Miten kannustaa nuorta kohti korkeakouluopintoja? Voiko pääsykokeisiin aloittaa valmistautumisen jo lukion ohella? – Kyllä voi! Elävä esimerkki tästä on Tova Finel. Hän sai sukulaisiltaan ylioppilaslahjaksi valmennuskurssin abivuoden syksyllä ja jatkaa arkkitehtuurin opintoihin suoraan lukion penkiltä.
Viime vuoden abiturientti Tova Finel oli puhunut haaveistaan hakea arkkitehdiksi. Sukulaiset saivat idean antaa hänelle jo syksyllä ylioppilaslahjaksi Teho-Opiston Maxi-kurssin. Hän valmistautui koko viimeisen lukiovuoden ajan kevään pääsykokeisiin ja jatkaa opintojaan suoraan lukion penkiltä arkkitehtuurin linjalla Tampereen Teknillisellä yliopistolla. Näin yo-lahjaksi saatu valmennuskurssi poiki jotain paljon suurempaa!
Arkkitehdiksi Tovan tie on kulki taidepainotteisen ylä-asteen ja englanninkielisen lukion kautta. Tova toivoi pystyvänsä yhdistämään tulevaisuuden ammatissaan sekä luovuutta että konkreettisempaa puolta – näin suunnaksi valikoitui arkkitehtuuri. Viime viikonlopulla omaisuus muutettiin vanhempien nurkista ensimmäiseen omaan asuntoon Tampereelle ja elokuun lopulla käynnistyvä orientaatioviikko polkaisee käyntiin tulevan arkkitehdin opinnot.
Tova on esimerkki siitä, että ahkera työnteko palkitaan. Viime kevään ylioppilaskirjoitukset sujuivat mallikkaasti samalla kun hän teki töitä ja kävi valmennuskurssia. Omien sanojensa mukaan abikevät oli aika kiireinen, mutta jotenkin se aika kuitenkin riitti kaikkeen.
“Se, että tiesi mihin on hakemassa lukion jälkeen, auttoi keskittämään jo lukiossa opinnot oikeaan suuntaan. Kirjoitin keväällä pitkän matematiikan, joten valmistautuminen sekä matikan ylioppilaskirjoituksiin että arkkitehtuurimatematiikan pääsykokeisiin tapahtui näppärästi samaan aikaan. Valmennuskurssilla oli sopiva ryhmäpaine tehdä tehtävät viikoittain ja vuoden mittaan syntyi väistämättä rutiini niiden tekemiseen. Työt sujuivat sitten siinä sivussa”, Tova muistelee viime kevättään.
Aikataulu lukulomalle
“Abivuonna suoritin koulun ohella Tehon tehtäviä iltaisin, aina silloin kun töiltäni ehdin. Lukulomalle päätin kuitenkin tehdä hieman suunnitelmallisemman aikataulun. Aamupäivän pyhitin kouluhommille, koska silloin niihin oli helpompi keskittyä. Illalla pystyin tekemään paremmin Tehon tehtäviä, koska taideharjoitukset tuntuivat rennommalta iltapuuhalta. Tehon valmennuksessa tehtävien tekemiseen syntyi automaattisesti rutiini. Opettajat antoivat tehtäviä joka viikko ja ammattilaisten valmennuksessa sai tehtäviä laidasta laitaan. Henkilökohtaisen palautteen kautta oppi jokaisen tehtävän jälkeen. Samalla kun pystyi keskittymään omaan suorittamiseen, tiesi olevansa hyvissä käsissä ja että kaikki osa-alueet tullaan varmasti käymään läpi vuoden aikana. Näin pääsykokeissa oli valmis ihan minkälaiseen tehtävään tahansa.
Parasta Teholla oli yhteisö. Mentiin yhdessä kohti tavoitteita.
Tehon kurssilla parasta oli tietynlainen yhteisö – joukko tyyppejä kohti samanlaisia tavoitteita. Facebookissa olevat Tehon opiskelijoiden ryhmät olivat hyvä paikka jakaa fiiliksiä, ja kysyä jos jotain oli mielen päällä. Meitä oli niin paljon samassa tilanteessa keväällä sekä ennakkotehtävien että pääsykokeiden alla, että vertaistuki oli ihan korvaamatonta. Aina kun pohti itse jotain, tiesi jonkun muunkin pohtivan samaa asiaa. Netissä käytyjen keskustelun kautta selvisi mm. miten ennakkotehtävät kannattaa valaista, tulostaa tai liittää yhteen. Teholla oli mieletön yhteishenki ja yhteisöllisyys läpi koko vuoden. Mentiin yhdessä kohti tavoitteita.” “Maxi-kurssilla jälkeen tuntui, että oli valmis pääsykokeisiin – tiesi mitä odottaa. Kurssin aikana oppi katsomaan tehtäviä eri näkökulmasta ja ymmärtämään tehtävänantoja uudella tavalla. Kurssilla oli rennot ja mukavat opettajat, jotka antoivat henkilökohtaista palautetta. Monipuolisten tehtävien lisäksi teoriatunneilla pääsi syventämään teknistä osaamista sekä oppimaan esimerkkien kautta. Olin toki selaillut pääsykoearkistoja ja pyrkinyt selvittämään mahdollisimman paljon arkkitehtuurista yleisestikin, mutta tehtävien ja luentojen kautta osaaminen syveni huomattavasti. Opettajilta saatu henkilökohtainen kritiikki kehitti omaa tekemistä ja tiukkojen aikarajojen pitäminen opetti ajankäyttöä. Itselläni pääsykoesimulaatiot eivät menneet ihan putkeen, mutta itse pääsykokeissa tuntui paljon rennommalta. Kun kertaalleen oli käynyt paniikin läpi aidon tuntuisessa tilanteessa, oli paljon helpompi toimia pääsykokeessa sekä tehtävien että ajankäytön osalta.”
Tehon tiimi toivottaa Tovalle paljon tsemppiä opintoihin ja antoisia opiskeluvuosia Tampereella! 🙂
Onko sinulla lähipiirissä abiturientteja, jotka haaveileivat jatko-opinnoista arkkitehtuurin, muotoilun tai muiden taidealojen parissa? Antamalla lahjaksi valmennuskurssin, voit kannustaa kohti jatko-opintoja. Valmennuskurssi on lahja, joka antaa heille mahdollisuuden kohti unelmien opiskelupaikkaa! Suosituimmat ryhmät täyttyvät nopeasti, joten paikka kannattaa varata heti. Haluatko mukaan valmennukseemme? Teho-Opistolla on kattava valikoima erilaisia kursseja taidealoille valmistautuville. Koko kevään kestävällä Midi-kurssilla saat kattavan valmennuksen ja pääset valmistautumaan ennakkotehtäviin ja pääsykokeisiin jo hyvissä ajoin!
[mk_button dimension=”flat” size=”large” icon=”mk-moon-arrow-right-5″ url=”https://teho-opisto.fi/midi-valmennuskurssi-arkkitehtuuri-muotoilu-taide/”]TUTUSTU MIDI-KURSSIIN![/mk_button]
Julia Lehto haki useampana vuonna graafisen suunnittelun opintoihin Metropoliaan. Viime syksynä hän päätti laajentaa hakukohteitaan ja laittoi hakupaperit myös kolmeen eri yliopistoon Skotlantiin. Syksyllä odottaa muutto uuteen kotikaupunkiin ja opinnot Communication Design-linjalla. Lue, miten Julia valmistautui ulkomaan hakuprosessiin. Kävin lukion jälkeen kolmen vuoden audiovisuaalisen viestinnän tutkinnon. Ammattikoulussa opetusta oli todella laajasti, mutta testatessa eri juttuja huomasin rakastavani graafista suunnittelua. Sitä kautta tulevaisuuden suunta oli selvä. Ammattikoulussa koulutukseen kuului myös työharjoitteluja. Harjoittelujen kautta pääsin keräämään arvokasta kokemusta. Niiden kautta sain jalan oven väliin ja ensimmäisen työpaikkani graafikkona. Suoritin yhden harjoittelun myös Saksassa, työskennellen kaksi kuukautta graafikkona. Silloin huomasin, että ei ulkomaille muutto ollutkaan niin kauhea – vaan itse asiassa tosi kiva kokemus. Sielläkin oli samanlaisia nuoria, samanlaisilla paineilla englanninkielestä. Sen kokemuksen jälkeen oli helppo hakea ulkomaille myös opiskelemaan.
“Graafinen suunnittelu on mun intohimo ja teen sitä jo työelämässäkin. Opiskelin sitä aiemmin ammattikoulussa, mutta haluni oppia lisää vain kasvaa. Tuntui kun olisin saanut vasta vain pienen palan suklaakakkua. Päätin haastaa itseni ja hakea ulkomaille opiskelemaan!”
Julia laittoi tänä syksynä hakupaperit siis myös ulkomaille. Hakupaperit lähtivät Skotlantiin, kolmeen eri yliopistoon, joista jokainen sijaitsi eri kaupungeissa. Hän sai ilokseen paikan omasta suosikkistaan: Gray’s School of ArtinRobert Gordonin taideyliopistosta, josta hän valitsi Communication Design linjan. Laajan portfolion avulla hän nappasi koulupaikan ja aloittaa syksyllä graafisen suunnittelun, kuvituksen ja valokuvauksen opinnot.
Valmistautuminen
“Aloitin hakuprosessiin valmistautumisen jo viime vuoden syyskuussa. Valmistautuminen alkoi portfolion suunnittelulla ja kokoamisella. Kohdeyliopiston portfolioon vaadittiin 15 työtä, joista jokaisesta tuli olla kuvattuna koko työprosessi: inspiraatiosta toteutukseen. Portfolion kokoaminen vaati aikaa, joten oli hyvä aloittaa jo hyvissä ajoin. Kahden työn ohella aika oli kortilla. Päätin priorisoida portfolion työstämistä ja jätin toisen työn. Se kannatti!” Hakiessa englanninkieliseen kouluun, täytyy usein todistaa oma kielitaito. Kansainvälisen englanninkielen tasokokeen IELTS:n (International English Language Testing System) suorittaminen on monien yliopistojen vaatimuksissa, etenkin silloin jos hakija ei ole aiemmin opiskellut englanninkielellä tai saanut huippuarvosanaa ylioppilaskirjoituksista.
”Mulla englanti, eikä muutkaan kielet ole ollut ikinä vahvuus. Mietin kuitenkin, että jos lähden ulkomaille opiskelemaan, saan samalla sekä koulutuksen että vahvan kielitaidon.”
Ero Suomeen
“Olen ollut kaksi vuotta työelämässä ja työharjoitteluissakin useamman kerran. Briteissä katsotaan tosi hyvällä, kun on jo kerryttänyt työkokemusta ja on antaa näyttöjä aiemmista töistä. Suomen opinahjoissa ajetaan jossain määrin tiettyyn muottiin, ja oma matkani kohti korkeakoulupaikkaa on jäänyt kiinni heikkoudestani sarjakuvissa ja kuvittamisessa. Hain vielä tänä vuonna myös Metropoliaan ja tein kevään ennakkotehtävät. Pääsin pääsykokeisiin, mutta päätin jo siinä vaiheessa, että jos en nyt lähde Skotlantiin, menen riman ali – en haasta itseäni. Välillä on hyvä mennä oman mukavuusalueen ulkopuolelle ja haastaa itseään. Silloin on mahdollisuus saada paljon enemmän irti ja uusia ajatuksia myös visuaaliseen puoleen.” Alla näyttöjä Julia monipuolisesta osaamisesta.
Opinnot
“Suoritan Skotlannissa neljän vuoden opinnot, eli kandin tutkinnon. Olen kuullut, että opiskelu on siellä tosi vapaata. Kun annetaan tehtävänanto, sen saa toteuttaa, miten haluaa. Voi suuntautua haluamallaan tavalla joko graafiseen suunnitteluun, kuvitukseen tai valokuvaukseen.
Kävin jo aikaisemmin keväällä raapimassa koulun ovia ja katsomassa millainen paikka se on. Näki jo vähän, mihin sitä on oikein lähtemässä.
Syy miksi hain nimenomaan Skotlantiin, oli ennen kaikkea ilmainen kandivaiheen koulutus EU-jäsenille. Koulutuksesta kun voisi kyseisessä oppilaitoksessa joutua pulittamaan jopa 12 000 puntaa. Voi sanoa olevansa etuoikeutettu – etenkin, kun meille suomalaisille maksetaan vielä opintotuet ilmaisen koulutuksen päälle. Itseäni arvelutti hieman, millainen koulutuksen taso on ulkomailla. Suomi on tunnettu korkeasta koulutustasosta, joten siinäkin mielessä halusin selvittää kohdeyliopiston tason. Robert Gordonin yliopisto sai parhaan arvostelun Teaching Excellence Framework-kilpailussa, joka mittaa opetuksen ja oppimisen laatua. Palkinto nosti RGU:n brittien parhaimpien yliopistojen joukkoon näillä mittareilla mitattuna. Tämä kohotti tietenkin heti hakijamääriä ennätyskorkealle ja samalla hakurajat nousivat. Tieto koulun palkitsemisesta vahvisti entisestään omaa päätöstäni hakea juuri sinne. Olin kuullut itse kaupungistakin pelkkää hyvää, sillä kaksi kaveriani on opiskellut samassa kaupungissa. Nyt odottelen vielä viimeistä varmistusta Skotlannista ja voin alkaa oikeasti suuntaamaan ajatuksia ulkomaille muuttoon. Opinnot alkavat syyskuussa, joten ehdin vielä hyvin valmistella lähtöäni kohti uusia tuulia.”
Portfoliolla opiskelemaan?
Teho-Opiston avustuksella ulkomaille hakeneista jokainen on päässyt sisään johonkin hakemistaan korkeakouluista. Monelle pääsykokeet tuntuvat ylivoimaisilta, eikä hakuprosessi houkuttele. Onneksi on olemassa myös muita vaihtoehtoja. Ulkomaisissa korkeakouluissa opiskelijavalinnat tehdään usein portfolioiden perusteella, joten silloin pääsykokeet voidaan unohtaa kokonaan. Hakijat esittelevät oman osaamisen, luovuuden ja hallitsemansa tekniikat portfoliolla, jolloin monipuoliset ja laajat taidot voi nostaa esiin juuri hakijan toivomalla tavalla. Portfolion kokoamiseen kuluu yllättävän paljon aikaa, joten sen työstäminen kannattaa aloittaa hyvissä ajoin. Portfolio on ainoa keino vakuuttaa arvosteluraati omasta osaamisesta, joten siihen kannattaa panostaa. Inspiraatiota kannattaa hakea ympäriltä ja miettiä, miten saisit tuotua esiin mahdollisimman laajasti oman osaamisesi. Jos sinusta kuitenkin tuntuu, että töidesi joukosta ei tahdo löytyä riittävän monipuolisia tuotoksia, et saa muodostettua töistäsi yhtenäistä kokonaisuutta tai tarvitsisit muuten ammattilaisen ohjausta portfolion rakentamiseen, Tehon valmennuskursseilta löytyy apua myös portfolion koostamiseen. Tehon opettajista löytyy henkilöitä, jotka ovat olleet useasti arvioimassa hakijoiden pääsykokeita ja portfolioita, joten heillä on todellinen asiantuntijatieto siitä, mihin asioihin koulut portfolioissa kiinnittävät huomiota. He myös osaavat nähdä työsi objektiivisesti ja ohjeistaa töiden valinnassa, sillä aina se omasta mielestäsi paras työ ei ehkä olekaan portfolion kannalta optimaalisin. Tehon valmennuskurssien tehtävät pohjautuvat aikaisempiin pääsykoetehtäviin, joten tehtävänannot ja sitä kautta töiden sisällöt ovat hyvin mielenkiintoisia ja laadukkaita. Jokaisella kurssilla voi myös pääsykokeisiin valmistautumisen lisäksi muodostaa oman portfolionsa, joten supisuomalaisten pääsykokeiden lisäksi voit samalla koota portfolion myös ulkomaisia korkeakouluja varten! Halutessasi voit valita Portfoliokurssin melkein kaikista Teho-Opiston eri valmennuskursseista, jolloin saat ammattilaisten ohjauksessa koottua kurssin mittaan syntyvistä töistäsi laadukkaan ja monipuolisesti taitojasi esittelevän portfolion. Ilmoittaudu mukaan ja koosta itsellesi unelmien portfolio, jonka avulla haaveidesi opiskelupaikka voi olla juuri sinun!
Inka Mattila haki Aallon muotoiluun toista kertaa. Viime vuoden jälkeen hän pohti omaa sisäistä motivaatiotaan. Lopputuloksena hän sai varmuuden siitä siitä, että oma ala oli löytynyt. Nyt Inka esittelee meille pääsykoetyöt, joilla unelmien opiskelupaikka napattiin. “Heti pääsykokeiden alussa tultiin ilmoittamaan, että tänä vuonna pääsykokeet järjestetään vähän eri tavalla. Pääsykokeet oli muutettu kolmipäiväisiksi aiemman neljän päivän sijaan. Pääsykokeissa mulla oli kokoajan voitokas fiilis ja tunne siitä, että olen todellakin hakemassa oikealle alalle. Tehtävät tuntuivat kaikki tosi kivoilta! Myös tehtävissä käytetyt välineet ja materiaalit olivat minulle tuttuja, joten paniikkia ei syntynyt missään vaiheessa”, Inka muistelee tämän kevään pääsykoepäiviä. Millaisia tehtävät sitten oikein olivat Aallon muotoilun pääsykokeissa? Alla kaikki pääsykoetehtävät sekä Inkan kommentit ja kuvat sisäänpääsyyn johtaneista töistään.
TEHTÄVÄ 1. 4 pistettä
HAVAINNOI JA TULKITSE Valitse Otaniemen kampukselta mielestäsi mielenkiintoinen esimerkki vuorovaikutuksesta. Tee vuorovaikutteisesta kohtaamisesta muistiinpano ja tulkitse siitä omalla paikallasi teos. Arviontiperusteet: Vuorovaikutuksen tulkinta ja tulkinnan ilmaisu Kyseessä oli aika perinteinen tehtävä. Piti lähteä liikkeelle, luonnostella ja tulla takaisin omalle paikalle tekemään tehtävä loppuun. Tässä kohtaa erotti ensimmäisen kerran hakijat, joilla oli havaittavissa hämmennystä siitä, että oikeasti lähdettiin pois omalta paikalta. Tein viime vuonna saman tyyppisessä tehtävässä virheen ja valitsin liian ison kohteen. Huomasin silloin monen muunkin valinneen samaisen kohteen, mikä vaikeutti erottautumista. Tänä vuonna lähdin kulkemaan ympäriinsä ja mietin, mitä voisin tehdä toisin kun viime vuonna. Valitsin rajatumman kohteen – minut avaamassa Aallon ovea. Halusin kuvaan punatiilistä rakennusta ja Alvar Aallon suunnittelemat kahvat. Mielestäni hieno kontrasti kovan ja pehmeän sekä perinteisen ja nykyajan välillä. Tehon kurssilta muistan opettajien kritiikeistä sen, että ihminen on hyvä sijoittaa kuvaan. Ei kuitenkaan koskaan vain seisomaan tyhjänpanttina. Päätinkin tuoda tehtävään oman käteni, jolloin siinä olisi mukana toimintaa ja vuorovaikutusta. Ottamalla kuvan konkreettisesta tilanteesta sain hyvän muistijäljen mukaani myös toteutuspaikalle. Tehtävän tekemisessä tuli vähän fiilis, että aika ei riitä. Onneksi Teholla oli painatettu, että kiireettä täytyy vain pelkistää ja abstrahoida. Onnistuin mielestäni ihan kivasti ensimmäisessä tehtävässä. Se, että sain kertoa työstäni ja avata ideaani myös sanallisesti vaikutti varmasti positiivisesti. Jäi hyvä fiilis!
TEHTÄVÄ 2. 2 pistettä
KOLMIULOTTEINEN AJATTELU Rakenna kolmesta kappaleesta koostuva silta. Sillan tulee ylittää vähintään 40cm pituinen matka. Arviointiperusteet: Tilallinen hahmotuskyky, tarkkuus, luova ongelmanratkaisu Tehtävänä oli siis suunnitella kolmen kappaleen sarja, joista rakentaa silta. Meille annettiin rakennettavaksi tehtävänannossa määritelty kappale, jonka lisäksi täytyi suunnitella ja rakentaa kaksi muuta kappaletta. Kappaleiden valmistamisessa sai käyttää liimaa. Minulla ei ollut hankaluuksia hahmottaa kappaletta, mutta vaikeuksia tuotti se, miten se toimisi ja miten sitä lähtisi työstämään. Itseäni hämäsi hieman annettu suhde kahden suhde yhteen, joten tein tehtävät tuplakoossa. Tämä saattoi olla miinus tässä tehtävässä. Lopputuloksesta tuli mielestäni hieman tylsä. Osalle hakijoista tehtävän suorittamiseen annettiin hieman lisäjännitystä. Puoli tuntia tehtävän aloittamisen jälkeen tuli ilmoitus, että kuumaliiman käyttö kielletty. Ellei mukana ollut kuin kuumaliima, valvojilta tuli ohjeistus hakea läheisestä kaupasta muuta liimaa. Itseeni tämä ei onneksi vaikuttanut, koska olin varautunut monenlaisilla liimoilla. Pääsykokeiden tarvikelistaa ei oltu tarkkaan määritelty eikä rajattu, joten jokainen oli tehnyt hankinnat oman harkinnan mukaan. Mutta nähtävästi pääsykokeissa kaikkeen täytyy varautua!
TEHTÄVÄ 3. 5 pistettä
KOKOELMA-AJATTELU Tehtävänäsi on ideoida ja luonnostella 20 tuotteen kokoelma tai tuoteperhe. Kokoelman teema on nuoruus. Arviointiperusteet: Teeman ja tuoteideoiden yhteensopivuus. Ideointikyky. Ideoiden monipuolisuus. Värien käyttö. Ensimmäiset ajatukset, kun luin tehtävän:
20 tuotetta on tosi paljon!
Aihe tosi abstrakti: nuoruus.
Mitä kaikkia tuotteita nuoret käyttävät? Aurinkolasit, kännykänkuori, sandaalit, nappikuulokkeet…
Mutta miten näistä löytää 20 tuotteen kokoelman?
Sitten laajensi ajattelua sisustukseen. Nuoria kiinnostaa sisustaminen ja tuoteperhettä voisi lähteä rakentamaan sisustusjulisteista. Vesivärimaalaus on mulla vahvin osa-alue ja ajattelin, että sitä voisi hyödyntää erilaisten taidejulisteiden suunnittelussa. Maalasin kaksi A3 julistetta, joista leikkasin julisteet. Viimeistelin julisteet vielä hopealla ja mustalla tussilla. Tehtävään kuului myös inspiraatiokollaasin kokoaminen. Keräsin annetuista lehdistä juttuja, jotka miellyttivät omaa silmää (olenhan itsekin kohderyhmää). Värimaailmasta tuli harmaansininen, keltaisilla yksityiskohdilla. Näin sain teksteistä julisteisiin mukaan myös typografiaa. Julisteista tuli samantyylisiä yhtenäisen värimaailman myötä, mutta yksilöinä erilaisia. Lopuksi mietin, miten saisin mukaan myös hieman high-techia. Keksin, että julisteet muuttuisivat tunnelman ja puheen vaikutuksesta. Esimerkiksi painostavassa tunnelmassa ne muuttuisivat tummanpunaisiksi ja kuullessaan ilouutisen liikkuisivat ja tanssisivat mukana. Julisteet olisi mahdollista asettaa myös staattiseen tilaan. Tässä tehtävässä onnistuin mielestäni erityisen hyvin. Sain vietyä ideaa pidemmälle ja hyödynnettyä Teholla aiemmin ideoimaani harjoitustehtävää. Palkinnoksi sainkin täydet 5 pistettä.
TEHTÄVÄ 4. 3 pistettä
MAALAUSVÄLINE Suunnittele ja toteuta uudenlainen maalausväline, jolla maalaat kolmen värin kuvan. Arviointiperusteet: Maalausvälineen kekseliäisyys, kuvallinen ilmaisu, sommittelu, värien käyttö. Tämä oli erikoinen ja hauska tehtävä. Olin innoissani, että pääsen maalaamaan. Olin tehnyt vähän tämän tyyppisen harjoitustehtävän aiemminkin, joten ajatuksia toteutuksesta syntyi heti. Meille annettiin noin metrin mittainen jäätelötikkua muistuttava puutikku, kumilenkkejä ja kolme A4:sta. Pätkin tikun ja tein ristin, jossa oli ikään kuin neljä maalauspäätä. Tehtävien 3 ja 4 suorittamiseen annettiin yhteensä 9 tuntia aikaa, ja koska kolmostehtävään meni vähän enemmän aikaa, tämän tehtävän maalaukset jäivät vähän tiukille. Sain kuitenkin kolmosen, joka oli ihan ok ja riitti tällä kertaa.
TEHTÄVÄ 5. 3 pistettä
RYHMÄTEHTÄVÄ Ryhmätehtävässä meidän jaettiin noin 4 hengen ryhmiin. Ryhmätehtävällä mitattiin ryhmädynamiikkaa, sillä muotoilussa toimitaan usein muiden ihmisten kanssa ja ryhmässä työskentely on välttämätöntä. Tehtävässä meillä oli 8 minuuttia aikaa suunnitella luokkaretkisarja ja esitellä se 2 minuutissa. Tehtävässä ei sinällään ollut rajoitteita, eikä edes budjettia. Ideoimme koululaisille retket kaatopaikalle, kierrätyskeskukseen ja Venäjälle, tavoitteena lisätä ympäristötietoutta ja laajentaa kuvaa kierrätyksestä. Otin ryhmätehtävän esittelyssä roolin ja kerroin mitä saatiin aikaan ja mitkä jutut jäivät vielä auki. Ideointia tyhjänpäälle olisi voinut viedä mielestäni pidemmällekin. Tämä olisi mielestäni voinut mennä paljon paremminkin.
TEHTÄVÄ 6. 3 pistettä
KNOK KNOK Suunnittele ja toteuta Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun Väre-rakennukseen dekaanin (”rehtorin”) huoneen oveen luonnollisen kokoinen ovikolkutin. Arviointiperusteet: Materiaalin käsittely, muodon taju, yhteys käyttökontekstiin. Päätin heti, etten missään nimessä tee mitään perinteistä kolkutinta. Suunnittelin uuteen rakennukseen tyylimaailmallisesti sopivan aaltoilevan, S-kirjaimen muotoisen kolkuttimen. Savesta tehdyillä palleroilla rakensin muodon ja pujotin sisään rautalangan. Muotokielisesti siitä tuli mielestäni tosi kiva ja toimiva, mutta pisteet jäivät kuitenkin vain kolmoseen.
TEHTÄVÄ 7. 2 pistettä
PITKÄLLE Suunnittele ja rakenna laite, joka liikkuu itsenäisesti valvojien pöydän luona olevaa kaltevaa tasoa alaspäin mahdollisimman pitkän matkan. Arviointiperusteet: Kekseliäisyys, suorituskyky, rakenteen kestävyys Meille annettiin 4 muovista kertakäyttömukia, 4 kumilenkkiä, pätkä rautalankaa ja pätkä narua. Kiinnitin kaksi mukia pohjista kiinni. Ne vierivät ihan hyvin, mutta tarvitsivat lisää painoa. Mietin, miten saisin laitteen painavammaksi ja keksin hakea ulkoa kiviä. Koska liikkumista ei oltu rajoitettu, lähdin ulos ja palatessa piilottelin kiviä muilta hakijoilta. En halunnut muiden näkevän omaa ideaani. Koska aikaa tehtävän suorittamiseen oli aika paljon, huomasin myös monien muiden keksineen samaisen idean myöhemmin. Muutin lopuksi kivet aiemmassa tehtävässä hyödynnettyyn saveen, jonka koin vieläkin paremmaksi vaihtoehdoksi. Laite liukui tosi pitkälle ja ajattelin, että arviointiperusteet täyttyivät hyvin. Pisteitä sain kuitenkin vain kaksi, joten ajattelisin kekseliäisyyden olleen vähän heikkoa. Kun näin muiden töitä, he olivat rakentaneet myös mm. autonnäköisiä. Yksinkertaisuus ei tällä kertaa tainnut toimia.
HAASTATTELU
Haastattelu oli mulle kaikista mieluisin tehtävä. Olen luonteeltani suunnitelmallinen ja haluan tietää kaiken etukäteen. Mun kavereita on ollut aiemmin samaisissa pääsykokeissa ja utelin heiltä niistä etukäteen. Olin varma, että haastattelu tulee myös tänä vuonna ja Tehollakin oltiin käyty läpi mitä haastatteluissa on aiempina vuosina kysytty. Olin listannut kysymyksiä valmiiksi ja heti haastatteluihin astuessa kerroin, että ”kaivankin tässä heti lunttilapun valmiiksi.” Haastattelu kääntyi yllättäen toisinpäin, kun he sanoivat: ”no hei, katsotaan mitä kysymyksiä sulla siellä on”.
Sain kysyä itse itseltäni kysymyksiä ja valita niistä just ne, mitkä halusin.
Haastattelijat olivat iloisia, että olin jo etukäteen miettinyt ja pohtinut vähän syvemmin näitä juttuja. Olen hakenut jo aiemmin muotoilijaksi ja ekan hakukerran jälkeen jouduin oikeasti pohtimaan ja kyseenalaistamaan motivaatiotani. Kun lähdin haastattelusta, toinen haastattelija sanoi, että ”sulla on hyvä meininki!” Kokeesta ja etenkin haastattelusta jäi tosi hyvä fiilis. Mietin, et “Jess! Kyl nää hyvin meni. Kyl mä tänä vuonna pääsen sinne kouluun.”
TULOKSET PÄÄSYKOKEISTA
Kun vihdoin – kahden viikon neuroottisen odottelun jälkeen sain tulokset, olin aamulla kotona ja just heränneenä avasin puhelimen. Näin, että opintopaikka vastaanotettavissa. Tuuletin. Mun kissa säikähti tuuletusta ja tippui peppu edellä maahan ja sen jalka jäi jumiin. Se katsoi mua ja selvästi kyseenalaisti mun riehumista heti aamutuimaan.
Mulla tuli fiilis, haluan makustella tätä yksin enkä kertoa heti kenellekään.
Musta on tärkeää pitää eka tietoa itellään, käsitellä sitä hetki ja kertoo vasta sitten muille. Kun on ensin yksikseen sen asian kanssa ja oikeesti muistaa, että tekee sen itseensä varten. Ei vain siksi, että äiti voi kertoa että on ylpeä. No en mä kovin kauaa malttanut sitä siinä jäänyt makustelemaan. Kävelin kilometrin päähän vanhempieni luo ja otin mukaani edellisenä päivänä leipomani kakun. Iskä huusi ja tuuletti kuin Suomen maailmanmestaruutta juhlien. Äitikin alkoi tuulettamaan ja itkemään. Siinä sit yhdessä muutama kyynel vieräytettiinkin. Vanhemmat ja mun mies ovat kaikki eläneet täysillä mukana ja antaneet tukea kokoajan. Olen tosi kiitollisessa asemassa, kun he huolehtivat kaikesta kuskaamisesta koko pääsykokeiden ajan. Pääsin vaivattomasti ilman julkisilla matkustamisen stressiä paikalle kaikkien tarvikkeideni kanssa. Jokaisen menestyjän takana on tiimi! Kiitos teille! Lopulliset pisteet sisäänpääsyyn olivat siis yhteensä 27/40 pistettä pääsykokeista, ylioppilastodistuksesta 3/5 pistettä ja yhteispisteillä 30/45 pääsin sisään! Oli hienoa huomata, että mukaan mahtui muutama kakkonen ja silti oli mahdollisuus päästä sisään. Aivan kuten pääsykokeita ennen sanottiin. Nyt täytyy vain malttaa odottaa muutama kuukausi opiskeluja, joihin lähden motivoituneena ja innosta puhkuen!”
Tehon valmennus
Inka kävi ennen pääsykokeita Teho-Opiston Maxi-kurssin. Siellä hän sanoo oppineensa etenkin ajankäyttöä, sillä oli tehnyt kurssin ajan kaikki tehtävät kolmen tunnin sisällä. Ellei saanut tehtävää valmiiksi aikarajan sisällä, hän palautti tehtävän silti ja kehitti opettajien kritiikin pohjalta omaa työskentelyään.
Kurssin ansiosta sain paljon varmuutta omaan tekemiseeni ja pystyin todella nauttimaan tekemisestä pääsykokeissa. Sain kurssilla paljon kehittävää palautetta. Parasta kurssissa onkin, että siellä käydään perusteellisesti harjoitustyöt läpi. Pääsee näkemään, millaisia juttuja muut on tehnyt ja näkee mikä niissä on ollut hyvää ja mitä voisi vielä kehittää. Kurssi on kaikin puolin erinomainen. Opettajat ovat päteviä, mukavia ja selkeästi haluavat opettaa parhaansa mukaan. Lisäksi Teholla on yleisesti tosi kannustava ilmapiiri ja sinne oli aina kiva tulla. Homma toimii kaikin puolin hyvin. Iso suositus sinulle, joka olet hakemassa arkkitehtuurin tai taiteiden aloille korkeakouluun! Kuulostaa varmaan liian hyvä ollakseen totta, mutta totta sen on 😀 #moneywellspent
Tässä ovat todelliset pääsykokeissa onnistujat! Pinja, Nina ja Netta nappasivat Lahden muotoiluinstituutin sisustusarkkitehtuurin pääsykokeissa kaikista tehtävistä täydet pisteet. Lopullisena saldona siis uskomattomat 100 pistettä! Pääsykokeiden jälkeen voi olla hankalaa analysoida, miten omat tehtävät olivat sujuneet. Joskus juuri ne tehtävät, jotka menivät omasta mielestä heikosti, ovat arvostelijoiden mielestä täyden 5 pisteen suorituksia – ja toisinpäin. Tänä vuonna saimme kuulla Teholaisten täydellisiä onnistumisia pääsykokeissa. Niin vakuuttavia suorituksia, ettei parannettavaa enää löytynyt. Edes he eivät lähteneet pääsykokeista henkseleitä paukutellen. Miltä tuntui, kun sai kuulla saaneensa täydet pisteet kaikista pääsykoetehtävistä? Alla Lahden muotoiluinstituutin sisustusarkkitehtuurin pääsykokeissa loistaneiden hakijoiden fiiliksiä. Pinja Hänninen nappasi täydet pisteet Muotoiluinsituutin sisustusarkkitehtuurin pääsykokeissa. Toista kertaa Lahteen hakenut Pinja yllättyi todella saamastaan pistepotista. ”Sain tiedon opiskelupaikasta paljon aiemmin, kuin olin kuvitellut. Ei onneksi tarvinnut jännittää viimeiseen päivään. Meni kuitenkin vielä useampia päiviä, että sain tietää omat pisteeni. Ensimmäinen reaktio oli, että “OHO! Mitä ihmettä! täydet 100 pistettä!!” Vaikka pääsykokeet tuntuivat menneen hyvin, en mä silti olisi ikinä uskonut, että saisin täydet pisteet. Kun lähdin kolmen päivän jälkeen Lahdesta sisustusarkkitehtuurin pääsykokeista, tuntui että ne meni ihan ok. Ei jäänyt mikään ihan super hyvä fiilis, mut olin kyllä tosi tyytyväinen. Pääsykokeissa oli kaiken kaikkiaan tosi rento ja kiva fiilis. Siellä minut yllätti kuitenkin se, että tehtävät olivat yllättävän teknisiä. Monissa tehtävissä täytyi suunnitella jotain tietylle alueelle ja tietyssä mittakaavassa. Tehtävissä oli kuitenkin reilusti aikaa, joissain tehtävissä jopa neljä tuntia. Ja koska olin treenannut Teholla tekemään kaikki tehtävät kolmessa tunnissa, ei iskenyt missään kohtaa paniikki.
Jännittävässä tilanteessa auttoi myös se, että siellä oli paljon tuttuja Teholta. Oli seuraa ruokatauoilla ja pystyi käymään läpi päivän fiiliksiä.
Kirjoitin viime vuonna ylioppilaaksi ja hain silloin ensimmäisen kerran. En päässyt edes pääsykokeisiin silloisella portfoliolla. Teho-Opisto auttoi just sen kanssa, että pystyi tuomaan omat ideat fiksusti esille. Pystyin hyödyntämään Teholta saatuja oppeja pääsykokeissa ja nähtävästi mun työt miellytti myös arvostelijoita.”
Nina Lehto haki ensimmäistä kertaa Muotsikkaan, niin ikään sisustusarkkitehtuurin linjalle. Hänelle tuli täytenä yllätyksenä, että pääsi edes kouluun sisään. Vieläpä täysillä pisteillä! “Nämä oli mun ekat pääsykokeet missä olin ikinä ollut. En tiennyt mitä odottaa, enkä lähtenyt suurin odotuksin. En laittanut itselleni mitään paineita, mikä varmasti auttoi onnistumisessa. Osa tehtävistä meni mielestäni paremmin, osa huonommin. Panostin kaikissa tehtävissä suunnitteluun. Vasta annetun ajan loppupuolella aloin siirtämään ideoitani paperille. Lyhyemmissä tehtävissä, meinasi tulla vähän paniikki. Haastattelu meni puolestaan tosi hyvin. Edellisenä iltana tuli sähköpostiin kysely sisustusarkkitehtuurin alasta yleisesti. Onneksi luin sähköpostin ja kävin kysymykset läpi, sillä haastattelussa kysyttiin tosi samanlaisia kysymyksiä. Mulla oli siellä sit kaikkiin kysymyksiin vastaukset kertaalleen mietittynä.
Pääsykokeiden jälkeen olin ihan varma, että en tuu pääsemään sisään.
Kävin ennen Teho-Opistoa kuvataidepainotteisen lukion. Koin, että mielikuvitusta mulla kyllä riittäisi, mutta eri tekniikat eivät olleet oikein hallussa. Kaipasin pääsykokeita varten tekniikoiden läpikäymistä, siksi valitsin Tehon Tekniikka-kurssin. Sen kurssin käyminen oli ihan ehdottomasti syy, miksi pääsin heti ekalla kerralla sisään!”
Myös Netta Kandelin suoriutui täysillä pisteillä Lahden muotoiluintistuutin sisustusarkkitehtuurin pääsykokeista. Visualistiksi valmistunut Netta haki viime vuonna vain Aaltoon, mutta päätti tänä vuonna ladata paukut myös Lahden pääsykokeisiin. Ja se kannatti! “Pääsykokeet jännitti ihan hirveesti, mutta onneksi yleinen ilmapiiri ja ensimmäinen tehtävä osoittautuivat niin mukaviksi, että pahin jännitys unohtui samantien. Loputkin tehtävistä olivat tosi kivoja ja sopivat omalle ajatusmaailmalle tosi hyvin. Niiden tekemisestä nautti, vaikka jännittikin osuuko omat työt oikeaan suuntaan. Ihmettelin itsekin pääsykokeiden jälkeistä fiilistä. Sen sijaan, että olisin ollut ihan hermoraunio, mulla oli ollut ihan mielettömän kivat kolme päivää! Piti vaan luottaa omaan tekemiseen ja antaa mennä. Myös se, että kokeissa oli muitakin Teholaisia oli ihan huippua. Vietimme kaikki tauot kimpassa ja jaettiin fiiliksiä. Uskon sen tehneen meille kaikille hyvää jännityksen keskellä. Netta lähtee omien sanojensa mukaan, onnesta tasajalkaa hyppien opiskelemaan!
Tämä on ollut todellinen unelmani, enkä malta odottaa että pääsen viimeinkin toteuttamaan sitä!
Ennen pääsykokeita kävin Tehon Maxi-kurssin, sillä halusin saada varmuutta sekä tekniikoihin että valmistautua pääsykoetyyppisiin tehtäviin. Sain viime vuonna esimakua pääsykoetehtävistä Aallon pääsykokeissa, ja koin ne silloin melko haastaviksi. Teholla oppi ajattelemaan asioita ihan uusilla tavoilla ja sai hyvää kokemusta pikatehtävien ja pääsykoesimulaatioiden myötä. Sain läpi kurssin hyviä arvosanoja, mutta opin kritiikeistä valtavasti. Suurimmaksi osaksi kaipasin itsevarmuutta omaan tekemiseen, ja sitä myös todella sain!”
Ilmoittautuminen on ensi vuoden kursseille on käynnissä.
Paljon onnea kaikille unelmien opiskelupaikan lunastaneille. Tällaiset täyden pisteen suoritukset ovat siis pääsykokeissa oikeasti mahdollisia. Jokaisen pisteen taustalla on kuitenkin paljon työtunteja ja virheistä oppimista. Teho-Opiston kursseilla saa rutiinin pääsykoetehtävien tekemiseen ja opettajilta saadun kritiikin myötä ideoita siihen, mitä tehtävissä olisi voinut vielä kehittää.
70% kurssilaisistamme on saanut opiskelupaikan
Tiesitkö, että Teho-Opiston valmennuskurssin käyneet täyttävät vuosittain yli puolet luovien alojen opiskelupaikoista ja kurssilaisistamme yli 70% ovat saaneet hakemansa luovien alojen opiskelupaikan?
Maksimoi sisäänpääsyn todennäköisyytesi ja liity mukaan treenaamaan Suomen laajimmalle arkkitehtuurin, muotoilun ja muiden luovien alojen valmennuskurssille!
Pääsykoetulosten julkistaminen on sekä ilon että surun aikaa. Samalla kun toiset iloitsevat onnistumisistaan, osalle tulokset tuovat mukanaan karvaita pettymyksiä. Me Teho-Opistolla olemme kuitenkin nähneet pettymysten kääntyneen onnistumisiksi! Kun opiskelupaikkaa ei tulekaan, kuukausien – jopa vuosien panostus ei saa ansaittua palkintoa. Tuntuu kuin koko maailma romahtaisi. Saattaa viedä pitkäänkin, että jaksaa nähdä valoa tunnelin päässä ja nostaa katseen kohti tulevaa. Pettymykset ja surut on hyvä käydä läpi, mutta niihin ei kannata jäädä vellomaan. Usko pois, vielä tulee se hetki, kun nostat suupielet ylöspäin ja löydät itsesi juuri sieltä mistä olet aina unelmoinut.
Jokaisen polku on erilainen
Ei ole olemassa sitä yhtä oikeaa tietä kohti unelmaa. Taso pääsykokeissa on huima, mutta kaikilla on mahdollisuus päästä sisään. Onnistumisessa voi olla kyse tosi pienistä jutuista. Pääsykoepäivinä ei välttämättä pysty syystä tai toisesta antamaan parastaan, ja paikan saa joku muu, joka on juuri siinä hetkessä pystynyt tuomaan itsestään kaiken potentiaalin esiin. Myös sinussa on sitä samaista potentiaalia. Harjoittelemalla – harjoittelemalla ja vielä kerran harjoittelemalla jokaisella on mahdollisuus päästä opiskelemaan juuri sinne, mistä on aina unelmoinut. Välivuosi ja välivuodet eivät ole ollenkaan huonoja vaihtoehtoja. Silloin on aikaa miettiä tulevaisuuden suuntaa, opintoja ja unelmia. Voit kartuttaa työkokemusta, matkustella, kasvattaa portfoliota – kaikki vievät sinua eteenpäin. Vaihtoehtoja on rajattomasti.
Opiskelu ulkomailla? Ei kannata rajata tulevaisuuden unelmiaan vain Suomen rajojen sisäpuolelle. Koulutuksen taso on meillä kotimaassa korkea, mutta myös ulkomailta löytyy paljon hyviä vaihtoehtoja. Ulkomailla opiskellessa voit napata kaksi tulevaisuuden kannalta tärkeää kärpästä yhdellä iskulla: koulutuksen ja kielitaidon. Lue lisää ulkomailla opiskelusta Tehon jutusta: Mitäpä jos opiskelisitkin ulkomailla?
Valmennuskurssi? Välivuoden voi käyttää tehokkaasti valmistautumalla kevään pääsykokeisiin. Teho-Opistolla on laaja valikoima valmennuskursseja arkkitehtuurin, muotoilun ja muiden taidealojen pääsykokeisiin. Järjestämme eri mittaisia kursseja, joihin kaikkiin on mahdollisuus osallistua joko lähiopetuksessa tai etäkurssilla. Kaikkein laajimman valmennuksen kohti kevään pääsykokeita voit varmistaa 12.9.2018 alkavalla Maxi-kurssilla.
Me Teho-Opistolla olemme vuosien varrella nähneet monia pettymyksiä, mutta sitäkin enemmän onnistumisia. Kaikille paikka ei ole auennut ensimmäisellä, ei toisella eikä vielä kolmannellakaan kerralla. Joskus saattaa vaatia vuosien työn, jotta paikka viimein napsahtaa. Kaikki on kuitenkin loppujen lopuksi kiinni itsestä – Kyllä, juuri sinusta!
Tehon opettajien terveiset:
Tulosten julkistaminen toi mukanaan myös paljon pettymyksiä ja sen aiheuttamaa surua voi joutua käsittelemään pitkäänkin. Muistakaa kuitenkin, että unelmia ei kannata koskaan romuttaa! Kaikilla on edellytyksiä päästä opiskelemaan unelma-ammattiin. Sinnikäs harjoittelu, kuten millä tahansa alalla, lopulta palkitsee. Olemme saaneet iloisia viestejä aikaisemmilta Teholaisilta, kun viimeinkin opiskelupaikka on auennut. Myös meistä opettajista suuri osa on hakenut aikanaan useamman kerran. Nyt voi näyttää mustalta, mutta aikanaan se helpottaa. Sitten voi alkaa miettimään, miten jatkaa taitojen kehittämistä, jotta ensi vuonna tärppäisi. Halauksia ja tsemppiä kaikille hakeneille, uskokaa itseenne, me opettajat todellakin uskomme teihin!
Yksilöllinen valmennus
Tehon kursseilla opettajat elävät täysillä mukana jokaisen hakuprosessissa. Kursseillemme osallistuu eri tasoista porukkaa, joista jokaisella on omat vahvuudet ja heikkoudet. Siksi panostamme jokaisen yksilölliseen valmennukseen ja autamme juuri niillä osa-alueillä, jotka kaipaavat eniten petrausta. Laajasta valikoimasta kursseja, voit valita juuri sinulle sopivan vaihtoehdon. Huomaathan, että kaikille kursseille on mahdollisuus osallistua etänä, paikasta riippumatta.
Teho-Opisto on vuosien ajan valmentanut arkkitehtuurin pääsykokeisiin. Niin hyvältä kun pääsykokeissa onnistuminen ja koulupaikan saanti tuntuukin, varsinainen työ alkaa vasta niiden jälkeen. Myös tänä keväänä monet entiset Teho-Opiston kurssilaiset ovat saaneet vuosien uurastuksen päätökseen ja arkkitehdin paperit käsiinsä. Yksi heistä on Miro Saloranta. Hänen 7 vuoden opinnot ovat nyt pulkassa ja arkkitehdin paperit valmiit Tampereen Teknillisestä yliopistosta. Tuore arkkitehti on yksi tuhansista Teho-Opiston valmennuskursseilta opintoihin vauhtia hakenut.
”Mä hain arkkitehtuuriin sen takia, että halusin ammatin, jossa voin tehdä ja luoda. En koskaan piirtänyt mitään. Teho-Opistolle menin oppimaan nimenomaan piirtämistä. Pääsykokeissa pitää osata tuoda esiin jotain luovaa omilla piirustuksilla. Täytyy tehdä jotain millä räväyttää. Tehon opettajat osasivat antaa hyvää osviittaa siitä, mitä pääsykokeissa todella vaaditaan.”
Kun Miro lähti hakemaan arkkitehtuuriin, hänellä ei omien sanojensa mukaan ollut mitään taitoa käyttää värejä. Lyijykynä oli ainut piirtämisessä käytetty väline. Vasta Teholla hän oppi piirtämään ja ymmärtämään värien käyttöä. Hän muistelee Tehon kurssia lämmöllä ja kurssilta saatuja kavereita näkee opintojen edetessä, sillä suurin osa teholaisista pääsee sisään johonkin arkkitehtuurin laitokselle. [mk_button dimension=”flat” size=”large” icon=”mk-moon-arrow-right-5″ url=”https://teho-opisto.fi/kurssit/”]TUTUSTU ARKKITEHTUURIN VALMENNUSKURSSEIHIN[/mk_button]
”Ensimmäisellä hakukerralla hain Aaltoon – en päässyt sisään. Toisella kerralla laitoin hakupaperit Tampereelle, koska rajat oli hieman alhaisemmat ja sisäänpääsy todennäköisempää. Saaduilla pääsykoepisteillä olisin päässyt sisään myös Aaltoon heittämällä. (Itse asiassa Miro pääsi sisään parhailla piirustuskoepisteillä.) Mutta Tampere oli oikea valinta. Maisemanvaihdos, uusi paikkakunta ja yksinasuminen houkutteli. Viihdyin todella hyvin ja sain tosi paljon uusia frendejä.”
Seitsemän vuoden opintorupeama meni nopeasti. Arkkitehtuurin opinnoissa realismia pyritään iskemään heti, kun pääsee opiskelemaan. Arkkitehtuurissa pääsee harvoin tekemään uskomattomia juttuja, mutta Miro kannustaa pitämään luovuutta yllä. ”Pienen kivan voi aina tuoda jotenkin läpi. Se vaatii ehkä enemmän duunia, kun haluaa antaa tilaajalle tai rakennuttajalle vähän enemmän kun pyydetään. Tämä työ vaatii välillä yllättävänkin paljon tunteja, mutta kun nauttii siitä mitä tekee, on valmis uhraamaan myös aikaa sen eteen.” Miro on työskennellyt arkkitehtitoimistoissa opintojensa ohella toisen lukuvuoden päättymisen jälkeen. Hän sanoo oppineensa töissä vähintään yhtä paljon kuin koulunpenkillä, ja kehottaa hakemaan työkokemusta jo varhaisessa vaiheessa. Tällä hetkellä hän työskentelee 17 hengen arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkolassa, jossa on viihtynyt jo useamman vuoden ajan. (Itse asiassa myös Tehon pääopettaja Sini on aikoinaan työskennellyt samaisessa toimistossa.) Miro on suuntautunut asuntorakentamisen puolelle ja on päässyt työskentelemään luonnos- ja toteutussuunnittelun puolella monenlaisissa eri projekteissa.
”Tulevaisuudessa haaveeni on laittaa oma toimisto pystyyn. Ei välttämättä yksin vaan näiden hyvin tyyppien kanssa, joiden kanssa olen jo tehnyt myös kouluprojekteja. Meillä on 5 hengen porukka, jossa kaikki on lahjakkaita tyyppejä. Tunnetaan hyvin toisemme ja kaikkien vahvuudet. Tällä porukalla olisi ihanteellista tehdä ihan mitä vaan.”
Toinen Teholta tuttu tuore arkkitehti on Sini Koskinen. Hän on ollut Teholainen pöydän molemmilla puolilla. Hän kävi Tehon Maxi-kurssin kahteen kertaan ja toimi myöhemmin myös opettajana. Nyt hän juhlii valmistumista Aalto-yliopiston arkkitehtuurin osastolta. Ennen Teho-Opistoa Sini haki arkkitehtuuriin opintoihin kaksi kertaa. Molemmilla kerroilla hän pääsi ennakkotehtävistä ja matematiikan kokeesta läpi. Matka tyssäsi kuitenkin kummallakin kerralla piirustuskokeeseen.
“Jo ensimmäisellä Tehon luennolla ymmärsin, että olin tehnyt kaiken ihan väärin. Ilman Teho-Opistoa en olisi ikinä päässyt sisään”, Sini muistelee.
Ensimmäisen Maxi-kurssin jälkeen Sini jäi harmillisesti vain 0,1 pistettä sisäänpääsyrajasta. Hän ei kuitenkaan siitä lannistunut, vaan oli asennoitunut mahdolliseen hylkyyn etukäteen. Hän oli laittanut työhakemuksen Arkkitehtitoimisto Designspaceen jo ennen tulosten saapumista. Työpaikka varmistui ja seuraavan vuoden suunnitelmat olivat selvillä – Tehon Maxi-kurssi ja työt arkkitehtitoimistossa. Sini onkin siinä mielessä erityinen arkkitehti, että hän on ollut töissä arkkitehtitoimistossa jo ennen opintojen aloittamista. Työkokemuksen ansiosta hänellä muodostui selvä kuva siitä, mitä arkkitehdin opinnot pitäisivät sisällään. Kun opintopaikka aukesi, Sini pääsi sisään parhaiden joukossa piirustuskiintiössä. Eilen nelikymppisiä juhlistanut seitsemän henkisen lapsiperheen äiti on omien sanojensa mukaan jälkiherännäinen arkkitehtiopiskelija. Hän kuitenkin epäilee, että tuskin olisi saanut opinnoista samalla tavalla irti 18-vuotiaana kuin nyt sai. Perheen pyörittäminen ja elämän tuoma kokemus toivat varmasti paljon lisää omiin opintoihin. Opintopisteet kerääntyivätkin kokoon viidessä vuodessa, eikä työskentely opintojen ja diplomityön ohella hidastanut hänen tahtiaan. Sini on erikoistunut puurakentamiseen ja se tulee olemaan näillä näkymin myös hänen tulevaisuuden suuntauksensa. Hän on ollut kahden vuoden ajan arkkitehtiliitossa Helsingin ja Uudenmaanosaston jäsenenä sekä yhden vuoden ajan puheenjohtajana. Tällä hetkellä työskentely painottuu siis yleisesti enemmän arkkitehtuurin ja ammatin kehittämiseen kuin itse arkkitehtuuriin. Tämän lisäksi hän työskentelee myös täysipäiväisesti arkkitehtitoimistossa. Vasta valmistuneella on siis tälläkin hetkellä monta lankaa käsissä ja tulevaisuus näyttää mihin tämä tehopakkaus voimavaransa suuntaa! Isot onnittelut kaikille valmistuneille ja tsemppiä jatkoon! On ollut ilo olla teidän mukana aloittamassa opintojen polkua Teho-Opistolla. Kaipaatko sinä apua värien käyttöön? Piirtämiseen? Tai muuten valmennusta pääsykokeisiin?Ilmoittautuminen syksyn ja ensi kevään kursseille on nyt auki! Varmista paikkasi valmennuskurssilla ammattitaitoisten opettajiemme ohjauksessa.
70% kurssilaisistamme on saanut opiskelupaikan
Tiesitkö, että Teho-Opiston valmennuskurssin käyneet täyttävät vuosittain yli puolet luovien alojen opiskelupaikoista ja kurssilaisistamme yli 70% ovat saaneet hakemansa luovien alojen opiskelupaikan?
Maksimoi sisäänpääsyn todennäköisyytesi ja liity mukaan treenaamaan Suomen laajimmalle arkkitehtuurin, muotoilun ja muiden luovien alojen valmennuskurssille!
Teho-Opiston ovet ovat tämän lukuvuoden osalta sulkeutuneet. Pääsykoeurakka on saatu finaaliin. Nyt on aika juhlia huikeaa opiskeluvuotta, kesää, pääsykokeita ja uusia alkuja! Teho-Opistolla vietettiin ansaittuja päätösbileitä. Teeman mukaisesti myös näissä bileissä vaadittiin hieman luovuutta, sillä grillaaminen sisäpihalla ei ollut talkkarin mieleen. Onneksi Kimmo keksi nopean ratkaisun ja kaikki pääsivät nauttimaan herkullisista hodareista. Sisäpihalla jaettiin fiiliksiä ja kokemuksia pääsykokeista. Sekä opiskelukaverit että opettajat olivat kiinnostuneita kuulemaan, millaisia tehtäviä eri alojen pääsykokeissa oli tänä keväänä kehitelty, ja miten niissä oli suoriuduttu. Tunnelma oli pääosin helpottunut ja monella oli jäänyt pääsykokeista positiiviset fiilikset. Hodareiden jälkeen porukka kapusi tänä keväänä viimeisen kerran ne – aina yhtä loputtomalta tuntuvat –Tehon portaat. Perinteinen alkulämmittely neloskerrokseen on saanut hengityksen kiihtymään ja hikikarpalot nousemaan ennen tuntien alkua. Kevään mittaan on kehittynyt niin pääsykokeissa tarvittavat taidot kuin porrastreenin myötä varmasti kuntokin! Oli mahtavaa nähdä teitä kaikkia <3 tämä vuosi on ollut ihan huippu! Olemme nähneet teidän onnistumisia ja vähän heikommin menneitä suorituksia, luovaakin luovempia ideoita ja huimia kehityspolkuja. Jokainen teistä on näyttänyt, että teistä kaikista löytyy potentiaalia! Tehon opiskelijoiden yhteishenki huokui näissäkin bileissä. Opiskelijat ovat kulkeneet matkan kohti pääsykokeita yhdessä, toisiaan tukien. Toiset tapasivat ensimmäisen kerran jo syksyn Maxi-kursseilla ja osa ehti tulla tiiviiksi porukaksi myös kevään lyhyempien kurssien aikana. Onnellisin ja haikein mielin suljemme Tehon ovet ja siirrymme kesälomille – ja jännittämään tuloksia. Parin viikon päästä monet teistä saa iloisia uutisia ja kova työ palkitaan! 🙂
Lauantaina suuri joukko vanhempien “pienokaisia” painaa valkolakin päähänsä. Heistä on kasvanut fiksuja nuoria, joilla on koko maailma avoinna. Heidän on aika lähteä tavoittelemaan omia unelmiaan. Sinä voit tarjota ponnahduslaudan tämän kevään ylioppilaan unelmalle, ja hankkia hänelle paikan taidealojen, arkkitehtuurin tai muotoilun valmennuskurssille.
Muistat varmasti, kuinka pienet kädet pinosivat palikoita. Ihaillen seurasit syntyviä rakennelmia. Saatat myös muistaa sen hetken, kun hän ensimmäistä kertaa tarttui kynään? Kaikki mitä paperille syntyi, näytti mielestäsi maailmanluokan taideteokselta! Voi niitä aikoja, mihin nämä vuodet ovat vierähtäneet? Nyt nämä pienet kätöset ovat kasvaneet, yhtäkkiä pienokainen ei taidakaan enää olla ihan pienokainen… Matkan varrella päähän on tarttunut tietoa ja taitoa. Sen kunniaksi siihen samaiseen päähän voi ylpeänä painaa lauantaina valkolakin. Vuosien varrella olet saanut seurata hänen iloja, suruja ja haaveita. Olet nähnyt hänen palon palikoilla leikkimiseen, maalaamiseen tai sisustamiseen. Olisiko nämä olleet merkkejä tulevista ammatinvalinnasta. Ehkä? Palikat on jälleen koottava – tehtävä päätöksiä omasta tulevaisuudesta. Mikä on seuraava etappi? Mihin opinnot suuntautuvat? Taidealat, arkkitehtuuri, muotoilu, sisustusarkkitehtuuri, rakennusarkkitehtuuri, kuvataidekasvatus… vaihtoehtoja on huima määrä!
Miten voisit vanhempana tukea oman nuorukaisen unelmaa?
Teho-Opiston opettajat tietävät vuosien kokemuksella, miten tulevia arkkitehtejä, muotoilijoita ja taidelaloista unelmoivia voi valmentaa kohti opiskelupaikkaa.
Teho-Opistolla tarjoamme valmennuskursseja niin arkkitehtuurin, muotoilun kuin muillekin taiteen aloille. Mikäli ”pienokaisellasi” on haaveena jatko-opiskelupaikka näille aloille, mikä olisi parempi lahja kuin vanhempien tuki ja kannustus. Varmistamalla hänelle paikan jo nyt Tehon valmennuskurssille, ensi vuoden suunnitelmat olisi selvillä. Ja mikä parasta, ylioppilasjuhlissa olisi vastaukset valmiina sukulaisten esittämiin kysymyksiin tulevaisuuden suunnitelmista.
Varaamalla kevään ylioppilaalle paikan meidän valmennuskurssiltamme, voit tarjota hänelle ponnahduslaudan kohti unelmien opiskelupaikkaa.
[mk_button dimension=”flat” size=”large” icon=”mk-moon-arrow-right-5″ url=”https://teho-opisto.fi/ilmoittaudu/”]VARAA VALMENNUSKURSSI[/mk_button]
Teho-Opisto onnittelee kaikkia ylioppilaita! Nauttikaa nyt ja uskokaa unelmiinne!
Fafa’s pikaruokaketjun suunnittelukilpailun voitti Tehon alumni Lotta Pakarinen yhdessä työparinsa Anniina Kortemaan kanssa. Voittajat kertovat, miten WRÄPWRÄPWRÄP kilpailutyö suunniteltiin, ja mitä tekijöitä tuomaristo arvosti heidän kilpailutyössään.
Viidennen vuoden arkkitehtuurin opiskelijat ja kämppikset Tehon alumni Lotta Pakarinen ja Anniina Kortemaa ovat voittaneen Fafa’s pikaruokaketjun järjestämän suunnittelukilpailun. He ylsivät voittoon työllään nimeltä WRÄPWRÄPWRÄP. Kilpailun tehtävänä oli suunnitella uusi modulaarinen kestävän kehityksen mukainen ravintolakonsepti Fafa’s pikaruokaketjulle. Yrityksen suunnitelmissa siintää laajentaminen nykyisistä kivijalkamyymälöistä ja arkkitehtuurin opiskelijat haastettiin mukaan tulevaisuuden moduulaarisen ravintolakonseptin suunnitteluun.
”Pongattiin kilpailu ja innostuttiin heti hauskasta tehtävästä. Meillä oli käynnissä koulu ja työt, mutta ei voitu jättää osallistumatta näin kivan kuuloiseen kilpailuun.”
“Kiinnostavan tehtävästä teki mielestämme se, että suunniteltava rakennus oli sopivan kokoinen. Sellainen, jota pystyisi suunnittelemaan riittävän pitkälle. Meidän suunnitelmamme kilpailutyöstä lähti liikkeelle yhdessä ideoimalla. Valittiin muutama idea, joista sitten loppujen lopuksi vietiin pidemmälle kaksi ehdotusta. Työskenneltiin ja ideoitiin välillä yhdessä ja välillä yksin. Saatiin molempien parhaat ideat esiin”, voittajat summaavat. Loppu onkin historiaa!
“Halusimme suunnitella jotain muuta kuin laatikoita, ja keksimme idean kuorirakenteesta. Ajatuksenamme oli, että moduuli muodostettaisiin kahdesta erillisestä osasta: ulkokuoresta ja sisätiloista, jotka pystyisi sijoittamaan sisälle omina moduuleinaan. Ikään kuin kaksi päällekkäistä systeemiä. Ulkokuoren suunnittelulla haettiin jotain, millä konsepti olisi kiinnostavan näköinen – loisi mielenkiintoa. Rakenteellisuus oli keskeinen osa meidän ideaa ja halusimme sen näkyvän selkeästi työmme arkkitehtonisessa ilmeessä. Sisätilojen erillisillä moduuleilla taas pystyttäisiin luomaan liikkumavaraa. Ajatuksenamme oli, että meidän luomamme moduuli mahdollistaisi erilaisten ravintolakonspetien luomisen ja tarvittaessa myös niiden muokkaamisen.”
“Suunnittelussa meillä oli ainakin tosi hauskaa! Se näkyy varmaan esityksestäkin. Yhdessä asuessa työtä oli helppo ideoida, mutta lopulta työn suunnittelu tehtiin tehokkaasti. Käytettiin siihen periaatteessa yksi viikko – oikeastaan viikonloppu.”
“Hauskaa oli vaan olla himassa ja fiilistellä. Suunniteltiin työ tosi rennolla otteella. Ei mietitty liikaa mistä muut tykkäisi, vaan tehtiin jotain mistä me tykätään.”
”Meillä oli tunnistettava idea. Haluttiin luoda Fafa’sille brändiä arkkitehtuurin kautta. Tuomariston mielestä voittajan valintaan vaikutti työn erityinen ja uniikki ulkomuoto, tekninen toteutus sekä onnistunut modulaarisuus ja rakennuksen skaalautuvuus. Pitkälle viety rakenteellinen idea keräsi myös kiitosta. He arvostivat ideaa, mutta näkivät, että se on täysin toteutettavissa. Kehuja keräsi myös rohkea esityksemme, jossa idea tuotiin esiin hauskalla ja erilaisella tavalla. Esityksen graafisuus, värit ja visuaalisuus herättivät tuomariston kiinnostuksen.”
“Haluttais viedä tätä eteenpäin”
Lotta ja Anniina pokkasivat palkinnoksi huiman potin.Voittajat olisivat halukkaita viemään tätä työtä eteenpäin. Jää siis nähtäväksi, millaiseksi yhteistyö Fafa’s-ketjun ja tulevien arkkitehtien välillä muodostuu. Pääsemmekö tulevaisuudessa nauttimaan falafeleja WRÄPWRÄPWRÄP-moduulissa? Toivottavasti!
Myös muita Teholaisia palkintosijoilla.
Menestystä Fafa’sin järjestämässä kilpailussa niitti myös alumnimme Matti Wäre yhdessä Matias Kotilaisen kanssa. Heidän työnsä Mosaic ansioitui kilpailussa ja suunnittelijat nappasivat palkinnoksi lunastuksen. Tuomaristo arvosti työn klassisen modernia otetta, pohjaratkaisun symmetrisyyttä sekä rakennuksen asettumista ympäristöön ja tontille. Ehdottomina vahvuuksina olivat työn tyylikäs sommitelma sekä erittäin onnistunut modulaarisuus.
Kaksikko Wäre & Kotilainen on menestynyt myös muissa arkkitehtuurikilpailussa. He ylsivät yhdessä työryhmänsä kanssa vuosi sitten Suomenlinnan täydennysrakennuskisasta sijalle 2 ja pari viikkoa sitten Hakaniemenrannan ideakilpailusta hieman isommalla porukalla hopealle. Lisäksi he toimivat mukana työryhmässä, joka pokkasi kaikki mitalisijat Myllykosken kirkon laajennus-kilpailussa. Upeita saavutuksia nuorilta lupauksilta! Näet kaikki kilpailuun osallistuneet työt Fafa’s facebook-sivulta.
Saamme varmasti nähdä näiltä kaksikoilta upeita töitä tulevaisuudessakin, joten pistäkää nimet muistiin!
Etätyöskentely antaa vapauden valinta. Teho-Opistolla sekä oppilailla että opettajilla on mahdollisuus työskennellä etänä. Opettajamme Noora Kassinen on vuosien varrella hyödyntänyt etätyömahdollisuutta kurssilaisten harjoitustöiden arvioinnissa. Opiskelijat ovat saaneet Nooralta arvosanoja hänen matkustellessaan ympäri maailman. Samalla hän on päässyt näkemään ympäri maailman upeaa arkkitehtuuria ja listaa jutun lopussa parhaat matkavinkit. Noora on työskennellyt vuosien ajan Tehon opettajana, mutta pystynyt joustavasti kiertämään samalla maailmaa, joko ystävien ja perheensä luona tai töiden puolesta. Maisterin opintojen sekä muiden luottamustoimien ja projektien ohella etäarviointi on ollut mukavan joustavaa liikkuvaiselle henkilölle. Etäkurssilaisten arviointi on onnistunut kaikkialla näppärästi omalla koneella. Etäarviointeja Noora on tehnyt mm. ympäri Eurooppaa, Toronto-Montreal junamatkalla ja Lapin reissuillaan. Lisäksi hyvää aikaa kurssitöiden arviointiin on ollut eri maiden ilmatilat, jolloin lennoilla vietetyn ajan on voinut hyödyntää tehokkaasti. Puhtaat lomamatkat hän pyrkii kuitenkin nykyään tekemään pyörän selässä – ilmastosyistä.
”Olen assistoinut noin nelisen vuotta niin yliopistossa Englannissa, workshoppeja pitäen, kritiikeissä, portfolio-ohjauksissa kuin sitten Teholla.”
Teho-Opisto järjestää etäkursseja kaikista kursseistaan.
Oppilaat pystyvät suorittamaan kurssitöitään missä tahansa. Tarjoamme mahdollisuuden osallistua kaikille kursseillemme juuri siellä missä haluat – täysin etänä. Osallistut etäluennoille vaikka kotisohvaltasi tai reissultasi, lähetät kurssityöt näppärästi netin kautta ja saat arvioinnin meidän opettajiltamme. Valmistaudut pääsykokeisiin tehokkaasti ammattilaisten valmentamana, paikasta riippumatta. “Kirjallisen palautteen antaminen on haastavaa siinä mielessä, että kirjoitettu sana on ainoa kannustamisen ja kehittämisen väline. Joidenkin opiskelijoiden kohdalla muutama sana riittää, kun taas toisille pitää esittää asia vahvemmin. Tärkeintä on kuitenkin pystyä työntämään opiskelijaa kehittämään taitojaan, eikä lannistumaan.” Noora avaa erilaisia arviointityylejään.
“Opettamisessa ammennan toki omasta tunteesta, mutta myös omilta opettajiltani niin Lontoosta, Aallolta kuin Sveitsistäkin. Heistä suurin osa on osoittanut opetuksessaan välittämistä sekä innostamalla että olemalla kriittisiä ja vaativia– tietenkään huumoria ja elämäniloa unohtamatta.”
”Opettaessa pyrin olemaan reilu, välitön ja puskemaan opiskelijoita eteenpäin keskittyen jokaisen vahvuuksiin. Toiset tarvitsevat kuuntelijaa, toiset valmentajaa, toiset rauhoittajaa. Arkkitehtiprojekteissa tarvitaan myös samoja ihmissuhdetaitoja.”
”Tärkeintä on pitää yllä ja luoda mukava, inhimillinen elämä niin kanssaihmisille kuin itselle. Pyrkiä arkkitehtuurilla lisäämään hyvinvointia, elämän mielekkyyttä ja mielenkiintoisuutta kaikille aisteille. Arkkitehtien poikkitieteellinen visiointikyky on huikeaa, tosin huikeaan toteuttamiseen päästään vain hyvällä huumorintajulla ja tiimityöllä”, Noora jatkaa.
Koska maailmanmatkaaja Nooralle eri kohteet ovat tulleet matkustelun ja töiden ohella tutuiksi, saamme häneltä parhaat arkkitehtuuriset matkustusvinkit paikoista, joissa hän on etäarviointeja suorittanut. Näitä vinkkejä voi hyödyntää vaikkapa suunnitellessa ansaittua pääsykokeiden jälkeistä reissua.
Zürich:
Toni Areal: Entinen maitotehdas on muutettu kulttuuritapahtumien mekaksi ja valjastettu yliopiston käyttöön. Esimerkillinen tapaus kuinka puhaltaa elämän makua alueelle. Esim.Pasila voisi ottaa mallia Europa Allee: Asuin- ja toimistotiloja rautatieaseman viereen ovat suunnitelleet Max Dudler, David Chipperfield Architects ja Gigon / Guyer Architekten. Fasadin rasterit ovat perin sveitsiläistä mittakaavaa. ETH:n oikeustieteellinen kirjasto: Insinööriarkkitehti Santiago Calatravan tiimin luomus on lämminhenkinen, eristävä tila, jossa voi uppoutua pykälien maailmaan. (PLUS: Helsinki Dreispitz, Basel: Asuintalojen aatelia Herzog & de Meuronilta Baselissa.) Suosikkisuunnittelija: Luin kandivuosina Peter Zumthorin kirjat, Thinking Architecture ja Atmospheres, joka lukukauden alkuun, jotta pääsin hyvään rytmiin. Sittemmin saanut vaihtaa muutaman sveitsin saksan sanan hänen kanssaan. Helmi: Sveitsiläinen arkkitehtuuri nauttii ansaitusti mainetta maailman parhaana.
Lontoo:
Tate Modern: Herzog & de Meuronin museoksi muuntamassa voimalaitoksessa Thamesin varrella on mahtipontinen sisääntulo. Barbican: Brutalismin utooppinen helmi keskellä Lontoota. Sir John Soane’s Museum: Kompakti labyrintti, missä parhain huone on salatauluhuone. Suosikkisuunnittelija: Irakilaisperäisellä Zaha Hadid oli kanttia, jota on ihailtava, vaikka en toimiston arkkitehtonisesta tyylistä niin perusta. Helmi: Monikansallinen sirkuksen korkeat asuin-ja toimistorakennukset ovat hyvinkin omaperäisiä.
Kööpenhamina:
Louisiana Museum: Taidokas taiteen tyyssija. Ordrupgaard Museum Extension: Zaha Hadidin tyyli oli omanlaistaan. The Mountain: Tasaisen Kööpenhaminan vuorihenkinen asuintalo viherpuutarhoilla Bjarke Ingelsin remmiltä. Suosikkisuunnittelija: Bjaerke Ingels, uudistamisen, kepeyden ja rohkeuden vuoksi. Helmi: Suunnittelussa ja ideoinnissa pidetään mieli avoimena.
Montreal/Toronto:
Habitat 67, Montreal: Tiiviin rakentamisen koekappaleen massoittelu vuodelta 1967 virkistää. Massoittelun kompositiomaisuus muistuttaa hieman ranskalaista La Cité des Etoilesia. Montreal Metro: 68 asemaa eri arkkitehdeiltä on betonin juhlaa Gotham City -henkeen. Toronton kaupungintalo:Viljo Revellin suunnittelema kaupungin talo koostuu kolmesta elementistä, jotka ovat hyvässä symbioosissa sekä toistensa että itsensä kanssa. Suosikkisuunnittelija: Phyllis Lambert, joka mukana vahvasti mm. Seagram Towerin tiimissä. Helmi: Toronton vanhojen pilvenpiirtäjien detaljit ovat huikeita.
Barcelona:
La Ricarda: Antonio Bonetin perheelleen suunnittelema koti täyttää aistit ja katolle saa kiivetä. Ricardo Bofill: Arkkitehtitoimisto valloittaa ja vanhat tehdasseinät inspiroivat. Vieressä asuinrakennus Walden-7 minne kannattaa sujahtaa sisään ihailemaan. Barcelona Pavillion: Materiaalien käyttö, pitkät, suorat linjat ja ympäröivä luonto kokoavat hienon yhteissävelen. Suosikkisuunnittelija: Barrozzi Veigalla on vahva kynän jälki Helmi: Elämän ilo niin arkkitehtuurissa kuin ruoka-ja juomakulttuurissa.
Suomen Lappi:
ArcticTreehouse hotel: Studio Puisto Arkkitehtien käpylehmiä muistuttavissa tönöissä on pohjolan hiljaisuutta. Arktikum: Birch-Bonderup & Thorup-Waade voimakaslinjainen museo istuu maisemaan painokkaasti. Rovaniemen kirjasto: Aallon kirjaston ilmapiiri pyytää istahtamaan alas ja avaaman kirjan ja unohtamaan arkihuolet. Suosikkisuunnittelija: Saamelaisten lanka- ja levyriskut ovat upeita käsityöläisten taidonnäytteitä. Helmi: Toukokuinen Lemmenjoen alue tarjoaa luonnon maisema-arkkitehtuuria, purojen solinaa ja heräilevää luontoa.
Seuraavaksi Noora jatkaa seikkailujaan Sveitsissä. Toivotamme paljon tsemppiä tuleviin projekteihin!
70% kurssilaisistamme on saanut opiskelupaikan
Tiesitkö, että Teho-Opiston valmennuskurssin käyneet täyttävät vuosittain yli puolet luovien alojen opiskelupaikoista ja kurssilaisistamme yli 70% ovat saaneet hakemansa luovien alojen opiskelupaikan?
Maksimoi sisäänpääsyn todennäköisyytesi ja liity mukaan treenaamaan Suomen laajimmalle arkkitehtuurin, muotoilun ja muiden luovien alojen valmennuskurssille!
