Kitspiraatio – Luonnostelua

Miten oppii piirtämään?

Piirtämisen harjoittaminen on kuin mikä tahansa muun taidot harjoittaminen. Luonnosta piirtäminen on erittäin hyvä tapa oppia piirtämään. Luonnosta piirtäminen on matalakynnyksinen aloituskohta, koska ainoa asia mitä tarvitsee on työvälineet ja omat näkö. Sinun ei tarvitse käyttää aikaa ideoimiseen tai muuhun, vaan pääset heti tekemisen pariin!
Valokuvista ja referenssikuvista piirtäminen on myös hyvä tapa oppia, mutta se asettaa omaan työskentelyyn tiettyjä rajoitteita. Valokuvissa kaksiulotteisuus on valmiiksi läsnä kun luonnosta piirtäminen harjoittaa kolmiulotteisuuden hahmottamista. Valokuvasta piirtäminen antaa hyvää perusopetusta muodoista ja maisemista. Valokuvasta piirtäminen antaa myös tilaisuuden piirtää asioita ja maisemia jotka eivät ole tavoiteltavissa luonnossa. Kannattaa kuitenkin käyttää harjoitusaikaa myös siihen, että piirtää esineitä ja maisemia jotka ovat omassa ympäristössään.
Kun olet harjoitellut erilaisia tiloja, hahmoja ja kuvakulmia niin laitat ns. omia kuvia pankkiin myöhempää käyttöä varten. Tämä auttaa sinua säästämään aikaa pääsykokeissa. Kun opit nopean tavan hahmottaa ympäristöjä, jätät aikaa muulle työskentelylle. Erityisesti valon ja varjojen harjoittelu on tärkeää.  Minulla on harjoittelun kohteena ihmisten piirtäminen, jossa olen jo kotitehtävissä onnistunut paremmin kuin aikaisemmin.

Elävän mallin piirtämisestä

Kun olin Kiasmassa alkuvuodesta, olin iloisesti yllättynyt kun sattumalta näyttelytiloissa järjestettiin elävän mallin piirtämistä. Työpaja oli maksuton ja olisi vaatinut ennakkoilmoittautumisen, mutta minulle kävi hyvä tuuri ja työpajaan mahtui vielä mukaan. Olen piirtänyt elävästä mallista aikaisemmin, mutta tällä kertaa pääsin kokeilemaan ensimmäistä kertaa alastoman mallin piirtämistä. Työskentely ei ollut mitenkään erilaista verrattuna aikaisempaan harjoitteluun, mutta oli kiinnostavaa nähdä miltä keho näyttää luonnossa ilman vaatekerroksia.
Mallit seisoivat näyttelytilassa ja vaihtoivat asentoja tiettyjen aikavälien jälkeen. Ensin meillä oli 7 minuuttia aikaa piirtää hahmo, sitten 5 minuuttia, 3 minuuttia, 2 minuuttia, 1 minuutti, 30 sekuntia, 15 sekuntia.

Mallit vaihtoivat asentoa, mutta vain hieman alkuasennosta. Esimerkiksi malli seisoi kädet ylhäällä, seuraavassa asennossa hän nosti käsiä alas, sitä seuraavassa hän kumartui alas. Oli tarkoitus käyttää aikaisemman luonnoksen ääriviivoja jotta työstä saisi nopeammalla tahdilla valmiin. Teoriassa jos ensimmäinen luonnos on tarpeeksi todenmukainen, on muiden vaiheiden työstö helppoa. Ajankäytön lyhenemisellä oli tarkoitus näyttää mihin asioihin on oleellisia keskittyä ja mitkä yksityiskohdat ovat turhia. Oleellisinta on ihmisten piirtämisessä mittasuhteiden todenmukainen hahmottaminen.
Minusta mallista piirtäminen on haasteellista, samalla kun se on mukavaa puuhaa! Kun katsoin ympärilleni muiden luonnoksia, huomasin omista luonnoksistani asioita missä olin onnistunut. Toki ei ole tarkoitus vertailla omia töitään muiden tuotoksiin, mutta se auttoi huomaamaan asioita omista luonnoksistaan. Kuvassa erityisesti kuvassa oikeassa alakulmassa oleva luonnos onminusta onnistunut.
Kitty


 

Aikainen lintu opiskelupaikan nappaa!


Kuka vaan voi onnistua, joka on valmis tekemään töitä unelmiensa opiskelupaikan eteen! Sisäänpääsyn todennäköisyys kun korreloi suoraan harjoittelun määrään. Pitkällä kurssillamme lähtötasollasi ei ole merkitystä, sillä harjoittelemalla ahkerasti ehdit nostaa osaamisesi, vaikka nollasta pääsykoetasolle.

Tutustu kursseihimme ja tule mukaan treenaamaan itsesi huippukuntoon ennen luovien alojen hakua ja pääsykokeita. Kannattaa olla nopea, sillä suositut ryhmät täyttyvät aikaisin. Varmista paikkasi tänään!



Arkkitehtiopiskelijan päivät saattavat venyä

Lukiossa Aber Amiri kävi läpi pitkän matikan ja innostui viiden vuoden tauon jälkeen piirtämisestä. Tulevaisuudessa hän toivoi pystyvänsä yhdistämään nämä vahvuudet – katse suuntautui arkkitehtuuriin. Yliopistoon haku ei mennyt kerralla purkkiin, mutta epäonnistumiset pääsykokeissa oikeastaan vain vahvistivat hänen haluaan päästä arkkitehtuurin alalle. Kolmanteen kertaan hän päätti laittaa kaiken peliin. Nyt Aber opiskelee ensimmäistä vuottaan Oulun yliopiston arkkitehtuurin linjalla.
Aberin vinkit pääsykokeisiin:

  • Treenaa ajan käyttöä. Kun harjoittelet pääsykokeisiin, anna työskentelyyn aikaa vain niin kauan kuin siihen annetaan aikaa pääsykokeessakin. Siten oppii hallitsemaan ajankäyttöä. Pääsykokeissa tiesin täysin, miten pysyä aikataulussa.
  • Hanki treenikaveri. Itse löysin treenikaverin Teholta. Treenikaverin kanssa teimme ylimääräisiä harjoitustehtäviä yhdessä kotoa käsin. Lähetimme työt toisillemme, kommentoimme ja annoimme vinkkejä. Työskentelyssä oli ihan erilainen teho, kuin yksin puurtamisessa. Mukaan tuli vielä kolmaskin kaveri. Ryhmässä tuli entistäkin parempia töitä, kun sai niihin useamman näkökulman. Nyt olemme kaikki sisällä!
  • Pidä pieni tauko ennen pääsykokeita. Itse olin ihan loppu viikkoa ennen pääsykokeita. Kroppa alkoi pettää ja eikä oikein kiinnostanut. Ajattelin, että pääsykokeissa en jaksa piirtää viivaakaan. Kaikki meni puuroksi, visuaalisuus kärsi enkä jaksanut enää tehdä mielenkiintoisia töitä. Päätin pitää viikon tauon ennen pääsykokeita. Se kannatti, sillä pääsykokeissa olin täydessä vireessä.

 

Arkkitehdin koulutus

Koulutuksen suunniteltu kesto on viisi vuotta, monilla se voi kuitenkin venähtää seitsemäänkin vuoteen. Päivät ovat aina erilaisia ja mielenkiintoisia. Perinteisesti päivän lukujärjestyksessä on luento ja siihen liittyvä tehtävä, jonkinlainen projekti. Luennoilla ei ole läsnäolopakkoa, mutta opetukseen kannattaa ehdottomasti osallistua. Kaikki kokeilut ja harjoitukset tehdään kuitenkin yliopistolla. Siellä tuleekin vietettyä paljon aikaa ja päivät saattavat venyä iltamyöhään. Onneksi yliopistolla ovet ovat auki ympäri vuorokauden ja myös viikonloppuisin. Opiskelu on Aberin mielestä kuitenkin ollut tähän mennessä  rennompaa kuin oli kuvittelut.
”Arkkitehdin opinnot ovat olleet jopa kivemmat kuin kuvittelin. Opiskelu on ollut rentoa. Vähemmän lukemista, enemmän tekemistä. Kokeillaan ja harjoitellaan. Mielestäni just tekemällä oppii parhaiten!”
Oulun yliopiston arkkitehtuurin linjalla aloitti tänä syksynä 40 opiskelijaa. Opiskelijat on jaettu vakituisiin ryhmiin, joissa kokeiluja ja harjoitustöitä tehdään. Porukasta on tullut tiivis ja vietämme paljon aikaa yhdessä. Hyvä ryhmähenki jatkuu yliopiston ulkopuolella ja porukka liikkuu paljon yhdessä myös vapaa-ajalla.
Aber Amiri, arkkitehtuuri opiskelija Oulun yliopisto. Kuva Ella Pitkäkoski
(Kuva: Ella Pitkäkoski)

Arkkitehdin työskentely

Aber on kuullut arkkitehdin työskentelyn olevan melko itsenäistä. Päivät voivat olla pitkiä ja työt tehdään suurelta osin yksin. Erilaisten projektien läpivientiin vaaditaan pitkäjänteisyyttä ja kärsivällisyyttä. Näitä ominaisuuksia tarvitaan myös alalle hakevalta.
Arkkitehtien työllistymistilanne näyttää hyvältä. Opiskelujen ohella on mahdollista työskennellä ja kartuttaa työkokemusta. Arkkitehdeistä on pulaa ja työpaikkoja riittää niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Vaihtoehtoja on valtavasti ja mahdollisuudet suuntautua omien mielenkiinnonkohteiden ja kiinnostusten mukaan.
Aberin kasvanut kiinnostus taiteeseen ohjailee hänen tulevaisuuden urasuunnitelmiaan.  Hän tahtoisi yhdistää tulevaisuudessa taidealan ja arkkitehtuurin. Yliopistosta hän saa hankittua itselleen akateemisen koulutuksen, jota aikoo laajentamaa itsenäisten opiskelujen avulla.
 
Aber Amiri. Arkkitehtiopiskelija. Kuva: Ella Pitkäkoski
(Kuva: Ella Pitkäkoski)

Teho-Opiston valmennuksessa onnistuttiin myös henkisellä puolella

”Kurssilla oli hyvä meininki! Tehtiin kovasti duunia, mutta ymmärrettiin ottaa välillä myös rennosti.  Valmennuksessa onnistuttiin loistavasti myös henkisellä puolella.
Harjoitustöille annetun kritiikin avulla ymmärsi, mitä teki väärin ja pystyi korjaamaan omia virheitään.  Kurssilla annettiin vihjeet ja vinkit töiden toteuttamiseen, niillä lähdettiin taistelemaan myös kevään pääsykokeessa. “

 


 

Kitspiraatio – Mittakaavaihmiset ja rakenteet

Pienoismallissa näkyvillä ihmisillä on suuri merkitys

Viimeviikolla käsittelimme paperitekniikoita. Kotitehtävänä meillä oli rakennetehtävä, jossa eri paperitekniikoilla piti rakentaa veistos joka tulisi uuden kirjaston edustalle. Tunti jatkoi normaalisti, ja aloitimme kurssikerran käymällä läpi viimekerran läksyjä. Opettajat arvioivat jokaista tehtävää yksitellen. Tällä tunnilla puhuimme paljon siitä, että on erityisen tärkeää laittaa pienoismalliin mittakaavaihmisiä, jotka antavat osviittaa rakennelman koosta. Opettajat kannustivat tekemään ihmisestä  puolet pienempi kuin mitä oli ajatellut. Tämä johtuu siitä, että usein mietimme liian perinteisesti rakennuksia ja niiden kokoja. Jotta pääsykokeissa saisi aikaan häkellyttävän työn, on hyvä idea miettiä mahdollisimman suuresti rakennelmia  Opettajat kannustivat myös miettimään mahdollisimman suuresti tehtäviä. Rakennelmissa ei tarvitse miettiä realistisesti asioita. Sinun ei tarvitse esimerkiksi miettiä, mikkä tavalla joku ihminen on päässyt rakennelman huipulle. Mittakaavaihmisiä kannattaa laittaa eriliaisin kiinnostaviin kohtiin, vaikka ne olisivatkin fyysisesti mahdottomissa paikoissa.

Yhden tehtävän kohdalla pääopettaja Eeva äimisteli miten suuri mittakaavaihminen oli. Se oli sen kokoinen, että sen pituus oli jopa korkeampi kuin itse veistoksen. Hetken mietittyään hän alkoi etsiä saksia, ja leikkasi pienoismalliista mittakaavaihmisen poikki. Oppilaiden seassa kuului pientä hermostunutta naurua, toiset olivat mietteliään hiljaisia. Eeva sanoi että hän on varma siitä, että tekijä pystyy ottamaan vastaan hänen muunnoksensa ja sen avulla tehtävästä tuli paljon parempi. Mittakaavaihminen oli ensin noin 10 cm korkea ja uusi koko noin 1 cm. Huomasimme kaikki, miten ison eron ihmisen koko teki. Rakennelma oli entistä vaikuttavampi. Tämä oli oiva esimerkki oppilaille siitä, minkä kokoisia mittakaavaihmisiä kannattaa tehdä. Olen varma siitä, että kyseisen työn tekijä ei ensimmäisen äimistyksen jälkeen pahastunut leikkauksesta.
Pääopettaja Eeva saksien kanssa. Kuvassa näkyy malli-ihmisten uusi koko.
Tämä oli hyvä esimerkki siitä, että vaikka kuinka paljon itsenäisesti opiskelisi taidetta niin se ei ole samanlaista kun kurssille osallistuminen. Opettajat antavat palautetta omasta työstäsi yksityiskohtaisesti. Se, että osallistumme kurssille, antaa mahdollisuuden tavata opettajia jotka oikeasti tietävät mistä puhuvat. Olettaen siis, että opettajat ovat osaavia.

Puutikut

Tämän viikon tunneilla oli vuorossa puutikut. Teoria-osuudessa opettajat kertoivat, että kannattaa tehdä erilaisia moduuleita perusmuotoja käyttäen. Moduuleita yhdistämällä saa hienoja kokonaisia rakennelmia. Saimme tilaisuuden kokeilla tunnilla puutikujen kanssa työskentelyä, ja voi kun se alkoi turhauttaa minua suuresti.. Erilaisten rakennelmien tekeminen ei ole asia mitä olen harjoitellut, ja minusta oli todella vaikeaa saada erilaisia pyramidiamuotoja kasaan. Mutta turhautumisesta huolimatta, olin tyytyväinen siihen että onnistuin saamaan aikaiseksi rakennelman joka pysyi pystyssä.
Puutikkuina voi käyttää esimerkiksi jäätelötikkuja, tulitikkuja tai grillitikkuja. Saimme tunnilla tietoa siitä, mitä kannattaa pitää mielessä kun rakennelmia rakentaa ja miten tikkuja kannattaa leikata.
Kitty


 

Minkälaisilla töillä menestyy pääsykokeissa?


Luovien alojen pääsykokeille on tavallista, että samantyyppiset pääsykoetehtävät toistuvat vuosittain pienellä twistillä. Kaikki Teho-Opiston kurssitehtävät onkin kehitetty aikaisempien vuosien ennakko-ja pääsykoetehtävien pohjalta. Tekemällä kaikki tehtävät, saat vankan rutiinin pääsykokeisiin ja opit ymmärtämään mitä eri alojen pääsykoetehtävissä haetaan.

Rutiinin ja tekemisen lisäksi saat kursseilla korvaamatonta henkilökohtaista ohjausta ja ammattilaisten kommentteja oman tekemisen kehittämiseksi. Maksimoi mahdollisuutesi onnistua pääsykokeissa ilmoittautumalla kurssillemme!



Kutsumus graafikoksi

anni sairio graafisen suunnittelun opiskelija aalto yliopisto

Graafinen suunnittelu on laaja ala, jossa idearikkaat ja uteliaat tyypit ovat kovaa valuuttaa. Aalto-yliopistossa graafisen suunnittelijan koulutus kulkee nykyään nimellä visuaalisen viestinnän muotoilu. Muuttuvalla ja jatkuvasti laajenevalla alalla on paljon suuntautumisvaihtoehtoja. Anni Sairio valottaa miksi haki alalle, mikä alassa kiehtoo ja millaista opiskelu on ollut.

“Minua kiinnostaa se, miten suuri vaikutus visuaalisuudella on viestinnässä. Miten visuaalisuus vaikuttaa meihin, ja miten sillä voidaan selkeyttää viestiä. Koen graafisen suunnittelun sopivaksi alaksi itselleni, koska olen kiinnostunut juurikin visuaalisten kokonaisuuksien luomisesta.”

Graafinen suunnittelu tuli Annille tutuksi lukion jälkeen käydyssä kansanopistossa. Ala tuntui omalta ja hän halusi jatkaa opintoja visuaalisen viestinnän muotoilun puolella Aalto-yliopistossa. Tehon MIDI-kurssilta vauhtia hakenut toisen vuoden opiskelija nauttii nyt opiskelusta ja aikoo suuntautua tulevaisuudessa animaatioon.
Graafinen suunnittelija Anni Sairio
Annilla on aina ollut kiinnostus luovalle alalle – voidaan puhua jopa kutsumuksesta. Graafisen suunnittelun monipuolisuus ja laaja-alaisuus vetivät häntä puoleensa. Alalla on huima määrä suuntautumisvaihtoehtoja, esimerkkeinä typografia, kuvittaminen, animaatio, taittaminen, pakkaussuunnittelu, logosuunnittelu ja infografiikka.
”Opiskelu on ollut tosi kiireistä ja tahti juuri niin tiukka kuin odotin. Samalla se on kuitenkin ollut mielenkiintoista ja palkitsevaa. Jälkeenpäin on aina hienoa huomata, mitä kaikkea siistiä on tullut tehtyä. Päivät ovat monipuolisia ja aina erilaisia. Opinnot ovat vastanneet odotuksiani, mutta voisin sanoa oppineeni enemmän kuin osasin edes odottaa.” Anni kokoaa yhteen fiiliksiään.
Opintojen ensimmäinen vuosi on aika kokeilevaa, taidejaksoja ja yhteisiä kursseja muiden alojen opiskelijoiden kanssa. Toisena vuonna keskitytään enemmän oman alan juttuihin. Opinnot kostuvat mielenkiintoisista projekteista. Lisäksi opiskelijoille on jatkuvasti tarjolla työmahdollisuuksia, joihin on mahdollista tarttua.

Annin mielestä taiteellisen lahjakkuuden lisäksi alalle hakevalla täytyy olla kyky tuottaa nopeasti hyviä ideoita paineen alla. Uteliaisuus ja kiinnostunut moniin asioihin auttaa menestymään laajalla alalla. On tärkeää pystyä hallitsemaan kokonaisuuksia ja olemaan idearikas.

Annin vinkit graafiseksi suunnittelijaksi hakeville

Pääsykokeissa pärjää parhaiten, kun ei yritä olla jotain muuta kuin mitä oikeasti on. Arvioijat arvostavat persoonallista ilmaisua. Epäonnistumisista ei pidä lannistua, ne kuuluvat osaksi kehitystä. Kannattaa harjoitella ahkerasti alan monia eri osa-alueita.

“Luota rohkeasti itseesi ja siihen omaan juttuun.”

Teho-Opistolta Anni sai eniten apua siihen, miten asiat kannattaa esittää pääsykoetilanteessa. Ideoinnissa auttoi se, kun näki muiden kurssilaisten töitä. Palautteen myötä oppi jättämään pois kliseisimpiä juttuja ja erottumaan paremmin. Graafinen suunnittelija Anni Sairio

Kitspiraatio – Tekniikoiden harjoittelua

Tekniikat haltuun!

Pääsykokeita ajatellen on tärkeää hallita monta erilaista tekniikkaa ja materiaalia. Riippuen alasta mihin hakee nämä voivat olla erilaiset plastiset materiaalit kuten savi, eripaksuiset paperit ja erilaiset paperitaitokset, kolmiulotteiset rakennelmat puutikuista, puutyöskentely, tussit ja vesivärit. Suomen koulutusjärjestelmässä pääsemme jo ala-asteelta asti perehtymään erilaisiin välineisiin ja taideprojekteihin. Tämä on erittäin hienoa, ja antaa mahdollisuuden kokeilla uusia juttuja ja löytää se oma suosikkitekniikka.
Savi, keramiikka ja muovailuvaha ovat minulle paljon tutumpia kuin puutikut, kuumaliimapyssy ja erilaiset rakennelmat. Minulle tutut tekniikat ovat puuvärikynät, vesivärit ja tietyt plastiset materiaalit. Ylläpidin korublogia monta vuotta sitten, ja vedin myös pari koruteon työpajaa aikoinaan, joten olen harjaantunut sen parissa. Toki korujen tekeminen ei tule pääsykokeisiin, mutta sorminäppäryyteen se on oiva harjoitus!  Olen kuitenkin vuosien aikana käyttänyt eniten aikaa akvarellivärien parissa. Käytännössä tämä tulee esiin siinä, että olen monta vuotta huvin vuoksi käyttänyt maalaustekniikoita eri tavoilla. Akvarellien käyttö on ehdottomasti tällä hetkellä vahvin ilmaisumuotoni. Olen rennon tekemisen parissa oppinut erilaisia tekniikoita ja siitä, miten tehdään erilaisia kiinnostavia pintoja niiden kanssa.
Tällä viikolla Teholla on taukoviikko, joten se vapauttaa aikaa harjoitella erilaisia tekniikoita. Tai ainakin teoriassa, joskus tuntuu rentouttavalta vaan tehdä jotain aivan muuta kun kotitehtävien parissa ja kurssilla vietetään niin paljon aikaa. Mutta, tämä puoli vuotta ennen pääsykokeita on erittäin tärkeää aikaa opiskella ja harjoittaa taitojaan pääsykokeita varten. Aika minkä opiskeluun käyttää nyt, tulee olemaan todella tärkeä tulevissa kokeissa. Jos opiskelupaikkaa ei tällä kertaa tule niin on tärkeää jatkaa harjoittelua pääsykokeiden jälkeenkin. Ja tietysti näiden syiden takia on erinomaista käydä valmennuskurssilla, koska silloin väistämättä joutuu treenailemaan ja opiskelemaan näitä asioita.
Vanha Kittykidi blogini on vielä pystyssä, vaikka sinne en ole mitään ladannut vuoden 2012 jälkeen, joten otin sieltä pari kuvaa tänne näytille:


Sormuksia

Kaulakoruja

Korvakoruja

Tussitekniikat

Copic tusseilla (joista voi lukea aikaisemmassa postauksessani taidetarvikkeista) saa nopeasti hienoa jälkeä. Tusseilla ei ole samanlaisia rajoitteita kuivumisajan kanssa kuin vesiväreillä, eivätkä ne vaadi samanlaista hinkkausta kuin värikynät. Niillä saa hienoa jälkeä myös laajojen pintojen parissa. Opettajat mainitsivat kerran tunnilla, että jos kokeessa on vapaavalintainen tekniikka tehtävässä, niin kannattaa käyttää tusseja.
Harjoittelin tussien parissa tekemällä erilaisia hauskoja ilmapalloeläimiä. Harjoittelin Copicien kerrostamisominaisuuksi, niistä löytyy Youtubessa monta hyvää videota. Minusta lopputulos oli onnistunut ja hahmot näyttävät kolmiulotteisilta.

Tussien kerrostaminen tapahtuu niin, että vaalella sävyllä kyllästetään tummemman sävyn päälle, jotta syntyy kaunis liukupinta vaaleaasta tummaan.
 Toisen harjoitustyön aloitin yhdestä sinisestä pisteestä ja katsoin, minne tussit vie. Ensimmäiset siniset vedot näyttivät terälehdiltä, joten päätin tehdä lupiinin
Harjoittelin tässä työssä myös värien päällekkäin käyttöä. Tusseissa on se huono puoli, että sitten kun olet tussannut työhön niin sitä ei saa enää kumitettua. Mietn jälkeenpäin, että vaaleanpunainen väri ei ehkä ollut paras valinta kuvan harmoonisen värimaailman korostamiseksi, mutta tämä on niin pieni yksityiskohta että harjoitteluvaiheessa se on merkityksetön 
Lehdet olivat minusta erittäin onnistuneita. Tein ensin lehtien pinnat valmiiksi ja sitten laitoin vihreää vielä pinnan päälle luodakseni hienon tekstuurin tuntuman
Kun harjoittelee eri tekniikoita, voi löytää netistä todella paljon erilaisia tutoriaaleja. Teho-opiston tekniikkakurssilla pääsee myös näkemään erilaisia tapoja käyttää eri välineitä. Olen tykännyt Tehon lähikursseista erityisesti sen takia että voi kysyä opettajalta suoraan apua ja vinkkejä omiin töihinsä.
Osallistuessani Midi kurssille viimevuonna opin mitä osa-alueita minun pitää vielä harjoitella. Näissä töissä en vielä päässyt niiden pariin, koska halusin harjoitella tussien perusominaisuuksia ennen siirtymistä vaikeampiin tehtäviin.
Katsotaan, mitä kaikkea ehdin vielä taukoviikolla tehdä!
Kitty


 

Aikainen lintu opiskelupaikan nappaa!


Kuka vaan voi onnistua, joka on valmis tekemään töitä unelmiensa opiskelupaikan eteen! Sisäänpääsyn todennäköisyys kun korreloi suoraan harjoittelun määrään. Pitkällä kurssillamme lähtötasollasi ei ole merkitystä, sillä harjoittelemalla ahkerasti ehdit nostaa osaamisesi, vaikka nollasta pääsykoetasolle.

Tutustu kursseihimme ja tule mukaan treenaamaan itsesi huippukuntoon ennen luovien alojen hakua ja pääsykokeita. Kannattaa olla nopea, sillä suositut ryhmät täyttyvät aikaisin. Varmista paikkasi tänään!



Näin Teholaiset täyttävät aloituspaikat

Teho-Opistolle saapuu vuosittain iso pino iloisia uutisia, kun Teholaiset ilmoittavat päässeensä haluamiinsa opiskelupaikkoihin. Tavoitelluimmilla aloilla, kuten Aalto-yliopiston arkkitehtuurin ja sisustusarkkitehtuurin linjoilla taso on hurja. Juuri näillä aloilla prosentuaalisesti huomattavan osan aloituspaikoista onnistuvat nappaamaan meidän Teholaiset.
Opiskelijat ilahduttavat Tehon valmennustiimiä vuosittain onnistuessaan pääsykokeissa erinomaisesti. Viime vuosina Aalto-yliopiston sisustusarkkitehtuurin opinnot aloittaneista opiskelijoista huima prosenttiosuus on ollut Teho-Opiston valmennuskurssin käyneitä.
Sisustusarkkitehtuuri aloituspaikat Aalto-yliopistoTänä keväänä (2017) Aalto yliopiston sisustusarkkitehtuurin aloituspaikan napanneista 43% oli Teholaisia. Myös edeltävinä vuosina onnistumiset pääsykokeissa ovat olleet ihailtavia. Sekä vuonna 2016 että 2015 Aallossa sisustusarkkitehtuurin opinnot aloittaneista 57% on ollut Tehon valmennettavia.
Arkkitehtuuri aloituspaikat Aalto-yliopistoViime vuosina Teholaisten menestys on ollut vakuuttavaa myös Aalto-yliopiston arkkitehtuurin alalla. Aloittaneista opiskelijoista lähes puolet ovat käyneet Teho-Opiston valmennuskurssin. Vuonna 2017 Aallon arkkitehtuuriin sisäänpäässeista 41% oli Teholaisia. Vuonna 2016 Tehon valmennettavien prosenttiosuus aloittaneista oli 38% ja edeltävänä vuonna 42%.  Saamme olla äärimmäisen ylpeitä Teholaisten onnistumisista pääsykokeissa vuosittain!

Aikainen lintu opiskelupaikan nappaa!


Kuka vaan voi onnistua, joka on valmis tekemään töitä unelmiensa opiskelupaikan eteen! Sisäänpääsyn todennäköisyys kun korreloi suoraan harjoittelun määrään. Pitkällä kurssillamme lähtötasollasi ei ole merkitystä, sillä harjoittelemalla ahkerasti ehdit nostaa osaamisesi, vaikka nollasta pääsykoetasolle.

Tutustu kursseihimme ja tule mukaan treenaamaan itsesi huippukuntoon ennen luovien alojen hakua ja pääsykokeita. Kannattaa olla nopea, sillä suositut ryhmät täyttyvät aikaisin. Varmista paikkasi tänään!



Olisiko minusta maisema-arkkitehdiksi?

Aino Nissinen maisema-arkkitehti

OLISIKO MINUSTA MAISEMA-ARKKITEHDIKSI?
Saman kysymyksen ympärillä pyöri aiemmin myös Aino Nissinen. Nykyään hän on ensimmäisen vuoden maisema-arkkitehtuurin opiskelija Aalto-yliopistossa. Teho-Opiston MIDI-kurssille osallistunut tuleva maisema-arkkitehti kertoo; mikä sai hakemaan juuri kyseiselle alalle, millaista opiskelu alalla on ja millaisia ominaisuuksia alalle hakevalta toivotaan.
Maisema-arkkitehti Aino Nissinen

Aino opiskeli lukion jälkeen röntgenhoitajaksi ja teki alan töitä muutaman vuoden.

“Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on minulle tärkeää, mutta kaipasin työhön, jossa voisin hyödyntää enemmän luovaa puoltani.  Minua kiinnostaa arkkitehtuuri, taide, luonto, ihmisten hyvinvointi ja suunnittelutyö. Maisema-arkkitehtuurissa pystyisin yhdistämään nämä kaikki. Hienointa olisi, jos voisin tulevaisuudessa tuottaa hyvinvointia maisema-arkkitehtuurin kautta.”

Maisema-arkkitehtien ensimmäinen vuosi on pääosin yhteinen arkkitehtiopiskelijoiden kanssa. Tämän jälkeen opinnot suuntautuvat enemmän maisema-arkkitehtuuriin.

“Opiskelujen alku on ollut intensiivistä, sisältäen muun muassa taideopintoja sekä arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin perusteita. Viimeisimpänä alkoi rakennusopin perusteiden kurssi. Tähän asti olemme tehneet erilaisia pienempiä harjoitustöitä, tulevaisuudessa ne tulevat laajenemaan ja konkretisoitumaan maisema-arkkitehtuurin kenttään. Tällä hetkellä olen kiinnostunut kulttuurihistoriallisesti tärkeiden maisemien hoidosta ja suojelusta, mutta toisaalta myös uuden luomisesta esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa.”

Entä millainen ihminen sopisi maisema-arkkitehtuurin alalle?

“Maisema-arkkitehti työskentelee tiimeissä eri alojen edustajien kanssa, ja jo opiskeluaikana tehdään paljon ryhmätöitä. Alalle pyrkivän täytyy tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Maisema-arkkitehtuurissa yhdistyy monta alaa, ja uskon, että maisema-arkkitehdiltä vaaditaan laaja-alaista kiinnostusta asioihin.”

Lopuksi vielä Ainon kommentteja Teho-Opiston ajoilta: 

” Parasta oli opettajilta saatu palaute –

Teho-opiston opettajien antama kritiikki sekä itselle että muille opetti paljon.  Palaute auttoi katsomaan omia töitä pääsykoearvioitsijoiden silmin. Luennoilta sai hyvin tukea kurssilla tehtävien töiden tekoon. ”

Maisema-arkkitehti Aino Nissinen Aalto yliopisto
Tutustu maisema-arkkitehtuuriin lisää täältä.


70% kurssilaisistamme on saanut opiskelupaikan


Tiesitkö, että Teho-Opiston valmennuskurssin käyneet täyttävät vuosittain yli puolet luovien alojen opiskelupaikoista ja kurssilaisistamme yli 70% ovat saaneet hakemansa luovien alojen opiskelupaikan?

Maksimoi sisäänpääsyn todennäköisyytesi ja liity mukaan treenaamaan Suomen laajimmalle arkkitehtuurin, muotoilun ja muiden luovien alojen valmennuskurssille!



Kitspiraatio – Peiteväriviikko

Peitevärit

Tehon tekniikkakurssilla on joka viikko eri tekniikat käytössä luennon aiheena ja kotitehtävissä. Olemme kurssilla käsitelleet jo mm. tussitekniikat, lyijykynät ja vesivärit. Tällä viikolla teema on peitevärit. Peitevärit ovat siis värejä joissa on peittävä ominaisuus. Tämä mahdollistaa töiden virheiden korjauksen jälkeenpäin ja mehevien kynänjälkien tekemisen.
Akryylivärit, öljyvärit ja guassit ovat esimerkkejä peiteväreistä. Öljyvärien luonteen takia me emme käytä niitä valmennuskurssilla, koska värien kuivumisaika ei ole otollinen kotitehtäville. Akryyliväreillä on samoja ominaisuuksia kuin öljyväreillä, mutta ne ovat kuivuvat huomattavan nopeammin. Minulla ei vielä ole akryylivärejä joten käytin kotitehtävässä guassivärejä. Niitä voi ostaa tuubeissa tai napeissa ja ne ovat melkein samannäköisiä kuin akvarellit.
Minulla oli mielikuva siitä, että en tykkää työskennellä guassien kanssa. Tämän takia siskollani oli ollut meidän yhteinen paletti varmaan jo yli vuoden. Kun tällä viikolla teemana ovat peitevärit niin pääsin uudestaan tutustumaan niihin. Olin todella iloisesti yllättynyt siitä, miten kivaa guassejen kanssa on  maalata! Niillä on samanlaisia ominaisuuksia kuten akvarelleilla, esim. jos paperin kostuttaa märäksi niin saa aikaiseksi hienoja pintoja väriä ripottelemalla.

Kotitehtävä: ihminen tilassa

T’ämän viikon kotitehtävässä aihepiiri on ihmiset erilaisissa tiloissa tai mielentiloissa. Minulle tuli melkein heti mieleen vastasyntynyt lapsi ja äiti. Pääsykokeissa ei aina kannata tehdä työtä ensimmäisestä ideastaan, koska se on mitä todennäköisemmin samankaltainen idea kuin mitä muut tekevät. Olin kuitenkin tyytyväinen aiheeseen, joten päätin tehdä siitä työni.
Haluan harjoitella enemmän ihmisten piirtämisessä joten tiesin, että minun kannattaa käyttää jonkinlaista referenssikuvaa kun vielä olen harjoitteluvaiheessa. Nauroin kovasti kun keksin ottaa referenssikuvan itsestäni nallen kanssa. Kuva toimi kuitenkin erinomaisesti ja antoi minulle mahdollisuuden kokeilla erilaisia asentoja kunnes oikea kulma löytyi! Tabletin kanssa oli myös hyvä työskennellä koska kuvan suhde on sama kuin paperilla.

Rerefenssikuva nallen kanssa.

Aloitin työskentelyn skissaamalla päämuodot paperille. En käyttänyt referenssikuvaa vauvasta, vaan yritin hahmotella kuvaa päästäni. Guassit ovat peitevärejä joten lyijykynänjälkiä ei tarvitse kumata, koska ne eivät tule näkymään maalin alta.

Pitkän pohdinnan jälkeen päätin pitäytyä todenmukaisissa värivalinnoissa. Viime luennolla puhuttiin mm. kontrastien käyttämisestä. Esimerkiksi tässä kuvassa olisi voinut käyttää liilaa ihonvärinä ja keltaista valonlähteen värinä.


En ollut miettinyt taustaa kun aloitin työskentelyn, joka kyllä kannattaa tehdä. Päätin ottaa abstraktin öljyvärimäisen lähstymistavan. Taustaa oli todella kiva tehdä! Tiedostin kyllä että jos olisi ollut enemmän johdonmukainen niin taustasta olisi saanut paremman. Esimerkiksi että vasen puoli kuvasta on sinisävyinen ja oikea punainen.


Peitevärien hyvät ominaisuudet tuli käyttöön erityisesti kun muotoilin uudestaan vauvan leuan ja nenän. Tähän meni tovi koska vauva näytti enemmän vanhvalta mieheltä kuin vauvalta. 

Syvien varjojen tummentaminen ja vauvan kasvopiirteiden viimeistely
Kritiikissä työni sai 4 pistettä (1-5p). Opettajilla ei ollut mitään kommentoitavaa ihmisten mittasuhteista, josta olin erittäin tyytyväinen.  Opettajien mielestä kuvan väritys oli hieno, ja erityisesti äidin ja vauvan erivärinen iho. Opettajien mielestä etenkin vauvan väritys oli hieno, koska punainen väri loistaa vauvan rääkyvän tunnetilan kanssa. Opettajat hahmottivat taustaväritystä niin, että punainen energia olisi vauvan intensiivinen tunnetila. taustalla näkyvä sininen väri olisi äidin rauhallinen energia. Pääsykokeissa tehtävänantoon työni sommitelma ja aihe olisi tylsä, koska se on aika arkinen.  Ja vaikka tehtävänannossa oli vaihtoehtoina “ihminen tilassa tai tunnetila” niin on hyvä hahmoittaa myös tilantuntua kuvaan vaikka valitsisi tunnetilan pääaiheeksi. Olen ylpeä työstäni ja minusta siitä tuli oikein hieno!
Kitty