Konkreettisia tekoja

Kuten olen aikaisemmissa postauksissa kertonut, edelliset hakukerrat eivät ole menneet putkeen. Vastoinkäymiset ovat antaneet paljon motivaatiota pärjätä paremmin ensi vuonna. Minulla on vielä paljon opittavaa ennen kuin olen valmis onnistumaan ensi keväänä. Mitä ja miten aion valmistautua konkreettisesti? Se on tämän päivän aihe!

Aloita ajoissa!

Kahtena edellisenä hakukertana minun Akilleen kantapää on ollut liian myöhään aloittaminen. Ensimmäisellä kerralla aloitin arkkitehtuurin pääsykokeiden tekemisen vain paria viikkoa ennen yhteishaun loppua. Kuten edellisten postausten lukijat tietävät, se päättyi totaaliseen frassiin ja en kerennyt hakea ollenkaan. Toisella kerralla aloitin suunnittelun samantien, mutta minusta tuntuu, että käytin siihen liian paljon aikaa. Tuntui myös, että taitoni olivat ruosteessa, joten niitä piti hioa ennen kuin pääsin ennakkotehtävien pariin. Siihen kului paljon ylimääräistä aikaa, jonka takia haku venyi viimeiselle päivälle. Tällä kertaa kuitenkin ehdin hakea ja pääsin töillä pääsykokeisiin. Ennen ensi helmikuuta aionkin kehittää taitojani huimasti, jottei minun tarvitse huolehtia, etten ole tarpeeksi hyvä. Sitten kun tehtävät julkaistaan aloitan niiden tekemisen rivakammin, niin ei tule niin kamala hoppu.

Armollisuus

Olen ollut aika ankara itselleni edellisillä hakukerroilla. Kun en olekkaan onnistunut odotusten mukaan, olen soimannut itseäni rankasti. Näin en aio enää tehdä! Haluan olla armollisempi, aina ei tarvitse olla 10+, vaan riittää, että yrittää parhaansa ja pääsee läpi. Minulla on myös taipumus ajatella, että kaikki muut olisivat parempia kuin minä. Tämä lannistaa minua. Haluankin ajatella positiivisemmin, että taitoni ovat riittävän hyvät, koska olen käyttänyt paljon aikaa niiden kehittämiseen. Kuten moni kaverini on yrittänyt minua tsempata, minussa on varmasti jotain, mitä muilla ei ole. Kannustankin teitä ajattelemaan samoin!

Töitä, töitä ja töitä

Yleisesti minun pitää tehdä vain enemmän duunia. Niin ikävältä kuin se kuulostaakin. Haluan käyttää enemmän aikaa taiteiluun, inspiroitumiseen ja oman tyylin kehittämiseen. Edellisillä kerroilla en ollut valmis arkkitehdiksi taitojen puolesta, mutta nyt haluan olla. Tähän aion priorisoida aikaani. Toteutan haaveeni hyvinvointia kunnioittaen, jotta sisäinen motivaatio arkkitehtuuriin säilyy tulevaisuudessakin.

70% kurssilaisistamme on saanut opiskelupaikan


Tiesitkö, että Teho-Opiston valmennuskurssin käyneet täyttävät vuosittain yli puolet luovien alojen opiskelupaikoista ja kurssilaisistamme yli 70% ovat saaneet hakemansa luovien alojen opiskelupaikan?

Maksimoi sisäänpääsyn todennäköisyytesi ja liity mukaan treenaamaan Suomen laajimmalle arkkitehtuurin, muotoilun ja muiden luovien alojen valmennuskurssille!



Miten tehdä pääsykokeisiin treenaamisesta mielekästä?

Parina viime kertana olen käsitellyt enemmän oppimisen taustalla vaikuttaviin psykologisiin teorioihin ja tuntemuksiin. Tällä kertaa ajattelin keskittyä enemmän inspiraatioon ja inpsiroitumiseen. Ennin ja Niilon blogeissa oli tosi hyvin vinkattu konkreettisia vinkkejä inspiraation hakemiseen. Käykää lukemassa! Itse keskityn pohdiskeluun ja fiilistelyyn sekä siihen miten lähestyn jokaikistä tehtävää. Ja miten säilyttää hyvä pöhinä läpi valmennuskurssin.

Oodi elämälle

Suurin osa tekemistäni töistä Tehon valmennuskurssilla kiteytyy kahteen sanaan: Oodi elämälle. Koska elämää on jo jonkin verran takana (toki vielä monin verroin edessä), olen lähestynyt kaikkia tehtäviä edellä mainitun ajatuksen kautta. Toisin sanoen, jokainen tehtävä on ollut ikään kuin rakkauskirje jo eletylle elämälle ja ehkä joskus myös tulevalle elämälle.

Kun oma osaaminen ei vielä ole sillä tasolla kuin toivoisi, voi se joissakin tapauksissa lannistaa. Oma kriittinen pikku Ruut saattaa kuiskutella olkapäällä väheksyen, epäillen ja mollaten omaa tekemistä ja yrittämistä. Synkästä mielenmaisemasta käsin pystyy tietysti ammentamaan myös inspiraation lähteitä (rakastan synkkiä juttuja), mutta sekaan tarvitaan myös ripaus rakkautta. Oodi elämälle – asenteen kautta voin nousta ylemmäs mahdollisista epävarmuuksista, kriittisyydestä, perfektionismista tai _______. You name it.

Kun pääseen mielen tasolla mielekkäälle taajuudelle, lähestyn tehtävänantoa teknisestä näkökulmasta. Mitä tehtävässä halutaan minun tekevän? Mitkä ovat arviointiperusteet? Kirjaan ne itselleni ylös ja niiden ympärille lähden ammentamaan omasta elämästä, kokemuksista, toiveista, tunteista ja ajatuksista käsin kokonaisuutta, joka palvelee tehtävänantoa. Ja vitsit, kun tehtävien tekeminen on ihanaa! Jokainen Tehon kotitehtävä on kuin joulukalenterin luukku. Odotan aina innolla uuden tehtävän selvittämistä. En väitä, ettenkö kamppailisi jokaisen tehtävän kohdalla. Pieleen menee niin paljon ja joka kerta. Mutta mitä sitten?

Rakastutaan edes johonkin

Olen ehdoton Esa Saaris-fani. Olen kuunnellut melkein jokaisen Saarisen filosofia ja systeemiajattelu- luentosarjan äänitteen ja ne ovat täyttä inspiraatiota. Suosittelen kuuntelemaan, jos yhtään kiinnostaa. Luennot löytyvät mm. Spotifysta. Yhdellä Esan luennoista oli vieraana jo edesmennyt Vesa-Matti Loiri. Vesku puhui luennolla omasta urastaan ja syistä, miksi oli niin hyvä kuin oli. Hän puhui siitä, miten näyttelijän on tärkeää rakastua omaan hahmoonsa, vaikka se olisi kuinka paha ja kieroutunut tahansa.

Mielestäni tätä rakastumisen teemaa voi soveltaa todella hyvin myös taiteelliseen tekemiseen. Teema sopii hyvin myös tehon ensimmäisellä tunnilla opetettuun asiaan, kun piirsimme ryhmätyönä toisesta opiskelijasta kuvan. Töissä korostettiin yhtä yksityiskohtaa tarkemmin ja muu sai olla epäselvää. Ehkä omasta työstä löytyy jokin kohta, mihin voi rakastua ja jota haluaa korostaa ja tuoda esille? Toki kolmiuloitteisissa pienoismalleissa ei voi jättää epäselviä kohtia, joten pitää vähän miettiä soveltamista niissä ;D

Lopuksi sanottakoon, että aina tehtävänanto ei herätä mitään tunteita. Koko tekeminen ja työ tuntuu valjulta ja jotenkin väärältä. Silti se ei tarkoita, etteikö työstä voisi saada hyvää arvosanaa. Joskus tehtävät kolahtavat ja joskus taas eivät. On mahdollista, että oma lähestymistapani on täysin väärä. On mahdollista, että toisella lähestymistavalla olisi mahdollisuus saada parempia tuloksia. Ken tietää. Uskon, että tärkeintä on kuitenkin löytää itselle luonnollisin lähestymistapa. Näillä ajatuksilla, ihanaa viikkoa!

Ollaan luovia!

Rakkaudella,

Ruut

Treenaamaan yhdessä?


Pääsykokeisiin valmistautuminen on raskas prosessi ja välillä voi tuntua, ettei itse tiedä mitä töissään voisi enää parantaa. Töitään kannattaakin rohkeasti näyttää muille, sillä subjektiivisen arvioinnin saaminen on ensisijaisen tärkeää kehittymisen kannalla. Teho-Opiston valmennuskursseilla saat jatkuvasti ammattilaisten palautetta töistäsi, jonka avulla kehityt harppauksin. Aloita matkasi kohti unelmien opiskelupaikkaa Teho-Opiston tukemana!



Mistä inspiroidun?

Usein ennen kuin aloittaa työn pitää miettiä, mitä alkaa työstämään. Välillä ideoita ei vain synny. Se on turhauttavaa ja aikaa vievää. Tässä blogi postauksessa haluankin jakaa mun vinkit mistä kerätä inspiraatiota.

1. Ajattele aiheen ulkopuolelta

Kuten ensimmäisessä blogissa kerroinkin kirpputorit ovat olleet minulle iso inspiraation lähde. Kun tuijottaa paljon eri muotoisia, värisiä ja tekstuurisia kappaleita, silmät alkaa mieltymään tietynlaisiin asioihin. Itse olen kuin harakka ja pidän kiiltävistä, värikkäistä ja massasta erottuvista asioista. Niitä löytää hyvin harvoin, mutta kun löydän, päivästä tulee kymmenen kertaa parempi. Esimerkiksi kun löydän uuden kiehtovan vaatekappaleen saan siitä paljon inspiraatiota asuihin. Kirpputoreja kierellessä olen myös tajunnut, että haluan suunnitella taloja, jotka eivät olisi harmaita laatikoita. Rakastan erikoisia taloja, jotka näyttävät kuin mummojen vaaseilta kirpputorien pöydissä.

2. Asiat joita emme nää

Voiko inpiraatiota saada äänistä, hajuista tai ajatuksista? Kyllä voi. Muistan ikuisesti, kun ala-asteella musiikinopettaja laittoi soimaan Vivaldin Neljä vuodenaikaa ja hän käski meidän piirtää mitä kuulemme. Vaikka olin tosi pieni, enkä ymmärtänyt tehtävän tarkoitusta, niin jälkeen päin olen ymmärtänyt kuinka inspiroivaa musiikki on. Minulla on soittolistoja eri mielialoille ja aktiviteetteja varten, kuten salilla käymistä varten. Musiikilla voi boostata energiaa tai rauhoittaa mieltä. Uskon myös esimerkiksi hyvän ruuan hajun ja aurinkoisen päivän fiiliksen inpiroivan taidetta.

3. Aihealueen rajaus

Monilla on lempi aiheita, joiden parissa työskennellä. Itselle mieluisia on rakennukset ja ympäristö. Olen tahalleen rajannut työskentely alueeni näihin aiheisiin, sillä pidän niistä paljon ja haluan kehittyä niiden kuvaamisessa. Haluan palavasti arkkitehdiksi, joten koen järkeväksi keskittyä aiheisiin, joiden parissa tulen työskentelemään paljon. Toki ei tämä kaikille sovi, sillä aiheen rajaaminen voi rajata myös luovuutta. Suosittelen kuitenkin kokeilemaan, sillä itseäni raamit helpottavat, kun tiedän mitä haluan jokaisessa teoksessa olevan eli taloja ja maisemaa.

Näiden vinkkien lisäksi suosittelen kokoamaa kuvia esimerkiksi Pinterestiin tai puhelimen galleriaan. Kun on aivan lukossa ja inspiraatiota ei löydy voi sieltä etsiskellä, jotain josta lähteä liikkeelle. Moodboardit ja mindmapit on ollut mun monen luovan tukoksen avaaja.

Aikainen lintu opiskelupaikan nappaa!


Kuka vaan voi onnistua, joka on valmis tekemään töitä unelmiensa opiskelupaikan eteen! Sisäänpääsyn todennäköisyys kun korreloi suoraan harjoittelun määrään. Pitkällä kurssillamme lähtötasollasi ei ole merkitystä, sillä harjoittelemalla ahkerasti ehdit nostaa osaamisesi, vaikka nollasta pääsykoetasolle.

Tutustu kursseihimme ja tule mukaan treenaamaan itsesi huippukuntoon ennen luovien alojen hakua ja pääsykokeita. Kannattaa olla nopea, sillä suositut ryhmät täyttyvät aikaisin. Varmista paikkasi tänään!



Arkkitehtuurin parhaiden töiden näyttely 2022 – Suuri joukko teholaisia mukana!

Dia.fi :n arkkitehtuurin parhaiden töiden valintakoenäyttely on julkaistu. Valintakoenäyttely tuttuun tapaan on teholaisten juhlaa!

Dia.fi valintakoenäyttelyssä on mukana 31 pääsykoetyötä, joista 14 on Tehon entisten opiskelijoiden – huikeat 45.16 % osuus siis kaikista töistä! Huikea osuus oli näyttelyn varsinaisissa pääsykoetöissä, joista 50% töistä oli teholaisilta. Myös muissa osioissa teholaiset loistivat sillä tehtävässä 1. 100% ja tehtävässä 4 huimat 80% oli teholaisten käsialaa. Loistavat opiskelijamme jatkavat menestyksekästä taivaltaan arkkitehtuurin ja myös muiden luovien alojen valintakokeissa.

ONNILIINUKSEN ENNAKKOTEHTÄVÄT PARHAIDEN TÖIDEN NÄYTTELYYN

Tehon Midi-kurssilla opiskellut huikean lahjakas Onniliinus Juvonen on yksi heistä, jonka työt pääsivät mukaan näyttelyyn. Onniliinus teki huikean saavutuksen saatuaan ennakkotehtävänsä parhaiden töiden joukkoon. Upeat ennakkotehtävät ja pääsykoetyöt avasivat ovet Onniliinukselle arkkitehtuurin opintoihin. Aivan super hienoa! Lue alta Onniliinuksen ajatuksia parhaiden töiden näyttelystä ja pääsykokeista!

Miltä tuntui nähdä omat työt parhaiden töiden näyttelyssä?

Omien tehtävien näkeminen valintakoenäyttelyssä oli tietysti erikoinen tunne. Olin kyllä itsevarma omista töistäni jo niitä tehdessä, vaikkakin kokoajan oli tunne siitä, että riittääkö ne jatkoon pääsyyn. Arvelutti, että ymmärtääkö arvioijat ideaa ja ovatko työt tarpeeksi omaperäisiä. Mielessäni oli kumminkin kokoajan motivaatio ja tietynlainen rima minkä halusin ylittää; haluan päästä pääsykoenäyttelyyn. En tiedä onko se hyvä vai huono motiivi, mutta se ainakin auttoi minua ylittämään itseni. Pääsykoenäyttelyn julkaistua, olin iloinen ja tyytyväinen suoritukseeni, vaikka jo ennakkotehtävistä jatkoon pääseminen oli ilon aihe.

ENNAKKOTEHTÄVÄT VS. PÄÄSYKOETEHTÄVÄT

Ennakko- ja pääsykoetehtävien ideoinnissa on mielestäni eroja, jotka liittyy lähinnä ajankäyttöön. Ennakkotehtävissä on huomattava määrä aikaa, josta suurin osa menee pään sisäiseen ajatustyöhön ja tehtävien fyysinen tekeminen saattaa alkaa vasta deadlinen lähestyessä. Ennakkotehtäviä tehdessä pyörittelin useampaa ideaa ja suurin osa ajasta kului annettujen materiaalien (rikkinäiset muoviämpärit, pyörän osat yms.) mielenkiintoiseen asetteluun. Ideat tehtävien toteutuksiin tulivat aika nopeaan, halusin tehdä jokaisen työn eri tekniikoilla. Perspektiivejä pyörittelin myös jonkin aikaa ja tein muutamia erilaisia vedoksia eri perspektiiveistä. Kumminkin palasin jokaisen työn kohdalla alkuperäiseen ideaan. Keskityn enemmän pyörittelemään ideoita päässäni, pieniä skissejä lukuunottamatta, ja tartun usein ensimmäiseen ideaan minkä saan. Samaa periaatetta hyödynsin pääsykokeissa. Annoin itselleni aikaa keskittyä tehtävänantoon ja arviointikriteereihin. Visualisoin mahdollisia vaihtoehtoja päässäni ja teen muutaman skissin hahmottamaan ideaa paremmin. Koen todella, että hyvin suunniteltu työ on jo puoliksi tehty.

Miten treenasit pääsykokeisiin?

Olin Teho-Opiston midi-kurssilla, jonka avulla sain hyvän rutiinin pääsykokeisiin treenaamiseen. Koin eniten hyötyä viikottaisista pääsykoetyylisistä tehtävistä, joiden avulla ajanhallinta ja ideointi kehittyi. Midi -kurssilla pääsi tekemään monipuolisesti eri alojen tehtäviä, mikä avarsi myös näkemystä oman alan pääsykoetehtävien ideointiin. Hain myös muotoilijaksi ja pääsin myös ennakkotehtävistä jatkoon, mutta pääsykokeiden ollessa samana päivänä, valitsin aloista itselleni mielekkäämmän ja menin arkkitehtuurin pääsykokeisiin. Ennakkotehtäviin minulla ei ollut erillistä kurssia.

Miten Opinnot ovat lähteneet käyntiin?

Alkaneet opinnot ovat olleet vähintäänkin mielenkiintoisia! Käytännön tekeminen alkoi jo ensimmäisessä periodissa parilla pienoismallityöllä. Luennoilla on arkkitehtonisia ajatuksia ja rakennuksia käsitelty sekä taiteellisesta että konkreettisesta näkökulmasta. Odotan vielä innolla taidekurssien alkamista, joilla pääsee maalaamaan ja piirtämään mm. elävää mallia.

Katso koko valintakoe näyttely Dia.fi

Minkälaisilla töillä menestyy pääsykokeissa?


Luovien alojen pääsykokeille on tavallista, että samantyyppiset pääsykoetehtävät toistuvat vuosittain pienellä twistillä. Kaikki Teho-Opiston kurssitehtävät onkin kehitetty aikaisempien vuosien ennakko-ja pääsykoetehtävien pohjalta. Tekemällä kaikki tehtävät, saat vankan rutiinin pääsykokeisiin ja opit ymmärtämään mitä eri alojen pääsykoetehtävissä haetaan.

Rutiinin ja tekemisen lisäksi saat kursseilla korvaamatonta henkilökohtaista ohjausta ja ammattilaisten kommentteja oman tekemisen kehittämiseksi. Maksimoi mahdollisuutesi onnistua pääsykokeissa ilmoittautumalla kurssillemme!



Viime kevään ennakkotehtävät

Lupailin aikaisemmassa postauksessa kertovani omat kokemukseni viime kevään ennakkotehtävistä ja pääsykokeista, eli hypätään suoraan aiheeseen.

Hain viime hauissa Metropoliaan ja Aaltoon graafisen suunnittelun puolelle. Olin myös teho-opiston ennakko-kurssilla, ja siitä oli todella paljon hyötyä. Ennakkotehtävät olivat aika erilaiset näiden kahden koulun välillä, mitä toisaalta osasinkin odottaa. Vaikka aikaa tehtävien tekoon oli reilu kuukausi, päädyin tekemään vielä viime hetken muutoksia edellisen yön. Tätä en suosittele, sillä seuraava päivä oli aika raskas muutaman tunnin unilla heh!

Asioita mitä toisaalta voin suositella tai vinkata ovat: jätä hyvin aikaa palatukseen, tee tehtävät itselle, eikä ajatellen mitä arvioijat haluavat nähdä ja pitäkää kivaa! Tehtävät voivat aiheuttaa stressiä ja jännitystä, mutta kun luottaa rohkeasti omiin ideoihin syntyy varmasti omantyylistä jälkeä. Näitä vinkkejä kuultiin myös MAXI-kurssilla ja ne ovat todella hyödyllisiä ja tärkeitä.

Metropolian ennakkotehtävät

Aiheena oli “Mars matkaan” ja tehtäviä oli kaksi. Ensimäinen tehtävä oli suunnitella juliste teeman mukaisesti. Julisteen tulee sisältää teksti “Mars matkaan” ja viestiä ihmisille hankkeesta matkata Marssiin. Voisin sanoa, että tämän tyyliset tehtävät ovat omia lemppareitani. Yksinkertainen ja selkeä tehtävänanto, mutta silti paljon tilaa luovuudelle ja ideoille.

Toisena tehtävänä oli piirttää kuvasarja matkustusaluksen turvatoimista. Tehtävää tehdessäni halusin pitää yllä samaa “videopelimäistä” tyyliä. Tehtävänanossa sanottii tekniikan olevan vapaa, joten päätin toteuttaa sen digitaalisesti, sillä se on hyvin aikaasäästävä, nopea tapa ja itselle mieluinen.

Aallon ennakkohtehtävät

Aaltoon oli yksi suurempi kokonaisuus. Tehtävänä oli tuoda esiin, jokin yhteiskunnallinen ongelma ja tehdä siitä mainostavat kamppanjakuvat, sekä esittää ne erilaisissa viestintäympäristöissä. Mieleni hyppi ensin isojen aiheiden ympärillä, mutta sain ennakko-kurssilla hyvän vinkin keskittyä pienempään ja ehkä jopa paikalliseen ongelmaan. Niin kuin tätä blogia lukeneet tietävät olen kotoisin Jyväskylästä, joka tunnetaan hyvänä urheilukaupunkina. Kotikaupunkini antaa mahdollisuuksia monien eri lajien harrastamiseen. Mutta vaikka uusia kenttiä ja halleja rakennetaan ja kunnostetaan, törmää useasti tilanteeseen, jossa esimerkiksi jalka- tai koripallokenttien ovet on teljetty tai käyttöaikaa rajoitettu niin, ettei vaikka kavereiden kanssa pääse muuten vain heittelemään. Lyhykäisyydessä tehtävässä vetosin eriarvoistavaan asetelemaan lasten ja nuorten välilllä, sillä kaikilla ei ole mahdollisuutta kustantaa harrastuksia.

Tehtäviin en juurikaan ole tyytyväinen ja niihin käytinkin paljon vähemmän aikaa, mitä Metropolian tehtäviin. Olin aika varma kohtalostani näiden suhteen siinä vaiheessa, kun painoin lähetä.

Noh miten siis kävi? Kutsua pääsykokeisiin ei Aallon puolelta tullut, mutta Metropoliaan kyllä. Seuraava postaukseni onkin sitten kokemukseni pääsykokeista, joten kannattaa pysyä kuulolla!

70% kurssilaisistamme on saanut opiskelupaikan


Tiesitkö, että Teho-Opiston valmennuskurssin käyneet täyttävät vuosittain yli puolet luovien alojen opiskelupaikoista ja kurssilaisistamme yli 70% ovat saaneet hakemansa luovien alojen opiskelupaikan?

Maksimoi sisäänpääsyn todennäköisyytesi ja liity mukaan treenaamaan Suomen laajimmalle arkkitehtuurin, muotoilun ja muiden luovien alojen valmennuskurssille!



Sisustusarkkitehti jo syntyessään? Miksi on tärkeää osata olla myös surkea.

Jatkan tälläkin kerralla pohdiskelua oppimisen äärellä. Mieleeni on Tehon Maxi-kurssin aikana juolahtanut jos minkälaisia pohdintoja oppimiseen ja harjoitteluun liittyen. Onko kukaan seppä syntyessään? Miten voisimme omia asenteitamme muuttamalla mennä kohti optimaalista oppimista? Miksi on tärkeää uskaltaa olla surkea? Seuraavaksi jotakin mietteitä, mitä mieleeni on juolahtanut.

Asenteet oppimisen esteenä tai mahdollistajana

Uuden oppimisen äärellä on hyvä tarkastella Carol Dweckin kasvun asenne- teoriaa. Teoria saattaa olla monelle jo tuttu ja ehkä nuoremmille on jo luonnostaan opetettu kotona ja koulussa kyseistä asennetta. Itse huomaan, että vielä on paljon harjoiteltavaa kyseisellä saralla. Yksinkertaistettuna, kasvun asenteen omaava uskoo, että jokainen vastaan tuleva haaste on mahdollisuus kehittyä. Muuttumattoman asenteen omaava taas näkee, että oma osaaminen on syntymässä määritelty ominaisuus. Eli sitä joko on syntynyt viivain ja kynä kädessään, tai sitten ei.

Joten mitä uskomuksia tai asenteita minulla on itsestäni ja taidoistani? Koska en hallitse vielä kaikkien perpsektiivien piirtämistä ennätysvauhdilla, uskottelen itselleni, että en vain ole pikkutarkkojen juttujen piipertäjä. ”Olen sellainen taivaanrannan maalari”. Koska akvarelleilla maalaaminen tuntuu vaikealta, olen päättänyt, että vesivärit eivät ole minun juttu. Hoidan ”pakolliset” tehtävät mahdollisimman sutjakasti alta pois, mutta en varmasti harjoittele enempää. Harmillisesti tämä asenne ei kehitä minua mihinkään suuntaan enkä opi juurikaan uutta. Ennen kaikkea en anna edes itselleni mahdollisuutta siihen, että ehkä yksityiskohtiin uppoutuminen voisikin olla minulle erittäin palkitsevaa. En anna itseni tulla paremmaksi akvarelleilla, sillä se tarkoittaisi sen myöntämistä, että en ole niissä vielä hyvä ja minun pitää harjoitella niillä. Ymmärrän kasvun asenteen, mutta haluaisin mieluummin kuunnella päässäni kimittävää pientä ääntä ”Kyllä sinun pitäisi osata jo.Turha yrittää. Tee jotain mukavampaa, mikä palkitsee sinut heti”. Haluaisin pysytellä mukavuusalueella ja välttää kaikkia mahdollisia epämukavia tuntemuksia. Harmillisesti, silloin vältän myös kehittymisen ja uuden oppimisen. Onko tämä kenellekään muulle tutun kuuloista?

Lupa olla surkea

Joten, kun tulen tehon tunnille, ja käsittelemme siellä jälleen kerran minulle uutta ja vierasta tekniikkaa. Jälleen kerran minulle tulee epämukava olo, koska en osaa uutta tekniikkaa niin kuin ajattelen että minun pitäisi osata. Jälleen kerran yritän selittää itselleni, että tämä(kään) ei ole minun juttuni, enkä anna itselleni mahdollisuutta kehittyä ja oppia. Pysyn mukavuusalueellani, sillä minulla on tietty käsitys siitä kuka olen, mitä osaan ja mitä minun pitäisi osata heti ensimmäisellä yrittämällä!

Ehkä sen sijaan, annan itselleni luvan olla surkea. Annan luvan kaikille niille tunteille tulla ja mennä, sillä sitähän ne tekevät; tulevat ja sitten menevät. Keskityn siihen mitä uutta voin oppia. En siihen, mitä muut osaavat tai mitä “minun pitäisi jo osata”. Annan tilaa omalle asiantuntijuudelleni kasvaa. Inspiroidun kaikista mahdollisuuksista, missä minusta voi tulla hyvä – harjoituksella. Inspiroidun muiden taidoista ja yrityksistä oppia. Teho-opistolla on mitä parhain ilmapiiri ja ympäristö olla nyt surkea ja kehittää omaa osaamistaan kohti pääsykokeita. Olipa se kehitettävä taito tekninen osaaminen tai näkökulmien ja ideoiden löytäminen.

Loppukaneettina vielä yhden lempi podcastjuontajani Rachel Hollisin asenne ”Embrace the suck”. Uuden oppimisen äärellä ja ylipäätään minkä tahansa itselle merkityksellisen äärellä on oltava valmis epäonnistumaan ja olemaan surkea. Ja onhan se nyt niin, että oppiminen on mahtavaa, kun sallii siihen sisältyvän jos jonkinmoista rönsyilyä, tunteiden myllerrystä ja sivupolkuja.

Ollaan luovia!

Rakkaudella,

Ruut

70% kurssilaisistamme on saanut opiskelupaikan


Tiesitkö, että Teho-Opiston valmennuskurssin käyneet täyttävät vuosittain yli puolet luovien alojen opiskelupaikoista ja kurssilaisistamme yli 70% ovat saaneet hakemansa luovien alojen opiskelupaikan?

Maksimoi sisäänpääsyn todennäköisyytesi ja liity mukaan treenaamaan Suomen laajimmalle arkkitehtuurin, muotoilun ja muiden luovien alojen valmennuskurssille!



Piirustuskilpailu 2022 – 2023: Muutos

Oletko koskaan miettinyt, mitä salaisuuksia valojen ja varjojen taakse kätkeytyy ja minkälaisia muutoksia ne voivat paljastaa? Päästä mielikuvituksesi valloilleen ja osallistu Tehon perinteiseen piirustuskilpailuun, jonka aiheena on tällä kertaa Muutos.

Jo vuodesta 2009 asti  järjestetty Teho-Opiston perinteinen piirustuskilpailu starttaa jälleen. Kilpailu on jo monena vuonna auttanut nuoria saavuttamaan unelmiensa opiskelupaikan ja tänäkin vuonna palkitsemme parhaat työt ilmaisella luovien alojen valmennuskurssilla. Olisiko nyt sinun vuorosi? Tutustu kilpailutehtävään ja osallistumisohjeisiin alta!

Tehtävä: Valo & Varjo – Muutos

Ohje: Tee kolmen kuvan sarjakuva / kuvasarja, jossa muutos valossa ja varjossa kertoo tai paljastaa tarinassa tapahtuvan muutoksen. Piirrä tai maalaa kuvasarja pystysuuntaiselle A3-arkille.

Arviointiperusteet: Sommittelutaito, valon ja varjon käsittely, esitystaito, ideointi, tarinankerronta, muutoksen yllätyksellisyys

OSALLISTUMINEN

Lähetä kilpailutyösi meille viimeistään 25.1.2023! Osallistu lähettämällä kuva kilpailutyöstä sähköpostiin piirustuskilpailu@teho-opisto.fi .

Kaikki kilpailuun osallistuvat työt julkaistaan Teho-Opiston Facebook-sivuilla. Kilpailun järjestäjällä on oikeus julkaista ja käyttää kilpailutöitä muun muassa koulutuksessaan ja markkinoinnissa – voit toki kieltää tämän selkeällä merkinnällä työsi yhteydessä. Osallistumalla hyväksyt myös nimesi julkaisun Tehon nettisivuilla sekä sosiaalisessa mediassa voiton osuessa kohdallesi. Kilpailu on avoin lukiolaisille, lukiosta valmistuneille ja muille luovien alojen opiskelusta haaveileville.

PALKINNOT

Palkitsemme kaksi voittajaa ilmaisella valmennuskurssilla, joka valmentaa arkkitehtuurin, muotoilun tai taidealojen pääsykokeisiin. 

  1. Pääpalkinto: Vapaavalintainen Teho-Opiston valmennuskurssi (arvo jopa 1890€).
  2. Kunniamaininta:  Teho-Opiston Midi-kurssi.

Voittajat voivat valita osallistumisvuoden vapaasti, joten kilpailu sopii hyvin myös lukion ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoille!

VOITTAJIEN VALINTA

Kilpailun voittajat valitsee tuomariraati, johon kuuluu tänä vuonna eri näkökulmia edustavia, palkittuja Taiteen ammattilaisia ja taidekasvattajia:

 Voittajat julkistetaan Teho-Opiston nettisivuilla sekä sosiaalisessa mediassa. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti.

LISÄTIETOJA

Annamme mielellämme lisätietoja osoitteessa piirustuskilpailu@teho-opisto.fi . Oikeudet muutoksiin pidätetään.

Piirustuskilpailu 2023: "Muutos"

Ohjeet:
Tee kolmen kuvan sarjakuva / kuvasarja, jossa muutos valossa ja varjossa kertoo tai paljastaa tarinassa tapahtuvan muutoksen. Piirrä tai maalaa kuvasarja pystysuuntaiselle A3-arkille.

Osallistuminen:
Lähetä yhteystietosi ja kuva kilpailutyöstä viimeistään 25.1.2023 osoitteeseen: piirustuskilpailu@teho-opisto.fi

Arviointiperusteet:
Sommittelutaito, valon ja varjon käsittely, esitystaito, ideointi, tarinankerronta, muutoksen yllätyksellisyys

Haasteita valmennuskurssilla

Miksen ole kirjoittanut blogia?

Kuukausi on vierähtänyt, enkä ole paljoa blogia kirjoitellut. Mitä on tapahtunut? Blogin kirjoittaminen on tuntunut kivalle. Haasteena on vain ollut kurssin aloittaminen. Tehtävät tuntuivat kivoille ja halusin palavasti tehdä niitä, mutta sitten elämässä tapahtui paljon muuta, joka lykkäsi kurssin suorittamista. Koska minulla ei ollut materiaalia kurssista, josta olisin voinut kertoa teille, blogin kirjoittaminen jäi puolitiehen. Se on harmittanut minua kovasti, mutta olen työskennellyt ahkerasti, jotta saisin enemmän sisältöä tänne. Ajattelin nyt kertoa koko tarinan, miten pääsin yli alun haasteista.

Minulla oli flunssa, paljon töitä ja menoja henkilökohtaisessa elämässä, jonka takia olin uupunut. Siksi jaksoin huolehtia vain pakollisista arjen askareista. Ajattelin piirtämisen ja maalaamisen olevan toissijainen asia, jota kerkeän tekemään myöhemmin. Tavallaan olin oikeassa, mutta lykkäsin valmennuskurssin suorittamista liian kauan ja kärsin seurauksista. Työmäärä kasvoi todella suureksi. Myös ahdistus tekemättömistä asioista vain kasvoi. Suuri työ määrä tuntui ylitsepääsemättömälle aloittaa, sillä en tiennyt mistä ja miten aloittaa. Siksi päätin tehdä edes jotain, vaikka se olisikin pieni ja nopea lyijykynä piirros. Halusin kynnyksen piirtämiseen ja maalaamiseen olevan mahdollisimman matala, joten aloitin tehtävistä, jotka tuntuivat minusta mielyttävimmiltä. Vähän kerrallaan tekeminen on kannattanut ja ahdistukseni on helpottanut huomattavasti. Olen kehittynyt valtavasti ja motivaationi on lisääntynyt. Haluan olla parempi taiteilija joka päivä.

Onneksi käyn Maxi-kurssin etänä, koska voin suorittaa sitä missä vain ja milloin vain. Kun ei tarvitse pyhittää tiettyä kellon aikaa ja paikkaa kurssille, antaa se vapauden työskennellä joustavalla aikataululla ja matalalla kynnyksellä. Olen muun muassa junassa ja busseissa piirrellyt sen sijaan, että katson pelkkää kännykkää. Tottakai ei ole hyvä asia, että ei aktiivisesti edistä kurssia, mutta välillä elämäntilanne on sellainen, ettei pysty antamaan 100% itsestään. Silloin pitää priorisoida hyvinvointiin ja parantua, jotta voi myöhemmin palata sorvin ääreen paremmalla motivaatiolla. Työn laatukin on parempaa, kun ei väkisin yritä painaa duunia. Uskon sisäisen motivaationi palautuneen ja siihen, että haasteista huolimatta minusta tulee arkkitehti.

Opiskelijoiden kokemuksia MIDI-kurssista

Luovien ja visuaalisten alojen pääsykokeissa kilpailu on tunnetusti kovaa. Siksi onkin tärkeää luoda oma persoonallinen tyyli, jolla erottua massasta! Oman tyylin löytämiseen auttaa koko lukukauden kestävä Midi-kurssi, jossa omaksutaan arkkitehtuurin, muotoilun tai taidealojen pääsykokeissa olennaiset ideointitaidot ja muotokielet, jotka tekevät töistä sisällöltään kiinnostavia! Lue entisten Teholaisten kokemuksia Midi-kurssista, jonka käytyään he kaikki nappasivat unelmiensa opiskelupaikat!

Venla

Valmistuttuaan Helsingin kuvataidelukiosta vuonna 2021, Venla päätyi suoraan hakemaan opiskelupaikkaa Aalto Yliopiston muotoilun linjalta. Kun korkeakoulupaikan ovet eivät ensimmäisellä yrittämällä auenneet, Venla päätti hakeutua Teho-Opistoon, jossa hän opiskeli Midi-kurssilla. Intensiivinen opiskelu palkittiin ja Venla pääsi heti toisella yrittämällä opiskelemaan haluamaansa paikkaan!

Midi-kurssin yhtenä suurimpana hyötynä Venla pitää ennen pääsykokeita järjestettävää Pääsykoesimulaatiota, jossa oppilaat pääsevät harjoittelemaan aitoa koetilannetta. Venla koki tämän auttaneen ja rauhoittaneen itseään, kun oikea pääsykoepäivä lopulta koitti. Kurssin aikana Venla oppi myös, mitä ominaisuuksia eri aloilla ja eri alojen pääsykoetöissä arvostetaan. Muina hyötyinä hän nostaa esiin esimerkiksi Teho-Opiston yhteisöllisyyden. “Vaikka monet hakeutuvatkin eri aloille, ollaan silti samassa veneessä!”

Elisa

Aiemmin Tampereen yliopistossa ympäristötekniikkaa opiskelleesta Elisasta tuntui, että alanvaihto olisi paikallaan. Ystävien ja läheisten tukemana hän päätti hakeutua luoville aloille. Vuonna 2021 hän opiskeli Tehon Midi-kurssin etänä, ja lukuvuoden 2021-2022 ajan Maxi-kurssilla paikan päällä Helsingissä. Kahden Teho-opiston kurssin jälkeen Aalto-Yliopiston ovet aukenivat!

Tehon kursseista oli minulle hyötyä sekä ennakkotehtävissä, että pääsykokeissa. Jatkuva harjoittelu herätteli piirtämis- ja maalaamistaitoni ja kehityin niissä todella nopeaksi.

Kotitehtäviä jatkuvasti tekemällä myös ideointitaito parani ja nopeutui. Sain myös rohkeutta käyttää värejä isompana osana töitäni kuin aiemmin, ja opin luomaan niiden avulla erilaisia
tunnelmia.

Nette

Nette on pienestä asti ollut kiinnostunut kaikesta sisustamiseen liittyvästä. Myöhemmin myös erilaiset tilat ja rakennukset alkoivat kiinnostamaan siinä sivussa. Nette ehti unelmoida sisustusarkkitehdin urasta pitkään, ennen kuin uskalsi ottaa ensimmäisen askeleen kohti pääsykokeita – ja onneksi uskalsi! Tämä askel oli Teho-opiston Midi-kurssi, jonka Nette suoritti etänä Espanjassa asuessaan.

Rehellisesti, ilman Teho-Opistoa en varmaan olisi uskaltanut lähteä tekemään edes ennakkotehtäviä. Mulla ei olisi ollut mitään saumaa päästä kouluun ilman kurssia jolla kävin. Pääsykoetehtäviä tehdessä tosi moni inspiraatio tuli suoraan niistä tehtävistä mitä tein Teholla. Jos mietit vähääkään kurssin ottamista niin suosittelen käsi sydämellä, se on ehdottomasti joka euron arvoinen! 

Fiiliksiä kotitehtävistä pt.2

Terkut sairastuvalta! Nyt kun syysflunssa sai mustakin otteen ajattelin, että olisi hyvin aikaa palata taakse pari viikkoa ja muistella taas edellisten kurssikertojen tehtäviä ja niiden palautteita. Tuttuun tapaan tulen siis puhumaan omista fiiliksistäni tehtäviä ja tekniikkoja kohtaan, sekä jakamaan opettajilta saadut arvosanat.

Ensimäisenä puuvärit. Kerroin yhdessä aikaisemmassa postauksessani puuväreillä työskentelyn haasteista. Käykää ihmeessä lukaisemassa, jos kiinnostaa kuulla rehelliset mielipiteeni tietyistä tekniikoista–> Mukavuusalueen ulkopuolella 2X . Kotitehtävän aihe oli mielestäni hauska. Tehtävänantona oli piirtää ensin valkoiselle paperille henkilö kasaamassa erikokoisista kivistä kivimuodostelma. Ja toiselle mustalla paperille rakentajan ottama valokuva valmiista kädenjäljestään. Pidin erityisesti juuri mustalle paperille piirtämisestä, sillä koin värien tulevan ihan eri tavalla esille. Lopputulokseen olin ihan tyytyväinen siihen nähden, etteivät puuvärit olleet mikään vahvuuteni saatikaan edes kovin tuttu väline. Voittekin siis vain kuvitella reaktioni, kun opettajat olivat antaneet arvosanaksi 4,5/5! Palautteeksi sain, että valkoisen paperin kuvaa olisi voinut vielä viimeistellä, ettei jäisi liian yksinkertaiseksi.

Toisena olivat sitten akvarellit. Tähän minulla ei ole muuta sanottavaa kuin, että pidän tekniikasta, mutta kotitehtävän perusteella minulla on vielä paljon harjoiteltavaa. Työhön ehdin käyttämään, vain reilun tunnin, sillä kiireinen arki tuli liian suuresti vastaan kyseisellä viikolla. Tehävänä oli maalata retriitti ympäristö ja minulle tuli heti ensimäisenä mieleen kaunis luonto. Avarat kukkaniityt, joissa mieli saisi levätä rauhassa. Omat haasteeni akvarellien kanssa huomasin ehdottomasti olevan siinä, että niillä maalatessa tulee olla aika varma mitä aikoo tehdä. Peiteväreillä ei haittaa, jos tapahtuu mokia, sillä aina pystyy maalata uuden kerroksen vanhan päälle. Sama ei tietenkään vesivärien kanssa toimi. Halusin kuitenkin palauttaa läksyn siitä huolimatta, että se oli omasta mielestäni hyvin keskeneräinen. Pisteitä sain kuitenkin 3/5 mikä oli yhtä suuri yllätys, kuin viimeviikon arvosana. Palautteet olivat juuri samat mitkä itsekkin tiedostin, eli panostusta ja hiomista.

Viimeisenä tämän postauksen tekniikkana on akryylit/peitevärit. Tämä on itselleni tutuin ja turvallisin tekniikka, jota käytin myös viime pääsykokeissa. Voisin vaikka seuraavassa kirjoituksessa puhua lisää viime kevään ennakkotehtävien ja pääsykokeiden kokemuksistani 😉 . Tehtävänantona oli maalata uuden, remontoidun Vekkula-talon yksi uusi tila. Rakastan tällaisia mielikuvituksellisia ja vapaita tehtävänantoja, joissa ei niinkään ole rajoja. Ajattelin ensin tehdä jonkun Vekkulan huoneista, mutta päädyinkin tekemmään aulatilan, josta sitten pääsisi jatkamaan matkaa eri huoneisiin. Sain työstäni 4,5/5. Kuvan vasemmassa alakulmassa olevan puron olin ajatellut talon sisäänkäynniksi. Eli vierailijat jonotuksen jälkeen hyppäisisivät vaunuun ja lipuisivat talon sisälle maalaamaani aulatilaan. Tämän olisi palautteen perusteella voinut jättää pois ja jatkaa satumetsä-teemaa tilaan.

70% kurssilaisistamme on saanut opiskelupaikan


Tiesitkö, että Teho-Opiston valmennuskurssin käyneet täyttävät vuosittain yli puolet luovien alojen opiskelupaikoista ja kurssilaisistamme yli 70% ovat saaneet hakemansa luovien alojen opiskelupaikan?

Maksimoi sisäänpääsyn todennäköisyytesi ja liity mukaan treenaamaan Suomen laajimmalle arkkitehtuurin, muotoilun ja muiden luovien alojen valmennuskurssille!