Näillä töillä läpäisin Aallon sisustusarkkitehtuurin ennakkotehtävät

Pitkä odotus viimein palkittiin! Nimittäin Aallon ennakkotehtävien tulokset tulivat viime keskiviikkona. Ja kuten otsikosta varmaan arvaattekin, niin sain kutsun Aaltoon sisustusarkkitehtuurin pääsykokeisiin. Odotus oli rrrraastavan pitkä. Siis huh hei. Loppu puolella tuli tarkistettua aika monta kertaa sähköpostia ja muutaman kerran tuli käytyä omassa opintopolussakin. Mutta, eniten varmaan kiinnostaa minkälaisilla töillä pääsin ennakkotehtävistä läpi?

TEHTÄVÄ 1: LEIJUTIN

Suunnittele ja piirrä leijutin.

Toteutustapa:

Piirrä lyijykynällä A3-kokoiselle paperille.

Arvosteluperusteet:

  • Idea
  • Sommittelu
  • Tilan ja liikkeen taju
  • Havainnollisuus
  • Valo ja varjo

Leijuttimessa idea tuli melko nopeasti ja mielikuva siitä, miten aloitan rakentamaan kuvaa oli jokseenkin selvä. Tiesin, että haluan kuvakulman olevan alhaalta ylös sekä halusin mukaan diakonaalia tuomaan lisää liikkeen tuntua. Melko nopeasti tiesin myös, että haluan piirtää rakennukset paperilel ”vinoon”. Vaikka ajatus toteutuksesta pulpahti mieleen melko selkeästi ja vaivattomasti, oli toteuttaminen alkuun haastavaa. Yritin piipertää pieniä mallikuvia eri vaihtoehdoista paperille ja turhaannuin täysin. Yritin myös hahmotella 2h ja HB kynillä haaleammin ja se nosti ärsytystasoa nollasta sataan. Lopulta annoin periksi omille haluilleni ja kaivoin esiin ison paperin ja 8B-kynän. Nopsaa hahmottelin mitä haluan tehdä ja käytin tuherrusta referenssinä uudelle paperille piirtäessäni. Sitten oli jo paljon helpompaa hahmotella haaleasti ja kevyesti. Ihan hyvä lopullisesta työstä kai sitten tuli. Tai ainakin työstä tuli oman näköinen ja tarpeeksi hyvä, että pääsin pääsykokeisiin.

TEHTÄVÄ 2: UNI

Maalaa päiväuni ja painajainen.

Toteutustapa:

Piirrä ja/tai maalaa kaksi värillistä kuvaa yhdelle A3-kokoiselle paperille.

Arvosteluperusteet:

  • Idea
  • Sommittelu
  • Eläytymiskyky
  • Maalauksellisuus
  • Tunnelma
  • Tila, valo ja väri

Uni tehtävän tein itseasiassa ensimmäisenä. Heti tuli monta ideaa mieleen; lapsen rauhaisat leikit vs. sisarus vaanimassa ”pahantahtoisesti takana”, vanhemman turva ja läheisyys vs hyväksikäyttö sekä vankila vs vapaus. Vankila ideaa pyörittelin pidempään mielessäni, mutta en löytänyt itselleni mieluista kuvakulmaa, joten päädyin lopulta loputtomiin kotitöihin ja valvomiseen vs. nukkumiseen. Aiheeseen saattoi hieman vaikuttaa myös se, että lapset sairastelivat, kotona oli kaaos enkä oikeastikaan ollut saanut nukkua moneen yöhön. Unelmani sillä hetkellä oli päästä nukkumaan. Tähän työhön olin tyytyväinen. Vesivärit eivät ole vahvuuteni, joten siihen nähden olin iloinen miten työ onnistui. Pääsykokeissa tosin on turha lähteä kokeilemaan vesiväreillä, sillä olen niiden kanssa vielä melko tumpelo.

TEHTÄVÄ 3: KELLUTIN

Suunnittele ja rakenna kellutin.

Toteutustapa:

Rakenna grillitikuista ja paperista suunnittelemasi kellutin.

Valokuvaa se vedessä kellumassa.

Arvosteluperusteet:

  • Idea
  • Kelluvuus
  • Muoto ja rakenne
  • Materiaalin käyttö
  • Kolmiulotteisuus

Viimeisenä vielä rakentelutehtävä, kellutin. Tämän kanssa painin todella pitkään. Tein monen monta erilaista prototyyppiä, mutta mikään ei miellyttänyt, ei tippaakaan. Missään ei ollut kaipaamani pirskahtelevaa iloa ja lempeyttä. Lopulta lähdin rakentamaan kellutinta käyttäen inspiraationa poijua. Halusin, että kelluttimessa on myös vedenalainen osa, sillä niin monessa kelluvassa kappaleessa aina on. Kun sain lopulta ”poiju”- idean, niin tekeminen oli todella helppoa. Ehkä vaihtaisin paperin paksumpaan ja hioisin vielä mittasuhteita, mutta siinä kohtaa ei aika enää riittänyt. Mietin myös, että veden alla olevaan osaankin voisi laittaa vielä yhden osan, jossa voisi olla ihmisiä. En kuitenkaan halunnut riskeerata, että kellutin miellettäisiin sukelluttimeksi. Alla muuten pari kuvaa kelluttimen eri räkämalleista jotka eivät kelvanneet.

Kaiken kaikkiaan olen todella tyytyväinen töihin. En olisi pystynyt parempaan. Hyvä siis, että tämän tasoisilla töillä pääsi pääsykokeisiin. Nyt ollaankin pupu pöksyssä, kun odotellaan tulevia pääsykokeita. Pääsykoetta edeltävistä fiiliksistä kerron seuraavalla kerralla.

Ollaan luovia!

Rakkaudella,

Ruut

Haaveiletko sinäkin arkkitehdin urasta?


Tule treenaamaan pääsykokeisiin meidän kanssa! Yksilöllisessä valmennuksessamme kehität oman persoonallisen tyylisi ja nostat taitosi pääsykokeissa vaaditulle tasolle yhdessä ammattitaitoisten ja kannustavien opettajiemme kanssa. Kursseilla valmistautuminen on tavoitteellista, mutta hauskaa ja opettajiemme innostus tarttuvaa! Liity mukaan treenaamaan Tehon huippuporukkaan!


TUTUSTU MAXI-KURSSIIN!


Linnea läpäisi arkkitehtuurin ennakkotehtävät – Katso kuvat upeista töistä!

Linnea Luikku on ollut ahkera kuvataiteiden harrastelija suurinpiirtein siitä asti, kun kynä on pysynyt kädessä. Nyt hän haaveilee “unelmaduunin” saavuttamisesta luovilla aloilla, suuntana ensisijaisesti arkkitehtuuri. Suunta on selvästi oikea, sillä Linnea läpäisi arkkitehtuurin ennakkotehtävät ensiyrittämällä! Katso kuvat upeista töistä ja lue Linnean ajatuksia ennakkotehtävien tekemisestä!

Linnea Luikku

Alunperin minusta piti tulla lääkäri, sillä siihen sopivat lapsuuden kiinnostuksen kohteet ja halusin ehdottomasti tehdä merkityksellistä työtä. Pari vuotta sitten suunta kuitenkin muuttui, kun tajusin roikkuvani samassa uratoiveessa, vaikka se ei oikein enää innostanut. Täytyi alkaa pohtimaan uutta suuntaa, sillä lukion loppu häämötti.

Kuvataideharrastuksen pohjalta oli selvää, että suuntana olisi jokin luova ala. Lopulliseen päätökseen herätti kuitenkin vasta läheisen ihmisen kommentti, kun istuin välitunnilla tylsän oppitunnin jälkeen enkä meinannut millään malttaa lopettaa tunnilla aloittamani pohjapiirroksen piirtelyä. Se kommentti oli: “sustahan pitäisi tulla arkkitehti“. Tärkein merkki siitä että oli löytänyt itselle oikean suunnan oli uudelleen löytynyt innostus, jonka lähipiirinikin huomasi. Lopullisen päätöksen tein, kun opo-tunneilla pohdittiin uravalintaa ja arkkitehtuurin kohdalla kaikki vain loksahteli paikoilleen. 

Arkkitehtuurin ennakkotehtävät

Arkkitehtuurin ennakkotehtävissä oli tänä vuonna aiheena liitomajavanpesä. Pesä piti suunnitella itse ja siitä piti tuottaa viisi erilaista kuvaa. Yksi kuva otettiin tarvikkeista, toinen puolivalmiista pesästä ja kolmas valmiista pienoismallista. Kaksi viimeistä kuvaa otettiin maalatuista tai piirretyistä liitomajavan pesän sisä- ja ulkopuolista ympäristöineen. 

Tehtävien tekeminen oli pitkä ja monivaiheinen prosessi. Ensimmäisenä kuitenkin lähdin luonnostelemaan ja mielessä pyörittelemään kaikenlaisia ideoita. Aluksi vain kirjasin kaiken mahdollisen ylös. Sitten rupesin miettimään materiaalien erilaisia mahdollisia käyttötapoja sekä omaa muotokieltä, sillä olen tykästynyt erityisesti orgaanisiin muotoihin ja halusin kontrastikkaan yhdistelmän. Sitten karsin ideoista pois epäkäytännölliset, liian vaikeat ja tehtävänannon kanssa ristiriidassa olevat ideat. Siltikin lopullisen päätöksen tekeminen oli vaikeaa, sillä tehtävänannon monimutkaisuus vaati huomioimaan monia asioita samanaikaisesti ja lisäksi halusin massasta erottuvan, mutta omalta tuntuvan työn. 

Kuva pesän rakennustarvikkeista

Lopulta oli kuitenkin vain tartuttava parhaalta vaikuttavaan ideaan ja alettava tehdä, sillä tiesin että suunnitelman toteuttamiseen ja itselle vieraiden asioiden testailuun oli jätettävä aikaa. Minulla ei nimittäin ollut vielä aloittaessa paljonkaan kokemusta tämäntyyppisten pienoismallien rakentelusta, vaikka kaikenlaisia askarteluja olenkin aina tehnyt. Siksi varsinainen rakentelu lähti liikkeelle erilaisten oksien keräämisellä ja niiden mahdollisuuksien tutkimisella. Lisäksi testailin erilaisia mahdollisia tapoja kiinnittää oksia pallon muotoiseksi osaksi. Tähän kuluikin yllättävän kauan aikaa. Samoin kuin pahvin palasten mittailuun ja leikkaamiseen. Aikaa kului myös yllättävään sairasteluun, joten aikataulua piti suunniteltuun nähden kiristää loppupäässä.

Puolivalmis pienoismalli
Valmis pienoismalli

Loppujen lopuksi valvoin viimeisen vuorokauden ja viimeistelin työt niin hyvin kuin vain ikinä ehdin. Loppumetreillä ongelmia oli myös tiedostomuotojen kanssa, mutta lopulta sain työt palautettua neljä tuntia ennen viimeistä palautusaikaa. Tätä ehdottomasti EN suosittele kenellekään, mutta loppuun asti selvittiin siskon kokoaman soittolistan ja vanhempien työpisteelle kiikuttaman teen ja pullan voimin. Heille äärettömän iso kiitos tuesta!

Pesä sisäpuolelta
Pesä ulkopuolelta

Tehtävien palautuksen jälkeen olin väsynyt, mutta tyytyväinen omaan työhöni. Veden heijastusten esitystä olisin halunnut vielä jälkikäteen parannella, mutta muutoin en olisi juurikaan muutoksia töihin tehnyt. Jännitys iski vasta aivan viime metreillä, kun kävin viimeisinä päivinä katselemassa muiden töitä ja vastauksen saaminen lähestyi. Loppujen lopuksi ennakkotehtävistä jäi voitonriemuinen fiilis ja niiden läpäisy antoi paljon lisäintoa pääsykoeharjoitteluun.

Treenaamaan yhdessä?


Pääsykokeisiin valmistautuminen on raskas prosessi ja välillä voi tuntua, ettei itse tiedä mitä töissään voisi enää parantaa. Töitään kannattaakin rohkeasti näyttää muille, sillä subjektiivisen arvioinnin saaminen on ensisijaisen tärkeää kehittymisen kannalla. Teho-Opiston valmennuskursseilla saat jatkuvasti ammattilaisten palautetta töistäsi, jonka avulla kehityt harppauksin. Aloita matkasi kohti unelmien opiskelupaikkaa Teho-Opiston tukemana!


TUTUSTU MAXI-KURSSIIN!


Piirustuskilpailun kautta valmennuskurssille

Linnea päätyi opiskelemaan Teho-Opiston Teho-kurssille perinteisen piirustuskilpailun kautta, josta hän voitti erityismainninnan upealla työllään. Tehtävänantona oli tehdä kolmen kuvan sarjakuva, jossa kuvataan muutosta valossa ja varjossa. Lisää kuvia kilpailutöistä voit katsella täältä!

Teho-opiston piirustuskilpailuun osallistuminen ja siinä menestyminen antoi paljon itseluottamusta myös varsinaiseen hakuprosessiin, sillä sain paljon positiivista palautetta kilpailutyöstä. Myös itselleni oli tärkeää nähdä miten hyvin taitoni taipuivat poikkeuksellisen idean toteutukseen ja uusiin teknisiin oivalluksiin.

– Linnea Luikku
Linnean kilpailutyö

Teho-Opisto järjestää piirustuskilpailun joka vuosi, ja sen on tarkoitus rohkaista luovista aloista kiinnostuneita nuoria ottamaan askeleen lähemmäksi kohti unelmiensa opiskelupaikkaa. Menestyksekkään kilpailutyönsä ansiosta Linnea opiskelee nyt Teho-kurssilla, joka keskittyy valmentamaan opiskelijoita luovien alojen pääsykokeita varten. Itse kokeita hän odottaa luottavaisin fiiliksin!

Pääsykokeisiin lähden melko luottavaisin fiiliksin ja uusien tekniikoiden ja ideoiden inspiroimana. Erityisen innostavaa on löytää uusia näkökulmia omaan tekemiseen. Tosin ainakin vielä tiedostan myös vahvasti omat heikot kohtani ja haen niihin lisävarmuutta kohdennetusta harjoittelusta, sekä Teho-Opiston valmennuskurssilta saaduista palautteista.

– Linnea Luikku

Linnean vinkit ennakkotehtävien tekoon

Läpäistyään ennakkotehtävät, Linnea on jälleen askeleen lähempänä kohti arkkitehtuurin opiskelupaikkaa sekä “unelmaduunejaan”. Jos kutsua ennakkotehtäviin ei tänä vuonna tullut tai aiot hakea luoville aloille vasta seuraavalla hakukerralla, nappaa tästä Linnean vinkit ennakkotehtävissä menestymiseen!

  • Varaa tehtävien tekemiseen runsaasti aikaa ja aloitta heti tehtävien julkaisun jälkeen. Se oli minunkin pelastukseni, sillä matkalleni sattui kaiken näköisiä hidastuksia. Tärkeimpinä sairastelu, ideoinnin vaikeudet ja ylioptimistinen suhtautuminen omaan työskentelytahtiin. Huomioikaa nämä niin teillä menee aikataulullisesti jo tosi hyvin!
  • Toinen tärkeä asia on ehdottomasti se, että tehkää rohkeasti oman näköisiä töitä, sillä ne erottuvat edukseen. Itselleen mieluisan työn tekemiseen on myös helpompaa löytää motivaatiota sittenkin kun tuntuu, että työ junnaa paikoillaan.
  • Ja vielä viimeinen ja kaikkein tärkein, älkää luovuttako kesken kaiken. Itsekin olisin moneen kertaan halunnut vain lopettaa työn tekemisen, mutta sitten en olisi nyt innoissani odottamassa pääsykokeisiin pääsyä, takataskussa mahdollisuus toteuttaa mun unelma. Joten ihan hurjan paljon tsemppiä ja onnea kaikille muillekin unelmien tavoittelijoille. Muistakaa, että tavoitteeseen löytyy aina jokin reitti, vaikka sillä saattaakin olla töyssyjä. Olette jo puolimatkassa, kun tiedätte mitä haluatte! <3

Haaveiletko sinäkin arkkitehdin urasta?


Tule treenaamaan pääsykokeisiin meidän kanssa! Yksilöllisessä valmennuksessamme kehität oman persoonallisen tyylisi ja nostat taitosi pääsykokeissa vaaditulle tasolle yhdessä ammattitaitoisten ja kannustavien opettajiemme kanssa. Kursseilla valmistautuminen on tavoitteellista, mutta hauskaa ja opettajiemme innostus tarttuvaa! Liity mukaan treenaamaan Tehon huippuporukkaan!


TUTUSTU MAXI-KURSSIIN!


Näillä töillä visuaalisen viestinnän pääsykokeisiin!

Pari päivää sitten juna suuntasi Lahteen kohti pääsykokeita. Päivä oli pitkä ja jännitys suuri, mutta siitä selvittiin. Tässä postauksessa en kuitenkaa meinannut kertoa päivästäni Lahdessa, vaan töistä joilla sain kutsun pääsykokeisiin.

Pidin ennakkotehtävistä todella paljon ja niitä oli kiva tehdä. Medianomi koulutukseen oli kolme tehtävää ja vaikka hyvin itsekriittinen olenkin, olen silti ihan ylpeä töistäni.

Ensimäinen tehtävä oli tehdä kolmen kuvan kuvasarja aiheesta pelko. Kuvasarja tehtävät ovat yleisiä alalla ja itse kyllä ihan pidän niistä. Kolme kuvaa on suppea määrä ruutuja kertomaan tarinaa. Siksi ajattelin, että turvallisinta oisi mennä simppelillä aiheella. Ideoita palloteltuani en muista mistä idea loppujen lopuksi tuli, mutta ajattelin sen mahtuvan hyvin kolmeen kuvaan. Toteutstapana oli mustavalkoinen haluamallasi tekniikalla.

Toisena tehtävänä oli tehdä juliste jostain faktatiedosta (esim. kettu on kaikkiruokainen). Juliste tehtävät ovat omia suosikkejani, vaikkakin tähän tehtävään en niinkään ollut tyytyväinen. Faktan valittuani halusin siihen jotain ns “toiminnallista”. Jotain sellaista joka saisi katsojan jäämään kuvan pariin hieman pidemmäksi aikaa. Toteutustapa oli jälleen vapaa, mutta kuvan piti olla värillinen ja kuvakoko oli ilmoitettu tehtävänannossa.

Kolmantena tehtävänä oli luoda konseptikuva hahmosta kuvitteeliseen animaatioelokuvaversioon H.C. Andersenin sadusta Lumikuningatar. Pidän itse suuresti hahmosuunnittelusta ja tulevaisuudessa olisikin hienoa jos jollain tavalla se kuuluisi omaan työkuvaan. Ajattelin tehdä viimeisen kuvan digitaalisena versiona koska sitä on helpompi muokata. Luonnostelin hahmon ensin käsin ja siirsin sen piirto-ohjelmaan. Toteutustapa oli jälleen vapaa, kuvan piti vain olla värillinen.

70% kurssilaisistamme on saanut opiskelupaikan


Tiesitkö, että Teho-Opiston valmennuskurssin käyneet täyttävät vuosittain yli puolet luovien alojen opiskelupaikoista ja kurssilaisistamme yli 70% ovat saaneet hakemansa luovien alojen opiskelupaikan?

Maksimoi sisäänpääsyn todennäköisyytesi ja liity mukaan treenaamaan Suomen laajimmalle arkkitehtuurin, muotoilun ja muiden luovien alojen valmennuskurssille!


TUTUSTU MAXI-KURSSIIN!


Millaisilla töillä pääsin arkkitehtuurin pääsykokeisiin?

Nyt on vihdoinkin aika paljastaa luvan kanssa millaisilla ennakkotehtävillä pääsin pääsykokeisiin! Kuten edellisissä postauksissa olen kertonut pääsykokeisiin pääsy ei ollut läpi huuto juttu, vaan se oli tuskan ja hien takana. En ollut täysin tyytyväinen lopputulokseen aikataulu syistä. Lisäksi taso on todella kova. Kaikki on niin hyviä piirtämään sekä maalaamaan, että miten minä kaiken hässäkän keskellä onnistuin?

Tehtävä A

Ensimmäisessä tehtävässä piti rakentaa liitomajavan pesä. Halusin siinä olevan luonnon pyöreitä ja kaarevia muotoja, mutta miten sellaisia tehdään neliskanttisesta pahvista ja risuista? Tehtävissä ei kielletty käyttämästä liimaa tai taivuttamasta materiaaleja. Kunhan käytti kerroslaminoituja aaltopahvin palasia ja oksia yhdistettynä omavalintaisiin “kantoihin”. Itse käytin wc-paperirullia ja kolot peitin pahvilla. Pesän rungon tein aaltopahvista hunajakenno rakennetta hyödyntäen. Sitten punoin vedessä liotetuista koivunoksista mini koreja, jotka asetin rungon koloihin. Lopuksi kieritin pahvia ympyränmuotoon, joista muodostin katon korien päälle. Itse eläimenä tykkäisin nukkua pienen korin pohjalla ja lopputuloksesta tuli sellainen kuin visioin.

1.
2.
3.

Tehtävä B

B ja C tehtävien tekoon minulla jäi lopulta 3 päivää aikaa. Toki olin suunnitellut tarkkaan mitä teen, mutta lopputulos voisi olla siistimpi. Tehtävä B oli tehtävistä vaikein, koska siinä piti olla paljon määrättyjä asioita, kuten alaviisto perspektiivi, metsäinen miljöö, vesielementti ja kerrostalo taustalla. Väri paletiksi valitsin syksyn sävyt, koska ne sopivat hyvin yhteen ruskean kanssa. Työ on tehty pääosin vesivärillä, mutta luonnostelin ja hiukan rajailin lyijykynällä. Toisaalta vesivärillä ei saa niin tarkkaa jälkeä, kuin esimerkiksi akryylimaalilla, joten se ei välltämättä haittaa, että työ on hiukan sotkuinen. Sekin on oma tyyli. Tärkeintä on, että työssä on vaaditut elementit ja, että suunnitelma näkyy.

Tehtävä C

C tehtävässä piti kuvata pesä sisältä puoliksi veden alla. Aluksi mietin sen kuvaamisen olevan hankalaa, mutta lopulta sain veden heijastuksilla ja lehdillä luotua illuusion pesästä veden alla. Mielestäni työstä tuli simppeli. Siinä näkyy pesän rakenne, mutta ei tausta luontoa juurikaan. Olisin varmaan sitä tehnyt, jos minulla olisi ollut enemmän aikaa, mutta korvasin sen kuvaamalla auringon säkeet, joiden läpi ei näy mitään.

Haaveiletko sinäkin arkkitehdin urasta?


Tule treenaamaan pääsykokeisiin meidän kanssa! Yksilöllisessä valmennuksessamme kehität oman persoonallisen tyylisi ja nostat taitosi pääsykokeissa vaaditulle tasolle yhdessä ammattitaitoisten ja kannustavien opettajiemme kanssa. Kursseilla valmistautuminen on tavoitteellista, mutta hauskaa ja opettajiemme innostus tarttuvaa! Liity mukaan treenaamaan Tehon huippuporukkaan!


TUTUSTU MAXI-KURSSIIN!


Pääsenkö arkkitehtuurin pääsykokeisiin?

Jännitykset

Tiistaina toinen päivä toukokuuta heräsin seitsemältä aamulla hyvin jännittyneenä. Osittain myös siksi, että auto parkkipaikalla alkoi hälyttämään ja kukaan ei tullut puoleen tuntiin sitä sammuttamaan. Ajattelin ettei mua jännitä paljoa, koska edellisenä keväänä pääsin myös pääsykokeisiin, joten miksen pääsisi nyt. Olin todella väärässä. Olin nukkunut koko viikon huonosti ja kaverini kysyi jännittääkö minua jokin esimerkiksi ennakkotehtävien tulokset, jonka takia en nukkuisi hyvin. Ajattelin ettei se siitä johdu, mutta tuloksien julkaisu aamuna tajusin, että siitähän se johtuu. Olin todella hermostunut, että mitä jos en pääsekkään.

Ennakko tehtävien luonnos

Tulokset

Lopulta tulos tuli vähän ennen yhdeksää: “Olet päässyt jatkoon. Onnea!” Pelko vaihtui onneksi. Laitoin heti viestiä kaikille, että jes pääsin! Nyt odottelen innolla kesäkuuta, mutta samaan aikaan jännitys on palannut. Mitä jos pääsykokeet eivät mene hyvin? Toisaalta olen käynyt jo kerran pääsykokeissa. Mulla on kokemusta miten niihin ei kannata valmistautua. Lisäksi valmennuskurssista saan ekstra tukea kokeisiin.

Odotukset

Olen aloittanut kokeisiin valmistautumisen inspiraation keräämisellä. Haluan oman tyylini erottuvan muista, joten lähden siitä liikenteeseen, että estetiikkani olisi yhtetäinen. Taide tarvikkeita kokeisiin minulla on jo runsaasti, koska olen hankkinut niitä pitkin kurssia ja viime keväänä. Ajattelin kuitenkin ostaa akvarellipuukynät, koska niistä olisi ollut hyötyä viime pääsykokeissa. Toki kokeet ovat aina erilaiset ja viimekin kerralla kaikkia tarvikkeita ei tarvinnutkaan ollenkaan, kuten mustia papereita. Kaikkea mahdollista on hyvä olla varmuuden vuoksi mukana. Muuten aion piirtää ja maalata runsaasti, koska tekeminen on paras tapa oppia. Odotan näyttäväni parhaat taitoni.

70% kurssilaisistamme on saanut opiskelupaikan


Tiesitkö, että Teho-Opiston valmennuskurssin käyneet täyttävät vuosittain yli puolet luovien alojen opiskelupaikoista ja kurssilaisistamme yli 70% ovat saaneet hakemansa luovien alojen opiskelupaikan?

Maksimoi sisäänpääsyn todennäköisyytesi ja liity mukaan treenaamaan Suomen laajimmalle arkkitehtuurin, muotoilun ja muiden luovien alojen valmennuskurssille!


TUTUSTU MAXI-KURSSIIN!


Ennakkotehtävien jälkeen…

Nyt on kuukausi vierähtänyt ennakkotehtävien lähettämisestä. Itselläni ainakin on ollut viimeiset viikot hyvin vaihtelevat fiilikset. Tehtävien lähettämisen jälkeinen helpotus ei kestänyt kauaa. Epäröinnit omista töistä ja sen myötä taidoista alkoivat miltein heti. Nyt kun aikaa on kulunut on vain täytynyt hyväksyä, että työt on lähetetty ja asialle ei tässä vaiheessa mahda enää muuta.

Tein myös ison päätöksen tehtäviä tehdessäni. Päätin olla hakematta Aaltoon. Kokopäiväisenä työntekijänä tiesin aikaa olevan valmiiksi jo rajoitetusti ja Aallon ennakkotehtävät olivat itselle erityisen haastavat. En oikein päässyt edes alkuun niiden kanssa ja päätin, että jätän tehtävät viimeiseksi, jos jää aikaa. Loppujen lopuksi tulin päätökseen, että olisi parasta keskittyä toisiin tehtäviin. Aloin myös epäröimään, että tulisinko edes pärjäämään koulussa jos olen näin jumissa jo ennakkotehtävien kanssa. En yleensä luovute helpolla asioiden suhteen ja tämä olikin iso päätös, mutta pystyin sitä kautta aikatauluttamaan paremmin aikani muille tehtäville.

Johonkin suuntaan se on ainakin auttanut sillä sähköpostiin kilahti kutsu pääsykokeisiin Lahteen Lab:iin. Vielä odottelen jos Metropoliasta kuuluisi hyviä uutisia, mutta viesti Lahdesta nostatti kyllä luottoa omaan tekemiseen ja lähetettyihin töihin. Hyvä kuitenkin muistaa, että isoin on vasta edessä. On hyvä, että tehon tunnit jatkuvat vielä hetken, sillä se auttaa pitämään harjoitusrutiinia yllä.

70% kurssilaisistamme on saanut opiskelupaikan


Tiesitkö, että Teho-Opiston valmennuskurssin käyneet täyttävät vuosittain yli puolet luovien alojen opiskelupaikoista ja kurssilaisistamme yli 70% ovat saaneet hakemansa luovien alojen opiskelupaikan?

Maksimoi sisäänpääsyn todennäköisyytesi ja liity mukaan treenaamaan Suomen laajimmalle arkkitehtuurin, muotoilun ja muiden luovien alojen valmennuskurssille!


TUTUSTU MAXI-KURSSIIN!


Miten meni ennakkotehtävät?

Mitä kävi tehtävien teko sarjalle?

Uusien sääntöjen takia en voinutkaan jakaa ennakkotehtävien tekoa, joka on harmittanut minua kovasti. Ehdin jo editoida usean videon aiheeseen liittyen, mutta en voinutkaan julkaista niitä, koska olisin antanut liikaa apua. Pakko mennä yliopistojen ohjeiden mukaan. Jos en voi jakaa taidettani, niin haluan jakaa edes fiiliksiä ja kertoa ympäripyöreästi, miten tehtävien teko sujui. Varsinkin kun tehtävät on jo palautettu, niin en voi auttaa enää niiden teossa. Paitsi ehkä varoittaa, mitä ei tulevien hakijoiden kannata tehdä.

Entäs tehtävät?

Vaikka useassa postauksessa manifestoin, että kyllä aion harjotella ja tehdä tehtävät ajoissa, niin näin ei käynyt. Elääkseni työskentelen ravintolassa ja teen somehommia, joiden teko on vienyt kamalasti aikaa. En voinut laittaa munia yhteen koriin. Siksi tehtävien viimeistely venyi viimeisille päiville. Työskentelyä hidasti myös materiaalien hankkiminen. Tehtävissä tarvittiin aaltopahvia, jota ei löytynyt mistään! Kävin kirjaimellisesti jokaisessa liikkeessä Jyväskylässä ja ainoastaan yhdestä sitä löytyi. Etsimisessä kului viikkoja. Myös oksien keräämisessä meni kauan, koska halusin pieniä, ohuita ja taipuisia koivunoksia, joita ei löytynyt tarpeeksi lähi pihamaalta. Tuntui että jatkuvasti tuli uusia hidasteita tehtävien tielle.

Sain kolmea päivää ennen yhteishaun loppua pienoismalli tehtävän tehtyä ja kuvattua. Silloin iski paniikki. Miten saan tehtyä kaksi kuvaamataito tehtävää ja käytyä joka päivä töissä? Tehtävien teko meni yöunien edelle, mutta sain tuntia ennen yhteishaun loppua tehtävät palautettua. Olen erityisen tyytyväinen pienoismalliin, koska sain luotua, punomalla oksia, taivuttamalla aaltopahvia ja käyttämällä wc-paperirullia mielenkiintoisen, mutta siistin pesän, jossa viihtyy liitomajava sekä ihminen. Perspektiivi tehtävät maalasin oranssia, keltaista ja pinkkiä vesiväriä käyttäen. Kuvailisin niitä syksyiseksi kaupunki metsiköksi.

Odotan

Jälkeen päin ajateltuna minun olisi pitänyt keksiä lisää aikaa tehtävien tekoon, jotta niistä olisi tullut paremmat. Taso on todella kova! Pääsin kuitenkin viime vuonna pääsykokeisiin, että toivon pääseväni näilläkin läpi, jotta voin näyttää pääsykokeissa todelliset taidot. Paineen alla työskentelystä on tullut vahvuus. Odotan toiveikkaasti 2.5. sähköpostia tuloksista.

Minkälaisilla töillä menestyy pääsykokeissa?


Luovien alojen pääsykokeille on tavallista, että samantyyppiset pääsykoetehtävät toistuvat vuosittain pienellä twistillä. Kaikki Teho-Opiston kurssitehtävät onkin kehitetty aikaisempien vuosien ennakko-ja pääsykoetehtävien pohjalta. Tekemällä kaikki tehtävät, saat vankan rutiinin pääsykokeisiin ja opit ymmärtämään mitä eri alojen pääsykoetehtävissä haetaan.

Rutiinin ja tekemisen lisäksi saat kursseilla korvaamatonta henkilökohtaista ohjausta ja ammattilaisten kommentteja oman tekemisen kehittämiseksi. Maksimoi mahdollisuutesi onnistua pääsykokeissa ilmoittautumalla kurssillemme!


TUTUSTU MAXI-KURSSIIN!


Miten alas riman voi laskea?

Tänään puhetta rutiineista ja niiden kadottamisesta sekä takaisin raiteille pääsemisestä. Millä asenteilla ja ajatuksilla saa tuupittua itseään takaisin hommiin? Ja viimeisimpänä, mutta ei vähäisimpänä, miten huonosti on riittävän hyvin? Siinä tämän kerran aiheet 🙂

Mihin ne rutiinit katosi?

Meidän keskiviikko-illan tunneilla kotitehtävien palautusprosentti on romahtanut täysin. En siis ole itsekään tässä paljon niitä tehnyt. Oops. Moni varmasti on väsynyt ja keräilee motivaatiota ja jaksamista viimeisille kerroille. Ehkä mielessä pyörii kysymys siitä pääseekö ennakoista jatkoon. Entä jos ei pääse? Kannattaako sitten vielä treenata? Onko enää motivaatiota jäljellä jos ei pääsekään. Kuinka paljon otamme tässä kohtaa tietoisesti etäisyyttä ja kuinka paljon siitä on tiedostamatonta? En oikeastaan tiedä. Toki mitä tietoisempia olemme omista mielen liikkeistämme, sitä vapaampia olemme toimimaan haluamallamme tavalla.

Itse huomaan, että on ollut haastavaa palata kotitehtävien tekemisen rutiiniin. Piirtäminen ja maalaaminen kun eivät ole ennen Teho-opistoa kuuluneet minun arkeeni. Joten, kun jätin ennakkotehtävien aikaan tekemättä kotona Tehon tehtävät tipahdin kokonaan tekemisen rutiinista ja nyt kyytiin pääseminen vaati extra ponnisteluja. Ja ollaan nyt rehellisiä. Minä ainakin olen todella mukavuuden haluinen ja harmillisen laiska joissakin asioissa. Etenkin kun uupumus on taustalla ”work hard”- tyyliset tsemppaukset kuulostavat kirosanalta. Silloin kun kovaa painaminen ja itsensä likoon laittaminen tarkoittavat itsensä hylkäämistä, sinne ei enää halua koskaan palata. Joten siksipä mietin miten voin hellästi tuupata itseäni taas oikeille raiteille?

Ajattelu ja Asenteet? Check!

Miten siis käynnistää sammunut moottori uudestaan ja pyrähtää takaisin Tehon kotitehtävien raiteille? Ajattelun ja asenteiden tasolla itselläni ainakin auttaa miettiä paria juttua:

  • Kaikki mitä teen on kotiin päin. Jokainen Teho-opistolla tehty ja tehtävä on aina yksi harjoitus lisää parantamaan omaa osaamista. Mitä opin nyt, pysyy mukanani myös myöhemmin. Vaikka en pääsisikään tänä vuonna kouluun, olen silti oppinut valtavasti Tehon tunneilla. Jo pelkästään se tietomäärä on uskomaton, unohtamatta tietenkään taitoja, joita olen tähän mennessä oppinut.
  • Teen tämän itseäni varten. En tee tehtäviä Teho-opiston opettajia varten. En harjoittele Aallon arvosteluraatia varten. Teen tämän kaiken itseäni varten. Käyn Teho-opiston tunneilla, jotta pääsen opiskelemaan alaa, mikä innoittaa minua. Teen kotitehtävät, jotta joskus pääsen ansaitsemaan rahaa työssä, josta nautin. Minun ei tarvitse todistaa mitään. Minun ei tarvitse päästä mihinkään tiettyyn asemaan tai saavuttaa jotakin titteliä. Teen tätä, koska se tuntuu oikealta.

Mistä sitten aloittaa ja miten?

Kun on paljon tehtäviä rästissä, tykkään itse keskittyä siihen tehtävään, joka kuuluu nyt saada valmiiksi. Jos ajattelen kaikkea sitä työmäärää, stressaannun ja joudun hämmennyksen valtaan. Joten keskityn helpoimpaan: mitä tällä viikolla kuuluu tehdä? Ja kun saan tämän viikon tehtävän tehtyä, asetan tavoitteeksi, että saan ainakin yhden rästin tehtyä. Minun ei tarvitse tehdä kahta tai kolmea per viikko, vaan yksi riittää. Kun olen saanut yhden rästin tehtyä voi tarkistaa viikon aikataulun ja miettiä olisiko enemmän aikaa. Jos ei, niin se ei haittaa. Syyllistyminen ja stressi eivät ainakaan omalla kohdalla auta. Paloittelen asiat saavutettaviin tavoitteisiin, enkä mieti yhtään sen piemmälle. Muistan myös, että tehtävät ovat minua varten. Ne eivät ole vaatimuksia. Kukaan ei kysele niiden perään. En ole tilivelvollinen kenellekään. Ne ovat lahja minulle ja oman osaamisen kehittämiselle, joten minun ei tarvitse ruoskia itseäni eteenpäin.

Mikä on tarpeeksi hyvä?

Edellisessä Tehon iltahippaloissa Sini heitti haasteen yhdelle teholaiselle: ”miten tehdä riittävän hyvä”. Tämä liittyi keskusteluun siitä, kun tuntuu ajan loppuvan kesken. Itsellänikin tuntuu, että kolme tuntia ei aina meinaa riittää. Joten olen asettanut itselleni myös saman haasteen ehtiä tehdä tehtävät annetussa ajassa. Vein ajatusta vielä vähän pidemmälle. Miten huonosti on riittävän hyvä? Epäonnistumisen välttäminen ja täydellisyyden tavoittelu ovat juurtuneina selkärankaan, joten ajattelin harjoitella nyt tavoittelemaan vähän vähemmän. Ei sillä, että taitoni olisivat ylenpalttisen mahtavat. Mutta pääsykokeissa ei saa extra-aikaa, joten sen mukaan pitää myös harjoitella. Nyt on nimittäin oivallinen tilaisuus kokeilla, kuinka ”vähällä ja huonolla” voi saada tarpeeksi hyvän arvosanan. Toki riskinä on, että ihan pieleen menee. Mutta mieluummin nyt, kuin pääsykokeessa. Mitä kannattaa tehdä ja mitä kannattaa jättää tekemättä? Olisi varmasti ollut viisasta harjoitella tätä jo syksyllä. Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Seuraavaksi harjoittelen siis, kuinka alas riman voi laskea ja silti onnistua?

Ollaan luovia!

Rakkaudella,

Ruut

Nappaa opiskelupaikka portfoliolla!


Tehon kursseilla portfolion koonneista, ulkomaille hakeneista 100 % on päässyt sisään johonkin hakemistaan yliopistoista! Voit valita kurssivalikoimastamme minkä tahansa kurssin (pl. Ennakko-kurssi) portfoliototeutuksena ja tulla treenaamaan ammattilaisten ohjauksessa. Ilmoittaudu mukaan koostamaan joukosta erottuva portfolio ja nappaa unelmiesi opiskelupaikka!


TUTUSTU PORTFOLIO-TOTEUTUKSEN SISÄLTÄVIIN KURSSEIHIN!

Perhosia vatsassa – milloin ne tulokset tulee?

Helou helou toverit! Edellisestä kirjoituksesta onkin aikaa. Tällä kertaa fiiliksiä ennakkotehtävien tulosten odottamisesta, Teho-opiston illanvietoista sekä tämän hetken ykkösjuttu mielen tasolla (mikähän se voisi olla?)!

Jälkimainingit ennakkotehtävistä

Moni varmasti odottaa kuumeisesti ennakkotehtävien tuloksia. Muutama viikko kai pitäisi maksimissaan suunnilleen mennä, kunnes viimeisetkin tulokset tulevat. Sähköpostin avaaminen jännittää tällä hetkellä joka kerta. Tekee mieli siristellä ja tihrustella silmät melkein kiinni. Suurimman osan ajasta en oikeastaan ajattele koko asiaa, mutta silloin kun ennakkotehtävät tulevat mieleen vatsaan tulee hetkellisesti perhosia ja sydän hypähtää. Lyhyen hetken jälkeen jatkan keskittymistä taas nenän edessä olevaan asiaan ja luotan siihen, että kaikki menee juuri niin kuin pitääkin. Mitä se sitten ikinä tarkoittaakaan ennakkotehtävien osalta.

Tehon illanistujaiset

Teho-opiston illanistujaisista ei ole tullut paljoa kirjoiteltua. Moneen olen kyllä osallistunut ja tykännyt todella paljon, vaikka introvertti olenkin. Pientä tsemppiä se välillä vaatii tulla alas omasta norsunluutornista. Etenkin kun pää pysyy usein pilvissä ja analysoi paljon omaa olemista ja sanomista. Joskus omat virtapiirit ja kovalevyt vähän ylikuumenevat sosiaalisissa tilanteissa tästä syystä. Hupaisaa sinänsä kun kuvittelee, miten savu tulee korvista ulos kun aivot menevät ylikierroksilla.

Oli miten oli, muutama viikko sitten oli edellinen yhteinen tapahtuma ja seuraava on ensi viikolla. Viime kertaiset illanistujaiset olivat heti sen jälkeen kun ennakkotehtävät oli palautettu. Katselimme toistemme palauttamia toinen toistaan upeampia töitä. Muiden töitä nähdessä tietysti mieleen hiipi epäilykset siitä, olisko itse pitänyt tehdä jotakin toisin? Olisiko pitänyt yrittää enemmän? Olisiko pitänyt hakea useampaan kouluun? Teinkö oikein? Teinkö väärin? Oli muutamia opiskelijoita, jotka hakivat kaikkiin sisustusarkkitehtuurin koulutuksiin. Siis huhhuh! Nostan kyllä hattua! Siinä on vaadittu mielenlujuutta ja mieletöntä henkistä voimaa että on saanut niin monta tehtävää puristettua. Mitä tulee omiin epäilyihin, niin vastaan yleensä itselleni: “yes, yes, it’s all good”

Viimeinen hehkutus illanistujaisiin on ehdottomasti Sini! Moni luultavasti jo tietääkin, että Sini on Teho-opiston perustaja. Vaikka häntä ei näe tällä hetkellä tunneilla opettamassa äitiysloman takia, niin illanvietoissa häneen on onneksi törmännyt. Sini on aivan mahtava! Mun mielestä ei ole itsestäänselvää, että joku ”hierarkian huipulla” olisi olemukseltaan niin samalla tasolla kaikkien muiden tasolla. Sinistä ei tule mitään viboja, jotka viittaisi että hän olisi parempi tai ylempänä kuin kukaan muukaan huoneessa. Ihailen todella paljon sitä intoa, uteliaisuutta ja vilpitöntä uskoa muiden potentiaaliin, mikä Sinistä paistaa ympärille. Uskon, että myös tämä seikka on syitä Teholaisten menestykseen pääsykokeissa. On joku joka vankumattomasti uskoo, että sä tulet menestymään. (Ja toki näistä myönteisistä uskomuksista on myös tutkittua tulosta oppimisen lopputuloksissa)

Ykkös asia johon keskityn juuri nyt

Yksi kaikkein tärkein asia ennen kuin mitään tuloksia tulee: kiitä ja onnittele itseäsi. Juteltiin tämän tärkeydestä toisen teholaisen ystävän kanssa. Nyt on hyvä hetki katsoa taaksepäin miten pitkälle onkaan päässyt. Kuinka paljon on opittu ja kuinka paljon on tehty töitä oman unelman eteen. Toivottavasti jokainen voi olla tyytyväinen siihen, että antoi ennakkotehtävissä parastaan. Itse ainakin olen. Painan kiitoksen ja tyytyväisyyden mieleeni ja mikä tahansa on lopputulos en mitätöi tämän hetken kokemusta. Miksi tämä on niin tärkeää? Olen huomannut, että epäonnistumisten sattuessa meillä on taipumus mitätöidä kaikki se hyvä mitä meillä on ollut ennen ”epäonnistumista” tai menetystä. Jostain syystä luulemme, että mitätöimällä kaiken edeltävän hyvän sen hetken pettymys tai tuska ei tuntuisi niin pahalta. Mutta mitätöimällä hyvän, paha ei pienene.

Mietin tässä mielikuvaa vaa’asta. Toisella puolella on miellyttävät kokemukset ja toisella puolella epämiellyttävät. Ajatellaan että vaa’assa on ennen tuloksia enemmän hyviä kuin huonoja kokemuksia. Jos minulle tulee hylsy ennakkotehtävien suhteen, luonnollisesti väliaikaisesti ”huonoihin” kokemuksiin tulee lisää painoa. Kestää hetken, kun vaaka hakee uutta tasapainoa. Jos tässä tilanteessa kiellän kaikkien hyvien kokemusten olemassa olon ja tyhjennän vaa’alta kaiken hyvän, eikö se huono kokemus kippaa vaakaa vielä enemmän vinksalleen?

Mikään hyvä kokemus ei tietenkään poista sitä raakaa tunnetta, jos ei pääse jatkoon. Rukkaset kuin rukkaset tilanteessa kuin tilanteessa tuntuvat aina brutaaleilta. Ja myös ne ikävät tunteet täytyy toki kokea. Mutta! Olisko nyt paras hetki juurruttaa ne hyvät muistot sekä miellyttävät tunteet ja kokemukset syvemmälle omaan ytimeen? Kukaan ei voi viedä niitä pois. Siitä mitä jo nyt on saavuttanut voi olla kiitollinen. Ja sitten kun hyvät tulokset (sormet ristiin) tulevat, voi vain olla entistäkin onnellisempi.

Huh, kun oli taas paljon asiaa,haha. Piti kirjoitella myös motivaatiosta, mutta se näköjään jää seuraavalle kerralle.

Ollaan luovia!

Rakkaudella,

Ruut

Minkälaisilla töillä menestyy pääsykokeissa?


Luovien alojen pääsykokeille on tavallista, että samantyyppiset pääsykoetehtävät toistuvat vuosittain pienellä twistillä. Kaikki Teho-Opiston kurssitehtävät onkin kehitetty aikaisempien vuosien ennakko-ja pääsykoetehtävien pohjalta. Tekemällä kaikki tehtävät, saat vankan rutiinin pääsykokeisiin ja opit ymmärtämään mitä eri alojen pääsykoetehtävissä haetaan.

Rutiinin ja tekemisen lisäksi saat kursseilla korvaamatonta henkilökohtaista ohjausta ja ammattilaisten kommentteja oman tekemisen kehittämiseksi. Maksimoi mahdollisuutesi onnistua pääsykokeissa ilmoittautumalla kurssillemme!


TUTUSTU MAXI-KURSSIIN!


Päivitystä ennakkotehtävistä

Noniin! Viimeisiä viedään ja jo ensiviikolla onkin palautusten deadline. Tässä postauksessa kerron miten mun tehtävien tekoprosessi on edennyt. Mitkä asiat ovat luoneet haasteita ja niin päin pois.

Itselle niinkuin varmasti monelle muullekkin aika on ollut isoimpana ongelmana. Teen paljon töitä ja juuri tälläkin hetkellä takana on seitsemän työpäivän putki yhdellä vapaalla… Tuossa alkuviikosta tulikin pieni itkukohtaus, kun paineet alkoivat kasaantua. Nukuin huonosti ja todella vähän, työmäärään ja päivien pituuteen nähden. Toimin itse parhaiten paineen alla, mutta joskus paine voi ollu myös liian suuri. Luovuutta ei oikein voi pakottaa ja kun sitä yrittää aikatauluttaa jo kiirreellisen arjen kanssa, uusien ideoiden keksimisestä tulee tuskallista.

Tähän alkuviikon “artblock”:iin auttoi rauhoittuminen ja muiden asioiden tekeminen. Kun yrittää neljän tunnin ajan pakottaa aivoja keksimään uusia luovia ideoita, päätyy se ainakin omalla kohdalla useiden rypistettyjen paperipallojen kasaan, sekä hermoromahdukseen. Päätinkin siis, ettei nyt ole luova olo ja parempi ratkaisu on mennä iltapuuhiin ja hyvissä ajoin nukkumaan. Seuraava päivä alkoi ihan eri fiiliksellä. Paremmin levänneenä ja asioihin uusin silmin heränneenä työt alkoivat rullaamaan aivan erilaisella tahdilla ja sainkin muutamassa tunnissa paljon enemmän aikaan, mitä koko edellispäivänä.

Itse tekovaihe on sujunut hyvin. Helppoahan se on kun tietää mitä tehdä. Siksi juuri ideointi vaiheen tärkeyttä ei voi liikaa toitottaa. Käytän myös töiden tekoon itselle helpoimpi ja mieluisimpia tekniikoita. Tämä ei ehkä ole se tilanne missä lähtisi testailemaan uusia tapoja tehdä työt. Tässä vaiheessa suurin osa töistä on viimeisiä silauksia vaille valmiita ja onneksi ensiviikolla on myös enemmän vapaapäiviä.

Tsemppiä loppurutistukseen kaikille ennakkotehtäviä tekeville!

70% kurssilaisistamme on saanut opiskelupaikan


Tiesitkö, että Teho-Opiston valmennuskurssin käyneet täyttävät vuosittain yli puolet luovien alojen opiskelupaikoista ja kurssilaisistamme yli 70% ovat saaneet hakemansa luovien alojen opiskelupaikan?

Maksimoi sisäänpääsyn todennäköisyytesi ja liity mukaan treenaamaan Suomen laajimmalle arkkitehtuurin, muotoilun ja muiden luovien alojen valmennuskurssille!


TUTUSTU MAXI-KURSSIIN!