikakautena kulkea päivän ajan kamera kädessäni ja antaa teille esimerkin!

 


Loppuun vielä todettakoon, ettei kukaan ole ikinä moittinut minua niistä asioista, joita itsessäni ennen epäilin. Jopa ne surkeat puutyötaitoni ovat kehittyneet. Joten unohtakaa epäilyt ja kulkekaa rohkeasti kohti unelmianne!


 

70% kurssilaisistamme on saanut opiskelupaikan


Tiesitkö, että Teho-Opiston valmennuskurssin käyneet täyttävät vuosittain yli puolet luovien alojen opiskelupaikoista ja kurssilaisistamme yli 70% ovat saaneet hakemansa luovien alojen opiskelupaikan?

Maksimoi sisäänpääsyn todennäköisyytesi ja liity mukaan treenaamaan Suomen laajimmalle arkkitehtuurin, muotoilun ja muiden luovien alojen valmennuskurssille!



Arkkitehti vs. rakennusarkkitehti

Yhteishaku on meneillään ja tiedän, että siellä vielä osa tuskailee arkkitehdin ja rakennusarkkitehdin koulutusten valinnan väliltä.
Halusin kirjoittaa niin selkokieliset eroavaisuudet, että lukion penkiltäkin ponnistava, voisi alasta tietämättömänä ymmärtää eroavaisuudet. Etsin netistä faktatietoa aiheesta ja sain pääni pyörälle, koska molemmista sanotaan lähes samat tarinat. Tavallaan samalla tavallahan molemmat suunnittelevat ja ideoivat ja luovat uutta. En alkanut tekemään aiheesta sen suurempaa tutkimustyötä, joten nämä tiedot pohjautuvat enemmänkin minun omiin mielipiteisiin ja kokemuksiin.
Kerrottakoon ensi alkuun, että nämä ovat kaksi aivan eri koulutusta. Rakennusarkkitehdin koulutus tuli pitkän tauon jälkeen vuonna 2014 takaisin ja heitä koulutetaan Ammattikorkeakouluista. Arkkitehdiksi opiskellaan yliopistossa. Arkkitehdiksi voidaan kutsua jonkin asian suunnittelijaa, ideoijaa tai luojaa joten siksipä rakennusarkkitehti kulkee monesti arkkitehdin nimellä. Suomen arkkitehtiliittoon, SAFA:an kuuluvat voivat käyttää titteliä arkkitehti SAFA.  SAFAn jäseneksi pääsevät pääsääntöisesti vain ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet arkkitehdit. Tuosta SAFA-tittelistä siis voi joissain tapauksissa erottaa, että puhutaan arkkitehdistä eikä rakennusarkkitehdistä. Mutta pidä mielessä, että kaikki arkkitehdit eivät liity tuohon liittoon ja hae tuota titteliä itselleen.
Mitä eroa on arkkitehdin ja rakennusarkkitehdin koulutuksilla?
Arkkitehdin opinnoissa voit opiskella joko rakennusarkkitehtuuria tai maisema-arkkitehtuuria. Arkkitehdin koulutus kestää 5 vuotta ja rakennusarkkitehdin koulutus 4 vuotta. Arkkitehti on rakennusarkkitehtiin verrattuna perusteellisempi tutkinto, missä luovia ratkaisuja sekä estetiikkaa ja funktionaalisuutta käsitellään monipuolisesti kokonaisuutena. Näin kertoi wikipedia, mutta kiteyttäisin tämän sanaan taiteilija.
Rakennusarkkitehtien koulutuksessa painostus on teknisten ratkaisujen osaajana. Koulutuksen olennaiseen osaan eivät kuulu taideaineet, visuaalisuus eikä estetiikka. Tämä myös wikipediasta ja kiteyttäisin sen sanoihin kustannustehokasta suunnittelua.
Mitä eroa työelämässä?
Kaikki tietää että arkkitehdit suunnittelevat rakennettua ympäristöä. Kaikenlaista rakennussuunnittelua, kaupunkisuunnittelua, vaikkapa ovenkahvoja, monumentteja ym., lista on loputon. Entä rakennusarkkitehti? Suppeamman opetussisältönsä vuoksi rakennusarkkitehdin opinnot ei anna samoja ammattipätevyyksiä kuin arkkitehdin koulutus. Rakennusarkkitehdit toimivat samankaltaisissa työtehtävissä kuin arkkitehdit, mutta erityisesti suurten rakennuskohteiden pääsuunnittelijalta vaaditaan arkkitehdin ammattipätevyys.
Vaikka näillä kahdella ammattinimikkeellä on hyvin vähän eroa, ovat ne kuitenkin kaksi aivan eri maailmaa. Arkkitehdin opinnoissa/töissä viedään suunnittelu astetta pidemmälle. Voisin taas kiteyttää tämän kaiken oman mielipiteeni perusteella kärjistetysti yhteen lauseeseen. Rakennusarkkitehti on suunnittelija ja arkkitehti taiteilija.
Itse haluaisin oppia visuaalisuutta, estetiikkaa ja haluaisin päästä välissä hulluttelemaan ideoilla. Haaveeni olisi myös päästä suunnittelemaan joskus isoja julkisia kohteita joten siksi haaveeni on nimenomaan arkkitehti.
Tästä tuli nyt kaikkea muuta kuin selkokielinen teksti, mutta toivottavasti tästä oli jotain apuja asiaa pohtiville. Arkkitehdiksi.fi sivustolla on hyvin kaiken kattavaa tietoa molemmista koulutuksista ja työelämästä.
Tsemppiä kaikille hakijoille.


 

Aikainen lintu opiskelupaikan nappaa!


Kuka vaan voi onnistua, joka on valmis tekemään töitä unelmiensa opiskelupaikan eteen! Sisäänpääsyn todennäköisyys kun korreloi suoraan harjoittelun määrään. Pitkällä kurssillamme lähtötasollasi ei ole merkitystä, sillä harjoittelemalla ahkerasti ehdit nostaa osaamisesi, vaikka nollasta pääsykoetasolle.

Tutustu kursseihimme ja tule mukaan treenaamaan itsesi huippukuntoon ennen luovien alojen hakua ja pääsykokeita. Kannattaa olla nopea, sillä suositut ryhmät täyttyvät aikaisin. Varmista paikkasi tänään!



INNOLLA TEHOLLE

Hain Teho-opistolle opiskelijabloggaajaksi ja odottelin viikon kuumeisesti puhelua opistolta. Valittu bloggari pääsisi Maxi-valmennuskurssille Tehon-opiston tarjoamana. Juuri sille kurssille mistä olin haaveillut jo pari vuotta.

Monta outoa numeroa soitti viikon aikana ja kaikki olivat järjestään puhelinmyyjiä. Kunnes vihdoin se toivottu puhelu ja minun kerrottiin tuleen valituksi, koska vaikutin niin innokkaalta. JES! Olivat osanneet tulkita oikein rivien välistä. Olin niin innoissani, etten osannut sanoa puhelimeen oikein mitään. Vasta puhelun loputtua tajusin ja päästin riemunkiljahdukset työpaikan pihassa. Olo oli kuin Hannu Hanhella. Itseäni askarrutti miten saan hoidettua työn, koulun, valmennuskurssin ja blogaamisen, mutta päätin että se on nyt onnistuttava kun tällainen mahdollisuus on tarjottimella nenän edessä!

Hymy herkässä otin tuumasta toimeen ja menin suorinta tietä hakemaan itselleni tarvikkeet seuraavana päivänä alkavaa valmennuskursia varten. Kuinka maltoin odottaa! Jotenkin hassusti tuntui siltä kuin olisin jo muka saanut sen opiskelupaikan, vaikka edessä on vielä kova työ. 😀 Tuntui vain niin hyvältä päästä vihdoin tekemään jotain omien haaveidensa eteen, eikä kaikki jää vain puheiksi niin kuin tähän saakka. Oli pakko laittaa myös Lotto vetämään, mutta sinne asti tuo hyvä onni ei yltänyt.

IMG_20161007_002726 7.10.2016 0-27-28
Väri-ilottelua meidän luokkahuoneessa


 

Maxi-kurssi on siis kokonaisen lukukauden mittainen taidealojen valmennus yhtenä arki-iltana tai -iltapäivänä viikossa. Kurssilla on arkkitehtuurin, muotoilun ja taiteiden aloille pyrkiviä. Kurssin syksy painottuu piirustustekniikoiden harjoitteluun, kevät askarteluun ja rakenteluun.

Olin kuullut Teho-opistosta työkaveriltani joka oli myös tehon valmennuksessa ja sai opiskelupaikan arkkitehtuuriin. Tämä kurssi tuntui minulle sopivalta vaihtoehdolta, sillä viime maalauskerroista on jo aikaa, enkä muutenkaan ole mikään Picasso. Pitkän aikavälin harjoitteleminen valmentaa henkisesti paremmin kevään Arkkitehdin pääsykoetta varten. Viikon aikana ehtii pureutua oppimaansa ja täten kasvattaa omaa tyyliään millä erottua pääsykoetehtävillään massasta.

Kurssi on jo kovassa vauhdissa. Mentyäni ensimmäiselle tunnille, katsoin muiden oppilaiden tekemiä lyijykynätöitä ihastellen. Eipä auttanut tässä joukossa, että ala-asteella voitin piirustuskilpailuja. 😀  Kauhusta kankeana mietin, onko arkkitehtuurin pääsykokeissa taso näin korkealla.  Teho-opistolta sanottiin luottavaisin mielin, että tämän kurssin jälkeen kaikki osaamme piirtää. Tuo oli lohduttava tieto, mutta siihen ei auta kuin laittaa kynät laulamaan jos meinaa päästä sisään. Kova työ on edessä, mutta tämä on niin mielekästä tekemistä ettei se edes haittaa.

IMG_20161007_002722 7.10.2016 0-27-26
Teholaisia tutustumisillassa


 
Ilmapiiri kurssilla on mukavan rento. Viime viikolla kurssin jälkeen oli tutustumisilta mikä jatkui yli puolen yön. Juteltavaa olisi riittänyt vaikka amuun saakka. Kilistelimme maljat alkaneen kurssin kunniaksi, herkuttelimme ja saattoipa jokunen ottaa myös tanssiaskeleet alleen. Kurssilla on eri taidealoille pyrkiviä ihmisiä, mutta kiva huomata miten samat ajatukset löytyivät monelta kurssikaverilta. Olemmehan kaikki samassa veneessä. Kaikki tuntui olevan tyytyväisiä päätökseen, että ovat aloittaneet valmistautumisen jo nyt eikä vasta viimeisenä kuukautena niin kuin yleensä. Moni kertoi hakevansa toista kertaa ja minä tietenkin imaisin kaiken informaation itse pääsykoetilanteesta. Olin nimittäin kuvitellut sen mielessäni aivan erilaiseksi.
Kurssilla on mukavia ihmisiä ja kaikki kannustavat toisiaan. Jaetaan hyvät ja huonot kokemukset kaikkeen tähän valmistautumiseen liittyen. Kurssi on kaikin puolin vaikuttanut todella kattavalta paketilta.
 
malja
 

P.S. Haluan sen opiskelupaikan!

-Johanna