ETÄNÄ OPISKELU TEHO-OPISTOLLA

Etäopiskelua Tampereelta käsin

Muutto Berliiniin on tuonut mulle paljon uusia kokemuksia ja haasteita, mutta se myös tarkoitti Teholla opiskelun kannalta siirtymistä etäkurssille. Tänään ajattelin listata mun kokemuksia etäkurssista, miksi se on omasta mielestäni kannattavaa, ja mikä taas on lähiopetuksessa vähän helpompaa.
Etäkurssia käydään Eliademy nettisivustolla, joka on omien kokemusteni perusteella ollut tosi toimiva ratkaisu. Kaikki luennot kursseilta, töiden kritiikit ja kotitehtävät ladataan sivulle, joten kaikki tarvittava löytyy samoilta sivuilta. Itselläni oli aluksi pieniä vaikeuksia kirjautua Eliademyyn, mutta en ole ainakaan kuullut, että muilla olisi tällaisia ongelmia ollut.

Etäkurssin hyviä puolia:

  • Kaukana asuville etäkurssi on tietenkin ihan huippu juttu. Teho-Opiston kurssit järjestetään Helsingissä, eikä kaikilla kurssille haluavilla ole mahdollisuutta päästä joka viikko paikan päälle. Etänä kaukaa tulevatkin saavat kaikki samat tiedot ja tehtävät, kuin lähikurssilaiset.
  • Valinnan vapaus. Eli se, että saa itse valita koska katsoo luentovideot, tekee tehtävät jne. Kaikilla ei ole käyttää kolmea tuntia viikossa lähikurssiin ja vähän kauempaa paikalle tulevilla myös matkat vievät suhteellisen paljon aikaa. Etäkurssin hyviä puolia on se, että luennoille voi ”osallistua” vaikka aamulla ennen töitä, bussimatkan aikana tai illalla ennen nukkumaanmenoa.
  • Multitasking. Tämä liittyy vähän edelliseen, mutta itse pidän etäkurssissa myös siitä, että luentoja katsoessa voi tehdä myös muita asioita ja säästää siten aikaa. Oman miniläppärini saan kuljetettua mihin vaan ja olenkin katsonut luentoja ruokaa laittaessani, syödessäni ja arkkitehtuurin ennakkotehtäviä tehdessäni. Siitä voi tietysti olla montaa mieltä, kuinka tehokasta multitasking todellisuudessa on, mutta ainakin itselläni se tuntuu toimivan.

Lähikurssin puolesta:

  • Itsekuri. Itselleni on melkoisen vaikeaa itse huolehtia siitä, että teen tehtävät, katson luento- ja kritiikkivideot ajallaan, kun muutakin tehtävää ehkä olisi. Lähikurssille on on helppo joka viikko vain mennä, eikä tarvitse erikseen huolehtia ajankäytöstä.
  • Hyvä yhteishenki. Teholla yhteishenki on tosi kannustava ja varmasti yksi iso syy, miksi Teholaiset menestyvät niin hyvin pääsykokeissa. Kotitehtäviä ja ennakoita tehdään vapaa-ajallakin yhdessä ja somessa kysellään neuvoja ja jaetaan hyviä vinkkejä.
  • Paikan päällä on helpompi kysella opeilta itseä mietityttäviä juttuja, näyttää vanhoja kotitehtäviä jne. Pikatehtävien aikana ja luentovideoiden ulkopuolella saatetaan myös keskustella pääsykokeista tai jakaa hyviä vinkkejä. Näistä tietysti etäkurssilla opiskeleva jää paitsi.


Mulla on ollut hyvä mahdollisuus kokea molempien opiskelutekniikoiden hyvät ja huonot puolet. En voi edelleenkään sanoa, kumpi omasta mielestäni on parempi. Mielestäni se riippuu siitä, miten paljon aikaa kurssille on käytettävissä ja tietysti siitä, missä asuu. Tärkeintä on, että molemmat vaihtoehdot ovat hyviä pääsykokeisiin harjoitteluun ja johtavat varmasti hyviin tuloksiin.
Kuvat Tampereelta, ihanasta kotikaupungistani.


ARKKITEHTUURI BERLIINISSÄ

Berliinin arkkitehtuuri sykähdyttää, kuva Berliinin muurilta

Berliinin arkkitehtuurista saisi varmasti kirjoitettua vaikka kuinka monta postausta. Täältä löytyy paljon vanhoja, upeita rakennuksia, kuten Brandenburgin portti, Berliinin tuomiokirkko, Kaufhaus des Westens ja niin edelleen. Myös kaupunkikuvasta ja asuinrakennuksista saisi jaariteltua monta sivua. Tänään ajattelin kuitenkin keskittyä vähän tähän uudempaan arkkitehtuuriin ja ehkä ei niin tunnettuihin rakennuksiin Berliinissä.
Ihan ehdottomasti oma suosikkini on Holokaustimuistomerkki eli juutalaisten kansanmurhalle omistettu muistomerkki. Se on kuin erikorkuisista betonikuutioista muodostettu jättimäinen labyrintti, jonka ”sisällä” saa vapaasti kävellä ja liikkua. Olen itsekin käynyt kyseisellä muistomerkillä, mutta en silloin tainnut lukea rakennelman historiasta sen enempää.
Nyt sain kuitenkin Wikipedian avulla selville mm. sen, että muistomerkeille epätyypillisesti betonikuutioiden määrällä ja koko rakennelman muotoilulla, ei sinänsä ole minkäänlaista symbolista merkitystä. Muistomerkkiä on myös arvosteltu siitä, että se ei huomioi muita vainon kohteeksi joutuneita ihmisryhmiä kuin juutalaiset.
Berliinin arkkitehtuuri sykähdyttää
Itse pidän muistomerkin sen käytettävyydestä – pienempiä betonipaasia voi käyttää istuimina ja isommat muodostavat korkean labyrintin, jossa viime kesänä muistomerkillä käydessäni lapset leikkivät piilosta. Myös muotoilu miellyttää ainakin omaa silmääni, Teholla sellaista muotokieltä sanottaisiin palikkaleikiksi.
Täytyy myöntää, että seuraavaa rakennusta en ole koskaan edes livenä nähnyt, mutta kiinnostaisi tässä lähiaikoina käydä kurkkaamassa. Berliinin filharmonia konserttirakennuksessa on ihana orgaaninen muotoilu ja kuulemma sisällä super hyvä akustiikka, joten arkkitehti Hans Scharoun on tehnyt hyvää työtä. Konserttisali ei ole mikään aivan uusi, se on valmistunut vuonna 1960. Rakennus on kuitenkin omasta mielestäni tosi kaunis ja inspiroiva, ja sen epäsymmetrinen muotokieli voisi hyvin sopia tämänkin päivän arkkitehtuuriin.
Berliinin arkkitehtuuri sykähdyttää
Loppuun ajattelin mainita vielä kaksi upeaa paikkaa, missä kannattaa käydä, jos joskus tännepäin eksyy. Näistä kumpikaan ei ole oikeastaan rakennus, joten ne ei sinänsä ehkä tähän listaukseen sovi, mutta kummassakin on mielestäni hienosti käytetty jotain vanhaa ja muutettu paikan käyttötarkoitus kokonaan. Ensimmäinen on vähän tunnetumpi Eastside gallery, joka on 1,3 kilometrin pätkä Berliinin muuria, joka toimii tällä hetkellä maailman suurimpana ulkoilmagalleriana. Muuri on siis täytetty eri taiteilijoide muuriin maalaamin teoksin.
Toisessa paikassa vierailin viime kesänä ja se on Tempelhofin vanhasta lentoasemasta tehty puisto. Vanhalle lentokentälle ei ole kuitenkaan käytännössä tehty mitään, eli alueen ruohokentät ja kiitoradat ovat ihmisten vapaassa käytössä. Puisto on siis täydellinen skeittailuun, pyörällä ajeluun tai vaikka leijojen lennättämiseen ja kuulemma siellä välillä järjestetään myös konsertteja. Todellakin suosittelen vierailemaan!


 

Mafy-netti

Arkkitehtuurin matematiikan kokeisiin harjoittelu

En ole koskaan oikein pitänyt matematiikasta. En edes tiedä miksi, olen kuitenkin aina ollut siinä suhteellisen hyvä, mutta jostain syystä matikantunnit oli koulussakin mulle niitä tylsimpiä. Nyt olen kuitenkin joutunut palaamaan takaisin koulun penkille suorittamaan Tehon matikankurssia itseopiskeluna.
Arkkitehtuurin valintakokeiden yksi osa on Matematiikan koe. Koe perustuu lukion pitkän matematiikan oppimäärään, mutta vain lyhyen matematiikan lukeneet (kuten minä) voivat myös kokeeseen osallistua. Itse valmistauduin viime vuonna kokeeseen kolmella yksityistuntikerralla joista yksi kerta taisi olla kolmen tunnin mittainen. Olin siis tätä ennen juuri palannut Australiasta, joten enempää tunteja en valitettavasti voinut silloin ottaa. Tällä määrällä pääsin kuitenkin juuri ja juuri kokeesta läpi, mikä oli itseasiassa itsellenikin aika iso yllätys ottaen huomioon, että olin sitä ennen opiskellut matikkaa puolitoista vuotta sitten! 😀 Yksityistunnit toimivat siis ihan ok, mutta jäi paljon tuurista kiinni, että kokeista pääsin läpi.
Arkkitehtuurin matematiikan kokeisiin harjoittelu
Tänä vuonna päätin nyt siis osallistua ihan oikeasti tähän Arkkitehtuurimatematiikan kokeeseen tähtäävälle kurssille, jossa opetetaan juuri ne asiat, mitkä kokeessa pitää osata. Tehtäviä kurssille tehdään Mafynetissä tabletin avulla. Aluksi on mahdollista valita kolmesta eri tasovaihtoehdosta, eli haluaako aloittaa ihan perusasioista vai tuntuuko, että matikka sujuu jo ihan luontevasti. Ohjelmaan saa itse valita tavoitepäivämäärän, kun haluaa olla valmis harjoittelun kanssa. Itse halusin aloittaa ihan yläastematematiikalla, koska noh, lukiosta on mulla jo pari vuotta aikaa ja silloinkin luin vain lyhyttä matematiikkaa. Tavoitepäivämääräksi valitsin tietenkin koetta edeltävän päivän.
Arkkitehtuurin matematiikan kokeisiin harjoittelu
Mafynetti on mulla toiminut opiskelumateriaalina oikein hyvin. Ennen tehtäviä katsottavat opetusvideot ovat selkeitä, eli itsenäisesti opiskelevakin ymmärtää. Olen itse nyt vasta tehnyt näitä yläastetehtäviä, mutta paljon asioita on jo palautunut mieleen. Mahtavaa on myös, että tabletin saa mukaan lähes minne vaan ja olenkin tehnyt matikantehtäviä jo laivassa ja autossa matkalla tänne, ja täällä meidän uudessa asunnossa kaiken muuttokaaoksen keskellä. Ja vaikka nyt sanoinkin aluksi, että en ole koskaan oikein matikasta innostunut, niin vanhojen laskukaavojen muisteleminen onkin ollut nyt yllättävän hauskaa! Olen aika varma, että näillä opeilla pitäisi kokeen mennä oikein hyvin :).


 

Aikainen lintu opiskelupaikan nappaa!


Kuka vaan voi onnistua, joka on valmis tekemään töitä unelmiensa opiskelupaikan eteen! Sisäänpääsyn todennäköisyys kun korreloi suoraan harjoittelun määrään. Pitkällä kurssillamme lähtötasollasi ei ole merkitystä, sillä harjoittelemalla ahkerasti ehdit nostaa osaamisesi, vaikka nollasta pääsykoetasolle.

Tutustu kursseihimme ja tule mukaan treenaamaan itsesi huippukuntoon ennen luovien alojen hakua ja pääsykokeita. Kannattaa olla nopea, sillä suositut ryhmät täyttyvät aikaisin. Varmista paikkasi tänään!



MIKSI JUURI ARKKITEHTUURI?

Miksi arkkitehtuuri alana kiinnostaa?

Tämän kiireen ja muutosten täytteisen viikon jälkeen oli yllättävän tyhjä pää ja vaikea keksiä jotain mistä kirjoittaa. Päätin siis inspiroitua muiden teksteistä ja googlettelin vähän aikeena löytää arkkitehtuurista ja mieluiten arkkitehtuurin OPISKELUSTA kertovia blogeja. Etsintä onneksi tuotti tulosta, joten – ti tti di dii – päätin tänään kertoa tämän postauksen inspiroimana vähän omista syistä valita juuri arkkitehtuuri. Kyseinen postaus on enemmänkin arkkitehtuurin hakuvaiheista, mutta sivuaa vähän tätä munkin aihetta.
Miksi arkkitehtuuri alana kiinnostaa?
Lukiosta päästyäni tiesin lähinnä, että haluan tehdä jotain edes vähän taiteeseen viittaavaa. Olin kiinnostunut myös psykologiasta ja opettajaksi opiskelusta, mutta ihan suoraan sanottuna mua ei pääsykokeisiin lukeminen innostanut ollenkaan. Noihin aikoihin oli lehdet täynnä juttuja graafisesta suunnittelusta ja se kuulosti kiinnostavalta: Paljon vaihtoehtoja mitä tehdä, paljon käsillä tekemistä ja ehkä parempi mahdollisuus työllistyä kuin vaikka taiteilijalla. Hain siis ympäri Suomen eri kouluihin graafiseen suunnitteluun ja tein ennakkotehtävät jotenkuten. Googlettelin muiden hakijoiden blogeja ja kuvia heidän ennakkotehtävistään ja tiesin jo siinä vaiheessa, etten luultavasti tulisi pääsemään sisään. Niin kuin sitten kävikin.
Miksi arkkitehtuuri alana kiinnostaa?
 
Muistan, että jo lukion alussa äitini ehdotti, että hakisin lukemaan arkkitehtuuria. Muistaakseni vastasin siihen jotain että ”No ei mua mitkään talot kiinnosta!” :D. Kuitenkin, kun mun haaveet graafisen suunnittelun opiskelusta ei toteutuneetkaan, yritin etsiä jonkun toisen vaihtoehdon. Olisin tietenkin voinut hakea uudestaan graafiseen suunnitteluun, mutta sain myös lukea juttuja, että sillä alalla voi olla vaikea työllistyä. Loppujen lopuksi siis halusin alalle, jolla on mahdollisuus työllistyä ja jossa saa tehdä jotain taiteeseen ja muotoiluun viittaavaa ja arkkitehtuuri tuntui vastaavan näihin molempiin kriteereihin aika hyvin.
Ollessani Au pairina Australiassa sain myös nähdä millaista arkkitehdin työ käytännössä on, sillä hostäitini siellä oli arkkitehti. Se vain vahvisti päätöstään hakea opiskelemaan ja nykyään en osaa kuvitella mitään muuta, mitä todella haluaisin opiskella. Eihän sitä koskaan tiedä, mutta ainakin täällä hetkellä tuntuu, että arkkitehtuuri on oikea vaihtoehto minulle.
Siinä siis miksi haluaisin arkkitehtuuria opiskella. Onko teillä tarinoita miten löysitte oman alan tai unelmaa minne haluaisitte opiskelemaan? Olisi mahtavaa kuulla!


 

Noora kriitikkona Lontoon Open Juryssa

Teho-Opiston opettaja Noora Kassinen vieraili IUniversity of East London -yliopiston arkkitehtuuritapahtuma Open Juryssa kriitikkona

Tehon valmennuskurssien opettaja Noora Kassinen vieraili helmikuun alussa entisen yliopistonsa ja nykyisen työnantajansa, University of East Londonin Open Jury –tapahtumassa kriitikkona.
Open Jury on UEL:n vuosittain järjestämä tapahtuma, jossa arkkitehtuurin opiskelijat esittelevät luokka kerrallaan töitään alan ammattilaisille.
”Sain kutsun, sillä työskentelen silloin tällöin apuopena yhdessä unitissa eli luokassa. Open Juryssa on ideana, että ulkopuolinen tuomaristo arvioi koko luokan menestystä. Kritiikki siis suunnataan luokkien opettajille, ei niinkään yksittäisille opiskelijoille.
Tapahtuma kesti kaksi päivää, ja sen aikana 12 luokkaa bachelor- ja master-tasoilta esittelivät töitään. Omana arvioitavani oli yhteensä neljän luokan (joista kaksi oli entisten opettajieni luokkia!) työt. UEL:ssä opettajien innostus on huikeaa, ja sitä myöten myös töiden tekninen jälki. Opiskelijat tekevät paljon töitä, ja se näkyy.
Olin kriitikkojoukossa yhdessä neljän vanhemman miesarkkitehdin kanssa – varsinainen pohjoismainen tytönhupakko siis! Lounasseurueen keskustelun taso oli tietävää, ja sain istua Lontoossa arvostettujen henkilöiden seurassa, syöden tietenkin fish and chipsejä. Tapahtumaan osallistuminen oli erittäin antoisa kokemus, ja oli suuria kunnia päästä arvioimaan itseä edistyneempiä tekijöitä.”


 

Luonnostelua ja ideointia

Luonnostelua ja ideointia kevään 2016 arkkitehtuurin ennakkotehtäviä varten - ötökkäravintola

Tänään meinasi iskeä pieni paniikin poikanen, kun tajusin, että ennakkotehtävien deadline lähestyy, enkä ole vieläkään tehnyt edes kunnon suunnittelua tai luonnoksia. Tuntuu, että mulla on ollut niin kiire muuttojuttujen, töiden ja Tehon kotitehtävien kanssa, että aika helmikuun alusta on kulunut ihan hujauksessa. Nyt kuitenkin päätin tarttua kynään ja vihkoon ja laittaa muutamia ajatuksia ylös.
Luonnostelua ja ideointia kevään 2016 arkkitehtuurin ennakkotehtäviä varten - ötökkäravintola
Pyörittelin mielessäni paria eri muotoa omaan hyönteisravintolaani (joka on siis tämän vuoden Arkkitehtuurin ennakkotehtävien aihe), enkä vieläkään ole ihan tyytyväinen tähän viimeisimpään ratkaisuun. Tulitikkuaskejakaan en ole saanut aikaiseksi ostaa vielä, mutta kunhan saan ne hankittua niin suunnittelustakin tulee varmasti helpompaa. Askit ovat materiaalina kuitenkin ainakin itselleni vähän tuntemattomampi (samoin kuin viime vuonna sokeripalat…) joten tuntuu turvallisemmalta aloittaa ihan kokeilemalla, että millaisia rakennelmia niistä on edes mahdollista tehdä. Kuten luonnoksista näkyy, niin jotenkin eniten olisin taipumassa kennomaiseen muotoon, mutta saa nähdä onnistuuko miten käytännössä!
Kun pääsin tänään luonnostelun makuun, niin päätin samalla myös vähän ideoida tehtävään kuuluvaa mielikuvitushyönteistä. Googlettelin vähän erilaisia hyönteisiä, jos niistä saisi jonkinlaisia ideoita ja luonnostelin tuollaisen koppakuoriaisen ja sudenkorennon risteytyksen :D. Ei ehkä mikään maailman omaperäisin idea, mutta tätäkin onneksi ehtii vielä hioa… Jotenkin hankalaa keksiä ihan kokonaan uusi laji ja varsinkin hyönteisen nimi ”viisisiipinen pohjolanyöviilettäjä” tuottaa mulle päänvaivaa. Onneksi missään tehtävässä nuo ötökät ei kuitenkaan ole ihan pääosassa. Muuten ötököiden piirteleminen oli kyllä hauskaa puuhaa, sellaista pientä piiperrystä.
Luonnostelua ja ideointia kevään 2016 arkkitehtuurin ennakkotehtäviä varten - ötökkäravintola
Ajatukset muista tehtävistä ovat edelleen suht. positiiviset. Ainoastaan harmittaa, että tehtävä 3 (Piirrä kuva, jossa on hyönteisravintola, jonka sisällä olevat valot hohtavat houkuttelevasti elokuisessa yössä) pitää toteuttaa mustavalkoisena! Jotenkin omasta mielestäni tunnelmaa olisi saanut kuvattua paljon paremmin värillisessä työssä ja itselläni oli suunnitelmana toteuttaa työ vesivärein, kunnes tajusin lukea tehtävänannon uudemman kerran. Nyt arvon vähän, että millä tekniikalla tekisin nuo kaksi piirrustustehtävää, mutta luultavasti päädyn jonkinlaiseen sekatekniikkaan. Saapa nähdä! 🙂
Ihanaa viikonloppua kaikille!


 

Aikainen lintu opiskelupaikan nappaa!


Kuka vaan voi onnistua, joka on valmis tekemään töitä unelmiensa opiskelupaikan eteen! Sisäänpääsyn todennäköisyys kun korreloi suoraan harjoittelun määrään. Pitkällä kurssillamme lähtötasollasi ei ole merkitystä, sillä harjoittelemalla ahkerasti ehdit nostaa osaamisesi, vaikka nollasta pääsykoetasolle.

Tutustu kursseihimme ja tule mukaan treenaamaan itsesi huippukuntoon ennen luovien alojen hakua ja pääsykokeita. Kannattaa olla nopea, sillä suositut ryhmät täyttyvät aikaisin. Varmista paikkasi tänään!



ARKKITEHTUURIN ENNAKKOTEHTÄVÄT 2016

Ennakkotehtäväni keväältä 2015 arkkitehtuurin laitos

Kuten jo otsikostakin käy ilmi, eilen julkaistiin tämän vuoden arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin ennakkotehtävät. Näin nopeasti läpi lukaistuna tehtävät vaikuttavat kivoilta ja aika helpoilta, etenkin kun täysin samantyyppisiä tehtäviä on harjoiteltu Teho-Opistossa koko kuluneen lukuvuoden ajan. Kuten viime vuonnakin, myös tänä vuonna kaikki kolme ennakkotehtävää noudattavat samaa teemaa. Tänä vuonna teemaksi on valittu mielikuvituksekkaasti hyönteisravintola, jota pitää havainnollistaa kolmella eri tavalla: rakentamalla pienoismalli tulitikkurasioista, sekä piirtämällä kuva sisältä ja ulkoa.
Ennakkotehtäväni keväältä 2015 arkkitehtuurin laitos
Itse olen myös tosi innoissani, että tänä vuonna itse rakennustehtävää ei lähetetä arvioitavaksi. Sen sijaan rakennelmasta otetaan valokuva, joka lähetetään yhdessä piirustuksien kanssa. Tämä poistaa esimerkiksi mahdollisuuden, että pienoismalli rikkoutuisi kuljetuksen aikana. Rikkoutuminen oli viime vuonna suurin huolenaiheeni lähettäessäni ennakkotehtäviäni Suomeen Australiasta asti ja käytin paljon aikaa yrittäessäni tehdä rakennuksestani mahdollisimman tukevan. Lisäksi kuvittelisin, että hyvällä valaistuksella ja kuvakulmalla saa helposti häivytettyä virheitä omassa työssä ja muutettua koko työn tunnelmaa.
Ennakkotehtäväni keväältä 2015 arkkitehtuurin laitos
Heti ennakkotehtävät luettuani aloin suunnittelemaan omaa työtäni ja jonkinlaisia ideoita on alkanut jo kehittyä. Kunnon suunnittelun ja luonnostelun aion aloittaa mahdollisimman pian, toisin kuin viimevuonna, jolloin hyppäsin vaan suoraa tehtävien tekoon. Erona viime vuoteen, tiedän nyt myös enemmän eri tekniikoista ja esimerkiksi, että koko pääsykoetyötä ei tarvitse tehdä samalla tekniikalla. Myös ja etenkin rakennustehtävän suunnittelussa Teho-opiston kurssi on auttanut. ”Yksi muotokieli” on esimerkiksi lause, jota on toisteltu niin monella rakennustunnilla, että sen muistaa jo unissaankin.
Ennakkotehtäväni keväältä 2015 arkkitehtuurin laitos
Kaiken kaikkiaan olen tyytyväinen tämän vuoden ennakkotehtäviin, enkä edes kovin huolissani pärjäämisestäni. Tehtävät vaativat tottakai paljon työtä, mutta olen kuitenkin suoriutunut niistä jo kerran, joten uskoisin sen olevan tänäkin vuonna aika piece of cake. Päivittelen myös tehtävieni valmistumista tänne blogiin, joten kommentit ja mielipiteet töistäni on enemmän kuin tervetulleita!:) Kuvat vanhoista ennakkotehtävistäni on täällä blogissa aikaisemminkin pyörineet, mutta ajattelin, että ne sopisivat hyvin myös tähän postaukseen kuvitukseksi.
Onnea muillekkin ennakkotehtävien kanssa kamppaileville!


 

Arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin ennakkotehtävät julkaistu

Arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin ennakkotehtävät 2016 on julkaistu

Arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin ennakkotehtävät 2016 julkaistiin tänään. Olen itse innoissani näistä ennakkotehtävistä, kuten myös viimevuotisista!
Kolmen tehtävän sarjassa kantavana ideana on ensin ”suunnitella ja rakentaa 50 tulitikkurasiasta ilmassa roikkuva läpilennettävä hyönteisravintola viisisiipiselle pohjolanyöviilettäjälle. Tämän mielikuvitushyönteisen koko on sellainen, että kerrallaan tulitikkurasian sisälle mahtuu noin kolme viilettäjää.”
Arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin ennakkotehtävät 2016 on julkaistu
Ennakkotehtävissä rakennelma havainnollistetaan ja esitetään katsojalle eri tyyleillä: valokuvaamalla, piirtämällä sekä vapaavalintaisella musta-valkotekniikalla. Tehtävissä on mahdollisuus käyttää luovuutta ja näyttää tilasuunnittelun ja massoittelun taitojaan teknisten taitojen lisäksi! Juuri sopivat tehtävät sopivien arkkitehtikandidaattien testaamiseen siis.
Aihe on hauska ja mielikuvituksellinen, antaa mahdollisuuden eläytymiseen ja tarinallisuuden rakentamiseen. Myös mittakaavan ja mittasuhteiden tajua testataan. Kyseessä on tilasarja ja massoitteluharjoitus, kuten useana aiempanakin vuonna. Nyt aiheena on useiden pienien tilojen sarja, joka esitetään monesta näkökulmasta. Mittakaavan tajua haetaan myös tämän vuoden tehtävissä. Totta kai olennaista itse suunnittelussa on myös ajan henki, joka onnistuessaan toimii missä tahansa pääsykoetehtävässä.
Arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin ennakkotehtävät 2016 on julkaistu
Tehtävät ovat tänä vuonna sillä tavalla erityyppiset aiempiin vuosiin verrattuna, että mukana on valokuvaus ja rakennetun mallin esittäminen valokuvan kautta. Itse mallin palauttamisesta on luovuttu. Rakennetusta mallista pyydetään siis lähettämään valokuva ja tällöin myös sommittelu, valaistus, kuvakulman valinta ja muut valokuvauksen keinot astuvat kuvaan.
Arkkitehtuurin hakukohteiden ennakkotehtävät ovat muodostaneet yhtenäisen kokonaisuuden jo noin vuosikymmenen ajan. Mielestäni se on mielekästä niin hakijalle kuin myös arvioijille. Kun tehtävät muodostavat kokonaisuuden, testataan ikään kuin neljäntenä ennakkotehtävänä kokonaisuuden hallintaa ja -tajua. Tänäkin vuonna tehtävillä testataan kokonaisuuden hahmottamista eri etäisyyksiltä ja -mittakaavoissa sekä tilan ja massoittelun tajua. Sekä tietenkin eläytymiskykyä onhan kyseessä miniatyyrikokoinen hyönteisten maailma, jonka tarinaan on hyvä heittäytyä täysillä mukaan!


 

70% kurssilaisistamme on saanut opiskelupaikan


Tiesitkö, että Teho-Opiston valmennuskurssin käyneet täyttävät vuosittain yli puolet luovien alojen opiskelupaikoista ja kurssilaisistamme yli 70% ovat saaneet hakemansa luovien alojen opiskelupaikan?

Maksimoi sisäänpääsyn todennäköisyytesi ja liity mukaan treenaamaan Suomen laajimmalle arkkitehtuurin, muotoilun ja muiden luovien alojen valmennuskurssille!



Ota arkkitehtimatematiikka haltuun

Arkkitehtimatematiikan opiskelua Teho-Opistolla

Perusta arkkitehtimatematiikan pääsykokeessa menestymiselle on lukion matematiikan olennaisten osien erinomainen hallinta. Tehon Matikka-kurssilla huolehdimme, että kaikki tarvittava tulee kerrattua tai opeteltua ennen kokeita.
[mk_button dimension=”flat” size=”large” icon=”mk-moon-arrow-right-5″ url=”https://teho-opisto.fi/arkkitehtimatematiikka-valmennuskurssi/”]TUTUSTU MATIKAN KURSSEIHIN[/mk_button]
Arkkitehtihakijoilla hakuprosessi on kolmivaiheinen: Ennakkotehtävät julkaistaan 1.2. Dia.fi-sivustolla. Ennakkotehtävät hyväksytysti suorittaneet pääsevät arkkitehtimatematiikan kokeeseen, ja matematiikan kokeen läpäisseet jatkavat piirustus- ja suunnittelukokeisiin. Koepaikat ovat Espoo, Oulu ja Tampere, ja kussakin paikassa voi pyrkiä opiskelijaksi mihin tahansa kolmesta kaupungista.
Arkkitehtimatematiikan kokeeseen kannattaa valmistautua huolella, sillä menestyminen siinä määrittää jatkon pääsyn valintakokeissa
Arkkitehtimatematiikan koe on saman tyyppinen kuin diplomi-insinöörien matematiikan koe. Kokeessa on kuusi tehtävää, joihin kaikkiin vastataan. Koeaika on kolme tuntia, ja kokeessa saa käyttää tavallista funktiolaskinta, mutta taulukkokirjaa ei. Kokeessa painotetaan erityisesti geometriaa ja muita visuaalista hahmottamista vaativia tehtäviä.
Matematiikan pääsykoetehtävät ovat soveltavampia ja vaativampia kuin ylioppilaskirjoituksissa, joten jos yhtään empii omia matikan kykyjään, kannattaa harkita valmennuskurssin käymistä. Tehon kurssivalikoima kasvoi tänä vuonna uudella kurssilla, kun saimme tutun kahden kuukauden mittaisen Arkkitehtimatikka-kurssin rinnalle matikka-eksperttimme Jarno Parviaisen vetämän, kolme kuukautta kestävän Pitkän Arkkitehtimatikka -kurssin.
Molemmilla kursseilla keskitytään tiukasti matematiikan kokeeseen valmentautumiseen. Taitoja kehitetään yksilöllisesti oman kunkin opiskelijan lähtötason ja tavoitteiden perusteella. Opetus on pääosin tietoiskujen kautta tulevaa opetusta sekä harjoitustehtävien laskemista opettajien ohjauksessa. Näin voimme tarjota täsmäapua jokaisen omiin ongelmakohtiin ja kehitämme laskurutiinia vaativimpiinkin matematiikan tehtäviin.

Arkkitehtimatematiikan kokeeseen kannattaa valmistautua huolella, sillä menestyminen siinä määrittää jatkon pääsyn valintakokeissa
Arkkitehtimatikka-kursseilla käytämme opetuksessa Mafynetti-opetusjärjestelmää, joka sisältää arkkitehtimatematiikan pääsykokeisiin räätälöidyt teoriamateriaalit sekä harjoitustehtävät. Mafynetin käyttöä varten opiskelijamme saavat lainaan kurssin ajaksi oman tabletin. Omasta etenemisestä pysyy hyvin kärryillä koko kurssin ajan, Mafynetin edistymisvauhtinäkymän ja tasaisin välein tehtävien harjoituskokeiden avulla.
Suosittelemme pitkää kurssia, mikäli lukion matematiikka tuotti vaikeuksia tai siitä on jo niin pitkä aika, että monet asiat ovat jo unohtuneet. Lyhempi kurssi on taas tehokas kertaus, jos lukion matematiikka on mennyt hyvin eikä siitä ole kovin paljon aikaa.
Lue lisää Arkkitehtimatikka-kursseistamme ja ilmoittaudu mukaan! Pitkä Arkkitehtimatikka -kurssi alkaa 1.3. ja Arkkitehtimatikka 29.3. Molemmat kurssit jatkuvat 17.5. saakka.
[mk_button dimension=”flat” size=”large” icon=”mk-moon-arrow-right-5″ url=”https://teho-opisto.fi/arkkitehtimatematiikka-valmennuskurssi/”]TUTUSTU MATIKAN KURSSEIHIN[/mk_button]

Tarinoita Teholta: arkkitehtikandi Santtu Hyvärinen, Bjarke Ingels Group

Santtu Hyvärinen BIG:n toimistolla

Tarinoita Teholta esittelee joka kuukausi yhden arkkitehtuurin, muotoilun tai taidealojen opiskelijan, joka on ponnistanut Teholta opiskelemaan ja päätynyt mielenkiintoisiin työtehtäviin.

Moi Santtu! Kerro, miten päädyit BIGille töihin?

“Kuulin viime kesänä entiseltä työkaverilta, että arkkitehtitoimisto Bjarke Ingels Group oli hakemassa suomalaisia töihin Kööpenhaminan toimistoonsa. Vaikka alkuperäinen suunnitelma oli jatkaa opintoja Oulun yliopistossa, lähetin portfolion Köpikseen. Nyt olen ollut BIGilla neljä kuukautta harjoittelijana ja osallistunut suunnitteluun pääasiassa arkkitehtuurikilpailuissa sekä muutamissa jo käynnissä olevissa projekteissa.”

Mikä arkkitehtuurissa kiehtoo?

“Arkkitehtuurin kautta on mahdollisuus päästä konkreettisesti vaikuttamaan rakennettuun ympäristöön. Ala on jatkuvassa kehityksessä, joten uusille ajatuksille on aina tilaa.”

Teho-Opistolta Oulun yliopiston arkkitehtuuriulle ponnistanut Santtu Hyvärinen on työharjoittelussa Kööpenhaminan Bjarke Ingels Groupilla
Millaista on arki kuuluisassa arkkitehtitoimistossa?

“BIG on ollut todella inspiroiva paikka tehdä töitä ja tutustua ihmisiin ympäri maailmaa. Huippuprojektien ja alansa parhaiden seuraaminen on ollut opettavaista joka päivä. Tunnelma toimistolla on rento ja hierarkia on tietoisesti matala, jotta hyvät ideat pääsisivät maaliin asti. Harjoittelijoiden vastuut ja tehtävät vaihtelevat projektista riippuen. Tähän mennessä opettavaisin kokemus itselleni on ollut kahden kuukauden alusta loppuun viety kisaprojekti kolmen hengen suunnittelutiimissä. Toinen mieleenpainuva projekti oli BIG:in suunnittelema kerrostalokokonaisuus Taiwaniin.”

Teho-Opistolta Oulun yliopiston arkkitehtuuriulle ponnistanut Santtu Hyvärinen on työharjoittelussa Kööpenhaminan Bjarke Ingels Groupilla. Kuvassa BIGin suunnittelema kerrostalokokonaisuus Taiwaniin.
Vaatiko ulkomaille töihin lähtö rohkeutta?

“Ulkomaille kannattaa lähteä, vaikka Suomestakin löytyy useita hyviä toimistoja harjoitteluun ja työpaikaksi: ulkomailla oppiminen on kuitenkin erilaista ja pääsee tutustumaan enemmän tai vähemmän Suomesta poikkeaviin projekteihin. Lisäksi vastaanotto on hyvä, koska suomalainen suunnittelu on edelleen hyvässä maineessa. Itse olin suunnitellut ulkomaille lähtöä jo aiemmin, joten kynnys Köpikseen muutolle ei ollut kovin korkealla.”

Mitä opiskelu- ja työelämässäsi on luvassa lähitulevaisuudessa?

“Syksyllä jatkan todennäköisesti opintoja Suomessa tai vaihdossa. Kööpenhaminassakin olisi mielenkiintoista jatkaa opiskelua.”