Meistä tuli arkkitehtejä

Arkkitehti

Teho-Opisto on vuosien ajan valmentanut arkkitehtuurin pääsykokeisiin. Niin hyvältä kun pääsykokeissa onnistuminen ja koulupaikan saanti tuntuukin, varsinainen työ alkaa vasta niiden jälkeen. Myös tänä keväänä monet entiset Teho-Opiston kurssilaiset ovat saaneet vuosien uurastuksen päätökseen ja arkkitehdin paperit käsiinsä.
Yksi heistä on Miro Saloranta. Hänen 7 vuoden opinnot ovat nyt pulkassa ja arkkitehdin paperit valmiit Tampereen Teknillisestä yliopistosta. Tuore arkkitehti on yksi tuhansista Teho-Opiston valmennuskursseilta opintoihin vauhtia hakenut.
Miro Saloranta

”Mä hain arkkitehtuuriin sen takia, että halusin ammatin, jossa voin tehdä ja luoda. En koskaan piirtänyt mitään. Teho-Opistolle menin oppimaan nimenomaan piirtämistä.
Pääsykokeissa pitää osata tuoda esiin jotain luovaa omilla piirustuksilla. Täytyy tehdä jotain millä räväyttää. Tehon opettajat osasivat antaa hyvää osviittaa siitä, mitä pääsykokeissa todella vaaditaan.”

Kun Miro lähti hakemaan arkkitehtuuriin, hänellä ei omien sanojensa mukaan ollut mitään taitoa käyttää värejä. Lyijykynä oli ainut piirtämisessä käytetty väline. Vasta Teholla hän oppi piirtämään ja ymmärtämään värien käyttöä. Hän muistelee Tehon kurssia lämmöllä ja kurssilta saatuja kavereita näkee opintojen edetessä, sillä suurin osa teholaisista pääsee sisään johonkin arkkitehtuurin laitokselle.
[mk_button dimension=”flat” size=”large” icon=”mk-moon-arrow-right-5″ url=”https://teho-opisto.fi/kurssit/”]TUTUSTU ARKKITEHTUURIN VALMENNUSKURSSEIHIN[/mk_button]
 

”Ensimmäisellä hakukerralla hain Aaltoon – en päässyt sisään. Toisella kerralla laitoin hakupaperit Tampereelle, koska rajat oli hieman alhaisemmat ja sisäänpääsy todennäköisempää. Saaduilla pääsykoepisteillä olisin päässyt sisään myös Aaltoon heittämällä. (Itse asiassa Miro pääsi sisään parhailla piirustuskoepisteillä.) Mutta Tampere oli oikea valinta. Maisemanvaihdos, uusi paikkakunta ja yksinasuminen houkutteli. Viihdyin todella hyvin ja sain tosi paljon uusia frendejä.”

Seitsemän vuoden opintorupeama meni nopeasti. Arkkitehtuurin opinnoissa realismia pyritään iskemään heti, kun pääsee opiskelemaan. Arkkitehtuurissa pääsee harvoin tekemään uskomattomia juttuja, mutta Miro kannustaa pitämään luovuutta yllä. ”Pienen kivan voi aina tuoda jotenkin läpi. Se vaatii ehkä enemmän duunia, kun haluaa antaa tilaajalle tai rakennuttajalle vähän enemmän kun pyydetään. Tämä työ vaatii välillä yllättävänkin paljon tunteja, mutta kun nauttii siitä mitä tekee, on valmis uhraamaan myös aikaa sen eteen.”
Miro on työskennellyt arkkitehtitoimistoissa opintojensa ohella toisen lukuvuoden päättymisen jälkeen. Hän sanoo oppineensa töissä vähintään yhtä paljon kuin koulunpenkillä, ja kehottaa hakemaan työkokemusta jo varhaisessa vaiheessa. Tällä hetkellä hän työskentelee 17 hengen arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkolassa, jossa on viihtynyt jo useamman vuoden ajan. (Itse asiassa myös Tehon pääopettaja Sini on aikoinaan työskennellyt samaisessa toimistossa.) Miro on suuntautunut asuntorakentamisen puolelle ja on päässyt työskentelemään luonnos- ja toteutussuunnittelun puolella monenlaisissa eri projekteissa.

”Tulevaisuudessa haaveeni on laittaa oma toimisto pystyyn. Ei välttämättä yksin vaan näiden hyvin tyyppien kanssa, joiden kanssa olen jo tehnyt myös kouluprojekteja. Meillä on 5 hengen porukka, jossa kaikki on lahjakkaita tyyppejä. Tunnetaan hyvin toisemme ja kaikkien vahvuudet. Tällä porukalla olisi ihanteellista tehdä ihan mitä vaan.”

Sini Koivisto
Toinen Teholta tuttu tuore arkkitehti on Sini Koskinen. Hän on ollut Teholainen pöydän molemmilla puolilla. Hän kävi Tehon Maxi-kurssin kahteen kertaan ja toimi myöhemmin myös opettajana. Nyt hän juhlii valmistumista Aalto-yliopiston arkkitehtuurin osastolta.
Ennen Teho-Opistoa Sini haki arkkitehtuuriin opintoihin kaksi kertaa. Molemmilla kerroilla hän pääsi ennakkotehtävistä ja matematiikan kokeesta läpi. Matka tyssäsi kuitenkin kummallakin kerralla piirustuskokeeseen.

“Jo ensimmäisellä Tehon luennolla ymmärsin, että olin tehnyt kaiken ihan väärin. Ilman Teho-Opistoa en olisi ikinä päässyt sisään”, Sini muistelee.

Ensimmäisen Maxi-kurssin jälkeen Sini jäi harmillisesti vain 0,1 pistettä sisäänpääsyrajasta. Hän ei kuitenkaan siitä lannistunut, vaan oli asennoitunut mahdolliseen hylkyyn etukäteen. Hän oli laittanut työhakemuksen Arkkitehtitoimisto Designspaceen jo ennen tulosten saapumista. Työpaikka varmistui ja seuraavan vuoden suunnitelmat olivat selvillä – Tehon Maxi-kurssi ja työt arkkitehtitoimistossa. Sini onkin siinä mielessä erityinen arkkitehti, että hän on ollut töissä arkkitehtitoimistossa jo ennen opintojen aloittamista. Työkokemuksen ansiosta hänellä muodostui selvä kuva siitä, mitä arkkitehdin opinnot pitäisivät sisällään. Kun opintopaikka aukesi, Sini pääsi sisään parhaiden joukossa piirustuskiintiössä.
Eilen nelikymppisiä juhlistanut seitsemän henkisen lapsiperheen äiti on omien sanojensa mukaan jälkiherännäinen arkkitehtiopiskelija. Hän kuitenkin epäilee, että tuskin olisi saanut opinnoista samalla tavalla irti 18-vuotiaana kuin nyt sai. Perheen pyörittäminen ja elämän tuoma kokemus toivat varmasti paljon lisää omiin opintoihin. Opintopisteet kerääntyivätkin kokoon viidessä vuodessa, eikä työskentely opintojen ja diplomityön ohella hidastanut hänen tahtiaan.
Sini on erikoistunut puurakentamiseen ja se tulee olemaan näillä näkymin myös hänen tulevaisuuden suuntauksensa. Hän on ollut kahden vuoden ajan arkkitehtiliitossa Helsingin ja Uudenmaanosaston jäsenenä sekä yhden vuoden ajan puheenjohtajana. Tällä hetkellä työskentely painottuu siis yleisesti enemmän arkkitehtuurin ja ammatin kehittämiseen kuin itse arkkitehtuuriin. Tämän lisäksi hän työskentelee myös täysipäiväisesti arkkitehtitoimistossa. Vasta valmistuneella on siis tälläkin hetkellä monta lankaa käsissä ja tulevaisuus näyttää mihin tämä tehopakkaus voimavaransa suuntaa!
Isot onnittelut kaikille valmistuneille ja tsemppiä jatkoon! On ollut ilo olla teidän mukana aloittamassa opintojen polkua Teho-Opistolla. 
Kaipaatko sinä apua värien käyttöön? Piirtämiseen? Tai muuten valmennusta pääsykokeisiin?Ilmoittautuminen syksyn ja ensi kevään kursseille on nyt auki! Varmista paikkasi valmennuskurssilla ammattitaitoisten opettajiemme ohjauksessa.

 

70% kurssilaisistamme on saanut opiskelupaikan


Tiesitkö, että Teho-Opiston valmennuskurssin käyneet täyttävät vuosittain yli puolet luovien alojen opiskelupaikoista ja kurssilaisistamme yli 70% ovat saaneet hakemansa luovien alojen opiskelupaikan?

Maksimoi sisäänpääsyn todennäköisyytesi ja liity mukaan treenaamaan Suomen laajimmalle arkkitehtuurin, muotoilun ja muiden luovien alojen valmennuskurssille!


TUTUSTU ALAKOHTAISIIN TEHOKURSSEIHIN!


Kitspiraatio – Tehon Vappubileet

Vappu!

Maalaessamme akvarelliharjoituksia tunnilla kuulimme, kuinka keittiössä ruokien muovipäällykset otettiin pois ja valot himmenivät. Tänään vietämme Teholla Vappubileitä, ja odotan innolla juhlien alkamista! Tehon juhlissa pääsee tapaamaan osallistujia muilta kurssipäiviltä. On hauskaa, että tunnistan jo monet kasvot aikaisemmista juhlista. Pöytä oli täynnä herkkuja ja niiden kuningatar oli valtava munkkitorni.

Mums!

Suuri Simaskaba 2018

Illan ohjelmanumerona oli opettajien Suuri Simaskaba 2018. Opettajat olivat tehneet itse simaa ja kokeilleet erilaisia makuyhdistelmiä.  Simoihin oli uutettu erilaisia tuotteita kuten punaherukoita, appelsiineja, kuusenkerkkää tai sitruunaa. Nyt roolit vaihtuivat, kun oppilaat saivat olla arvostelijoita. Simat oli annosteltu shottilaseihin ja jokainen sai maistella simoja ja kirjoittaa niistä arvostelut ja numeroarvosanat.

Oppilaat arvostelukierroksella


Tiukka arvostelukierros

En itse juonut simoja koska elän päihteetöntä elämää, joten en voi kommentoida niiden eroista yksityiskohtaisesti. Oli kuitenkin hauskaa seurailla muiden maistelukierroksia ja kuunnella mitä oppilaat pitivät simoista.

Tulosten laskenta.
Voittajasima oli Heinin tekemää.  Heini kertoi voittopuheessaan olevansa hyvin ylpeä voitostaan, koska reseptiä oli jo hiottu pitkään. En paljasta Kitspiraatiossa voittajasiman reseptiä, koska se on simasalaisuus.

Tietovisa

Jatkoimme illanviettoa ja parin tunnin jälkeen opettajat kilistelivät lasejaan. Seuraavaksi oli vuorossa yllätysohjelmanumero, tietovisa! Saimme ohjeistuksen valita kolmen hengen ryhmät, jossa emme tunne rymän jäseniä.

Tietovisakysymykset olivat yllättävän vaikeita. Ne olivat myös todella viihdyttäviä! Kysymysten aihepiiri oli tietysti taidemaailmasta. Mikä kehonosa puuttuu Mona Lisa maalauksesta? Mikä arkkitehtitoimisto on suunnitellut Löylyn? Mitä tarkoittaa äimä? Minä vuonna Teho-opisto on perustettu? Meidän joukkueen pisteet ei riittäneet finaalipaikkoihin. Voittajajoukkue voitti taidetarvikeliike Temperan lahjakortteja!

Kumpi tauluista on taiteilijan ja kumpi lapsen maalaaman? Ryhmämme äänesti värikkään kuvan taiteilijan maalaamaksi. Arvasin, että sininen kuva on taiteilijan tekemä, koska se on rytmikkäämpi ja rauhallisempi kuin toinen teos. Oikeiden vastauksen tullessa saimme tietää, että sininen maalaus oli taiteilijan tekemä.
Nautin hetkistä kun puhuimme keittiössä muiden kanssa, nauroimme toistemme tarinoille ja vietimme aikaa yhdessä. Olen käynyt jokaisessa Tehon bileissä siitä asti kun osallistuin viimevuonna Midikurssille. Olen tavannut paljon uusia ihmisiä, jotka ovat tulevaisuudessa ehkä luokkatovereitani! On todella mukavaa tavata uusia tuttavuuksia jotka ovat kiinnostuneita taiteesta. Tehon bileissä on aina ollut hyvä tunnelma, ja ketään ei jätetä yksin. Viimevuonna järjestettiin myös paljon epävirallisia juhlia, joten erityisesti viimevuonna tutustuin ihmisiin.
Kitty


 

Aikainen lintu opiskelupaikan nappaa!


Kuka vaan voi onnistua, joka on valmis tekemään töitä unelmiensa opiskelupaikan eteen! Sisäänpääsyn todennäköisyys kun korreloi suoraan harjoittelun määrään. Pitkällä kurssillamme lähtötasollasi ei ole merkitystä, sillä harjoittelemalla ahkerasti ehdit nostaa osaamisesi, vaikka nollasta pääsykoetasolle.

Tutustu kursseihimme ja tule mukaan treenaamaan itsesi huippukuntoon ennen luovien alojen hakua ja pääsykokeita. Kannattaa olla nopea, sillä suositut ryhmät täyttyvät aikaisin. Varmista paikkasi tänään!


TUTUSTU ALAKOHTAISIIN TEHOKURSSEIHIN!


Kitspiraatio – Ennakkotehtäväni

Ennakkotehtävät, ensimmäinen askel pääsykokeisiin

Viimeinen kuukausi on ollut tosi kiireinen! Ennakkotehtävät julkaistiin jo viikko ennen yhteishaun alkua. Olen ennakkotehtävien lisäksi tehnyt töitä, hakenut töitä, kirjoittanut Kitspiraatiota ja tehnyt muita asioita. Olen ollut todella tiukalla aikataululla liikenteessä, ja olen erittäin huojentunut siitä, että tässä kuussa minulla ei ole yhtä paljon tärkeitä asoita meneillään.
Tunnilla Teholaiset odottivat jännityksellä ennakkotehtävien julkaisemista. Heti kun tehtävät julkaistiin, kaikki kaivoivat puhelimet esiin ja lukivat ääneen oman hakukohteensa tehtävänannot. Pikatehtävän aikana lähestulkoon kaikki olivat lähteneet kotiin, mutta jäin itse tekemään pikatehtävää ja nauttimaan hiljaisesta maalaushetkestä pitkän päivän jälkeen.
Ennakkotehtävät ovat ensimmäinen askel pääsykokeisiin. Hakiessani viimevuonna graafiseen suunnitteluun, en päässyt ennakkotehtävieni perusteella kokeeseen. Se tuli isona yllätyksenä, koska olin laskenut sen varaan että vaikken pääsisi sisälle, osallistuisin pääsykokeisiin. Kun katson uudestaan viimevuoden tehtäviäni, ymmärrän miksi en päässyt kokeisiin. Tänä vuonna olen kuitenkin luottavaisin mielin tehnyt ennakkotehtäväni. Niiden työstäminen antaa minulle harjoitusta pääsykokeisiin. Jos en tällä kertaa pääse pääsykokeisiin, ensi kerralla osaan enemmän ja mahdollisuuteni kasvavat.

Kuvataidekasvatuksen ennakkotehtävät

Kuvataidekasvatuksen ennakkotehtävissä piti tehdä kolmiosainen kuvasarja aiheesta rajat. Tehtävänannossa oli kuvattuna ”Rajat voi esimerkiksi asettaa, rikkoa, kuvitella, kohdata, ylittää … ”
Aloitin tehtävien työstämisen kirjoittamalla ylös asioita, jotka sopivat tehtävänantoon. Mietin erilaisia poliittisia rajoja esim. maanrajoja, uskontoja ja kosketuksen rajoja. Nämä ideat eivät toimineet, ne olivat liian rajattuja ja jotenkin vanhanaikaisia. Jatkoin pohdintaa ja mietin aihetta henkilökohtaisemman näkökulman kautta esim. pelkotiloista ja uskaltamisen rajoista. Mietin myös mielikuvitusystäviä, lentämistä ja erilaisia satu maailmoja.
Olin ideoinut kolme eri kuvasarjaa ja tehnyt kuusi eri teosta. Yhdessä kuvasarjassa oli aiheina pelkotilat; korkeat paikat, putoaminen veteen ja pienet kuutiot. Toisessa kuvasarjassa mielikuvituksen rajat; mielikuvitusystävä, satumaailma ja katsastus pään sisäiseen toimintaan. Kolmannen sarjan ja lopullisen ennakontehtäväni olivat teoksia aiheesta toden ja epätoden raja. Kolmas kuvasarja käsitteli aihetta nukahtamisen ja unen kautta. Kuvasarja toimi kokonaisuutena, muut kuvat eivät muodostaneet kuvasarjaa joten ne eivät ihan vastanneet tehtävänantoa .

Kun nyt katson töitä niin huomaan, että paperi kupruilee ja värit eivät tule oikeuksiinsa. Kävin ostamassa uutta paperia, maskinestettä ja kaksi uutta pensseliä. Huomasin että omista pensseleistäni oli tullut hapsottavia. Ostin ne monta vuotta sitten askartelukaupasta, mutta ne eivät ole yhtä hyvänlaatuiset kuin taidetarvikeliikkeistä ostetut pensselit.

Maskineste muodostaa kalvon työn päälle ja pitää pinnat valkoisina.

Toden ja epätoden raja

Olin tehnyt tehtäväni hyvissä ajoin, mutta niiden viimeistely ja uusiksi tekeminen meni kyllä tiukalle aikataulun kanssa. En ollut tyytyväinen kuvien kompositioon ja paperin kupruiluun joten oli hyvä idea tehdä ne uudestaan.  Minulle oli myös tullut flunssa, joten tehtävien työstäminen tuntui ajoittain hyvin tuskalliselta, kun olisin vain halunnut maata sängyssä. On hämmästyttävää, miten paljon hienommaksi työni tuli kun tein sen uudestaan.  En ole aikaisemmin tehnyt kurssitöistäni ihan uusia versioita, mutta kun tein ennakkotehtävistäni uudet versiot ensimmäiset tuntuivat oikein luonnosmaisilta.

Vasemmalla ensimmäinen työ, oikealla valmistusvaiheissa oleva uudelleen työstetty työ. Ero on näiden kuvien välillä on suuri! Ensimmäinen kuva on todella sarjakuvamainen ja sen sommitelmassa on turhia elementtejä (esim. laiva kuvan alareunassa). Uusi kuva on todentuntuisempi ja maalit ovat erinäköiset uudella paperilla.
Kuvasarjan ensimmäinen kuva esittää nukahtamista. Usein ihmiset sanovat että nukahtaessaan he tuntevat putoamisen tunteen. Olin tehnyt tämän ensimmäinen kuvan eri kuvasarjaan, mutta lopulta se toimikin erinomaisesti tässä kokonaisuudessa.

1. Epätoden ja toden raja, nukahtaminen
Kuvasarjan toinen kuva esittää unta. Kuvassa on todentuntuisia elementtejä yhdistettynä surrealistiseen kuva-aiheeseen, missä merestä muodostuu sadetta kukille. Kuvassa on värikontrasti vaalean ja tumman ylä- ja alaosan kanssa.

2. Epätoden ja toden raja, todentuntuinen uni
Kuvasarjan viimeinen kuva esittää heräämisen hetkeä, kun kaikki tuntuu utuiselta eikä ihminen erota toden ja epätoden rajaa. Tämä kuva oli vähiten suosikki sarjasta, koska kasvojen tekeminen on minusta erittäin vaikeaa ja en ole täysin tyytyväinen lopputulokseen. Kuva oli myös viimeinen kuvasarjasta työstämäni kuva, joten sitä tehdessä minulla oli suurimmat ponnistukset meneillään.

3. Epätoden ja toden raja, oliko kaikki vaan unta?. En ole tyytyväinen tähän kuvaan, koska kasvot eivät onnistuneet niin hyvin kun olisin toivonut. Olisin myös lisännyt enemmän kukkia kuvaan, jotta niistä olisi muodostunut runsas kolmiuloitteinen kimppu. Aikani loppui kesken, tein parhaani sillä ajalla mitä minulla oli käytössä!
Ennakkotehtävien perusteella valitaan osallistujat pääsykokeisiin. Pääsykokeet järjestetään toukokuun lopussa, jonka jälkeen on jännittävä odotus valintakoetuloksiin. Yritän olla jännittämättä etukäteen pääsykokeita, ettei jännitykseni kasvaisi liian suureksi. Mutta, ajatukseni harhailee ajoittain murehtimaan pääsykoemenestystä. Miten pärjään, mitä jos en pärjää, miten jaksan, saanko unta illalla, onko minulla mukana tarvittavat välineet? Uskon, että monella muulla hakijalla on samanlaiset ajatukset kuin minulla. On tärkeää, huomata nämä ajatukset jotta niitä voisi edes vähän rajoittaa.
Kitty

 

Pikkujoulubileet!

Tehon pikkujoulut

Pikkujoulubileet! Torstaina Tehon tilat täyttyivät ansaitulle joululomalle lähtevistä opiskelijoista ja opettajista. Syksyn viimeisen tunnin jälkeen pöydät notkuivat ruokaa ja juomaa. Iltaa varten Sini yllätti koko porukan kirjaimellisesti loistavalla asuvalinnalla – valoilla varustetulla pikkujoulupaidalla!
Sini pikkujoulupaita
Illan kruunasi vain ja ainoastaan Tehon pikkujouluja varten koottu improryhmä Pizzajuusto. Suomen parhaisiin kuuluvat improajat saivat koko porukan nauruhermot herisemään. Illan jälkeen jokainen paikalla ollut tietää urologille kymmenittäin epävirallisia ammattinimikkeitä. Ihailtavaa ja viihdyttävää ammattitaitoa!
Improryhmä Pizzajuusto
Maxi-kurssilainen Santeri Clavert on nauttinut menneestä syksystä Maxi-kurssilla: ”Teholla on sika hyvä ilmapiiri. Parasta on ollut kun on saanut viettää aikaa samoista asioista kiinnostuneiden tyyppien kanssa ja voinut tehdä jo syksyllä jotain hyödyllistä juttua, joka vie asioita eteenpäin – kohti koulupaikkaa.”
”Mulla meni syksyn ekat bileet ohi, mutta Halloween-bileisiin pääsin osallistumaan. Toisissa bileissä olin että ”damn, miks en mennyt niihin ekoihinkin?” Bileet on myös hyvä paikka jutella opettajien kanssa, koska ne on niin rentoja. Jos tunnilla jää jotain kysymättä, niin bileet on hyvä paikka jutella lisää rennossa ilmapiirissä. Nämä pikkujoulutkin on ollut ihan huikeet. Tästä illasta jää kyllä mieleen ehdottomasti se improesitys. Se oli ihan next level!” –Santeri Clavert
 
Tehon pikkujoulut
 
 
Näihin kuviin ja näihin tunnelmiin on hyvä päättää tämä vuosi. Ensi vuonna jatketaan taas kohti päämääriä!
 

OIKEIN HYVÄÄ JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA 2018 TOIVOTTAA KOKO TEHON TIIMI

 

 

 

 

Kitspiraatio – Savi

Plastiset materiaalit

Tehon tekniikka/maxikurssilla on joka viikko vaihtuvat tekniikat. Aikaisemmissa kirjoituksissani olen käsitellyt mm. peitevärejä, puutikkuja ja tussityöskentelyä. Tällä kertaa vuorossa on plastiset (muovailtavat) materiaalit. Saimme Teholta käyttöömme ison palan savea tämän viikon pika- ja kotitehtäviin.
Savi antaa plastisena materiaalina mahdollisuuden muodostaa eri pintoja mm. aukotuksella, erilaisilla työkaluilla ja teoksen aiheena. Savessa palat pysyvät toisissaan kiinni, vaikka niihin ei tekisi liitoskohtia. Jos käyttää das-massaa (ilmasta kovettuva) tai polymeerimassoja (uunissa kovettuva) paloja pitää valella yhteen, jotta ne eivät irtoaisi toisistaan. Tämän takia on vaikeaa tehdä kyseisistä massoista esimerkiksi täydellisiä pyöreitä muotoja jotka nousisivat toisesta kappaleesta. Mutta, saven kanssa tämä on mahdollista.

Tykkään työskennellä käsillä ja sain suurta nautintoa kun pääsin upottamaan käteni koskemattomaan saveen.
Olen työskennellyt paljon plastisten materiaalien parissa. Viimeksi pari viikkoa sitten tein hahmoja das massasta, ja olen vuosien varrella käyttänyt paljon polymeerimassoja. Työskentelyni on rajoittunut omiin kiinnostuksen kohteisiini. Olen tehnyt paljon esittäviä teoksia kuten esimerkiksi sushipaloja, kukkia ja eläinhahmoja. Pääsykokeissa on kuitenkin tärkeää mennä idealla eteenpäin esittävistä hahmoista abstrakteihin teoksiin. Erilaiset pinnat ovat myös tärkeässä osassa työtä jotta työhön saisi mahdollisimman paljon tulkintaa.

Kokeilin ensimäistä kertaa uusia työkaluja saven työstöön. Kiinnostavia pintoja ovat minusta oikeassa kulmassa olevat aukot joissa on eri syvyysasteet.

Pikatehtävä

Joka tunnilla on pikatehtävä teoriaosuuden jälkeen, jossa harjoitellaan tekniikoiden käyttöä. Tällä kertaa pikatehtävässä saimme listan adverbeistä, joita piti savesta hahmotella. Pikatehtävä harjoitti teemojen abstrahointia, joka on pääsykokeissa oiva taito. Usein parhaiden pisteiden joukossa olevat tehtävät ovat abstrakteja. Pikatehtävässä päätin käyttää palloa perusmuotona, jota sovelsin kaikkiin tehtäviin. Tehtävänannossa luki että eri hahmotelmat pitää kuulua samantyyppiseen muotokieleen.


Tein pintaharjoitteita työkaluilla sekä käsillä. Työkaluja löytyy monenlaisia ja ne voivat olla esimerkiksi puisia tai metallisia. Saven työstöön käy hyvin myös oman keittiön välineet kuten haarukat, lusikat, veitset ja muotit. Savea saa siististi leikattua nauhan avulla.

Monet pinnoista ovat monnitulkinnallisia. Vasemmalla alhaalla oleva pintatutkielma hahmottaa sanaa ”soljuva”. Muita sanoja joita löytyy pintahahmotelmista ovat mm. runsas, pehmeä ja terävä.
Kitty

 

Kitspiraatio – Onnistumisia kotitehtävien parissa

Ensimmäiset viiden pisteen kotitehtäväni


Whatsapp keskustelu siskoni kanssa tunnin aikana
Nyt se tapahtui!
Vihdoin ja viimein tuskaiset treenisessiot tuottivat tulosta! Osallistuessani keväällä Midi-kurssille työni olivat lähestulkoon joka kerta ryhmän alimmissa pistemäärissä. Mutta, tällä viikolla molemmat työni olivat parhaimmistossa! Olen mielettömän ylpeä töistäni! Tämä tuntui vielä hienommalta koska tiedän tunteen, kun omat työt eivät vastaa tehtävänantoa.
Toki tehtävien numerot ei kerro siitä, onko työ huono vai ei. Pisteytyksissä katsotaan miten hyvin kyseinen työ vastaa tehtävänantoa ja millä tavalla se vertautuu muihin töihin. Tehtävät pelasivat vahvuuksiini eli värien käyttöön ja puuvärit tekniikkana. Tämä ei tarkoita sitä, että saan loppukurssista yhtäkään vitosta. Minulla on vielä paljon harjoiteltavaa, joten iloitsen näistä töistä ja jatkan treenaamista!

Ensimmäinen tehtävä – uusi olento

Joka viikko saamme kaksi kotitehtävää jotka pitää tehdä tietyn aikarajan sisällä. Tämän työn tehtävänannossa oli aikarajana 3 tuntia työskentelyaikaa.  Tehtävänannossa luki, että kuvan pitää sisältää kaksi osaa. Yhdessä osassa otus pitää piirtää sen omassa elinympäristössä ja toisessa lähikuva olennosta jossa näkyy sen piirteet.

Skissailua ja työn ensimmäiset vaiheet
Lumouduin heti ajatuksiini ja minulle tuli lähes heti ajatus olennosta jolla olisi jalokiviä selässään. Lähestyin olentoa myyrä-kilpikonna-ametistimonsteri-hybridinä.

Mineraalikärsäkäs Numnum
Opettajille tuli heti erilasia tulkintoja siitä, mitä olento tekee. Opettajat miettivät olennon syövän mustaa kiveä luolan seinämillä ja se kasvattaa kiteitä selkäänsä kivimassasta. Kärsä voisi toimia eräänlaisena timanttisoinnin elimenä. Opettajien mielestä otuksessa on hienoja kontrasteja, sen selkä on erittäin yksityiskohtainen ja kaunis kun otuksen keho on jopa mitäänsanomaton. Kuvien välissä on myös yhteyttä, pikkukuva tuo uutta tietoa otuksesta. Väritys on ilmaisullinen ja erityisesti timnattien kontrastit ovat onnistuneita.
Olen itse tyytyväinen työhön. Olin pohtinut tarkkaan mitä eläin tekee ja pikkukuvasta näkee sen elinympäristöä. Alun perin minulla oli idea siitä, että olento ei suinkaan yksin asusta kiven sisällä vaan sen lajitoverit ovat piiloutuneet kiveen.
 

Toinen tehtävä – huvipuisto

Toisena tehtävänä meidän piti tehdä huvipuisto. Tehtävä oli kaksiosainen- Yksi kuvista piti tehdä pystyviistosta katsottuna valkoiselle paperille. Ensimmäinen kuvista näyttää miten huvipuistotyöntekijät pystyttävät aluetta. Toinen kuva näyttää miltä valokarnevaalit näyttävät yöllä. Toinen kuva piti tehdä mustalle paperille lattiatasosta katsottuna. Tehtävänannossa saimme aikaa 4 tuntia työskentelyyn.

Skissailua
 

Kävin ostamassa uudet värikynät ensimmäisen kotitehtävän (eläin) jälkeen, koska huomasin että alkuperäisissä kynissäni ei ole paljon pigmenttiä joten niistä on vaikeaa saada väriä irtoamaan. Käytin huvipuistotyössä Derwent Inktense kyniä, suosittelen lämpimästi!
Leikkasin hahmot toisesta mustasta paperista ja liimasin ne työhön. Syy tähän oli lähinnä se että halusin harjoitella ihmisten tekemistä. Minusta oli hyvä idea kokeilla niiden piirtämistä ennen niiden laittamista työhöni. Opettajien mielestä tämä oli varsin toimiva tekniikka, koska hahmot pomppaavat enemmän kuvasta kun niillä on pienet omat varjot. Kiinnitin huomiota työskennellessäni siihen, miten ihmiset valaistuvat kojujen ikkunoista.

Yökuva. “Punamekkoinen nainen ja ilmapallo”.
Olen erittäin tyytyväinen työhön. Kuva pääsee enemmän oikeuksiinsa luonnossa kuin näin skannattuna. Opettajien mielestä kuvassa oli hienosti saatu valonpilkkuja esille. Ihmiset ovat todella onnistuneet (mistä olen todella iloinen!! jännitin niiden tekemistä koska minulla on vielä paljon harjoituksen tarvetta niiden parissa). Perspektiivi on onnistunut (mistä olen todella iloinen!! olen harjoitellut sen parissa paljon ). Ilmapallo vasemmassa yläkulmassa oli opettajien mielestä upea (mistä olen todella iloinen!! huomasin kun keksin idean että siitä tulee varsin toimiva kokonaisuuden kannalta).  Musta paperin käyttö toi paljon työhön ja siinä on heti epätavallisempi tunnelma, kuin jos siinä olisi käytetty valkoista paperia.

Päiväkuva
Yhteispistein työ nousi vitoseen. Päiväkuva ei ollut opettajien mielestä samantasoinen yökuvan kanssa. Työn voimakas värinkäyttö nosti kuvakokonaisuutta ylöspäin.  Opettajien mielestä väritekniikka on hyvä, siinä on hyvin puuvärien akvarelliominaisuutta niin, että se tuo lisää kuvaan mutta se ei ole liian sekava. Värivalinnat ovat tavanomaiset joten kuvaan olisi tullut lisäpotkua jos esimerkiksi taivas olisi ollut erivärinen. Tämä toi minulle hyvin paljon ajatuksia, koska en tosiaan ollut yhtään miettinyt että kuvassa voisi olla jokin tietty vuodenaika tai vaikka vesisade. En kysynyt opettajien mielipiteitä valkoisiin ihmishahmoista, olen itse tyytyväinen vasemmassa alakulmassa olevaan hahmoon mutta muut ehkä kaipaisi lisätyöstöä.

Muiden töiden nähdessä oppii paljon

Tunnilla pääsee näkemään muiden töitä. Tämä on erittäin opettavaa, koska silloin voi saada inspiraatiota omiin töihinsä. Muiden töiden näkeminen myös harjoittaa kuvien sommitelman näkemistä yms.
Havahduin muiden töiden nähdessäni siihen, että huvipuistokuvasta olisi voinut tehdä rajatun näkymän. Esimerkiksi päiväkuvassa minulla oli vaikeuksia keksiä mitä laitan karusellin viereen, tämän olisi voinut ratkaista vaikka rajaamalla näkymä toisin päin, että katsomme karusellin takaa kojuja. Muiden töistä tuli hienoja ideoita.
Puuvärikynillä ovat minusta erittäin mukava työskennellä. Kannattaa panostaa hyvälaatuisiin kyniin, koska sillä säästää aikaa sekä hermoja kun pääsykokeissa pitää nopeasti saada aikasieksi näyttävä työ!
 
Kitty

 

Minkälaisilla töillä menestyy pääsykokeissa?


Luovien alojen pääsykokeille on tavallista, että samantyyppiset pääsykoetehtävät toistuvat vuosittain pienellä twistillä. Kaikki Teho-Opiston kurssitehtävät onkin kehitetty aikaisempien vuosien ennakko-ja pääsykoetehtävien pohjalta. Tekemällä kaikki tehtävät, saat vankan rutiinin pääsykokeisiin ja opit ymmärtämään mitä eri alojen pääsykoetehtävissä haetaan.

Rutiinin ja tekemisen lisäksi saat kursseilla korvaamatonta henkilökohtaista ohjausta ja ammattilaisten kommentteja oman tekemisen kehittämiseksi. Maksimoi mahdollisuutesi onnistua pääsykokeissa ilmoittautumalla kurssillemme!


TUTUSTU ALAKOHTAISIIN TEHOKURSSEIHIN!


Paperitekniikkaa ja puutikkuja

Nyt sitä kivaa askartelua mitä olen odottanut! Täällä sakset viuhuu ja kuumaliimapistoolit polttaa sormia.
En päässyt paperitekniikoiden tunnille joten katsoin luennon videoituna netistä. Teho-opistolla on ajateltu kaikki kyllä viimeisen päälle. Jokainen kurssikerta videoidaan etäopiskelijoille ja videomateriaali on käytössä myös meille muille kurssilaisille. Et siis jää mistään paitsi jos tulee päiviä, ettet pääse itse osallistumaan opetukseen. Kurssilla ollessakaan ei tarvitse tehdä mitään muistiinpanoja kun kaikki on aina uudelleen nähtävissä videoilta.
Paperitekniikat on aika tärkeä taito pääsykokeissa joten hieman harmitti, etten päässyt paikanpäälle. Paikanpäällä on aina helppoa kysyä neuvoa. Netti on myös pullollaan erilaisia paperin taitteluohjeita joten ei tässäkään ole kun omasta aktiivisuudesta kyse. Yksi pääsykoetyyppisistä kotitehtävistä oli esimerkiksi suunnitella Haltivuorelle levähdyspaikka. Kaikilla oli kyllä hienoja töitä jälleen kerran, mutta silti jokaisesta työstä kuuli jotain kritiikkiä. Tein tästä oman tulkintani, että rakentelutehtävät ovat todella kovan sarjan kisa myös pääsykokeissa. Jokaista pilkkua kannattaa siis viilata viimeiseen asti.
paperitekniikat
Puutikut tunnilla olin itse paikalla ja siellä kuuluikin joka toiselta huokauksia liimojen kanssa, kun eivät kuivaneet tarpeeksi nopeasti. Itselläni oli mukana kuumaliimapistooli, mutta kuulin että arkkitehtuurin pääsykokeissa tuo kuumaliimapistoolin käyttö ei ole viimevuosina ollut sallittua. Ennakkotehtävissä sitä voi toki käyttää. Vinkkinä, että mitä suurempi kuumaliimapistooli sitä kuumemmaksi se kuumenee ja tällöin ei tule epäsiistejä pitkiä rihmastoja liimatessa. Tuo minun omani oli kaupan halvin ja kaikkea muuta kuin hyvä saadakseen siistiä jälkeä.
kuumaliimapistooli
Harjoittelimme tunnilla pikatehtävän merkeissä pintojen/kuvioiden tekoa tulitikuista. Eipä tuo oma aikaansaannos paljon päätä huimannut, mutta ehkä se tekniikan ja tuntuman harjoittelu oli taas tärkeintä. Ainakin todella hidasta näin pienien tikkujen kanssa, eli jos saa jonkun idean kokeissa mieleen niin ei muuta kun heti tekemään. Nyt toisena kotitehtävänä on suunnitella puretun vesitornin tilalle yhtä korkea näköalatorni grillitikuista. Itselläni on hieno visio kirkkaana mielessäni mutta saa nähdä millainen siitä tulee tai ehdinkö saada sitä valmiiksi ennen torstain kurssikertaa.
Näin jouluihmisenä, jos minulla olisi yksikin ilta ylimääräistä aikaa, tekisin näin joulun alla kuusenkoristeita paperista taittelemalla tai valtavan himmeliä vastaavan koristeen puutikuista saadakseni harjoitusta ja jouluista tunnelmaa kotiin. Mutta nyt jätän joulukoristeideat sikseen ja alan työstää näkötornia.
PS. Haluan sen opiskelupaikan!
 
-Johanna

 

Minkälaisilla töillä menestyy pääsykokeissa?


Luovien alojen pääsykokeille on tavallista, että samantyyppiset pääsykoetehtävät toistuvat vuosittain pienellä twistillä. Kaikki Teho-Opiston kurssitehtävät onkin kehitetty aikaisempien vuosien ennakko-ja pääsykoetehtävien pohjalta. Tekemällä kaikki tehtävät, saat vankan rutiinin pääsykokeisiin ja opit ymmärtämään mitä eri alojen pääsykoetehtävissä haetaan.

Rutiinin ja tekemisen lisäksi saat kursseilla korvaamatonta henkilökohtaista ohjausta ja ammattilaisten kommentteja oman tekemisen kehittämiseksi. Maksimoi mahdollisuutesi onnistua pääsykokeissa ilmoittautumalla kurssillemme!


TUTUSTU ALAKOHTAISIIN TEHOKURSSEIHIN!


Piirustustekniikat hanskassa, vai onko?

Piirustustekniikat on käyty nyt läpi, kehitystä on tapahtunut ja olen monen monta oppia viisaampi, mutta parantamisen varaan on aina. Tiedän siis mitä teen vielä joululomalla! Piirrän, maalaan ja vielä vähän piirrän ja maalaan lisää. Aihepiiriin kuului lyijykynä-, puuväri-, akryyli-, akvarelli-, tussi- ja luonnostelutekniikoiden harjoittelu.
Meillä on ollut joka viikko luento yhdestä uudesta piirustustekniikasta ja tunnin päätteeksi olemme saaneet aina kokeilla kyseistä tekniikkaa 30-40 minuuttia kestävien pikatehtävien avulla. Lisäksi saamme joka viikko kaksi pääsykoetyyppistä kotitehtävää. Yhteen työhön saa käyttää maksimissaan kolme tuntia aikaa ihan kuten pääsykokeessa. Tehtävät ovat pääsykokeille tyypilliseen tapaan mitä kummallisimpia ja päässä lyö usein hetken tyhjää luettuaan tehtävänannon. Tähän auttaa luonnostelu suttupaperille. Itse kulutan aivan liikaa aikaa työn suunnitteluun ja lopussa tulee aina kamala kiire. Tätä ajankäyttöä täytyy vielä harjoitella. Pääsykoetilannetta ajatellen saimme keskeneräisen työn viimeistelyyn hyviä vinkkejä jolla minuutissa tekee jo ihmeitä. Jos ei muuta ehdi, niin piirrät nopeat varjot kaikkialle. Itselläni on aina kriteerinä, että koko paperi täytyy saada piirrettyä.
Seuraavalla opetuskerralla on aina kotitehtävien kritiikin aika ja menemme jälleen uuteen aiheeseen luennon johdattamana. Nämä kritiikit ovat olleet erittäin opettavaisia. Opettajat antavat palautetta pöydällä oleville töille ja lopuksi antavat arvosanan ihan kuin oikeat pääsykoearvostelijat. Tällöin saa itse huomata tuleeko se oma idea edes ymmärretyksi, tai pahimmassa tapauksessa näet osaako arvostelija katsoa piirustustasi edes oikein päin. Ja mikä parasta, myös toisten onnistumisista ja epäonnistumisista oppii. Saatuaan omat työt kotona valmiiksi alkaa odottamaan seuraavaa kurssikertaa jo innolla. Omien töiden vieminen arvosteltavaksi on mielestäni aina yhtä mielenkiintoita ja jännittävää.
kritiikki
Olemme käsitelleet myös valojen ja varjojen käytöstä. Todella oleellista, oli sitten piirustustekniikka mikä tahansa. Siihen sopiikin tämä teksti minkä löysin selaillessa arkkitehtuurin kirjoja.
Mario Botta
Tussitekniikat olivat minulle aivan uusi juttu. En ole ikinä pitänyt tusseilla piirtämisestä, kun niistä on jäänyt rumat raidat värittäessä, mutta minullahan on ollut aivan vääränlaiset välineet! Jestas, näillä Copic-merkkisillä tusseillahan saa tehtyä melkein vesivärimaalauksen näköisiä töitä jos enemmän perehtyy tekniikkaan. Näihin tekniikoihin saatiin paljon vinkkejä valmennuskurssilla.
Akryylimaalit on edelleen minun lemppari ja vesivärit inhokki. Vesivärien kanssa läträän aivan liikaa vedellä ja tuntuu, että en osaa tehdä muuta kuin maisemia. Tämäkin kaipaa siis lisää harjoitusta.
 
PS.Haluan sen opiskelupaikan!
-Johanna

 

Aikainen lintu opiskelupaikan nappaa!


Kuka vaan voi onnistua, joka on valmis tekemään töitä unelmiensa opiskelupaikan eteen! Sisäänpääsyn todennäköisyys kun korreloi suoraan harjoittelun määrään. Pitkällä kurssillamme lähtötasollasi ei ole merkitystä, sillä harjoittelemalla ahkerasti ehdit nostaa osaamisesi, vaikka nollasta pääsykoetasolle.

Tutustu kursseihimme ja tule mukaan treenaamaan itsesi huippukuntoon ennen luovien alojen hakua ja pääsykokeita. Kannattaa olla nopea, sillä suositut ryhmät täyttyvät aikaisin. Varmista paikkasi tänään!


TUTUSTU ALAKOHTAISIIN TEHOKURSSEIHIN!


Johannan esittely

Hei!
Olen Johanna, asun Helsingissä ja työskentelen rakennusalan avustavissa suunnittelutehtävissä. Töiden ohessa opiskelen kesken jäänyttä Rakennusinsinöörin tutkintoa monimuoto-opiskelijana ammattikorkeakoulussa.
Haaveammattini lapsesta asti on ollut Arkkitehti. Ensimmäiset talon piirustukset olen piirtänyt jo 5-vuotiaana. Sain näistä suunnitelmistani jopa rahaa, kun myyntihenkisenä ihmisenä kauppasin niitä sukulaisille. 😀
Valmistuttuani ammattikoulusta talonrakentajaksi tuli eteen ensimmäinen vaikea valinta. Oli päätettävä haenko Rakennusinsinööriksi vai Arkkitehdiksi. Oli selvää että halusin suunnitella taloja ja yliopistoon pääsy ammattikoulun papereilla kuulosti niin vaikealta, että Rakennusinsinöörin opinnot olivat aika selvä valinta. Tyydyin ajatukseen, että saanhan insinöörinäkin suunnitella taloja.
Insinöörin työt ovat mieleisiä, mutta silti se haaveammatti on kummitellut viimeiset 10 vuotta mielessäni. Vuodesta toiseen vaivaan läheisiäni pohtimalla olisiko minusta siihen, voisinkohan minä päästä kouluun sisään jne. En kehtaa edes sanoa montako kertaa olen hakenut kaupasta pääsykokeisiin vaadittavan ennakkotehtävän materiaalit, mutta toteutus on jäänyt pelkän suunnittelun asteelle. Olen aina päätynyt ajatukseen, että nykyiset opinnot täytyy hoitaa loppuun.
Näin 10 vuoden jälkeen tuli mitta täyteen tätä haaveilua ja päätin muuttaa sanat teoiksi. Pakko kokeilla tai haaveilen vielä vanhainkodissakin. Ja aivan varmasti sanoisin, että miksi en edes koskaan kokeillut. Työ, opiskelu ja pääsykokeisiin valmistautuminen kuulostaa vähintäänkin kiireiseltä yhtälöltä, mutta toivotaan että tämä uurastus tuottaa tulosta.
Ja kun näin juuriltaan pohjalaisena meennään eikä meinata, osallistun Teho-opiston 8 kuukautta kestävälle Maxi-valmennuskurssille. Laitan kaikkeni peliin ja kaivan itsestäni viimeisetkin taiteilijan rippeet esille. Kerron tässä opiskelijablogissa valmistautumisestani kevään 2017 Aalto-Yliopiston Arkkitehtuurin pääsykokeisiin ja varmaan jotain hieman asiasta poikkeavaakin.
Tervetuloa seuraamaan mihin taitoni riittävät!
 
PS. Haluan sen opiskelupaikan!
-Johanna

Lähtölaskenta pääsykokeisiin on alkanut

Kevään pääsykokeisiin on enää hetki aikaa, joten kyselimme Maxi– ja Midi -kurssilaisilta viime hetken fiiliksiä. Miten oma valmistautuminen on sujunut ja millaisia oppeja hakukevät on antanut?
Paljonko käytätte aikaa harjoitteluun?
Kerttu Lundell, sisustusarkkitehtuuri: “Minulle harjoittelun määrän sääntely on haastavinta valmistautumisessa. Saan kyllä tehtyä tehtävät lyhyessäkin ajassa, jos aikaa on rajallisesti, mutta kun vapaa-aikaa on paljon, jään usein vatvomaan tehtäviä liian pitkäksi aikaa. Välillä tuntuu, että harjoittelen ajallisesti liikaa, mutten kuitenkaan kehity suhteessa yhtä paljon.”
Netta Siljander, arkkitehtuuri ja rakennusarkkitehtuuri: “Minä taas havahduin jossain kohdin kevättä siihen, että pitäisi varmaan käyttää harjoitteluun enemmän aikaa. Silloin tein harjoitustehtäviä ehkä yhden viikossa. Nyt yritän tehdä 2-3 työtä joka viikko.”
Oliver Kärki, arkkitehtuuri: “Matikkaan menee selvästi eniten aikaa, sitä koitan laskea joka päivä. Piirustustehtäviä harjoittelen sitten muina aikoina, ehkä noin 1-2 päivänä viikossa.”
Miten ajankäytön hallintanne on kehittynyt?
Oliver: “Alussa tuli käytettyä aina yhden työn tekemiseen hirveästi aikaa – saatoin tehdä samaa työtä vaikka yhdeksän tuntia! Tekeminen on selvästi nopeutunut kevään aikana, koska nyt saan työn valmiiksi kolmessa tunnissa niin, että voin olla tyytyväinen lopputulokseen.”
Kerttu: “Nyt on myös oppinut suunnittelemaan työstä sellaisen, joka on mahdollista saada valmiiksi kolmessa tunnissa.”
Luovien alojen valintakokeet lähestyvät, ja vuoden harjoittelu punnitaan
Millaisia harjoituksia teette?
Netta: “Tehon kurssitehtävät ovat riittäneet minulle ainakin tosi hyvin. Kun kurssilta saa neljä tehtävää viikossa, ei siinä muille edes jäisi aikaa.”
Oliver: “Sama täällä. Voisihan sitä jotain vanhoja pääsykoetehtäviä tehdä jos ehtisi, mutta olen kyllä ihan tyytyväinen siihen että kurssilta saa sopivassa suhteessa erilaisia tehtäviä. Tulee ainakin varmasti harjoiteltua kaikenlaisia tekniikoita ja aiheita tasapuolisesti.”
“Kivointa harjoittelussa on ollut oman kehityksen huomaaminen, ärsyttävintä ajoittainen jumitus ja nyhjääminen paperin äärellä”, kurssilaiset summaavat.
Jos vertaatte nyt tekemiänne töitä puolen vuoden takaisiin, huomaatteko kehitystä?
Kerttu: “Totta kai, ero on ihan selkeä! Oman kehityksen huomaaminen on yksi parhaista jutuista pääsykoekeväänä. On siistiä huomata, että vaikka kokeet jännittävätkin, niin on paljon asioita mitä osaan ja hallitsen jo hyvin.”
Netta: “Kehityksen kyllä huomaa ja ihan selvästi varsinkin silloin, kun vertaa samalla tekniikalla tehtyjä töitä keskenään. Kurssin aikana olen oppinut pois itsestään selvistä tavoista toteuttaa tehtäviä, ja se on hyvä.”
Pelottaako, että inspiraatio on kateissa koetilanteessa?
Oliver: “Harjoitellessa on monta kertaa käynyt niin, että odottelen inspiraatiota monta päivää. Kun sitä ei lopulta tule, niin ryhdyn hommiin vaan pakolla juuri ennen kurssikertaa, että saisin kotiin annetun tehtävän valmiiksi. Luotan siihen, että koetilanteessa rutiinit ja tekniikat ovat jo niin hyvin hallussa, että saan tehtyä hyvää jälkeä ilman inspiraatiotakin.”
Netta: “Tuo on ihan totta. Nyt on kevään aikana tullut tehtyä ja ideoitua niin paljon töitä, että kokeessa voi myös koittaa kaivella muistista hyviä ideoita.”
Mikä on paras oppi, jota olette pääsykoeharjoittelun aikana saaneet?
Netta: “Ettei pidä turhautua, vaikka tuntuisi ettei suju. Loppuun asti pitää yrittää olla positiivisella mielellä ja pysyä luovana.”
Kerttu: “Tee oma parhaasi. Että muistaisi omat vahvuudet ja toimisi niiden rajoissa koetilanteessakin.”
Oliver: “Omien vahvuuksien tunnistaminen on kyllä tosi hyödyllistä. Kun omat vahvuudet ja oman tyylin tuntee, kannattaa niissä pitäytyä.”
Kiitos Kertulle, Netalle ja Oliverille ajatustenne jakamisesta! Iloa ja itsevarmuutta loppukiriin kaikille hakijoille!
Hei pääsykoejännittäjä – Tehon viiden päivän mittaisella Finaali-kurssilla on vielä tilaa! Tule ottamaan kunnon loppukiri juuri ennen pääsykokeita pidettävälle kurssillemme 25.-29.5.

 

Minkälaisilla töillä menestyy pääsykokeissa?


Luovien alojen pääsykokeille on tavallista, että samantyyppiset pääsykoetehtävät toistuvat vuosittain pienellä twistillä. Kaikki Teho-Opiston kurssitehtävät onkin kehitetty aikaisempien vuosien ennakko-ja pääsykoetehtävien pohjalta. Tekemällä kaikki tehtävät, saat vankan rutiinin pääsykokeisiin ja opit ymmärtämään mitä eri alojen pääsykoetehtävissä haetaan.

Rutiinin ja tekemisen lisäksi saat kursseilla korvaamatonta henkilökohtaista ohjausta ja ammattilaisten kommentteja oman tekemisen kehittämiseksi. Maksimoi mahdollisuutesi onnistua pääsykokeissa ilmoittautumalla kurssillemme!


TUTUSTU ALAKOHTAISIIN TEHOKURSSEIHIN!