Kitspiraatio – Onnistumisia kotitehtävien parissa

Ensimmäiset viiden pisteen kotitehtäväni


Whatsapp keskustelu siskoni kanssa tunnin aikana
Nyt se tapahtui!
Vihdoin ja viimein tuskaiset treenisessiot tuottivat tulosta! Osallistuessani keväällä Midi-kurssille työni olivat lähestulkoon joka kerta ryhmän alimmissa pistemäärissä. Mutta, tällä viikolla molemmat työni olivat parhaimmistossa! Olen mielettömän ylpeä töistäni! Tämä tuntui vielä hienommalta koska tiedän tunteen, kun omat työt eivät vastaa tehtävänantoa.
Toki tehtävien numerot ei kerro siitä, onko työ huono vai ei. Pisteytyksissä katsotaan miten hyvin kyseinen työ vastaa tehtävänantoa ja millä tavalla se vertautuu muihin töihin. Tehtävät pelasivat vahvuuksiini eli värien käyttöön ja puuvärit tekniikkana. Tämä ei tarkoita sitä, että saan loppukurssista yhtäkään vitosta. Minulla on vielä paljon harjoiteltavaa, joten iloitsen näistä töistä ja jatkan treenaamista!

Ensimmäinen tehtävä – uusi olento

Joka viikko saamme kaksi kotitehtävää jotka pitää tehdä tietyn aikarajan sisällä. Tämän työn tehtävänannossa oli aikarajana 3 tuntia työskentelyaikaa.  Tehtävänannossa luki, että kuvan pitää sisältää kaksi osaa. Yhdessä osassa otus pitää piirtää sen omassa elinympäristössä ja toisessa lähikuva olennosta jossa näkyy sen piirteet.

Skissailua ja työn ensimmäiset vaiheet
Lumouduin heti ajatuksiini ja minulle tuli lähes heti ajatus olennosta jolla olisi jalokiviä selässään. Lähestyin olentoa myyrä-kilpikonna-ametistimonsteri-hybridinä.

Mineraalikärsäkäs Numnum
Opettajille tuli heti erilasia tulkintoja siitä, mitä olento tekee. Opettajat miettivät olennon syövän mustaa kiveä luolan seinämillä ja se kasvattaa kiteitä selkäänsä kivimassasta. Kärsä voisi toimia eräänlaisena timanttisoinnin elimenä. Opettajien mielestä otuksessa on hienoja kontrasteja, sen selkä on erittäin yksityiskohtainen ja kaunis kun otuksen keho on jopa mitäänsanomaton. Kuvien välissä on myös yhteyttä, pikkukuva tuo uutta tietoa otuksesta. Väritys on ilmaisullinen ja erityisesti timnattien kontrastit ovat onnistuneita.
Olen itse tyytyväinen työhön. Olin pohtinut tarkkaan mitä eläin tekee ja pikkukuvasta näkee sen elinympäristöä. Alun perin minulla oli idea siitä, että olento ei suinkaan yksin asusta kiven sisällä vaan sen lajitoverit ovat piiloutuneet kiveen.
 

Toinen tehtävä – huvipuisto

Toisena tehtävänä meidän piti tehdä huvipuisto. Tehtävä oli kaksiosainen- Yksi kuvista piti tehdä pystyviistosta katsottuna valkoiselle paperille. Ensimmäinen kuvista näyttää miten huvipuistotyöntekijät pystyttävät aluetta. Toinen kuva näyttää miltä valokarnevaalit näyttävät yöllä. Toinen kuva piti tehdä mustalle paperille lattiatasosta katsottuna. Tehtävänannossa saimme aikaa 4 tuntia työskentelyyn.

Skissailua
 

Kävin ostamassa uudet värikynät ensimmäisen kotitehtävän (eläin) jälkeen, koska huomasin että alkuperäisissä kynissäni ei ole paljon pigmenttiä joten niistä on vaikeaa saada väriä irtoamaan. Käytin huvipuistotyössä Derwent Inktense kyniä, suosittelen lämpimästi!
Leikkasin hahmot toisesta mustasta paperista ja liimasin ne työhön. Syy tähän oli lähinnä se että halusin harjoitella ihmisten tekemistä. Minusta oli hyvä idea kokeilla niiden piirtämistä ennen niiden laittamista työhöni. Opettajien mielestä tämä oli varsin toimiva tekniikka, koska hahmot pomppaavat enemmän kuvasta kun niillä on pienet omat varjot. Kiinnitin huomiota työskennellessäni siihen, miten ihmiset valaistuvat kojujen ikkunoista.

Yökuva. “Punamekkoinen nainen ja ilmapallo”.
Olen erittäin tyytyväinen työhön. Kuva pääsee enemmän oikeuksiinsa luonnossa kuin näin skannattuna. Opettajien mielestä kuvassa oli hienosti saatu valonpilkkuja esille. Ihmiset ovat todella onnistuneet (mistä olen todella iloinen!! jännitin niiden tekemistä koska minulla on vielä paljon harjoituksen tarvetta niiden parissa). Perspektiivi on onnistunut (mistä olen todella iloinen!! olen harjoitellut sen parissa paljon ). Ilmapallo vasemmassa yläkulmassa oli opettajien mielestä upea (mistä olen todella iloinen!! huomasin kun keksin idean että siitä tulee varsin toimiva kokonaisuuden kannalta).  Musta paperin käyttö toi paljon työhön ja siinä on heti epätavallisempi tunnelma, kuin jos siinä olisi käytetty valkoista paperia.

Päiväkuva
Yhteispistein työ nousi vitoseen. Päiväkuva ei ollut opettajien mielestä samantasoinen yökuvan kanssa. Työn voimakas värinkäyttö nosti kuvakokonaisuutta ylöspäin.  Opettajien mielestä väritekniikka on hyvä, siinä on hyvin puuvärien akvarelliominaisuutta niin, että se tuo lisää kuvaan mutta se ei ole liian sekava. Värivalinnat ovat tavanomaiset joten kuvaan olisi tullut lisäpotkua jos esimerkiksi taivas olisi ollut erivärinen. Tämä toi minulle hyvin paljon ajatuksia, koska en tosiaan ollut yhtään miettinyt että kuvassa voisi olla jokin tietty vuodenaika tai vaikka vesisade. En kysynyt opettajien mielipiteitä valkoisiin ihmishahmoista, olen itse tyytyväinen vasemmassa alakulmassa olevaan hahmoon mutta muut ehkä kaipaisi lisätyöstöä.

Muiden töiden nähdessä oppii paljon

Tunnilla pääsee näkemään muiden töitä. Tämä on erittäin opettavaa, koska silloin voi saada inspiraatiota omiin töihinsä. Muiden töiden näkeminen myös harjoittaa kuvien sommitelman näkemistä yms.
Havahduin muiden töiden nähdessäni siihen, että huvipuistokuvasta olisi voinut tehdä rajatun näkymän. Esimerkiksi päiväkuvassa minulla oli vaikeuksia keksiä mitä laitan karusellin viereen, tämän olisi voinut ratkaista vaikka rajaamalla näkymä toisin päin, että katsomme karusellin takaa kojuja. Muiden töistä tuli hienoja ideoita.
Puuvärikynillä ovat minusta erittäin mukava työskennellä. Kannattaa panostaa hyvälaatuisiin kyniin, koska sillä säästää aikaa sekä hermoja kun pääsykokeissa pitää nopeasti saada aikasieksi näyttävä työ!
 
Kitty

 

Minkälaisilla töillä menestyy pääsykokeissa?


Luovien alojen pääsykokeille on tavallista, että samantyyppiset pääsykoetehtävät toistuvat vuosittain pienellä twistillä. Kaikki Teho-Opiston kurssitehtävät onkin kehitetty aikaisempien vuosien ennakko-ja pääsykoetehtävien pohjalta. Tekemällä kaikki tehtävät, saat vankan rutiinin pääsykokeisiin ja opit ymmärtämään mitä eri alojen pääsykoetehtävissä haetaan.

Rutiinin ja tekemisen lisäksi saat kursseilla korvaamatonta henkilökohtaista ohjausta ja ammattilaisten kommentteja oman tekemisen kehittämiseksi. Maksimoi mahdollisuutesi onnistua pääsykokeissa ilmoittautumalla kurssillemme!


TUTUSTU MAXI-KURSSIIN!


Paperitekniikkaa ja puutikkuja

Nyt sitä kivaa askartelua mitä olen odottanut! Täällä sakset viuhuu ja kuumaliimapistoolit polttaa sormia.
En päässyt paperitekniikoiden tunnille joten katsoin luennon videoituna netistä. Teho-opistolla on ajateltu kaikki kyllä viimeisen päälle. Jokainen kurssikerta videoidaan etäopiskelijoille ja videomateriaali on käytössä myös meille muille kurssilaisille. Et siis jää mistään paitsi jos tulee päiviä, ettet pääse itse osallistumaan opetukseen. Kurssilla ollessakaan ei tarvitse tehdä mitään muistiinpanoja kun kaikki on aina uudelleen nähtävissä videoilta.
Paperitekniikat on aika tärkeä taito pääsykokeissa joten hieman harmitti, etten päässyt paikanpäälle. Paikanpäällä on aina helppoa kysyä neuvoa. Netti on myös pullollaan erilaisia paperin taitteluohjeita joten ei tässäkään ole kun omasta aktiivisuudesta kyse. Yksi pääsykoetyyppisistä kotitehtävistä oli esimerkiksi suunnitella Haltivuorelle levähdyspaikka. Kaikilla oli kyllä hienoja töitä jälleen kerran, mutta silti jokaisesta työstä kuuli jotain kritiikkiä. Tein tästä oman tulkintani, että rakentelutehtävät ovat todella kovan sarjan kisa myös pääsykokeissa. Jokaista pilkkua kannattaa siis viilata viimeiseen asti.
paperitekniikat
Puutikut tunnilla olin itse paikalla ja siellä kuuluikin joka toiselta huokauksia liimojen kanssa, kun eivät kuivaneet tarpeeksi nopeasti. Itselläni oli mukana kuumaliimapistooli, mutta kuulin että arkkitehtuurin pääsykokeissa tuo kuumaliimapistoolin käyttö ei ole viimevuosina ollut sallittua. Ennakkotehtävissä sitä voi toki käyttää. Vinkkinä, että mitä suurempi kuumaliimapistooli sitä kuumemmaksi se kuumenee ja tällöin ei tule epäsiistejä pitkiä rihmastoja liimatessa. Tuo minun omani oli kaupan halvin ja kaikkea muuta kuin hyvä saadakseen siistiä jälkeä.
kuumaliimapistooli
Harjoittelimme tunnilla pikatehtävän merkeissä pintojen/kuvioiden tekoa tulitikuista. Eipä tuo oma aikaansaannos paljon päätä huimannut, mutta ehkä se tekniikan ja tuntuman harjoittelu oli taas tärkeintä. Ainakin todella hidasta näin pienien tikkujen kanssa, eli jos saa jonkun idean kokeissa mieleen niin ei muuta kun heti tekemään. Nyt toisena kotitehtävänä on suunnitella puretun vesitornin tilalle yhtä korkea näköalatorni grillitikuista. Itselläni on hieno visio kirkkaana mielessäni mutta saa nähdä millainen siitä tulee tai ehdinkö saada sitä valmiiksi ennen torstain kurssikertaa.
Näin jouluihmisenä, jos minulla olisi yksikin ilta ylimääräistä aikaa, tekisin näin joulun alla kuusenkoristeita paperista taittelemalla tai valtavan himmeliä vastaavan koristeen puutikuista saadakseni harjoitusta ja jouluista tunnelmaa kotiin. Mutta nyt jätän joulukoristeideat sikseen ja alan työstää näkötornia.
PS. Haluan sen opiskelupaikan!
 
-Johanna

 

Minkälaisilla töillä menestyy pääsykokeissa?


Luovien alojen pääsykokeille on tavallista, että samantyyppiset pääsykoetehtävät toistuvat vuosittain pienellä twistillä. Kaikki Teho-Opiston kurssitehtävät onkin kehitetty aikaisempien vuosien ennakko-ja pääsykoetehtävien pohjalta. Tekemällä kaikki tehtävät, saat vankan rutiinin pääsykokeisiin ja opit ymmärtämään mitä eri alojen pääsykoetehtävissä haetaan.

Rutiinin ja tekemisen lisäksi saat kursseilla korvaamatonta henkilökohtaista ohjausta ja ammattilaisten kommentteja oman tekemisen kehittämiseksi. Maksimoi mahdollisuutesi onnistua pääsykokeissa ilmoittautumalla kurssillemme!


TUTUSTU MAXI-KURSSIIN!


Piirustustekniikat hanskassa, vai onko?

Piirustustekniikat on käyty nyt läpi, kehitystä on tapahtunut ja olen monen monta oppia viisaampi, mutta parantamisen varaan on aina. Tiedän siis mitä teen vielä joululomalla! Piirrän, maalaan ja vielä vähän piirrän ja maalaan lisää. Aihepiiriin kuului lyijykynä-, puuväri-, akryyli-, akvarelli-, tussi- ja luonnostelutekniikoiden harjoittelu.
Meillä on ollut joka viikko luento yhdestä uudesta piirustustekniikasta ja tunnin päätteeksi olemme saaneet aina kokeilla kyseistä tekniikkaa 30-40 minuuttia kestävien pikatehtävien avulla. Lisäksi saamme joka viikko kaksi pääsykoetyyppistä kotitehtävää. Yhteen työhön saa käyttää maksimissaan kolme tuntia aikaa ihan kuten pääsykokeessa. Tehtävät ovat pääsykokeille tyypilliseen tapaan mitä kummallisimpia ja päässä lyö usein hetken tyhjää luettuaan tehtävänannon. Tähän auttaa luonnostelu suttupaperille. Itse kulutan aivan liikaa aikaa työn suunnitteluun ja lopussa tulee aina kamala kiire. Tätä ajankäyttöä täytyy vielä harjoitella. Pääsykoetilannetta ajatellen saimme keskeneräisen työn viimeistelyyn hyviä vinkkejä jolla minuutissa tekee jo ihmeitä. Jos ei muuta ehdi, niin piirrät nopeat varjot kaikkialle. Itselläni on aina kriteerinä, että koko paperi täytyy saada piirrettyä.
Seuraavalla opetuskerralla on aina kotitehtävien kritiikin aika ja menemme jälleen uuteen aiheeseen luennon johdattamana. Nämä kritiikit ovat olleet erittäin opettavaisia. Opettajat antavat palautetta pöydällä oleville töille ja lopuksi antavat arvosanan ihan kuin oikeat pääsykoearvostelijat. Tällöin saa itse huomata tuleeko se oma idea edes ymmärretyksi, tai pahimmassa tapauksessa näet osaako arvostelija katsoa piirustustasi edes oikein päin. Ja mikä parasta, myös toisten onnistumisista ja epäonnistumisista oppii. Saatuaan omat työt kotona valmiiksi alkaa odottamaan seuraavaa kurssikertaa jo innolla. Omien töiden vieminen arvosteltavaksi on mielestäni aina yhtä mielenkiintoita ja jännittävää.
kritiikki
Olemme käsitelleet myös valojen ja varjojen käytöstä. Todella oleellista, oli sitten piirustustekniikka mikä tahansa. Siihen sopiikin tämä teksti minkä löysin selaillessa arkkitehtuurin kirjoja.
Mario Botta
Tussitekniikat olivat minulle aivan uusi juttu. En ole ikinä pitänyt tusseilla piirtämisestä, kun niistä on jäänyt rumat raidat värittäessä, mutta minullahan on ollut aivan vääränlaiset välineet! Jestas, näillä Copic-merkkisillä tusseillahan saa tehtyä melkein vesivärimaalauksen näköisiä töitä jos enemmän perehtyy tekniikkaan. Näihin tekniikoihin saatiin paljon vinkkejä valmennuskurssilla.
Akryylimaalit on edelleen minun lemppari ja vesivärit inhokki. Vesivärien kanssa läträän aivan liikaa vedellä ja tuntuu, että en osaa tehdä muuta kuin maisemia. Tämäkin kaipaa siis lisää harjoitusta.
 
PS.Haluan sen opiskelupaikan!
-Johanna

 

Aikainen lintu opiskelupaikan nappaa!


Kuka vaan voi onnistua, joka on valmis tekemään töitä unelmiensa opiskelupaikan eteen! Sisäänpääsyn todennäköisyys kun korreloi suoraan harjoittelun määrään. Pitkällä kurssillamme lähtötasollasi ei ole merkitystä, sillä harjoittelemalla ahkerasti ehdit nostaa osaamisesi, vaikka nollasta pääsykoetasolle.

Tutustu kursseihimme ja tule mukaan treenaamaan itsesi huippukuntoon ennen luovien alojen hakua ja pääsykokeita. Kannattaa olla nopea, sillä suositut ryhmät täyttyvät aikaisin. Varmista paikkasi tänään!


TUTUSTU MAXI-KURSSIIN!


Johannan esittely

Hei!
Olen Johanna, asun Helsingissä ja työskentelen rakennusalan avustavissa suunnittelutehtävissä. Töiden ohessa opiskelen kesken jäänyttä Rakennusinsinöörin tutkintoa monimuoto-opiskelijana ammattikorkeakoulussa.
Haaveammattini lapsesta asti on ollut Arkkitehti. Ensimmäiset talon piirustukset olen piirtänyt jo 5-vuotiaana. Sain näistä suunnitelmistani jopa rahaa, kun myyntihenkisenä ihmisenä kauppasin niitä sukulaisille. 😀
Valmistuttuani ammattikoulusta talonrakentajaksi tuli eteen ensimmäinen vaikea valinta. Oli päätettävä haenko Rakennusinsinööriksi vai Arkkitehdiksi. Oli selvää että halusin suunnitella taloja ja yliopistoon pääsy ammattikoulun papereilla kuulosti niin vaikealta, että Rakennusinsinöörin opinnot olivat aika selvä valinta. Tyydyin ajatukseen, että saanhan insinöörinäkin suunnitella taloja.
Insinöörin työt ovat mieleisiä, mutta silti se haaveammatti on kummitellut viimeiset 10 vuotta mielessäni. Vuodesta toiseen vaivaan läheisiäni pohtimalla olisiko minusta siihen, voisinkohan minä päästä kouluun sisään jne. En kehtaa edes sanoa montako kertaa olen hakenut kaupasta pääsykokeisiin vaadittavan ennakkotehtävän materiaalit, mutta toteutus on jäänyt pelkän suunnittelun asteelle. Olen aina päätynyt ajatukseen, että nykyiset opinnot täytyy hoitaa loppuun.
Näin 10 vuoden jälkeen tuli mitta täyteen tätä haaveilua ja päätin muuttaa sanat teoiksi. Pakko kokeilla tai haaveilen vielä vanhainkodissakin. Ja aivan varmasti sanoisin, että miksi en edes koskaan kokeillut. Työ, opiskelu ja pääsykokeisiin valmistautuminen kuulostaa vähintäänkin kiireiseltä yhtälöltä, mutta toivotaan että tämä uurastus tuottaa tulosta.
Ja kun näin juuriltaan pohjalaisena meennään eikä meinata, osallistun Teho-opiston 8 kuukautta kestävälle Maxi-valmennuskurssille. Laitan kaikkeni peliin ja kaivan itsestäni viimeisetkin taiteilijan rippeet esille. Kerron tässä opiskelijablogissa valmistautumisestani kevään 2017 Aalto-Yliopiston Arkkitehtuurin pääsykokeisiin ja varmaan jotain hieman asiasta poikkeavaakin.
Tervetuloa seuraamaan mihin taitoni riittävät!
 
PS. Haluan sen opiskelupaikan!
-Johanna

Lähtölaskenta pääsykokeisiin on alkanut

Kevään pääsykokeisiin on enää hetki aikaa, joten kyselimme Maxi– ja Midi -kurssilaisilta viime hetken fiiliksiä. Miten oma valmistautuminen on sujunut ja millaisia oppeja hakukevät on antanut?
Paljonko käytätte aikaa harjoitteluun?
Kerttu Lundell, sisustusarkkitehtuuri: “Minulle harjoittelun määrän sääntely on haastavinta valmistautumisessa. Saan kyllä tehtyä tehtävät lyhyessäkin ajassa, jos aikaa on rajallisesti, mutta kun vapaa-aikaa on paljon, jään usein vatvomaan tehtäviä liian pitkäksi aikaa. Välillä tuntuu, että harjoittelen ajallisesti liikaa, mutten kuitenkaan kehity suhteessa yhtä paljon.”
Netta Siljander, arkkitehtuuri ja rakennusarkkitehtuuri: “Minä taas havahduin jossain kohdin kevättä siihen, että pitäisi varmaan käyttää harjoitteluun enemmän aikaa. Silloin tein harjoitustehtäviä ehkä yhden viikossa. Nyt yritän tehdä 2-3 työtä joka viikko.”
Oliver Kärki, arkkitehtuuri: “Matikkaan menee selvästi eniten aikaa, sitä koitan laskea joka päivä. Piirustustehtäviä harjoittelen sitten muina aikoina, ehkä noin 1-2 päivänä viikossa.”
Miten ajankäytön hallintanne on kehittynyt?
Oliver: “Alussa tuli käytettyä aina yhden työn tekemiseen hirveästi aikaa – saatoin tehdä samaa työtä vaikka yhdeksän tuntia! Tekeminen on selvästi nopeutunut kevään aikana, koska nyt saan työn valmiiksi kolmessa tunnissa niin, että voin olla tyytyväinen lopputulokseen.”
Kerttu: “Nyt on myös oppinut suunnittelemaan työstä sellaisen, joka on mahdollista saada valmiiksi kolmessa tunnissa.”
Luovien alojen valintakokeet lähestyvät, ja vuoden harjoittelu punnitaan
Millaisia harjoituksia teette?
Netta: “Tehon kurssitehtävät ovat riittäneet minulle ainakin tosi hyvin. Kun kurssilta saa neljä tehtävää viikossa, ei siinä muille edes jäisi aikaa.”
Oliver: “Sama täällä. Voisihan sitä jotain vanhoja pääsykoetehtäviä tehdä jos ehtisi, mutta olen kyllä ihan tyytyväinen siihen että kurssilta saa sopivassa suhteessa erilaisia tehtäviä. Tulee ainakin varmasti harjoiteltua kaikenlaisia tekniikoita ja aiheita tasapuolisesti.”
“Kivointa harjoittelussa on ollut oman kehityksen huomaaminen, ärsyttävintä ajoittainen jumitus ja nyhjääminen paperin äärellä”, kurssilaiset summaavat.
Jos vertaatte nyt tekemiänne töitä puolen vuoden takaisiin, huomaatteko kehitystä?
Kerttu: “Totta kai, ero on ihan selkeä! Oman kehityksen huomaaminen on yksi parhaista jutuista pääsykoekeväänä. On siistiä huomata, että vaikka kokeet jännittävätkin, niin on paljon asioita mitä osaan ja hallitsen jo hyvin.”
Netta: “Kehityksen kyllä huomaa ja ihan selvästi varsinkin silloin, kun vertaa samalla tekniikalla tehtyjä töitä keskenään. Kurssin aikana olen oppinut pois itsestään selvistä tavoista toteuttaa tehtäviä, ja se on hyvä.”
Pelottaako, että inspiraatio on kateissa koetilanteessa?
Oliver: “Harjoitellessa on monta kertaa käynyt niin, että odottelen inspiraatiota monta päivää. Kun sitä ei lopulta tule, niin ryhdyn hommiin vaan pakolla juuri ennen kurssikertaa, että saisin kotiin annetun tehtävän valmiiksi. Luotan siihen, että koetilanteessa rutiinit ja tekniikat ovat jo niin hyvin hallussa, että saan tehtyä hyvää jälkeä ilman inspiraatiotakin.”
Netta: “Tuo on ihan totta. Nyt on kevään aikana tullut tehtyä ja ideoitua niin paljon töitä, että kokeessa voi myös koittaa kaivella muistista hyviä ideoita.”
Mikä on paras oppi, jota olette pääsykoeharjoittelun aikana saaneet?
Netta: “Ettei pidä turhautua, vaikka tuntuisi ettei suju. Loppuun asti pitää yrittää olla positiivisella mielellä ja pysyä luovana.”
Kerttu: “Tee oma parhaasi. Että muistaisi omat vahvuudet ja toimisi niiden rajoissa koetilanteessakin.”
Oliver: “Omien vahvuuksien tunnistaminen on kyllä tosi hyödyllistä. Kun omat vahvuudet ja oman tyylin tuntee, kannattaa niissä pitäytyä.”
Kiitos Kertulle, Netalle ja Oliverille ajatustenne jakamisesta! Iloa ja itsevarmuutta loppukiriin kaikille hakijoille!
Hei pääsykoejännittäjä – Tehon viiden päivän mittaisella Finaali-kurssilla on vielä tilaa! Tule ottamaan kunnon loppukiri juuri ennen pääsykokeita pidettävälle kurssillemme 25.-29.5.

 

Minkälaisilla töillä menestyy pääsykokeissa?


Luovien alojen pääsykokeille on tavallista, että samantyyppiset pääsykoetehtävät toistuvat vuosittain pienellä twistillä. Kaikki Teho-Opiston kurssitehtävät onkin kehitetty aikaisempien vuosien ennakko-ja pääsykoetehtävien pohjalta. Tekemällä kaikki tehtävät, saat vankan rutiinin pääsykokeisiin ja opit ymmärtämään mitä eri alojen pääsykoetehtävissä haetaan.

Rutiinin ja tekemisen lisäksi saat kursseilla korvaamatonta henkilökohtaista ohjausta ja ammattilaisten kommentteja oman tekemisen kehittämiseksi. Maksimoi mahdollisuutesi onnistua pääsykokeissa ilmoittautumalla kurssillemme!


TUTUSTU MAXI-KURSSIIN!