Tänään vähän loppufiilistelyä ja pohdintaa maxi-kurssista sekä opiskelija bloggaajana olemisesta. Sanoja seurasikin yllättävän paljon toisensa perään ja muutama tippakin tuli linssiin.
Yleiset fiilikset kurssin jälkeen
Ihan päällimmäisenä fiiliksenä on ehdottomasti se, miten suuri hyöty maxi-kurssista oli! En olisi päässyt edes pääsykokeisiin, jos en olisi käynyt Maxi-kurssia. No chance. Olen alusta asti hehkuttanut Teho-opistoa ja Maxi-kurssia ja vielä näin lopuksi seison kaikkien aikaisempien mielipiteiden takana: super fiilis, taitava, laadukas ja kannustava pedagoginen ote sekä ammattitaitoiset opettajat.
Kaikki Tehon opettajat olivat myös supermukavia ja helposti lähestyttäviä. Kun Maxi-kurssi viimein loppui, oli vallan haikea fiilis sen loppumisesta. Melkeinpä toivoin, että se jatkuisi seuraavanakin vuonna. (Vaikka toki opiskelupaikka oli tietysti ykköstoive) Olen nauttinut tästä vuodesta Teholla ihan älyttömästi ja sen lisäksi oppinut tarpeeksi päästäkseni kouluun! Joten kiitos Teho-opistolle näin hienosta mahdollisuudesta, kokemuksista ja opeista!
Opiskelijabloggaajana oleminen kruunasi koko kurssin. Suurin hyöty oli saada kurssi ilmaiseksi. Kurssi olisi saattanut jäädä käymättä ilman tätä mahdollisuutta. Ja kuten olen aikaisemminkin maininnut oppimistaan asioista kirjoittaminen ja fiilisten pohtiminen on ehdottomasti edesauttanut omaa oppimista. Muutama vuosi sitten vielä ajattelin, että en missään nimessä voisi kirjoittaa tällaiseen blogiin. Mitä jos epäonnistuisin ja kaikki saisivat tietää siitä? Viime vuonna fiilis oli onneksi vaihtunut: so what? Kaikki peliin ja valmiina myös epäonnistumaan. Kompuroinnissa ei ole mitään hävettävää, vaan se on inhimillistä ja verrattain normaalia.
Jos siis mietit voisitko sinä blogata Teholle, niin kyllä voit. Ei ole väliä missä pisteessä olet nyt. Oletko viisas, naiivi, pessimisti, optimisti, epävarma tai itsevarma, vanha tai nuori. Jokainen on siinä kohtaa missä juuri sillä hetkellä on. Aina oikeassa kohtaa omassa prosessissaan. Siitä kun ottaa askeleita ihan mihin vain suuntaan, maisemat vaihtuvat ja oppii jotain uutta.
Mitä opin?
Maxi-kurssilla käytiin kattavasti läpi kaikki tekniikat sekä kuvan/muodon luomiseen tarvittavat perusteet. Kurssin alussa osasin vain käyttää lyijykyniä, mutta kevättä kohden maalamisen tekniikat ja puuvärit sekä kolmiulotteisen muodon luominen tulivat todella tutuiksi. Vuoden aikana ehti tarpeeksi monta kertaa kokeilla eri tekniikoita ja etsimään omaa tyyliä niillä tekemiseen. Tärkeitä oppeja tarttui, kontrasteista, väreistä, valööreistä, valosta ja varjosta sekä modulaarisuudesta. Muutaman mainitakseni.
Ehdottomasti itselleni suurin hyöty kurssilla oli harjoitella lisää perspektiiviä, oppia akvarellien käytössä vähän paremmaksi sekä suurimpana oppina olivat kaikki rakenteluun liittyvät luennot ja tehtävät. Monta teoreettista oppia väreihin, perspektiiviin tai eri tekniikoihin voi kaivaa internetin kätköistä, mutta rakenteluun liittyviä oppeja ei ole ainakaan aikaisemmin tullut netistä vastaan.
Ennen kaikkea haluan muistuttaa kaikille, että päästäkseen kouluun ei tarvitse osata piirtää ja maalta täydellisesti. Olen itse hyvä esimerkki siitä.
Haasteita kurssin aikanakin
Maxi-kurssin yksi haaste oli sen pituus. Minä ehdottomasti tarvitsin näin pitkän kurssin oppiakseni asiat, joita opin. Mutta koko vuoden kestävä kurssi vaati myös selvää fokusta ja itsekuria. En vaihtaisi kyllä mihinkään tätä kurssia ja suosittelen jokaista käymään maxi-kurssin. Pitää vain varautua siihen, että se vaatii staminaa. Yhteen lukuvuoteen mahtuu paljon onnistumisia ja epäonnistumisia sekä melkoinen tunteiden kirjo. Ehkä ilmaantuu epäilyksiäkin ja mietteitä siitä, onko ala juuri oikea. Mutta kuten kaikki aina sanovat; luota prosessiin.
Mikä sitten oli kurssin suurin haaste? Minä itse. Milloin olin liian kriittinen, naiivi, laiska tai väsynyt. Jos kävisin kurssin uudestaan ensi vuonna, osaisin ottaa kriittisyyden suhteen rennommin ja käyttää sen energian ottamaan itseäni niskasta kiinni ja tekemään muutaman tehtävän enemmän. Osaisin myös keskittyä enemmän kokeilemaan erikoisia ideoita tavoittelematta aina ”korkeinta arvosanaa”. Toivottavasti osaisin uskaltaa epäonnistua enemmän ja ehkä osaisin keskittyä enemmän olennaiseen. Toisaalta, tämä tarkoittaa sitä, että opin Teholla todella paljon. Opin paljon teknisiä asioita, mutta opin myös itsestäni ja luovuudesta. Kaikki opit, joita opin Teholla tulevat kulkemaan mukana myös tulevissa opinnoissa.
Joten suuri kiitos Teho-Opisto! Kiitollisuutta ei voi pukea sanoiksi. On ollut ilo ja kunnia saada osallistua maxi-kurssille ja blogata Tehon blogiin. Vuosi on sisältänyt valtavan määrän oppeja, laajan kirjon tunteita ja ihania kohtaamisia. En vaihtaisi mitään pois. Ja suuri kiitos myös niille, jotka ovat blogiani jaksaneet lukea! Teitä tulee ikävä <3
Se on kuitti!
Ollaan luovia!
Rakkaudella,
Ruut
70% kurssilaisistamme on saanut opiskelupaikan
Tiesitkö, että Teho-Opiston valmennuskurssin käyneet täyttävät vuosittain yli puolet luovien alojen opiskelupaikoista ja kurssilaisistamme yli 70% ovat saaneet hakemansa luovien alojen opiskelupaikan?
Maksimoi sisäänpääsyn todennäköisyytesi ja liity mukaan treenaamaan Suomen laajimmalle arkkitehtuurin, muotoilun ja muiden luovien alojen valmennuskurssille!
Teho-Opiston Maxi-kurssin käynyt Anneli Trifonova oli jo pitkään unelmoinut sisustusarkkitehtuurin opinnoista. Unelma toteutui kesällä 2023, kun hän läpäisi yhteensä neljän eri korkeakoulun ennakkotehtävät ja pääsykokeet – loistavin tuloksin!Syksyllä alkavatkin opinnot Aalto-Yliopistossa.Annetaanpa Annelin itsensä kertoa lisää eri koulujen pääsykoetehtävien tekemisestä! Jatka siis lukemista ja katso kuvat menestyksekkäistä töistä!
Hei taas! Olette jo aikaisemmin saattaneet lukea Tehon blogista, että hain neljään eri korkeakouluun sisustusarkkitehtuurin linjalle: Aalto Yliopistoon, LAB Ammattikorkeakouluun, Metropoliaan ja XAMKiin.
Olin niin onnellinen, kun sain kutsut pääsykokeisiin kaikista korkeakouluista! Sen jälkeen asetin itselleni tavoitteen: nappaa kaikki sisustusarkkitehtuurin opiskelupaikat hyvillä pisteillä.
Työpaikalla sovin etukäteen vapaapäiviä valintakokeita varten. Asetin itselleni heti tavoitteen päästä Aallon toiseen vaiheeseen, kun yliopiston sisustusarkkitehtuurin koe on kaksivaiheinen.
No niin. 10 intensiivistä pääsykoepäivää edessä. Let’s go!
XAMK Pääsykokeet
Ensimmäisen osan pääsykokeista XAMK ammattikorkeakoulu järjesti etänä. Jatkoon pääsisi 60 parhaat pisteet saanutta hakijaa. Aamulla kello 8.00 XAMKin nettisivulta löytyi 2 tehtävää. Ne piti palauttaa samana päivänä klo 15 mennessä.
Tehtävä 1. PEHMEÄÄ JA KOVAA
Piirrä A3 paperille mustavalkoinen perspektiivikuva kahvilan näkymästä. Piirroksen tulee välittää näkymän tilallinen vaikutelma sekä näkyvien esineiden materiaalien tuntu.
Mielenkiintoinen tehtävä! Tykkään rakentaa perspektiiviä ja suunnitella tiloja! Olin tyytyväinen työhöni!
– Anneli
Tehtävä 2. TARINAN KUVITUS
Tee värillinen kuva tarinan pohjalta, niin että olet itse osa tarinaa:
Nyt aion kertoa Zenobian kaupungista, jossa ihmeellistä on tämä: vaikka se sijaitseekin kuivalla maaperällä, se seisoo hyvin korkeilla pilareilla, talot ovat bambua ja sinkkiä, niissä on puujaloissa seisovia monia terasseja ja parvekkeita, ne menevät ristiin rastiin ja niitä yhdistävät puu- ja köysitikkaat, talojen yllä on kartiokattoisia näköalaterasseja, vesitynnyreitä, tuuliviirejä ja taloista sojottaa väkipyöriä, ongensiimoja ja nostureita.
Olen tehnyt jo aikasemmin piirustuksia tarinan pohjalta. Minulla ei ole yleensä ollut vaikeuksia tällaisten tehtävien kanssa, mutta kun ensimmäinen tehtävä vei paljon aikaa, jouduin tekemään toisen kiireessä. Sen takia en ollut täysin tyytyväinen.Myöhemmin sain silti kutsun valintakokeen toiseen osaan ja ensimmäisestä päivästä tulikin täydet pisteet: 40/40!
– Anneli
Tehtävä 3.
Tee kolmiulotteinen abstrakti taideteos paperista, mikä kuvaa pehmeetä ja kovaa sekä miten se siirtyy yhdestä toiseen.
Toinen osa pääsykokeista järjestettiin Kouvolan kampuksella. Sinä päivänä heräsin neljältä aamulla ja menin junalla Helsingistä Kouvolaan. Olin koko päivä niin väsynyt, että en pystynyt keskittymään tehtäviin. Ideat eivät vain tulleet päähäni. Tein paljon luonnoksia, mutta en keksinyt mitään hyvää. Loppujen lopuksi sain idean, mutta en silti ollut tyytyväinen.
– Anneli
Tehtävä 4.
Rakenna kahden henkilön näkötorni grillitikuista, paperista ja langasta. Mittakaava 1:10. Piirrää/maalaa näkötorni A3 paperille. Aikaa tehtävän suorittamiseen 3 tuntia.
Apua! Kolme tuntia! Miten saada hyvän idean ja rakentaa näkötornin ANNETUSSA MITTAKAAVASSA 15cm tikuista ja paperista niin lyhyellä ajalla?! Tarkoittaako se, että jos suunnitelmani näkötorni olisi luonnossa 10 metriä, kyseisessä mittakaavassa se olisi metri mittainen? Suunnittelin aikani niin, että 2 tuntia menee näkötornin ideoimaan ja sen toteutukseen ja viimeinen tunti menee maalaukseen. Lopputulokseen en ollut yhtään tyytyväinen, koska pienoismalli tuli paljon matalampi, niin kuin olin alussa suunnitellut. Piirustuksen tein akvarelliväreillä. Palautin työn viimeisenä sekunnilla. Kokeiden jälkeen jäi epävarma fiilis.
– Anneli
Kesäkuun alussa sain tulokset ja olin suunnattoman yllättynyt kun sain täydet pisteet: 100/100!
– Anneli
LAB Pääsykokeet
LAB muotoiluinstituutin kolmen päivän pääsykokeet järjestettiin Lahden kampuksella. Ensimmäisenä päivänä tutustuin ihmisiin, jotka olivat tulleet pääsykokeisiin, kuten minäkin. Oli helpottavaa pystyä jakamaan jännitystä muiden kanssa!
Tehtävä 1.
Suunnittele ja valmista pienoismalli puutikuista ja/tai rautalangasta vähintään viidelle takille tarkoitetusta vaatesäilyttimesta. Lisää palautettavan malliin yhtä takkia kuvaava esimerkkikangas. Mittakaava 1:5Arviointiperusteet: Idean omaperäisyys, rakenteen kestävyys ja tukevuus, tarkoituksenmukainen materiaalin käyttö, käytännöllisyys ja toimivuus, mallin siisteys ja tekninen viimeistelytaso.
Oli hauskaa tehtävää! Toteutettu idea ei tullut heti päähän. Ennen kuin sain sen, tein paperilla n.10 eri luonnoksia ja pari esimerkkiä puutikuista. Lopputulokseen olin ihan tyytyväinen.
– Anneli
Tehtävä 2.
Täydellinen paikka keskittymiselle. Pohdi millaisessa tilassa tai ympäristössä sinä mieluiten tekisit valintakoetehtävää. Pohdi myös minkälaiset kalusteet, värit ja materiaalit sopisivat tähän keskittymistä vaativaan suunnittelutyöhön. Piirrä/maalaa värillinen kuva itsestäsi tekemässä tätä tehtävää tässä täydellisessä paikassa.
Tämä oli minun lempitehtävä! Halusin tuoda omaa persoonallisuuttani esille työssäni, siksi valitsin auringonkukka-aiheen. Lähdin tehtävään hyvällä mielellä, koska olin tehnyt Tehon kurssin akvarellitunnilla vastaavan harjoitustehtävän ja saanut siitä hyvät pisteet. Heti kun olin lukenut tehtävänannon, päätin, että toteutan sen lempitekniikallani – akvarelliväreillä. Olin tyytyväinen työni värimaailmaan ja lopputulokseen!
– Anneli
Tehtävä 3.
Muotoiluinstituutin kevätnäyttely esittelee opiskelijoiden töitä eri koulutusohjelmista. Näyttelyssä on esillä mm.kalusteita, sisustussuunnittelua, grafiikkaa, vaatesuunnittelua ja teollista muotoilua. Näyttelyyn kuljetaan aulan kautta. Tehtävänäsi on suunnitella elämyksellinen sisäänkäynti näyttelyyn aulaan. Aulan takaseinän keskellä on ovi näyttelyyn. Rakenna sisäänkäynnistä pienoismalli mittakaavassa 1:50 sekä tee mittakaava selventävä ihmishahmo. Aulan koko on 6*6 metriä ja se on 6 metriä korkea. Leikkaa ovi keskelle takaseinää. Oven koko on 2*2 metriä. Liimaa tai teippaa seinät lattia toisiinsa.
Välineet: seinä- ja lattiapahvit 12*12, paperi, pahvi, teippi, liima, rautalanka sekä vapaavalintaiset piirustusvälineet.
Arviointiperusteet: Sisäänkäynnin idea ja elämyksellisyys, tilallinen hahmotuskyky, mittakaavan hallinta, värien tai kontrastien käyttö, sommittelutaito, esitys- ja rakennustapa.
Onpa ihana ja mielenkiintoinen tehtävä! Tässä meni aluksi paljon aikaa ideointiin. En halunnut käyttää työssä rautalankaa ollenkaan, joten lähdin toteuttamaan suunnitelmaa käyttäen vain paperia ja kartonkeja. Ideana oli tehdä harmoninen ja trendikäs tila – tuoda luonto sisälle. Puupinnat ja luonnon tekstiilit tuovat tilaan positiivista tunnelmaa ja niitä on miellyttävä katsoa ja koskettaa. Työssä käytin luonnon värejä. Vihreä väri kuvaa puuelementtiä, joka kuvastaa kasvua, tehokkuutta ja ravitsemusta. Aikaa oli 3 tuntia ja onnistuin omasta mielestäni tosi hyvin!
– Anneli
Tehtävä 4.
Café MI. Suunnittele kampuksen sisäpihalle Muotoiluinstituutin kesäkahvila. Voit itse päättää kahvilan koon, muodon sekä sijainnin pihalla. Kahvilassa tulee olla jonkinlainen suoja sateelta ja auringolta. Piirrä kahvilasta pohjapiirros, mistä hahmottaa suunnitelman muodon, koon, toiminnot, kalustuksen, ja sijainnin pihalla. Piirrä lisäksi suunnitelmasta värillinen perspektiivinäkymä.
Välineet: Pystysuuntainen A3 paperi. Piirrä paperin yläosaan perspektiivinäkymä ja alaosaan pohjapiirros. Voit myös kirjoittaa paperiin lyhyitä suunnitelmaa avaavia tekstejä.
Arviointiperusteet: Idea, suunnitelman soveltuvuus käyttötarkoitukseensa ja ympäristöönsä, Kolmiulotteinen hahmotuskyky, piirustustaito, värien käyttö, mittakaavan hallinta, sommittelu, esitystapa.
Ihan alusta olin tosi tyytyväinen tehtävänantoon. Tekniikka oli vapaa, ja yksi arviointiperusteista oli värien käyttö. Vaikka tiesin, että tussilla piirtäminen ei ole vahvuuteni, halusin silti kokeilla jotain uutta. Mielestäni olisin voinut lukea tehtävänannon tarkemmin, koska tein pieniä virheitä, jotka huomasi myöhemmin. En ollut täysin tyytyväinen suoritukseen, mutta virheiden jälkeen on hyvä selvittää itselleen, miksi se tuli tehtyä ja miten voi vaikuttaa siihen, ettei niitä tapahdu enää jatkossa.
– Anneli
Haastattelu
Haastattelussa pyrin olemaan mahdollisimman oma itseni. Kerroin itsestä, harrastukseni ja miksi olen hakemassa juuri susustusarkkitehtuurin linjalle. Kaikki kolme haastattelijaa olivat todella mukavia ja oli kiva jutella niiden kanssa. Kokeista jäi kokonaisuudessaan hyvä fiilis, sainkin kaikki työt ajallaan valmiiksi.Tieto LABiin pääsystä tuli jo kesäkuun puolivälissä. Sain 92/100. Happy!
-Anneli
Minkälaisilla töillä menestyy pääsykokeissa?
Luovien alojen pääsykokeille on tavallista, että samantyyppiset pääsykoetehtävät toistuvat vuosittain pienellä twistillä. Kaikki Teho-Opiston kurssitehtävät onkin kehitetty aikaisempien vuosien ennakko-ja pääsykoetehtävien pohjalta. Tekemällä kaikki tehtävät, saat vankan rutiinin pääsykokeisiin ja opit ymmärtämään mitä eri alojen pääsykoetehtävissä haetaan.
Rutiinin ja tekemisen lisäksi saat kursseilla korvaamatonta henkilökohtaista ohjausta ja ammattilaisten kommentteja oman tekemisen kehittämiseksi. Maksimoi mahdollisuutesi onnistua pääsykokeissa ilmoittautumalla kurssillemme!
Metropolian valintakokeet olivat kaksipäiväiset. Ennen kokeita jännitin huomattavasti vähemmin, kuin LABissa, varmasti sen takia, itselläni oli menossa jo kuudes pääsykoepäivä. Aamulla lähdin Arabian kampukselle hyvällä fiiliksellä ja tapasin tuttuja Teholaisia. Toivotimme toisillemme tsemppiä ja menimme paikoillemme luokkaan.
Tehtävä 1. Crescendo
Crescendo on musiikkitermi, joka viittaa äänenvoimakkuuden kasvuun tai musiikillisen intensiteetin lisääntymiseen. Se ilmaisee äänenvoimakkuuden asteittaista kasvua tai musiikin tunteellisen voimakkuuden ja jännitteen kasvua.
Lapsena kävin musiikkikoulua ja voin hyvin kuvitella mitä tarkoittaa ”CRESCENDO”. Tehtävänannon luettuani kuvittelin itseni 10-vuotiaana soittamassa pianoa. Päähäni ilmestyi muotoja ja värejä jotka siirsin nopeasti paperille. Vastaväreillä halusin lisätä voimakkuutta. ”Musiikkivärinä” valitsin oranssin. Se on vahva, energisoiva ja hehkuva!
-Anneli
Tehtävä 2. Sisätila
Kävelet vanhalla teollisuusalueella ja saavut kiinnostavan näköisen rakennuksen eteen. Ovet ovat lukossa, mutta vähän korkeammalla on aukko, josta avautuu rajattu näkymä teollisuushalliin.
Aukon sijainti kohdistaa katseesi ylöspäin. Katon tukirakenteet ovat terästä ja vankkaa tekoa. Tila on yllättävän matala, ja lähellä olevien rakenteiden yksityiskohtiakin on mahdollista erottaa. Katosta roikkuu rivissä valkoisia pallovalaisimia. Kirkas päivänvalo lankeaa tilaan kattoikkunoista muodostajan oikealle seinälle jyrkkiä varjoja.Piirrä aukosta avautuva näkymä. Käytä rikkaasti eri valöörejä eli valoisuusasteikkoa.
Välineet: A3 paperi, lyijykynät.
Arviointiperusteet: Mielikuvitus, piirustustaito, sommittelu, tilan ja muodon hahmotus, valon ja varjon aikaansaaman tunnelman kuvaaminen.
Ensimmäinen asia, jonka huomasin oli aika: 1 tunti ja 45 minuuttia. Minun mielestäni se on tosi vähän aikaa hyvänlaatuiseen lyijykynätyöhön, mutta ehkä tässä tehtävässä piti näyttää kuinka nopeasti pystyn reagoimaan stressitilanteessa ja keksimään ideoita. Oli aika helppo aloittaa, koska kaikki tärkeät asiat ovat jo ehtävänannossa. En tehnyt mitään luonnoksia. Päätin, että yritän toteuttaa työn heti A3 paperille. Työprosessi meni hyvin. Ensimmäiset 10-15 minuuttia meni perspektiivin ideointiin ja rakentamiseen, sen jälkeen piirsin tehtävänannosta tärkeät yksityiskohdat. Viimeiset 40 minuuttia meni varjostamiseen. Kaiken kaikkiaan olin tyytyväinen työhön.
-Anneli
Tehtävä 3. Siirtymä
Rakenteen ja muodon lähtökohta on tasasivuinen kuutio, 14*14*14 cm, jota voit muokata haluamallasi tavalla.Suunnittelee ja toteuttaa valkoisesta paperista kolmiulotteinen teos, joka ilmentää siirtymää.
Välineet: A3 paperi, liima/teippi, annettu alusta
Arviointiperusteet: ideontikyky, sommittelu, materiaalin käyttö, muodon ja kokonaisuuden hallinta
Tämä oli mielestäni heikoin työni pääsykokeissa. Ideanani oli tehdä varjon siirtymä aukkojen avulla. En halunnut tehdä perus kuutiota ja yritin olla mahdollisimman kaukana tästä muodosta, mutta noudattaa kuitenkin annettuja mittoja (14*14*14cm). Parin tunnin jälkeen loistava idea meni pieleen. Olin mielestäni liian kaukana kuutiosta ja työ ei näyttänyt siltä, miten olin sen suunnitellut. En tiennyt mitä tällä tehtävällä haettiin ja lopputuloksesta jäi vähän epävarma fiilis.
– Anneli
Tehtävä 4. Jännittävä kohtaaminen
Museon pyöreässä ala-aulassa museovieraita vastaanottamassa seisoo kaksi veistosta omilla jalustoillaan. Ne kohtaavat toisensa yllättävällä tavalla ja yllättävät samalla katsojatkin. Veistokset ovat ei-esittäviä abstrakteja muotoja. Suunnittele, miltä veistokset näyttävät ja mistä materiaalista ne ovat tehty. Piirrä lyijykynällä veistoksista museon ala-aulassa. Sijoita kuvaan myös mittahenkilö.
Toteutus: A3 paperi, lyijykynät
Arviointiperusteet: mielikuvitus, veistosten muoto ja persoonallisuus, kolmiulotteinen esittäminen, valon ja varjon käyttö, sommittelu ja kuvakulma, kokonaisuuden hallinta.
Neljännelle tehtävälle oli aikaa 2 tuntia. Lähdin heti luonnostelemaan erilaisia veistoksia. Tällä kertaa käytin suunnitteluun tunnin ja itse toteutukseen loput ajasta. Viimeistelyyn ei jäänyt paljon aikaa, mutta kun itselleni lyijykynät ovat ne tutuimmat välineet, nopeammalla varjostuksella sain työn valmiiksi niin hyvin, kuin se oli tuossa ajassa mahdollista.
-Anneli
Tehtävä 5. Näyttelypaviljonki TRIENNALE
Euroopan Sisustusarkkitehdit kokoontuvat joka kolmas vuosi järjestettävään tapahtumaan Triennaleen. Tänä vuonna tapahtuma järjestäjän Suomessa, Helsingissä. Triennaleen sisältyy mm. seminaareja, näyttelyitä. Tällä kertaa jokainen osallistujamaa tuottaa tapahtumaan näyttelypaviljongin edustamaan maansa parasta suunnittelua ja samalla toimimaan kohtauspaikkana ja näyttelytilana. Paviljonkien rakennuspaikkaksi on valittu Töölönlahden puisto. Tarkoitus on, että jotkut paviljongit voivat jäädä tapahtuman jälkeen palvelemaan muuta käyttöä, loput siirretään ja mahdollisesti myydään kiinnostuneille. Ohjeeksi on annettu, että paviljonkien tulee olla rakenteellisesti 3 metriä irti maan pinnasta ja niiden yhteydessä tulee olla terassi.
Suunnittele ja toteuta Suomen kokonaisuus, johon kuuluvat näyttelypaviljonki ja siihen kuuluva terassi.
Paviljonki on yksikerroksinen ja pohjapinta-alaltaan 30m2. Rakennuksen pohja on kohotettu rakenteilla 3 metriä irti maasta. Paviljonkin johtaa portaat maan tasosta.
Paviljonkiin kuuluu maan tasoon sijoittuva terassi, jonka pinta-ala on myös 30m2.
Piirrä ja/tai maalaa vapaalla tekniikalla toteutettu värillinen perspektiivikuva, jossa paviljonki on kuvattu maantasolla seisovan ihmisen silmin katsottuna. Kuvassa näkyy myös ympäristöä ja tapahtuman yleisöä.
Pienoismalli: omat A3 paperit, puutikut, valintakoekutsussa mainitut omat välineet ja annettu alusta mallille.
Arviointiperusteet: Rakenteiden ja rakennuksen ulkonäkö, sommittelu, kuvallinen ilmaisu, materiaalien käyttö, mittakaavan, muodon ja kokonaisuuden hallinta.
Jeeee tykkäsin tästä suunnittelutehtävästä! Lähdin luonnostelemaan paviljonkia tavallisesta paperista ja onneksi sain idean aika nopeasti. Laitoin ylös kaikki tarkat mitat, ettei tule virheitä pienoismallissa. Kolme tuntia meni paviljongin tekemiseen (tein huolellisesti, ettei tule sotkuja liimasta) ja vähän alle pari tuntia jäi maalaukseen (piti varata vielä 10-15 min. haastatteluun).Lopputulokseen olin tosi tyytyväinen, eikä viiden tunnin aikarajassa tullut kiire. Haastattelunkin meni hyvin.
– Anneli
Kokeiden jälkeen minulla jäi kuitenkin varma fiilis, vaikka mietinkin , teinkö Siirtymätehtävän tehtävän oikein.Silloin kun sain tietää koulun pääsystä, olin jo reissussa Perussa. Sain yhteensä 93/100 pistettä!
– Anneli
Aalto-Yliopisto Pääsykokeet
Aallon sisustusarkkitehtuurin koe oli kaksivaiheinen. Ensimmäisen päivän jälkeen vajaa puolet hakijoista pääsivät viimeiseen vaiheeseen. Ensimmäisenä päivänä heräsin aikaisemmin. Otaniemen kampusalue on laaja, joten päätin tulla hyvissä ajoin, jotta ehdin löytää oikean paikan ajoissa. Fiilis oli positiivinen, vaikka hieman jännitti. Takana oli jo kolmen korkeakoulun pääsykokeet ja edessä loma Etelä-Amerikassa!Harmi, että töiden kuvaaminen oli kielletty pääsykokeissa.
Tehtävä 1.
Ensimmäisessä tehtävässä piti maalata KVARTETTI. Tämä tehtävä tuntui mukavalta ja ideoinnin osalta helpolta. Teho-Opiston kurssilla olen oppinut tekemään miellekartttoja. Tämä osaaminen auttoi minua pääsykokeiden aikana tosi paljon! Miellekartan avulla löysin ensimmäiselle tehtävälle loistavan idean: kielisoitinkvartetti esiintymässä Japanin sakurapuistossa ja taustalla näkyy Fuji vuori. Valitsin akvarellit, koska se on minulle tutuin ja turvallisin tekniikka. Olin erityisen iloinen tehtävän onnistumisesta!
Tehtävä 2.
Toisessa tehtävässä pyydettiin suunnittelemaan ja piirtämään lyijykynillä AIKAKONE. Aluksi ideoita ei vaan tullut päähän, mutta luonnostelun jälkeen sain kipinän. Piirsin kaksi kuvaa, jossa näkyy aikakone kahdesta eri kulmasta. Ensimmäisen kuvan taustalle piirsin myös ison kaupungin ja mittakaavaksi ihmishahmon aikakoneen sisällä (ideana oli se, että ihminen on lähdössä menneisyyteen). Toisessa kuvassa ihminen on saapunut aavikolle ja näkee ison dinosauruksen. Lopputulokseen olin ihan OK tyytyväinen. Näiden kahden tehtävän jälkeen karsittiin osa hakijoista pois. Minulla oli varma fiilis ensimmäisen päivän jälkeen, mutta silti odotin kutsua toiseen osaan jännityksellä. Ja sain sen!
Tehtävä 3.
Kolmannessa tehtävässä piti rakentaa tornin paksusta kartongista, puutikuista ja/tai rautalangasta. Tämäkin tehtävä tuntui mukavalle. Olin tehnyt aikaisemmin Tehon kurssilla vastaavan tehtävän, mutta en saanut siitä hyviä pisteitä. Niin kuin sanoin aikasemmin, virheistä oppii. Ottaen huomioon aiemman virheeni, suunnittelin hienon tornin muodon, jotta se näyttäsi kiinnostavalta jokaisesta suunnasta.
Tehtävä 4.
Neljäs tehtävä: LELU. Materiaalina olivat: das-massaa, pillit, puutikut, rautalanka. Vaikka olen tehnyt tänä vuonna Teholla pääsykoetyyppisiää tehtäviä savesta, tämä tehtävä oli minulle kaikista haastavin. Das-massaa kuivui kädessä ja sitä oli vaikea käsitellä. Loppujen lopuksi tein lelun kissalle. Tehtävää palautteessa minua jännitti, että olinko ymmärtänyt tehtävän oikein, mutta yritin ajatella positiivisesti ja odottaa tuloksia rauhassa.
Tehtävä 5.
Viidenneltä tehtävästä odotin jotain vaikeaa rakennustehtävää, koska aamulla kolmantena päivänä meitä vastassa olivat puurimat, pahvit, rautalanka, siima, naru ja sahat. Tehtävänannossa luki, että pitää tehdä soitin annetuista materiaaleista ja värittää se.
Tein semmoisen puusoittimen, jota en ole nähnyt ikinä missään. En ole koskaan tehnyt mitään rimasta, mutta tehtävä tuntui mielenkiintoiselta. Jäi kuitenkin hyvä ja helpottunut fiilis. Iltapäivällä meillä oli haastattelut. Vaikein valintakokeen osa oli jo takana, joten odotin vuoroani innoissani! Haastattelussa piti esitellä soitin ja soittaa sitä. Luonteeltani olen puhelias ja pirteä, joten se meni tosi hyvin. Haastattelijat olivat mukavia ja puheliaita ihmisiä, joten tilannetta ei tarvinnut jännittää. Hyvällä fiiliksellä lähdin lomalle Peruun. Mietin joskus reissun aikana Aallon valintakokeista ja analysoin tehtäviä uudestaan. Tiesin, että tulokset tulevat varmasti jo heinäkuun puolella, joten päätin nauttia lomasta ja olla päivittämättä opintopolkua Metropolian tuloksien jälkeen.
Fiilikset kokeiden jälkeen
4.6 aamupäivällä tulokset tuli. En uskonut silmiäni kun näin: ”Sinulle tarjotaan opiskelupaikkaa”. Ja ekalla yrityksellä! Olen ylpeä itsestäni ja niin onnellinen siitä, että kova työ palkittiin.
Maxi-kurssilaisena vuoden aikana palautin Tehoverkkoon n. 80 kappaletta piirustuksia, maalauksia, puutikkutehtäviä, paperimalleja, savitehtäviä, kollaasitehtäviä, ja rautalankatehtäviä. Tein pääsykoesimulaatioita, vanhoja Aallon pääsykokeita ja otin lisäkurssin Treeni 5x ennen Aallon pääsykokeita. Kaikista tehtävistä sain palautetta ja näin myös muiden kurssilaisten töitä ja heidän ideoitaan. Vaikka opiskelin Teholla etänä ( työajat eivät antaneet ,ahdollisuutta käydä lähikurssia) pääsin silti opiskelemaan unelma-alaani!Teholla on hyvä se, että siellä on niin paljon ihania, motivoituneita ja samoista asioista kiinnostuneita ihmisiä, joiden kanssa oli kiva tutustua ja viettää iltoja Teho-Opiston bileissä!
Iso kiitos Tehon opettajille! Olen kehittynyt tämän vuoden aikana tosi paljon teidän avulla. Syksyllä aloitan opinnot Aalto Yliopistossa.Odotan ilolla ja innolla koulun alkua!
– Anneli Trifonova
Aikainen lintu opiskelupaikan nappaa!
Kuka vaan voi onnistua, joka on valmis tekemään töitä unelmiensa opiskelupaikan eteen! Sisäänpääsyn todennäköisyys kun korreloi suoraan harjoittelun määrään. Pitkällä kurssillamme lähtötasollasi ei ole merkitystä, sillä harjoittelemalla ahkerasti ehdit nostaa osaamisesi, vaikka nollasta pääsykoetasolle.
Tutustu kursseihimme ja tule mukaan treenaamaan itsesi huippukuntoon ennen luovien alojen hakua ja pääsykokeita. Kannattaa olla nopea, sillä suositut ryhmät täyttyvät aikaisin. Varmista paikkasi tänään!
Kesä on pyöräytetty käyntiin ja pääsykoejännitys on jo kaukana takana päin. Oma pääsykoepäiväni Lahdessa oli pitkä ja henkisesti tietysti uuvuttava, sillä olen kova jännittäjä ja stressaaja. Päivästä kuitenkin selvittiin kuin selvittiinkin ja aloitin kesäni nollaamalla ajatukset täysin kaikesta siitä jännityksestä ja keskittymällä ihan muihin juttuihin. Ajattelin, että paras tapa on vain antaa asian mennä omalla painollaan ja keskittyä Opintopolun kyttäämisen sijaan ihanaan kesään ja lämpimiin keleihin.
Lähdin ystävieni kanssa kesäkuussa Varsovaan reissuun ja viimeisenä päivänä monet tutut Suomesta päivittelivät saaneensa päätöksiä opiskelupaikoistaan. Noh päätin siinä sitten itsekkin asian jo hieman unohtaneena vilkaista, josko omassa Opintopolussani olisi uutta tietoa. Ja hyvä, että katsoinkin, sillä koulupaikkahan sieltä napsahti!
Alkureaktio oli shokki, koska en voinut uskoa, että luin vihreää palkkia, joka sanoi “Hyväksytty”. MITÄ! Tuuletuksien kannattelemana päädyinkin maistelemaan Puolassa ehkä maailman parhainta omenapiirakkaa. Soitto vanhemmille ja kohti uutta ja tuntematonta. Syksyllä muuttaisin Lahteen, minusta tulisi medianomiopiskelija ja olisin jälleen askeleen lähempänä unelmiani.
Nyt onkin edessä, sitten aivan uusi luku. Viime kesän muutto Helsinkiin( itselleni täysin vieraaseen kaupunkiin)auttoi tässä tilanteessa, sillä muutto tuntemattomaan Lahteen ei tunnu oikeastaan yhtään haastavalta. En malta odottaa mitä tuleva tuo tullessaan ja motivaationi opiskeluun on katossa. Voin ihan rehellisesti sanoa tämän vuoden Teholla auttaneen minua suunnattoman paljon. Itsevarmuus pääsykokeita varten kasvoi, ja sain myös paljon uusia oppeja ihan perus tekniikoista ja teorioista. Koin olevani valmiimpi kuin aikaisemmilla hakukerroilla.
Ihanaa loppukesää kaikille ja tsemppiä koulun aloittaville! Isot jaksamiset myös niille, joilla ei opiskelupaikka vielä auennut. Tunne on hirveä ja suru on suuri. Minä kyllä tiedän ‘been there, done that’, mutta ei saa lannistua. Ala on haastava ja vaikea päästä. Äitini on aina opettanut ettei saa luovuttaa ekalla kerralla, joten jos jäit ilman koulupaikkaa ja koet halua vielä yrittää suosittelen enemmän, kuin mielelläni Tehon kursseja. Useisiin aloihin voi hakea vain kerran vuodessa, joten miksi ei käyttäisi aikaa hyödykseen kertaamalla tuttuja juttuja ja oppimalla paljon uutta!
70% kurssilaisistamme on saanut opiskelupaikan
Tiesitkö, että Teho-Opiston valmennuskurssin käyneet täyttävät vuosittain yli puolet luovien alojen opiskelupaikoista ja kurssilaisistamme yli 70% ovat saaneet hakemansa luovien alojen opiskelupaikan?
Maksimoi sisäänpääsyn todennäköisyytesi ja liity mukaan treenaamaan Suomen laajimmalle arkkitehtuurin, muotoilun ja muiden luovien alojen valmennuskurssille!
Keväällä Aalto-yliopisto ilmoitti taidealojen ennakkotehtävien julkaisun yhteydessä seuraavasti: “Avun saaminen tehtäviin kolmannelta taholta, esim. valmennuskurssilta, voi johtaa tehtävien hylkäämiseen”. Tämä lauseke herätti paljon kysymyksiäja keskustelua myös Teho-Opiston opiskelijoiden keskuudessa, joten pyysimme Aalto-yliopistolta tarkennusta lausekkeeseen. Aalto-yliopiston Varadekaani Rasmus Vuoren vastaukset avasivat Aallon kantaa selkeämmin.
Aalto-Yliopiston vastaus – Valmennuskurssille saa osallistua
Valmennuskurssille osallistuminen ei ole hylkäysperuste. Jos on tapauskohtaisesti erityistä syytä epäillä, että [ennakko]työ ei ole hakijan itsenäisesti tekemä, yliopisto selvittää asiaa hallintolain mukaisesti, kuten kuulemalla hakijaa
Rasmus Vuori, Varadekaani
Aalto-yliopisto sallii valmennuskurssille osallistumisen ja haluaa uudella lausekkeellaan korostaa, että ennakkotehtävät tulee tehdä itsenäisesti. Tämä vaatimus on ollut voimassa jo kauan. Teho-Opiston valmennuskursseilla ennakkotehtäviä ei tehdä yhdessä eikä toisten puolesta. Kurssilla saadaan palautetta esimerkiksi edellisten vuosien ennakkotehtävistä ja pääsykoetöistä. Kysyimme myös ennakkotehtävien näyttämisestä kolmannelle osapuolelle:
Ennakkotyön näyttämiselle ei ole estettä. Kolmansien osapuolten palautteena antaman ohjeen hyödyntäminen ennakkotehtävien lopullisessa muotoilussa saattaisi yksittäisessä poikkeuksellisessa tapauksessa muodostaa syyn selvittää asiaa tarkemmin (esim. kuinka yksityiskohtaisesti hakijaa on ohjeistettu ja kuinka tarkkaan hakija toiminut sen mukaisesti).
Rasmus Vuori, Varadekaani
Tehtäviä saa Aallon tarkennuksen mukaan näyttää toisille ja niistä saa yleisesti keskustella. Koska muotoiluprosessi on jo luonteeltaan keskusteleva ja iteroiva, palautteen kuuleminen ja siihen itsenäisesti reagoiminen tai reagoimatta jättäminen on sallittua. Joka tapauksessa varsinainen valintakoe paljastaisi, että hakijan taidot eivät vastaa ennakkotehtävien tasoa. Lauseke kuulostaakin vain ukaasilta, joka pelottelee hakijoita valmennuskursseille osallistumisesta tai omien taitojen kehittämisestä. Sillä halutaan kuitenkin korostaa sitä, että ennakkotehtävät tulee tehdä itsenäisesti. Näin ollen Valmennuskurssille osallistuminen on edelleen täysin turvallista.
Treenaamaan yhdessä?
Pääsykokeisiin valmistautuminen on raskas prosessi ja välillä voi tuntua, ettei itse tiedä mitä töissään voisi enää parantaa. Töitään kannattaakin rohkeasti näyttää muille, sillä subjektiivisen arvioinnin saaminen on ensisijaisen tärkeää kehittymisen kannalla. Teho-Opiston valmennuskursseilla saat jatkuvasti ammattilaisten palautetta töistäsi, jonka avulla kehityt harppauksin. Aloita matkasi kohti unelmien opiskelupaikkaa Teho-Opiston tukemana!
Tänään puhetta rutiineista ja niiden kadottamisesta sekä takaisin raiteille pääsemisestä. Millä asenteilla ja ajatuksilla saa tuupittua itseään takaisin hommiin? Ja viimeisimpänä, mutta ei vähäisimpänä, miten huonosti on riittävän hyvin? Siinä tämän kerran aiheet 🙂
Mihin ne rutiinit katosi?
Meidän keskiviikko-illan tunneilla kotitehtävien palautusprosentti on romahtanut täysin. En siis ole itsekään tässä paljon niitä tehnyt. Oops. Moni varmasti on väsynyt ja keräilee motivaatiota ja jaksamista viimeisille kerroille. Ehkä mielessä pyörii kysymys siitä pääseekö ennakoista jatkoon. Entä jos ei pääse? Kannattaako sitten vielä treenata? Onko enää motivaatiota jäljellä jos ei pääsekään. Kuinka paljon otamme tässä kohtaa tietoisesti etäisyyttä ja kuinka paljon siitä on tiedostamatonta? En oikeastaan tiedä. Toki mitä tietoisempia olemme omista mielen liikkeistämme, sitä vapaampia olemme toimimaan haluamallamme tavalla.
Itse huomaan, että on ollut haastavaa palata kotitehtävien tekemisen rutiiniin. Piirtäminen ja maalaaminen kun eivät ole ennen Teho-opistoa kuuluneet minun arkeeni. Joten, kun jätin ennakkotehtävien aikaan tekemättä kotona Tehon tehtävät tipahdin kokonaan tekemisen rutiinista ja nyt kyytiin pääseminen vaati extra ponnisteluja. Ja ollaan nyt rehellisiä. Minä ainakin olen todella mukavuuden haluinen ja harmillisen laiska joissakin asioissa. Etenkin kun uupumus on taustalla ”work hard”- tyyliset tsemppaukset kuulostavat kirosanalta. Silloin kun kovaa painaminen ja itsensä likoon laittaminen tarkoittavat itsensä hylkäämistä, sinne ei enää halua koskaan palata. Joten siksipä mietin miten voin hellästi tuupata itseäni taas oikeille raiteille?
Ajattelu ja Asenteet? Check!
Miten siis käynnistää sammunut moottori uudestaan ja pyrähtää takaisin Tehon kotitehtävien raiteille? Ajattelun ja asenteiden tasolla itselläni ainakin auttaa miettiä paria juttua:
Kaikki mitä teen on kotiin päin. Jokainen Teho-opistolla tehty ja tehtävä on aina yksi harjoitus lisää parantamaan omaa osaamista. Mitä opin nyt, pysyy mukanani myös myöhemmin. Vaikka en pääsisikään tänä vuonna kouluun, olen silti oppinut valtavasti Tehon tunneilla. Jo pelkästään se tietomäärä on uskomaton, unohtamatta tietenkään taitoja, joita olen tähän mennessä oppinut.
Teen tämän itseäni varten. En tee tehtäviä Teho-opiston opettajia varten. En harjoittele Aallon arvosteluraatia varten. Teen tämän kaiken itseäni varten. Käyn Teho-opiston tunneilla, jotta pääsen opiskelemaan alaa, mikä innoittaa minua. Teen kotitehtävät, jotta joskus pääsen ansaitsemaan rahaa työssä, josta nautin. Minun ei tarvitse todistaa mitään. Minun ei tarvitse päästä mihinkään tiettyyn asemaan tai saavuttaa jotakin titteliä. Teen tätä, koska se tuntuu oikealta.
Mistä sitten aloittaa ja miten?
Kun on paljon tehtäviä rästissä, tykkään itse keskittyä siihen tehtävään, joka kuuluu nyt saada valmiiksi. Jos ajattelen kaikkea sitä työmäärää, stressaannun ja joudun hämmennyksen valtaan. Joten keskityn helpoimpaan: mitä tällä viikolla kuuluu tehdä? Ja kun saan tämän viikon tehtävän tehtyä, asetan tavoitteeksi, että saan ainakin yhden rästin tehtyä. Minun ei tarvitse tehdä kahta tai kolmea per viikko, vaan yksi riittää. Kun olen saanut yhden rästin tehtyä voi tarkistaa viikon aikataulun ja miettiä olisiko enemmän aikaa. Jos ei, niin se ei haittaa. Syyllistyminen ja stressi eivät ainakaan omalla kohdalla auta. Paloittelen asiat saavutettaviin tavoitteisiin, enkä mieti yhtään sen piemmälle. Muistan myös, että tehtävät ovat minua varten. Ne eivät ole vaatimuksia. Kukaan ei kysele niiden perään. En ole tilivelvollinen kenellekään. Ne ovat lahja minulle ja oman osaamisen kehittämiselle, joten minun ei tarvitse ruoskia itseäni eteenpäin.
Mikä on tarpeeksi hyvä?
Edellisessä Tehon iltahippaloissa Sini heitti haasteen yhdelle teholaiselle: ”miten tehdä riittävän hyvä”. Tämä liittyi keskusteluun siitä, kun tuntuu ajan loppuvan kesken. Itsellänikin tuntuu, että kolme tuntia ei aina meinaa riittää. Joten olen asettanut itselleni myös saman haasteen ehtiä tehdä tehtävät annetussa ajassa. Vein ajatusta vielä vähän pidemmälle. Miten huonosti on riittävän hyvä? Epäonnistumisen välttäminen ja täydellisyyden tavoittelu ovat juurtuneina selkärankaan, joten ajattelin harjoitella nyt tavoittelemaan vähän vähemmän. Ei sillä, että taitoni olisivat ylenpalttisen mahtavat. Mutta pääsykokeissa ei saa extra-aikaa, joten sen mukaan pitää myös harjoitella. Nyt on nimittäin oivallinen tilaisuus kokeilla, kuinka ”vähällä ja huonolla” voi saada tarpeeksi hyvän arvosanan. Toki riskinä on, että ihan pieleen menee. Mutta mieluummin nyt, kuin pääsykokeessa. Mitä kannattaa tehdä ja mitä kannattaa jättää tekemättä? Olisi varmasti ollut viisasta harjoitella tätä jo syksyllä. Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Seuraavaksi harjoittelen siis, kuinka alas riman voi laskea ja silti onnistua?
Ollaan luovia!
Rakkaudella,
Ruut
Nappaa opiskelupaikka portfoliolla!
Tehon kursseilla portfolion koonneista, ulkomaille hakeneista 100 % on päässyt sisään johonkin hakemistaan yliopistoista! Voit valita kurssivalikoimastamme minkä tahansa kurssin (pl. Ennakko-kurssi) portfoliototeutuksena ja tulla treenaamaan ammattilaisten ohjauksessa. Ilmoittaudu mukaan koostamaan joukosta erottuva portfolio ja nappaa unelmiesi opiskelupaikka!
Helou helou toverit! Edellisestä kirjoituksesta onkin aikaa. Tällä kertaa fiiliksiä ennakkotehtävien tulosten odottamisesta, Teho-opiston illanvietoista sekä tämän hetken ykkösjuttu mielen tasolla (mikähän se voisi olla?)!
Jälkimainingit ennakkotehtävistä
Moni varmasti odottaa kuumeisesti ennakkotehtävien tuloksia. Muutama viikko kai pitäisi maksimissaan suunnilleen mennä, kunnes viimeisetkin tulokset tulevat. Sähköpostin avaaminen jännittää tällä hetkellä joka kerta. Tekee mieli siristellä ja tihrustella silmät melkein kiinni. Suurimman osan ajasta en oikeastaan ajattele koko asiaa, mutta silloin kun ennakkotehtävät tulevat mieleen vatsaan tulee hetkellisesti perhosia ja sydän hypähtää. Lyhyen hetken jälkeen jatkan keskittymistä taas nenän edessä olevaan asiaan ja luotan siihen, että kaikki menee juuri niin kuin pitääkin. Mitä se sitten ikinä tarkoittaakaan ennakkotehtävien osalta.
Tehon illanistujaiset
Teho-opiston illanistujaisista ei ole tullut paljoa kirjoiteltua. Moneen olen kyllä osallistunut ja tykännyt todella paljon, vaikka introvertti olenkin. Pientä tsemppiä se välillä vaatii tulla alas omasta norsunluutornista. Etenkin kun pää pysyy usein pilvissä ja analysoi paljon omaa olemista ja sanomista. Joskus omat virtapiirit ja kovalevyt vähän ylikuumenevat sosiaalisissa tilanteissa tästä syystä. Hupaisaa sinänsä kun kuvittelee, miten savu tulee korvista ulos kun aivot menevät ylikierroksilla.
Oli miten oli, muutama viikko sitten oli edellinen yhteinen tapahtuma ja seuraava on ensi viikolla. Viime kertaiset illanistujaiset olivat heti sen jälkeen kun ennakkotehtävät oli palautettu. Katselimme toistemme palauttamia toinen toistaan upeampia töitä. Muiden töitä nähdessä tietysti mieleen hiipi epäilykset siitä, olisko itse pitänyt tehdä jotakin toisin? Olisiko pitänyt yrittää enemmän? Olisiko pitänyt hakea useampaan kouluun? Teinkö oikein? Teinkö väärin? Oli muutamia opiskelijoita, jotka hakivat kaikkiin sisustusarkkitehtuurin koulutuksiin. Siis huhhuh! Nostan kyllä hattua! Siinä on vaadittu mielenlujuutta ja mieletöntä henkistä voimaa että on saanut niin monta tehtävää puristettua. Mitä tulee omiin epäilyihin, niin vastaan yleensä itselleni: “yes, yes, it’s all good”
Viimeinen hehkutus illanistujaisiin on ehdottomasti Sini! Moni luultavasti jo tietääkin, että Sini on Teho-opiston perustaja. Vaikka häntä ei näe tällä hetkellä tunneilla opettamassa äitiysloman takia, niin illanvietoissa häneen on onneksi törmännyt. Sini on aivan mahtava! Mun mielestä ei ole itsestäänselvää, että joku ”hierarkian huipulla” olisi olemukseltaan niin samalla tasolla kaikkien muiden tasolla. Sinistä ei tule mitään viboja, jotka viittaisi että hän olisi parempi tai ylempänä kuin kukaan muukaan huoneessa. Ihailen todella paljon sitä intoa, uteliaisuutta ja vilpitöntä uskoa muiden potentiaaliin, mikä Sinistä paistaa ympärille. Uskon, että myös tämä seikka on syitä Teholaisten menestykseen pääsykokeissa. On joku joka vankumattomasti uskoo, että sä tulet menestymään. (Ja toki näistä myönteisistä uskomuksista on myös tutkittua tulosta oppimisen lopputuloksissa)
Ykkös asia johon keskityn juuri nyt
Yksi kaikkein tärkein asia ennen kuin mitään tuloksia tulee: kiitä ja onnittele itseäsi. Juteltiin tämän tärkeydestä toisen teholaisen ystävän kanssa. Nyt on hyvä hetki katsoa taaksepäin miten pitkälle onkaan päässyt. Kuinka paljon on opittu ja kuinka paljon on tehty töitä oman unelman eteen. Toivottavasti jokainen voi olla tyytyväinen siihen, että antoi ennakkotehtävissä parastaan. Itse ainakin olen. Painan kiitoksen ja tyytyväisyyden mieleeni ja mikä tahansa on lopputulos en mitätöi tämän hetken kokemusta. Miksi tämä on niin tärkeää? Olen huomannut, että epäonnistumisten sattuessa meillä on taipumus mitätöidä kaikki se hyvä mitä meillä on ollut ennen ”epäonnistumista” tai menetystä. Jostain syystä luulemme, että mitätöimällä kaiken edeltävän hyvän sen hetken pettymys tai tuska ei tuntuisi niin pahalta. Mutta mitätöimällä hyvän, paha ei pienene.
Mietin tässä mielikuvaa vaa’asta. Toisella puolella on miellyttävät kokemukset ja toisella puolella epämiellyttävät. Ajatellaan että vaa’assa on ennen tuloksia enemmän hyviä kuin huonoja kokemuksia. Jos minulle tulee hylsy ennakkotehtävien suhteen, luonnollisesti väliaikaisesti ”huonoihin” kokemuksiin tulee lisää painoa. Kestää hetken, kun vaaka hakee uutta tasapainoa. Jos tässä tilanteessa kiellän kaikkien hyvien kokemusten olemassa olon ja tyhjennän vaa’alta kaiken hyvän, eikö se huono kokemus kippaa vaakaa vielä enemmän vinksalleen?
Mikään hyvä kokemus ei tietenkään poista sitä raakaa tunnetta, jos ei pääse jatkoon. Rukkaset kuin rukkaset tilanteessa kuin tilanteessa tuntuvat aina brutaaleilta. Ja myös ne ikävät tunteet täytyy toki kokea. Mutta! Olisko nyt paras hetki juurruttaa ne hyvät muistot sekä miellyttävät tunteet ja kokemukset syvemmälle omaan ytimeen? Kukaan ei voi viedä niitä pois. Siitä mitä jo nyt on saavuttanut voi olla kiitollinen. Ja sitten kun hyvät tulokset (sormet ristiin) tulevat, voi vain olla entistäkin onnellisempi.
Huh, kun oli taas paljon asiaa,haha. Piti kirjoitella myös motivaatiosta, mutta se näköjään jää seuraavalle kerralle.
Ollaan luovia!
Rakkaudella,
Ruut
Minkälaisilla töillä menestyy pääsykokeissa?
Luovien alojen pääsykokeille on tavallista, että samantyyppiset pääsykoetehtävät toistuvat vuosittain pienellä twistillä. Kaikki Teho-Opiston kurssitehtävät onkin kehitetty aikaisempien vuosien ennakko-ja pääsykoetehtävien pohjalta. Tekemällä kaikki tehtävät, saat vankan rutiinin pääsykokeisiin ja opit ymmärtämään mitä eri alojen pääsykoetehtävissä haetaan.
Rutiinin ja tekemisen lisäksi saat kursseilla korvaamatonta henkilökohtaista ohjausta ja ammattilaisten kommentteja oman tekemisen kehittämiseksi. Maksimoi mahdollisuutesi onnistua pääsykokeissa ilmoittautumalla kurssillemme!
Teho-Opisto on jo reilun vuosikymmenen ajan auttanut luovista aloista kiinnostuneita nuoria löytämään oman potentiaalinsa ja mahdollistanut unelmiensa opiskelupaikan saavuttamisen! Jatka lukemista ja ota selvää, miten Teho-Opisto auttaa oman taiteellisen potentiaalin löytämisessä ja tukee opiskelijoita vielä kurssivuoden jälkeenkin.
Suuri osa luovien alojen opiskelijoista on entisiä Teholaisia!
Luovuus ei ole vain synnynnäistä. Aivan kuten musiikissa ja liikunnassakin, kysymys on taitoaineista, joissa harjaantuu tekemällä. Ammattitaitoisen ohjauksen ja vertaistuen kautta kehittyminen ja ymmärryksen kasvaminen onkin nopeampaa. Me Teho-Opistolla olemme todistaneet tämän, sillä noin 70% opiskelijoistamme saa haluamansa opiskelupaikan ja esimerkiksi vuosittain noin 60% Arkkitehtuurin vuosikurssista on entisiä Teholaisia!
Teho auttaa oman alan löytämisessä
Paitsi että haluamme ohjata opiskelijoitamme kohti omaa unelmiensa opiskelupaikkaa, haluamme tarjota heille myös mahdollisuuden tutustua muihin luoviin aloihin. Taidealoilla mahdollisuuksia on paljon ja sen ymmärtäminen voi olla silmiä avaava kokemus. Teho-Opiston valmennuskurssin käynyt Antonio Caraveo opiskelee nykyään Teollista muotoilua Metropoliassa. Antonio tuli Teholle tavoitteenaan arkkitehtuurin opinnot, mutta kurssikokemuksen myötä kiinnostus Teolliseen muotoiluun syttyi. Lopulta ala veikin mennessään! Yhtenä suurena Teho-Opiston hyötynä Antonio nostaakin esiin Tehon kursseilla saatavan laajan ymmärryksen eri aloista, tekniikoista ja materiaaleista.
Monesti nuoret, jotka ovat unelmiensa opiskelupaikkaa tavoittelemassa eivät kuitenkaan täysin tiedosta, mitä kaikkea eri luoviin aloihin liittyy. Tehon kurssilla sai pintaraapaisua syvemmän kosketuksen jokaiseen alaan.
Antonio Caraveo Teollinen Muotoilu, Metropolia
Teho-Opisto pyrkii tarjoamaan opiskelijoilleen mahdollisimman hyvät valmiudet luovien alojen pääsykokeita, opintoja ja tulevaa uraa silmällä pitäen. Olemme saaneet paljon kiitosta esimerkiksi kursseillamme järjestettävistä pääsykoesimulaatioista, joiden tarkoitus on totuttaa opiskelijat aitoon pääsykoetilanteeseen ja aikapaineeseen. Entinen Teholainen, nykyinen Aalto-yliopiston muotoilun opiskelija, Venla Kalkkinen uskoo pääsykoesimulaatioista olleen paljon hyötyä.
Tehon kursseilla tulee käytyä läpi koko pääsykoeprosessi, joilloin itse kokeissa tulee oltua jo paljon rauhallisemmin ja pystyy keskittymään olennaiseen.
Venla Kalkkinen, Muotoilu, Aalto-yliopisto
Pääset katsomaan ja lukemaan Antonin ja Venlan koko haastattelun täältä
Teho tukee opiskelijoita opintojen aikana ja niiden jälkeen
Teho-Opisto tarjoaa opiskelijoilleen myös kattavan alumniverkoston. Valmennuskurssivuoden aikana yhteisöllisyys on avainasemassa, jolloin vertaistuki ja luottamus toisiin opiskelijoihin kasvaa. Haluamme pitää yhteisöllisyyttä yllä esimerkiksi oppimalla toisten töistä, keskustelemalla tunneilla avoimesti ja järjestämällä yhteisiä illanviettoja. Kursseilla ei tarvitse pelätä virheitä vaan jokainen voi rohkeasti kokeilla rajojaan. Tämä rajojen kokeilu kannattaakin tehdä juuri valmennuskursseilla ennen korkeakouluihin hakemista, sillä silloin oppii ymmärtämään mikä toimii ja mikä ei. Pääsykoejännitykseen auttaa myös se, että samoihin kokeksiin sattuu suurella todennäköisyydellä omia kurssikavereita, jolloin tilanteessa ei tarvitse olla yksin. Myös korkeakouluopintojen aloittaminen on mukavampaa, jos omassa ryhmässä on jo entuudestaan tuttuja kasvoja!
Entiset Teholaiset, nykyiset Tampereen arkkitehtiopiskelijat! Tampereen Arkkitehtikillan haalareita komistaa Teho-Opiston logo!
Teho-Opisto on mukana tukemassa opiskelijoita myös korkeakouluopintojen aikana. Olemme jo monetta kertaa sponsoroimassa esimerkiksi Tampereen arkkitehtiopiskelijoita, joista iso osa onkin entisiä Teholaisia. Tampereen arkkitehtikillan uusia haalareita komistaakin Teho-Opiston logo! Opintojen jälkeen ja opintojen aikana haluamme tarjota myös työmahdollisuuksia. Esimerkiksi moni nykyinen Teho-Opiston opettajista onkin entinen Tehon opiskelija.
Monet opettajamme tuovat opetukseen uutta näkökulmaa suoraan koulunpenkiltä tai alan uusimmista trendeistä. Tehon opettaja Juha Vehmaanperä palkittiin Vuoden Nuori Suunnittelija -tittelillä vuoden 2022 lopussa. Opettamisen lisäksi vaatesuunnittelijana toimivan taiteen maisterin töitä on nähty maineikkaissa alan julkaisuissa ja näyttelyissä esimerkiksi Hollannin Design Weekeillä ja onpa hänen pukuloistoaan päästy ihaliemaan myös Linnan juhlissa. Juha on loistava esimerkki siitä, kuinka luovilla aloilla voi saavuttaa loistokkaan uran. Hän tarjoaa opetukseen näkökulmaa suoraan alalta ja rohkaisee opiskelijoita menemään päättäväisesti kohti unelmiaan.
Kiinnostus ja periksiantamattomuus vievät pitkälle. Mäkin oon saanut niin monet bänät monista paikoista! Pitää vaan muistaa, että tällä alalla on paljon erilaisia näkemyksiä ja mielipiteitä eikä kaikkia voi ikinä miellyttää. Tärkeintä on olla uskollinen itselleen.
Juha Vehmaanperä, Tehon opettaja, Vaatesuunnittelija
Tarkempaa tietoa Juhasta ja hänen saavutuksistaan voit lukea täältä
Palautetta opiskelijoilta
Vuosittain Teho-Opisto järjestäää palautekyselyn, jonka puitteissa Tehon opiskelijat saavat anonyymisti kertoa kokemuksistaan ja antaa parannusehdotuksia. Tämä palaute on meille kultaakin arvokkaampaa, jotta voimme jatkuvasti tehdä opetuksesta laadukkaampaa opiskelijoillemme.
Tehon kurssista oli super paljon hyötyä, enkä usko että olisin ilman teidän oppeja läpäissyt kahden hakemaani koulun ennakoita! Kiitos siis vielä kaikesta!
kiitos kurssista, mut hyväksyttiin kahteen yliopistoon ekalla yrityksellä. Kurssi varmasti auttoi!
Kiitos paljon kurssista! Olen edistynyt vuoden aikana huimasti ja saavuttanut tavotteita, jotka tuntuivat aiemmin mahdottomilta. Ilman tehon kurssia en usko, että olisin tässä. Kiitos!
FAKTOJA JA TULOKSIA VUODEN 2022 PALAUTTEISTA
100% kyselyyn vastanneista koki taitonsa kehittyneen kurssin aikana
97% kyselyyn vastanneista jatkoi kurssin keskeyttämättä loppuun asti
94% kyselyyn vastanneista suosittelisi Teho-opistoa ystävälle tai työtoverille
94% kyselyyn vastanneista sanoi Tehon kurssien vastanneen tai ylittäneen odotukset
Luovien alojen pääsykokeille on tavallista, että samantyyppiset pääsykoetehtävät toistuvat vuosittain pienellä twistillä. Kaikki Teho-Opiston kurssitehtävät onkin kehitetty aikaisempien vuosien ennakko-ja pääsykoetehtävien pohjalta. Tekemällä kaikki tehtävät, saat vankan rutiinin pääsykokeisiin ja opit ymmärtämään mitä eri alojen pääsykoetehtävissä haetaan.
Rutiinin ja tekemisen lisäksi saat kursseilla korvaamatonta henkilökohtaista ohjausta ja ammattilaisten kommentteja oman tekemisen kehittämiseksi. Maksimoi mahdollisuutesi onnistua pääsykokeissa ilmoittautumalla kurssillemme!
Noniin! Nyt olemme kevään jännittävien aiheiden parissa, nimittäin ennakkotehtävät ovat julkaistu. Tässä postauksessa käyn läpi kouluja joihin itse haen ja mitä mieltä olen tehtävistä. Ajattelin prosessin edetessä päivitellä myös rehellisiä fiiliksiä myöhemmin ennen tehtävien palautusta.
Olen päättänyt tänä vuonna hakea kolmeen kouluun. Aaltoon, Metropoliaan, sekä Lab:iin. Selvennykseksi vielä olen siis hakemassa opiskelemaan visuaalista viestintää ja nyt käyn läpi ajatuksiani kunkin koulun ennakkotehtävistä.
Aalto
Aallon ennakkotehtävät ovat joka vuosi mielestäni muista kouluista hyvin poikkeavat, sillä tehtävänannot ovat haastavat. Aallossa on useasti myös nähty isompia ja laajempia tehtäväkokonaisuuksia parin erillisen tehtävän sijaan. Tänä vuonna tehtäviä on kuitenkin kaksi, eivätkä ne liity toisiinsa. Ensimäisessä tehtävässä pyydetään kirjoittamaan yhden virkeen pituinen teksti ja esittämään se kahdella eri tavalla ulkotilassa. Molemmat esitystavat kuvataan ja lähetetään pdf:n. Toinen tehtävä on kaikilta osin hyvin vapaa, sillä tehtävänannossa ei ole muuta ohjeistusta, kuin : ” 1+1=3″.
Rehellisesti sanottuna itsellä lyö varsinkin ensimäisen tehtävän kohdalla pää täysin tyhjää. Yritän parhaani mukaan ideoida miten tulisin tehtävät toteuttamaan, mutta vielä tässä vaiheessa ihan hirveästi ei ole luonnosvihon sivut täyttyneet.
Metropolia
Tänä vuonna Metropolian ennakkotehtävänä on suorittaa hyväksytysti avoimen ammattikorkeakoulun kurssi. Näistä hyvillä pisteillä kurssin suorittaneista 100 kutsutaan pääsykokeisiin. Ensimäinen tehtävä on tehdä propagandajuliste jostain nykypäivän suuresta haasteesta toisen maailmansodan aikaisten “we can do it” julisteiden tyyliin. Pidän tosi paljon juliste tehtävistä ja useat ideat ponnahtelivat heti mieleen. Toisena tehtävänä on tehdä kuvasarja “Heikkisen katoamisesta”. Miksi ja miten Heikkinen katosi. Hauska aihe, josta mielestäni helppo lähteä ideoimaan mitä mielenkiintoisimpia tarinoita. Kolmantena on perinteinen esittely teksti, jossa hakija kertoo itsestään ja miksi haluaa alalle.
LAB
Lahden Lab ammattikorkeakouluun on erikseen visuaalisen viestinnän koulutus, mutta selaillessani ennakkotehtäviä huomasin mediasuunnittelu linjan tehtävät itselle mielenkiintoisemmiksi. Joten päätin hakea Lab:in mediasuunnitteluun visuaalisen viestinnän sijaan. Ensimäinen tehtävä on tehdä kolmen kuvan kertomus teemana “pelko”. Toisessa tehtävässä tulee valita yksi faktatieto (esim. kettu on kaikkiruokainen) ja tehdä sen pohjalta kerronallinen juliste. Viimeisessä tehtävässä Lumikuningatar- sadusta tehdään animaatioelokuva, jolle tulee suunnitella yksi päähenkilöistä. Hahmon luonteenpiirteet ja ominaisuudet tulee näkyä ja se tulee esittää elokuvaan sopivassa ympäristössä. Tehtävät ovat mielestäni hauskoja, inspiroivia ja juuri sellaisia millaisten parissa toivoisin tulevaisuudessa työskenteleväni.
Tässä oli läpikäyntiä tehtävistä joiden parissa tulen seuraavan kuukauden viettämään. Päivittelen matkalta vielä mietteitä, fiiliksiä ja ajatuksia!
70% kurssilaisistamme on saanut opiskelupaikan
Tiesitkö, että Teho-Opiston valmennuskurssin käyneet täyttävät vuosittain yli puolet luovien alojen opiskelupaikoista ja kurssilaisistamme yli 70% ovat saaneet hakemansa luovien alojen opiskelupaikan?
Maksimoi sisäänpääsyn todennäköisyytesi ja liity mukaan treenaamaan Suomen laajimmalle arkkitehtuurin, muotoilun ja muiden luovien alojen valmennuskurssille!
Muutaman viikkoa sitten ne tulivat – Aallon ennakkotehtävät! Tällä hetkellä eletään jännittäviä aikoja. Näissä tehtävissä pitäisi onnistua. Lisää jännitystä tekemiseen tuovat ennakkotehtävien ohjeistuksissa tapahtuneet muutokset. Sillä tänä vuonna Aallon ohjeisiin oli eksplisiittisesti lisätty näin: ”Tärkeää! Ennakkotehtävät ovat valinnan ensimmäinen osa valintaprosessia. Hakijan tulee tehdä ne itsenäisesti ja ilman ohjausta. Yliopiston henkilökunta ei tarkenna tehtäviä tai anna lisäohjeistusta tehtäviin liittyen. Ennakkotehtäväsi voidaan hylätä, jos käy ilmi, että olet saanut apua toimittamiesi tehtävien tekemisessä kolmannelta taholta, esimerkiksi kaupalliselta valmennuskurssilta.”
Olin ilmoittautunut Teho-opiston ennakkokurssille, johon olisi sisältynyt kahdenkeskistä keskusteluaikaa tehon opettajan kanssa ennakkotehtäviin liittyen. Uuden ohjeistuksen myötä omaan korvaan kuulosti siltä, että nyt ei tosiaankaan kannata saada henkilökohtaista apua tehon opettajalta. Teho-opisto linjasi myös uusien ohjeiden myötä, että he eivät tarjoa henkilökohtaista ohjausta. Tehon opettajat eivät halunneet riskeerata kenenkään hakemista muotoseikan takia. Kurssin supistaminen toki hyvitetään jokaiselle laajemman ennakko-kurssin ostaneelle. Vaikka toki ohjaus olisi ollut kiva juttu, mutta varmasti kaikki menee hyvin omalla painollaan
Ennakkotehtävät: mikä fiilis, mikä boogie?
Tänä vuonna tehtävät tuntuivat melko helposti lähestyttäviltä. Joidenkin vuosien tehtävät ovat tuntuneet aivan mahdottomilta, joten eiköhän tässä jonkinlaiseen lopputulokseen päästä. Ideoita olen tosiaankin ehtinyt pallotella, sillä tässä on vierähtänyt jo muutama viikko ennakkotehtävien ilmestymisestä. Ensimmäisellä viikolla annoin tehtävänantojen rauhassa upota omaan alitajuntaan. Luin niitä uudestaan ja uudestaan ja mietin, mikä kussakin tehtävässä oli oleellista. Tämän lisäksi Teho-opisto tarjoaa joka vuosi analyysit ennakkotehtävistä sekä ennakko-liven. Mitään nippelivinkkejä tai henkilökohtaista ohjausta näissä ei toki anneta, mutta varmasti itse kukin niitä lukee ja katsoo.
No miten on lähtenyt käyntiin ennakkotehtävien teko? Viime viikolla minun oli jo tarkoitus aloittaa, mutta sainkin keskittyä lasten vatsatautiin. Joten tällä viikolla olen vihdoin aloittanut sisustusarkkitehtuurin Uni tehtävää. Onko idea tarpeeksi hyvä? Ymmärtääkö sitä vain katsomalla? Miten sommittelu, tunnelma, tila, valo, varjo ja tunnelma välittyy työstäni? Ja suurimpana kysymyksenä: entä jos tämä on liian huono? Entä jos tämä ei kelpaa? Entä jos en pääse edes pääsykokeisiin? Voin uskoa, että en ole ainoa, jonka mielessä poukkoilee tämän kaltaisia ajatuksia.
Oman mielen teatteri
Maxi-kurssin ehdoton hyöty on se, että tässä ajassa teho-opisto on muuttunut ulkopuolisesta tapahtumasta sisäiseksi kokemukseksi. Oman pääkoppani sisällä on teatteriesitys, jossa on pienen pieni Teho-opiston luokkahuone ja pienen pieni Heini (meillä vaihtelee jonkun verran opettajat, mutta Heini on suhteessa meillä ollut syksystä lähtien eniten). Keskeneräistä työtäni näytetään dokumenttikameran kautta muille oppilaille. Kuvittelen miten pikku-Heini ja tai vaikkapa pikku-Juha kommentoi työtäni verraten arviointiperusteisiin. Tämä mielen sisäinen leikki on hauska ja myös lempäe, sillä Teholla saa aina rakentavaa palautetta ja kannustusta työstä kuin työstä. Teholla ei tosiaankaan kuule samanlaista palautetta, kuin itse antaa itselleen: ”siis tää on niin huono, että ei oo rajaa. Miten et voi osata tän paremmin tätä tehdä. Kyllä tässä vaiheessa pitäisi jo osata!” Tunnistaako kukaan saman tyylistä sisäistä kriitikkoa? Tämäkin oli vähän siloiteltu versio 😀
Olemme saaneet niin paljon palautteita syksystä alkaen sekä omista töistä että muiden töistä, joten tässä vaiheessa oma silmä on alkanut kehittyä näkemään mikä toimii ja mikä ei – toivottavasti. Etenkin kun yrittää kuunnella oman sisäisen kriitikon äänen sijasta tehon pikku-opettajaa, ei epätoivo ja lannistuminen iske niin pahasti päälle. Tsemppiä kaikille ennakkotehtävien tekoon!
Ollaan luovia!
Rakkaudella,
Ruut
Minkälaisilla töillä menestyy pääsykokeissa?
Luovien alojen pääsykokeille on tavallista, että samantyyppiset pääsykoetehtävät toistuvat vuosittain pienellä twistillä. Kaikki Teho-Opiston kurssitehtävät onkin kehitetty aikaisempien vuosien ennakko-ja pääsykoetehtävien pohjalta. Tekemällä kaikki tehtävät, saat vankan rutiinin pääsykokeisiin ja opit ymmärtämään mitä eri alojen pääsykoetehtävissä haetaan.
Rutiinin ja tekemisen lisäksi saat kursseilla korvaamatonta henkilökohtaista ohjausta ja ammattilaisten kommentteja oman tekemisen kehittämiseksi. Maksimoi mahdollisuutesi onnistua pääsykokeissa ilmoittautumalla kurssillemme!
Arkkitehtuurin ennakkotehtävät julkaistiin 13.2.2023 ja niitä on aikaa tehdä 30.3.2023 saakka päivää ennen yhteishaun loppua. Olen yrittänyt jo kaksi kertaa hakea arkkitehdiksi ja tänä vuonna aion jälleen yrittää. Edellisissä blogeissa olen kertonut miten edelliset hakukerrat ovat menneet. Paineet onnistua ovat kovat. Haluan todella kovasti arkkitehdiksi ja teen kaikkeni. Olen harjoitellut taitojani sekä uusin ylioppilasarvosanoja, joten todennäköisyys päästä opiskelemaan unelma alaa on suurempi kuin ennen.
Tein alta löytyvän videon, jossa katselen ensi kertaa miltä tämän vuoden ennakkotehtävät näyttävät. Ensimmäinen fiilis on, että tehtävät ovat haastavammat kuin viime vuonna, mutta pidän tehtävänannosta. Aion julkaista useamman blogin, joissa kerron miten ennakkotehtävien tekeminen sujuu. Sitten varmaan tulee syvempiä mielipiteitä. Haluan alkaa suunnittelemaan tehtäviä heti!
70% kurssilaisistamme on saanut opiskelupaikan
Tiesitkö, että Teho-Opiston valmennuskurssin käyneet täyttävät vuosittain yli puolet luovien alojen opiskelupaikoista ja kurssilaisistamme yli 70% ovat saaneet hakemansa luovien alojen opiskelupaikan?
Maksimoi sisäänpääsyn todennäköisyytesi ja liity mukaan treenaamaan Suomen laajimmalle arkkitehtuurin, muotoilun ja muiden luovien alojen valmennuskurssille!